Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.11.2016 01:01 | Jorma Toivonen | ||
| Mitähän tuo sininen opaste nykyään merkinnee? Eikö tuo ennen - kauan ennen - merkannut saapumista varatulle kulkutielle muutamalla liikennepaikalla? | ||||
|
02.11.2016 00:37 | Jorma Toivonen | ||
| Niin Mikko - jo aikoinaan Volvon 275hv:n moottorin vaihto Ttv6:een ( https://vaunut.org/kuva/54453 ) aiheutti vaikeuksia liikkeelle lähdössä, pyörät löivät ympäri jo 0-paineella. Toki voimansiirron kalleilla muutoksilla asiaa olisi - ehkä - voitu parantaa... | ||||
|
31.10.2016 23:57 | Jorma Toivonen | ||
| https://vaunut.org/kuva/64954?paik=Notviken löytyy muutama kuva lisää Notvikenistä | ||||
|
28.10.2016 00:59 | Jorma Toivonen | ||
| Hurjalta näytti aikoinaan myös Sr1:n ohjaamosta, kun EP58:lla ohitettiin esim. Hyvinkää 140km/h:n nopeudella - matkustajat olivat jo ryhmittäytyneet perässä tulevan H-junan odotteluun... ja se laituripolku... kyllä helmat liehuivat. | ||||
|
Kuvasarja: Rautatiepainotteinen kiviretki Georgiaan |
28.10.2016 00:48 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Petri kuvasaaliistasi "kiviretkeltänne" - kivistä en mitään ymmärrä (koviahan ne ovat) - mutta mielkiintoisia kuvia olet ehtinyt nappailla myös "oheisnäkymistä", tuskin tuolla tulee koskaan itse matkailtua... Ns. ryhmämatkoiltahan tuollaisia kuvia ei ole mahdollista koskaan saada, mutta oma pieni ryhmä ja oma kuljettaja mahdollistaa tällaisetkin mielenkiintoisat näkymät. | ||||
|
26.10.2016 23:38 | Jorma Toivonen | ||
| Eräs Specsaverilla viime aikoina käväissyt harrastaja tutkaili kuvaa ja hänen mielipiteensä: "Kun oikein pirusti suurentaa, niin äijän saappaan takaa viimeisenä numerona näkyykin kakkosen (2) ylä- ja alasakaraa? Eli outo numero olisikin 199582? Ja litterakin olisi jotakin muuta kuin Osk, sillä ”k”:n korkeus näyttää ihan samalle kuin sitä edeltävän ”s”:n…" | ||||
|
26.10.2016 01:03 | Jorma Toivonen | ||
| Kuuleman mukaan vesipumpun (?) kiilahihna olisi varsin "rispaantunut", joten sen vaihto olisi ensimmäisenä vuorossa - ei muita odottamattomia ongelmia. | ||||
|
20.10.2016 00:57 | Jorma Toivonen | ||
| Valitettavasti minulla ei ole kuin kirjallista dokumentaatiota. Ulkopuoliselta taholta sain muutamia vinkkejä tuon rytmihäiriön (helpohkoon?) korjaamiseen, mutta teillähän on tietoa/taitoa riittämiin myös höyryveturin toimintojen (muuhunkin kuin ajamiseen liittyvien) käytön hallitsimiseen? (Poistakaa ne öljyvuodot käyntisillalta, ennenkuin sattuu vahinkoja). Minunkin puoleltani nämä kommentit ilmapumpusta loppunevat tähän. |
||||
|
|
07.10.2016 01:01 | Jorma Toivonen | ||
