Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Baureihe 103 - elämäni parhaat kilometrit |
18.05.2016 00:30 | Jorma Toivonen | ||
| Jukka, varmaankin olet saavuttanut monen harrastajan "märkien" päivä-/yöunien täyttymyksen... päässyt matkaamaan 6-akselisen sähköveturin mukana, jonka telit ovat alkujaankin suunniteltu 280km/h:n nopeuteen! Toivottavasti saamme kaikki lukea tapahtumasta esim. Resiina-lehdessä... monia kysymyksiä herättää ammatillisessa mielessä muutama kuva. | ||||
|
13.05.2016 00:52 | Jorma Toivonen | ||
| Todella erittäin hieno otos, plussana vielä harrastajan makoisimpien aamuyönunien katkaisu... tosin ei veturimiehiäkään väsyttänyt seuraillessaan luonnon puhkeamista kesään aamun varhaisina tunteina. Ennenhän tuossa vemputeltiin noihin aikoihin Vv15-parilla Silk-rungolla Kirkniemeen 1806:lla, Hyvinkään jälkeen seuraava hereillä oleva suorittaja löytyi Kirkniemestä. Myöhemmin T1806 ajeltiin Karjaalle Dv12-parilla, Lohjalle jäi muutama vaunu ja toinen veturi päivystykseen, usein loput vaunut jäivät Kirkniemeen ja ehkä jokunen "terveinen" Karjaalle. | ||||
|
10.05.2016 00:12 | Jorma Toivonen | ||
| Münchenistähän veturi on taivalluksensa aloittanut ja siellähän vietetään syksyisin juhlia: "Oktoberfest" - yhtä juhlaa lienee kuljettajalla päästessään uuden veturin ohjaimiin. | ||||
|
09.05.2016 00:12 | Jorma Toivonen | ||
| Onpa hieno kuva Reinolta P³:n iltapäivästä. "Ulkoalueet" (Paloheimo, Häti, ehkä Mylly yms) on hoideltu ja odotellaan tavaratoimiston kappalevaunujen valmistumista. Vaihdemiehen seuraksi ovat pakkautuneet kuljettaja, koneapulainen, vaihtotyökondyktööri, pari junamiestä - ehkä pientä "sököäkin" kortilla katseltiin (tiivis oli tunnelma usein ja melkein kaikki tupakoivat tuolloin, joten melkoisesta savustuspönttöstä oli kyse). Nimim. koneapulaisena vuorossa noihin aikoihin. | ||||
|
08.05.2016 00:42 | Jorma Toivonen | ||
| En ole löytänyt edes moottoreiden valmistajaa, enkä mallia, polttoaineen kulutusta, enkä pa-säiliöiden tilavuutta - riittävyyttä vaihtotyöhön (en tosin syvällisemmin edes viitsinyt kaivelakkaan), mutta kovin "salaiselta" projekti vaikuttaa. | ||||
|
|
07.05.2016 23:47 | Jorma Toivonen | ||
| Ei tuo äänimaailma kuulostanut veturilta, eikä kuorma-autolta. Erittäin hiljaisia ovat nykyiset dieselit. | ||||
|
Kuvasarja: Bongailua "Raasulissa" |
07.05.2016 23:44 | Jorma Toivonen | ||
| Kaikkihan on, Joonas, teoriassa mahdollista. Mutta tässä oli kyseessä veturin testausta. Tilaaja halusi kokeilla, pystyykö veturi täyttämään vaadittavat kriteerit, Riihimäki taisi tällä kerralla olla sopivin ja lähin paikkakunta - tuskin vaikuttanee päivystäjän toimintaan. Kuten kuvista näkyy veturi täytti odotukset täydellisesti, eivät edes testaajat odottaneet, että koko vaunusto saataisiin kerralla ylös ratapihalle. | ||||
|
06.05.2016 00:06 | Jorma Toivonen | ||
| Tämä ja kuva https://vaunut.org/kuva/110465 kuulunevat yhteen - kirjan tekstinä: " Laskumäkityöskentelyn jouduttamiseksi on järjestelymestari radiopuhelinyhteydessä vaihtotöitä suorittavan veturin kuljettajaan." Mitä ilmeisimmin veturina Vr11 ja kakkosajopöytä. Pasilan laskumäki? | ||||
|
04.05.2016 00:47 | Jorma Toivonen | ||
| Kunhan vielä Vesa poistaa kuvan tekstistä "Punaisen Porkkanan" ja vaihtaa sarjaksi Hr12, moni lienee tyytyväinen. Onkohan Raimolta mitään olettamuksia veturin olevan Hr12 2215? |
||||
|
|
03.05.2016 00:05 | Jorma Toivonen | ||
| Ehkäpä Vesa korjannee veturia "loukkaavan" kuvatekstin... tämähän on "Huru" ei todellakaan "Porkkana". Erittäin tod.näk. Hr12 2200. | ||||
|