| Kuten HMV 1009:n edustaja Eero (?) tuossa edellä mainitsee toisenlaisen näkökulman tasapuolisuuden nimissä. HMV 1009 tilasi korjauksen ilmapumppuun, pumppu luovutettiin tilaajalle toimintakuntoisena 18.04.2016. Laitteen käyttökuntoisuuskelpoisuuden osoituksena laitteen luovutushetkellä HVM 1009 Oy:lle voitanee pitää laskun maksamista ajallaan työn suorittaneelle tekijälle. Tokihan takuuta ei voitu myöntää ilmapumpulle huomattavan korkean iän huomioiden. Vasta 7.8.2016. päivätyssä laskussaan HVM 1009 Oy on huomauttanut korjauksen tehnyttä tahoa ilmapumpussa ilmeinneistä ongelmista. Vanhuus ei tule ennakoiden, mikä tahansa osa saattaa yllättäen pettää - normaalissa museokäytössä ilmapumput saattavat kestää ilman suurempia korjauksia ASIANMUKAISELLA huollolla jopa useampia vuosia. Tässä tuo Eeron mainitsema toinen näkökulma tasapuolisuuden nimessä. |
||||
|
|
06.10.2016 00:26 | Jorma Toivonen | ||
| Puuttumatta tuohon ns. "epäonnistuneeseen" ilmapumpun korjaukseen, niin näyttäisi että pumpulla saattaisi olla jonkinlainen öljyvuoto? Kuuluneeko se korjaajan takuuseen vai normaaliin käyttäjän huollon laiminlyöntiin? Muistelisin, että kauan sitten lämmittäjä suoritti veturin rasvauksen, kuljettaja kuljeksi perässä huolehtien, että kaikki rasvauskohteiden luukut/läpät olivat suljetut ja naputteli jakoavaimellaan erinnäisiä paikkoja. Mikäli havaitsi moisia valumajälkiä saattoi jopa kavuta liukkaalle käyntisillalle kiristämään muutaman löystyneen liitoksen. Näin ennen, miten nykyään? Tuossa kuulin, ettei tuo rytmihäiriö olisi ehkä korjaamaton edes entisajan koulutuksen saaneen veturimiehen tietojen perusteella - minulle täysin "hebreaa". |
||||
|
29.09.2016 17:48 | Jorma Toivonen | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/110614 kommentti. | ||||
|
|
29.09.2016 00:06 | Jorma Toivonen | ||
| Nostalgisia kuvia näyttää Reinolta riittävän - todella mukavia katseltavia. Rata itään/-stä kaartui tuon valkean rakennuksen (Riihimäen Ikkunalasitehdas) editse. Aika-arvelu lienee oikea, Vv15 1963 kuului "riihimäen kalustoon" 1960-luvun alusta lähtien, vieressä lämpimänä Risto (?) valmiina palvelukseen. |
||||
|
28.09.2016 15:23 | Jorma Toivonen | ||
| Onnettomuudessa osallisena oli Vv15 1963, joka noihin aikoihin oli porvoolaisen vetäjänä aika vakiosti. | ||||
|
22.09.2016 23:30 | Jorma Toivonen | ||
| Ainakin Riihimäellä pojat heittelivät puuta pesään, halko on ehkä liian imarteleva nimitys käytetylle poltto-aineelle. | ||||
|
17.09.2016 11:09 | Jorma Toivonen | ||
| Resiina 3/2015 s.13 kertoo mm.: "Pohjoismaalaisille päälentokentille kuljetetaan tai ainakin on valmius kuljettaa kerosiinia myös rautateitse. Sama mahdollisuus haluttiin varmistaa myös Kehäradalle. .... Leinelän länsipuolelle, paikallisen liikenneaseman lähelle, varattiin tilaa mahdolliselle tavaraliikenteen terminaalille. .... Asolasta on myös suunniteltu kolmioraide pääradan suuntaan. Tämä olisi erityisesti tavaraliikenteen käytössä." | ||||
|
|
16.09.2016 22:57 | Jorma Toivonen | ||
| Täysin liittymättä kuvan koeajoon, tuo Tikkurilan kolmio herätti pienoisen ajatuksen poikasen. Kuinka paljon lentopetroolia tankataan kentällä/vrk? Tuleeko kaikki rekoilla Sköldvikistä? Ainakin Tukholmaan (Arlanda) ja Osloon tuodaan junilla tuo polttoaine. Oliko niin, että jollekin kehäradan asemalle olisi tehty varaus moista toimintaa varten? | ||||
|
14.09.2016 23:10 | Jorma Toivonen | ||
| Valitettavasti en pysty hahmottamaan taustan maisemaa Riihimäkeen kuuluvaksi. Onkohan paikkakunta sittenkään oikein? | ||||
|
12.09.2016 00:24 | Jorma Toivonen | ||
| Eljaksen luettelosta voitanee sulkea pois ensin Hyvinkää (Jokela ja Rajamäki) - tuon JK-junan junamiehistö tuli karkeloihin mukaan Hyvinkäältä (ei kopin tarvetta). JK1657 Jp-Ri saapui Riihimäelle jo puolenpäivän aikoihin ja jatkoi edelleen Ryttylään/Leppäkoskelle (ei koppia). Mihin aikaan lie kuvaaja oli ollut maisemissa? Arvaukseni olisi JK1659 Prv-Ri, saapui Riihimäelle 19;30 - 20;40 liikennetilanteen mukaan hyvin tai aikataulun mukaan suoriutuen, joskus syksyisin sokerijuurikas-aikaan saattoi tulo venähtää yli iltakymmenen. Vasta vuoden 1976 alusta tuo "Porvoolainen" matkasi Keravalta Pasilaan (Helsinkiin). Veturina Pasilan Sr12 2701-271x, jotka tuolloin ilmestyivät riihimäen kiertoon. Lohjalainen ??? Ajettiinko jo tuolloin Hr12:lla? Lohjan päivystäjän (Vv15) palautus Riihimäelle? |
||||
|
04.09.2016 17:39 | Jorma Toivonen | ||
| Taitaa sittenkin näkyä, peräti muutama/vrk... | ||||
|
04.09.2016 16:46 | Jorma Toivonen | ||
| Lisää faktaa Mrl-radasta löytyy Oksasen Jarmon tekemästä ansiokkaasta artikkelista Resiinan 4/2015 sivuilta 28-41. | ||||
|
01.09.2016 00:24 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Hannulle (vaiko isälle?) lisätiedoista, "pommisuojasta" muistan aikoinaan puhutun. | ||||
|
30.08.2016 00:06 | Jorma Toivonen | ||
| Onneksi ei haitannut kadun liikennöintiä - tällä kerralla... "Katugallupin" mukaan urakoitsija on joutunut pienentämään huomattavasti panostusta alunperin suunnitellusta ja toteutuneesta. | ||||
|
|
29.08.2016 23:50 | Jorma Toivonen | ||
| Jo aiemmin paikallislehdessä uutisoitiin, että louhijoiden eteen yllättäen oli tullut myös hauraampaa kalliota, jota jouduttiin mm. raudoittamaan. Tuo työ viivästytti urakointia kolmella viikolla, mutta tunnelin luvattiin valmistuvan tämän vuoden puolella ja rautatie tulee käyttöön ensi kesänä. Muistelisin, että tuossa vasemmalla roikkuvan peitematon takana olisi ollut rautainen ovi - mitähän sen takana aikoinaan piiloteltiin? Tietäisikö Ampion Esko tuohon jotain valaisua? |
||||
|
29.08.2016 13:24 | Jorma Toivonen | ||
| Todella hieno löydös Pavelta. Erään tarkkasilmäisen tutkailijan arvelun mukaan veturi olisi Pr1 765. Öljylämmitteisiä olivat 765, 766, 771-773. (kuvaa suurennettaessa toinen numero ei ole 7, eikä viimeinen oikein taivu 6:ksi). | ||||
|
27.08.2016 00:51 | Jorma Toivonen | ||
| Tuosta 15-pilttuun läpi aiemmin oli mahdollista työntää halkovaunuja varikon lämpökeskukselle (häämöttää vasemmalla). Jonkin veturin kattila tuotti höyryä varikon tarpeisiin. | ||||
|
27.08.2016 00:46 | Jorma Toivonen | ||