30.04.2016 17:30 | Jorma Toivonen | ||
| Ei tainnut olla vuonna 1972 25-sarjan Sv12 vetureissa korkeita käyntisillan kaiteita, ei edes viimeksi valmistuneissa ( https://vaunut.org/kuva/21504 ). | ||||
|
09.04.2016 00:14 | Jorma Toivonen | ||
| Knorrin kuljettajan venttiili toimii kuten Leon mainitsema DB:n systeemi. EUDD:n systeemi muistuttaa mielestäni Westinghouse-tyyppisen kuljettajaventtiilin toimintaa (mm. höyryveturit, Vv15/-16, Vr11j | ||||
|
08.04.2016 13:43 | Jorma Toivonen | ||
| Lehtitiedon mukaan louhintatyö alkaa ensiviikolla. Ensin tehdään 50m:ä avolouhosta 70m:ä pitkän tunnelin molempiin päihin. Louhos ajetaan moottoritien liittymän siltatyömaan täyteaineeksi Arolammille. Tunnelin katon paksuudeksi jää kuusi metriä. Kolmirata tulee paikkaan, jonne kenelläkään ulkopuolisella ei ole menemistä tunnelin valmistumisen jälkeenkään. | ||||
|
08.04.2016 00:42 | Jorma Toivonen | ||
| Veturissa on 96-kennoinen lyijiparisto, jonka varauskyky on 350Ah tai 400Ah. Kennot ovat sijoitetut 32:een paristolaatikkoon, 3 kennoa kussakin. Pariston nimellislepojännite on 197V, varaustilasta riippuen vaihteli pariston jännite 185V...235V. Kuuleman mukaan, päämoottoria käynnistettäessä saattoi havaita kennolaatikoiden välisten kaapeleiden kiemurtelun. Tuo oli varsin uhkarohkeaa, koska kennojen poksahtelu ei ollut kovin harvinaista (ei osunut omalle kohdalle). Jos kennoja tuli toimettomiksi, oli veturissa (?)/varikoilla (?) varakaapelit joilla saatiin ohitettua vikaantuneet kennot - taisi olla jopa jonkinlainen "kartastokin" uuden kytkennän suorittamiseksi (tuo viimeinen täysin "mutu":a). | ||||
|
08.04.2016 00:12 | Jorma Toivonen | ||
| Jimi: Näillä näkymin toukokuussa kunnostus jatkunee. Mikko: Toki katoksen alle muistomerkki on tarkoitus sijoittaa. Jonkinlaisia hahmotelmia on tullut esiin Keravan katoksen suunnittelijalta https://vaunut.org/kuva/33854 . |
||||
|
|
07.04.2016 00:12 | Jorma Toivonen | ||
| Normaaliahan tuo valaistuksen pimeäminen oli molemmissa sarjoissa (Dr12/-13), generaattorien lähtiessä pyörittämään dieseleitä, senverran haukkasivat sähköä, että muille kohteille ei tehoa riittänyt. Muistaakseni Dr12-vetureiden konehuoneen otsapaneelissa oli/on kytkin, jolla saa päämoottorin myös käynnistetyksi (paikalliskäyttö)??? Paljon oli kytkimiä tuolla konehuoneen paneelissa, mittarit tuli vilkaistua ohikulkiessa, kytkimistä useimmiten tuli käytettyä konehuoneen kattotuuletinta - "huollossa" esilämmityspumppujen käyttökytkimiä. Riihimäen suunnalla useinkin Dr13-vetureissa käynnistettiin ensin ryhmä II (annetuista ohjeista poiketen) - siinähän oli ne kaksi möhkälettä päägeneraattorin päällä (?), joista toinen latasi akustoa. Akustossahan ei voimaa riittänyt kovin moneen käynnistysyrtykseen. Kuinkas muualla? |
||||
|
06.04.2016 00:44 | Jorma Toivonen | ||
| Tiedon mukaan asentaja iltapuhteinaan jonkinlaisen ulosvetäjän suunnitteli - ei valitettavasti kuvia. | ||||
|
05.04.2016 00:30 | Jorma Toivonen | ||
| Ei tosiaankaan Dv15 ollut linja-ajossa kilpailukykyinen Dr14:a verrattuna (vaikka niillä aikoinaan ajeltiin Riihimäeltä Hankoon). Tosin linjakokemus Dr14-veturilla jäi erittäin vähäiseksi (Riihimäki-Monni), mutta tuo ahtimen ujellus jäi muistoihin päällimmäisenä. Dr14-veturit suorittivat vain ratapihapäivystystä ympäri vuorokauden (lähes tyhjäkäynnillä), niinpä keksittiin, että vetureilla täytyi suorittaa ns. karstanpoistoajoja myös linjalla. Kerran saimme työkaluksemme Dr14 1851 JK1824-junaan (Ri-Lo). Korttion vaihteista (sn. 35) selviydyttyä ratti laitaan ja kiihdytys 302 tn:n junan kanssa (eipähän tuo mikään raketti ole 1200hv-voimallaan), vaihto I/II ja hiljaisuus vallitsi ohjaamossa moottorin rynnätessä - uusi yritys ja samainen tapahtuma - yhteys js:aan lupa painattaa takaisin Korttioon (ei selvitä näillä keinoin koko vuoroa). Onneksi Hy knp:lta valmistumaisillaan oli Dv12 2522, jolla ongelmitta saimme työvuoromme suoritettua loppuun vain 90min:a oletettua myöhemmin. | ||||