| Muistelisin kuulleeni, että tuon Hesaan lähdössä olleen, Sr12-vetoisen, "ruuhkapaikun" jarrujen koettelu olisi ollut meneillään - jarrut kiinnitetty - siksi noin tuhoisaa jälkeä syntyi. | ||||
|
27.08.2016 00:32 | Jorma Toivonen | ||
| Kuten Heikki jo arvelikin, pöntöistä valutettiin polttoainetta kahteen maanalaiseen säiliöön - olikohan suurempi 50-60m³ ja toinen hieman pienempi??? Vuorokautinen kulutus huiteli 10-15m³:n - taisi olla tuolloin vielä suurempikin. "Sutapätkässä" pystyi tyhjentämään vain kaksi vaunua kerrallaan, joten päivystäjä oli yleinen näky vaunujen vaihdossa - useampi vaunu yleensä tilattiin kerralla. Kesällä 1980 siirryttiin Hangon paikuissa Dv12-vetoisiin juniin, syksyllä alettiin liikennöidä Tampereelle Sm:llä. Myös kesällä varattiin Dm7-kalustoa pääradan ma-ti jännitekatkoöihin, mutta Lahteen, Hämeenlinnaan, Porvooseen ajeltiin vielä seuraavanakin vuonna. "Lämmin pätkiin + pitkä palo" yleensä huolto valmisteli lähtevät junat valmiiksi. "III-lämmin" oli varattu liitevaunuille, josta tarvittaessa tempaistiin liite mukaan tai palautettiin ylimääräinen reissun jälkeen. |
||||
|
27.08.2016 00:09 | Jorma Toivonen | ||
| Voisiko ajankohta olla syyskuu 1975? Tuolloin ajettiin maailman rautateiden 150-juhlien merkeissä Helsingistä Hyvinkään rautatiemuseolle viiden puurakenteisen vaunun juhlajuna (CEi-Ei-Ei-Ei-EFi) ( https://vaunut.org/kuva/73478 ). Ilkka Hovin mainio yökuva samoilta sijoilta samasta veturista 25.9.1975. ( https://vaunut.org/kuva/45804 ) | ||||
|
26.08.2016 19:19 | Jorma Toivonen | ||
| Pikajuna saapunee idästä. Kuva liittyy tähän suistumiseen 5.9.1975. ( https://vaunut.org/kuva/55162 , https://vaunut.org/kuva/55163 , https://vaunut.org/kuva/55164 , https://vaunut.org/kuva/55165 9 | ||||
|
26.08.2016 01:13 | Jorma Toivonen | ||
| Ilkan kommenttiin tukeutuen, ettei Kalle ole ottanut kuvaa "sinisestä opastimesta". Kuva on ilmeisesti otettu 1950-luvun lopulla valmistuneelta "Patastenmäen sillalta". Toisaalta ihmetyttää etelän suunnalta oleva tulo-opastimen ( vaiko kulkutieopasti) sijainti Riihimäellä. | ||||
|
18.08.2016 00:49 | Jorma Toivonen | ||
| Mikähän lienee syy, ettei kuljetusta luotettu oman firman rautaisille pyörille? Kovin halvaksi tuskin tämäkään kuljetus kumipyörillä ei tullut - nosturit molemmissa päissä ja erikoislavetin käyttö jne. | ||||
|
17.08.2016 00:50 | Jorma Toivonen | ||
| Anteeksi tuo vuosilukuvirhe - jäi tarkistamatta. Anteeksi myös tuo kommenttini, jonka katsoit häveksyväksi ansiokasta toiminttaasi kohtaan Porvoon radalla. Mutta, Tk:n hytissä oli mukana myös erittäin kokenut Porvoon radan kulkija (jo 1970-luvulta alkaen), jonka kainosta ehdotuksesta myös Dv16:n käytöstä apuveturina lopulta sovittiin. Lauantaina apuvoima oli todella tarpeen, mutta seuraavana päivänä Tk3 selvisi matkasta omin avuin. Radan "omistajavaihdoksen" jälkeen osuuden kunnossapito on tainnut jäädä hieman "jälkijunaan". Suurimman herneen sieraamiinsa taisivat nykäistä, ensimmäisen kommenttisi jälkeen, kokenut veturimiehistö kaikkensa antaneena... | ||||
|
|
16.08.2016 00:45 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Jussi tarkennuksesta - tuo jäi vanhukselta huomioimatta... Joo, ensi vuonna: "montaks -- yheksän..." | ||||
|
|
16.08.2016 00:07 | Jorma Toivonen | ||
| Tämähän ( https://vaunut.org/kuva/113140 ) taitaa olla pisin Porvoon radalla liikennöinyt Tk3-vetoinen matkustajajuna. Su 14.09. ei tarvittu enää Dv16:n apua lainkaan (oli vain varmistuksena "kokemattomille kuljettajille"), joten ensikerralla voidaan hyvinkin letkaan vielä lisätä ryskyn paino eli pari Ei:tä. Kulkee "yheksänkin" vaunua mallikkaasti Tk:n perässä välttävilläkin keleillä. Höyryraide Ay aloitti toimintansa v2000 kahden vaunun voimin ( https://www.youtube.com/watch?v=LAELaCOP_AY ) parhaimmillaan heillä taisi olla käytössään kolmekin matkustajavaunua. Vuosina 1994 (Tk3 1150) ja 1995 (Tk3 1151) taidettiin Porvooseen ajella 6-vaunuisilla junilla. | ||||
|
13.08.2016 00:44 | Jorma Toivonen | ||
| Ok, hyväksytään Eljaksen kommentti. Mutta tuo kolmas tehdas ei muistu mieleeni, vaikka savijunan muistan nähneeni. Rauhaniemessä tuli uran alkuaikoina (huhtikuu 1973) kerran tai pari tultu käytyä JK-junalla - muutaman vaunun haku. | ||||
|
|
12.08.2016 23:12 | Jorma Toivonen | ||
| Eikö tuo savirata kuopalta tullessaan rautatien alituksen jälkeen alittanut myös radan varrella kulkeneen maantien, johon oli jossain vaiheessa tehty korkea kumpare, jotta ratalinjan alitus onnistui. Savirata kääntyi kohti pohjoista ja ylitti Puujoen nykyistä kevyenliikenteen siltaa käyttäen kohti Rauhaniemen tiilitehdasta? Alkoi muuten arveluttamaan tuo Puujoen ylitys??? Mutta mistä Rauhaniemi sai savensa, melkoisen suuri laitoshan tuo oli? | ||||
|
12.08.2016 01:02 | Jorma Toivonen | ||
| Aikoinaan tuo pilttuu rakennettiin Riihimäen "omien" vetureiden (Dv12 25xx - 2568) huoltoja varten. Huoltomiehet vähenivät, lopulta viimeiset pari kaveria joutuivat Hy knp:lle (siirtyivät Turusta Riihimäelle). Huollot loppuivat Riihimäeltä ja veturit yritettiin syöttää päävarikolle Tampereelle mikäli vikaantuneiden Dv12-vetureiden lisäksi junapainolta löytyi tilaa. Periaatteessa Ri:n hk:t tyhjensivät tuon jälkeen vain vetureiden roskikset, lisäsivät pyyhepaperia (nestetankkausten lisäksi) - siinä olivat "huollot". Usein "kevyen" huollon puutteessa ajokieltoon joutuneet veturit hinattiin Tampereelle. Ehdoton KIELTO tallien käytöstä tuli ylemmältä tasolta. Surullista oli katsella, kun Tpe:n asentajat tulivat korjaamaan jotain pikkuvikaa räntäsateeseen/pakkaseen, mutta ylemmän tahon määräyksiä noudatettiin - tyhjiin talleihin ei ollut asiaa. Tämä on edistyksellistä, että VR Track -joka on tiloja hallinnoinut - on antanut tilojaan Ri hk:den käytettäviksi huoltotoimenpiteiden suorittamisen ajaksi. | ||||
|
11.08.2016 00:34 | Jorma Toivonen | ||
| Radan profiili ja käytetyt nopeudet eivät ainakaan ennen tuottaneet ongelmia mm. lämpöjen suhteen lättien kanssa, kun maaston tunnisti... tai no ne pari työjunaa. | ||||
|
10.08.2016 23:10 | Jorma Toivonen | ||
| Niin, Eero, linkkaamieni kuvien välillä on aikaa yli 3kk:a, onko laitteisto ollut rikki koko ajan vai onko perinnejunan laitteistossa jokin piilevä ja toistuva vika? Varmaan pätevänä höyrymiehenä tiedät noiden valaistuslaitteiden hehkulamppujen kestävyyden, lyhtyjen sammuminen voi tapahtua jopa matkankin aikana... Kyllä, kommenttisi tarkoitushakoisuus ymmärrettiin täysin oikein. Eipä tästä asiasta enempää. | ||||
|
09.08.2016 23:46 | Jorma Toivonen | ||
| Mikko: tosiaan laakeriremppa onnistui https://vaunut.org/kuva/113058 , tosin hieman lämpöisempänä muihin verrattuna kävi, mutta kunhan asettuu paikalleen - tuskin ongelmia. Tällä saralla... | ||||
|
08.08.2016 23:03 | Jorma Toivonen | ||
| Valtaventtiilin saa lukittua useampaankin asentoon. Muistelen kuulleeni, että monen vanhan kuljettajan eväs-salkusta löytyi henk.koht. puutikku, jolla tuota karkeahkoa jaotusta pystyi "hienosäätämään" oman mielensä mukaiseksi. | ||||
|
|
08.08.2016 20:51 | Jorma Toivonen | ||
| Perinnejuna selviytyy näemmä vieläkin niukemmalla valaistuksella https://vaunut.org/kuva/97344 , https://vaunut.org/kuva/95620 . Toisaalta taasen VR:n veturit tarvitsevat toimivan ja tarkan nopeusmittarin... | ||||
|
07.08.2016 23:25 | Jorma Toivonen | ||
| On hieno oivallus Timolta kuvakulman valinnassa. | ||||
|
07.08.2016 23:23 | Jorma Toivonen | ||
| Varsinaista vilskettä taitasi olla kaksinajossa nykyisin puolenvaihtopaikoilla. Ennen puolta vaihdettiin pääteasemalla tai päivystyksessä ruokatunnin jälkeen... tai kun nuori koneapulainen saattoi päästä Hurun rattiin erään kuljettajan aloittaessa ruokailunsa - kahvi oli kiehahtanut ja kuljettaja rykäisi, että olisikohan Jorman vuoro hetki ohjailla? Tottahan toki. Eväiden syönti kesti ja kesti... ja viimeinen seremonia oli todella nautinnollinen, Marlboroa pyöriteltiin sormissa kauan ennen sen sytyttämistä ja todella nautittiin nikotiinista. Usein tuo ruokatauko kesti pääteasemalle asti, mutta "huonojalkaisena" kuljettaja otti ohjat veturin irroituksen ajaksi. Mutta sainpahan kokea usein OIKEAN VETURIN hallinnan... | ||||
|
06.08.2016 00:18 | Jorma Toivonen | ||
| Liekö kellään tietoa tuon hienon kuvan historiasta? Milloin on ilmestynyt ohjaamon seinälle ja miksi? Toivottavasti tuudittaa jonkun harrastajan/ammattilaisen makoisiin yöuniin makuuhuoneensa kattoon lujasti pultattuna, eikä unohdettuna kaatopaikan täyttöpenkassa. | ||||
|
04.08.2016 23:03 | Jorma Toivonen | ||
| 04.08.2016. Huru suoritti viimein ensimmäisen ja onnistuneen koeajon Haapamäeltä Petäjävedelle ( http://julia.dy.fi/timetables?s=12921&d=4.8.2016 , http://julia.dy.fi/timetables?s=12922&d=4.8.2016 ). 05.08.2016. Huru toimii johtotehtävässä HMVY:n kaluston siirrossa Haapamäeltä Toijalaan ( http://julia.dy.fi/timetables?s=12920&d=5.8.2016 ) ja on näytteillä (?) Rautatiemuseolla sunnuntaina 07.08.2016. | ||||
|
02.08.2016 01:01 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Kimmolle erittäin perehdyttävästä hydraulisenvoimansiirron toiminnan kuvaamisesta... eipä noita asioita tullut aikoinaan pohdittua rattia käännellessä vastamäkeen vauhtia keräten. | ||||
|
31.07.2016 01:00 | Jorma Toivonen | ||
| Muistoja putkahtaa mieleen tämän kuvan myötä. Tuolta kaukaisesta tasoristeyksestä oli varsin huono näkyväisyys Karjaan suuntaan (vasemmalta alamäkeen tultaessa), siksi taso oli varustettu valo-/äänivaroituslaitoksella, mutta sekään ei estänyt maantie-/rautatieliikenteen yhtäaikaisia kohtaamisia. Perjantaina 24.01.1986 T1827 oli tulossa Karjaalta Riihimäelle, ilmeisesti junaa oltiin lisätty Kirkniemessä, koskei vauhti ollut vielä hirmuinen (2xDv12 96aks. 1400tn). Hetkeä aiemmin oli traktoriurakoitsija käynyt täyttämässä lotto-kuponkinsa R-kioskilla (jää asemarakennuksen taakse) ja lähtenyt jatkamaan matkaansa. Toimivasta hälytyslaitteesta huolimatta traktorin ja Dv:n nokka olivat kohtaamiskurssilla tasoristeyksessä. Nopealla toiminnallaan sai urakoitsija (lukitsemattomalla kääntöjarrulla) käännetyksi traktorinsa junan kulkusuuntaa vastaavaksi - kolahdus kuului. Traktorista tyhjeni takarengas, traktoriin kiinnitetty takalana huitaisi Dv:n polttoainesäiliöön reiän - ei henkilövahinkoja, nuo olivat ainoat silminnähtävät vahingot. Virkkalan VPK (?) oli erittäin nopeasti paikalla, parilla muoviämpärillä ei ympäristövahinkoa voinut torjua (reikä säiliön puolenvälin alapuolella ja Karjaalla 2400l:n säiliö oli tankattu piripintaan). Mäntysuopalla ja räteillä palokunta sai hillittyä vuotoa sen ajaksi, kun saivat pumpattua säiliön polttoainepinnan syntyneen reiän alapuolelle. Moneen vuoteen ei tuossa Virkkalan aseman laiturilla ollut kasvullisuutta. Veturinkuljettajan silmien verkkokalvoihin jäi pysyvästi kuvanto pienestä selkäreppuisesta, kotiin palaavasta koululaisesta, joka nojaili tuohon varoituslaitoken tolppaan - - onneksi hän ei jäänyt veturin ympärillä pyörineen traktorin uhriksi. Nuo Lohjan/Virkkalan vartioidut tasoristeykset olivat aikoinaan varsin haasteellisia myös rautatieliikenteelle - varmaankin veturimiehet varoivat noita paikkoja enemmän kuin autoilijat... |
||||
|
29.07.2016 00:32 | Jorma Toivonen | ||
| Yöllisen "seikkailuni" tuloksena näytölleni ilmestyi mm. tämä hieno, "vanha" kuva Otsosta. | ||||
|
29.07.2016 00:02 | Jorma Toivonen | ||
| Rohkea teko Jaskalta... Kiitokset veturimiehistön puolesta. | ||||
|
29.07.2016 00:00 | Jorma Toivonen | ||
| Mihinlie hukattu toinen veturi? Parivedolla (102+103) Kemijärvellehän matkattiin. Jotain pientä ongelman poikasta matkan teossa(?), alkumatka sujui erittäinkin hyvin, Seinäjoella ennakoimaton 1½ tunnin pysähdys, Tampereelle taasen ajoissa, Toijalan jälkeen saapuminen Riihimäelle tunnin verran ennakolta suunnutellusta aikataulusta myöhässä. |
||||