|
|
04.04.2016 00:06 | Jorma Toivonen | ||
| Mielipiteitä varmaan ilmaantuu monenlaisia, mutta mielestäni deeveri ei ole vaihtoveturi. Taasen hatarat kokemukseni ovat runsaan kymmenen vuoden (+++) takaa. Dr14 suunniteltiin alunalkaen päivystykseen (ei toiminut edes välttävästi linja-ajossa), heikompi tehoinen Dv15 pärjäsi laskumäessä lähes yhtälailla (nopeatempoisessa vaihtotyössä ylivoimainen). Dv12:n tehonsäätö liian "karkea" - tasaisen nopeuden pitäminen laskumäessä vaikeampaa, ellei halunnut kuluttaa jarrulosseja, joissain tapauksissa kestotehoraja tuli vastaan (ei aina 26-sarjassa), miettii ja miettii tekisinköhän jotain kuljettajan toivomusten mukaan... | ||||
|
|
03.04.2016 00:40 | Jorma Toivonen | ||
| Ilmeisesti vaihtotyölle on annettu aikaa rutkasti yhdelle miehelle? Kytkimistä päätellen parikin vaihto-ehtoa on käytettävissä - valinta tapahtunee ohjaamosta napin painlluksella? | ||||
|
02.04.2016 00:24 | Jorma Toivonen | ||
| En noista ammattilaisten kerronnasta mitään ymmärrä, mutta ketjua lukiessani sattuipa oletuskuvaksi mainio Tapion otos Ristosta https://vaunut.org/kuva/36491 , melkoisen vaaleaa puskee ulos piipusta... | ||||
|
30.03.2016 16:39 | Jorma Toivonen | ||
| Varmuudella voi sulkea arvuuttelusta pois H7:n (myöh. Hv4), vaihtoehdoiksi jää H8 tai H9 (Hv1 tai Hv2/3). H9-sarjahan jaettiin kahtia vasta 8.10.1942 uudelleen litteroinnin yhteydessä (Hv2 ja Hv3). Riihimäeltä ajettiin lähes kaikki paikallisjunat Hv2-sarjan vetureilla. | ||||
|
30.03.2016 00:57 | Jorma Toivonen | ||
| Maaliskussa näyttäisi vetovuorossa olleet DR1B:t 3704/3715 http://gallery.balticrailpics.net/displayimage.php?album=lastup&cat=0&pid=1384037783#top_display_media | ||||
|
|
29.03.2016 23:45 | Jorma Toivonen | ||
| Ei aivan vielä ole DR1B:t lopettaneet ajojaan Virossa. Kun Edelaraudtee voitti latvialaisen mittausvaunun vetämisestä järjestetyn kilpailun, on mittavaunua taas vedetty 2 x DR1B-moottorivaunuilla (numeroista ei tietoa, eikä montako toimintakuntoista on vielä kirjoilla). Muutama kuva viimevuodelta https://vaunut.org/kuvat/?s=3235 |
||||
|
29.03.2016 01:13 | Jorma Toivonen | ||
| Toki kovin kauas harvahko muistitietoni ei yllä, mutta Vv13 (varmaan myös Vv14) vetureista löytyi käyntituntimittari, myös Vv15/-16 vetureissa mittailtiin kompressorin käyttötunteja. Vasta Haslerin ( https://vaunut.org/kuva/60329 ) tultua nopeuden näyttäjäksi (Hr12/-13, Dm8/-9, Sm1/-2) alettiin mittaamaan kuljettua matkaa. Mutta miten olivat aiemmat Sv-/Sr12 (Vr12) veturit? Hataran muistini syövereistä en löydä noille sarjoille paikkaa ajopöydästä matkaa/käyntiaikaa mittaavalle mittarille. Myöskään "lättien" käyntiaikaa ei mittailtu mitenkään, vasta Ttv:n muutosten myötä apumoottorin käynnissäolon aika dokumentoitiin. | ||||
|
23.03.2016 22:54 | Jorma Toivonen | ||
| Uskaltaisikohan hivenen puuttua tuohon Eljaksen mainitsemaan Monniin? Ei ole kokemuksia Pr1-sarjasta, mutta ehkä Vv-/Dv 15- sarja vastannee melkoisen hyvin Pr:ää. Selviydyttyään Korttion vaihteesta (sn35) sai Vv:n ratin kääntää "laitaan" (1x Vv15 880tn, 2x Vv15 1500tn), "hyvä kone" saattoi Monnissa heittää suoran päälle (n. 55km/h), mutta sitten alkoi raskas nousu kohti Hyvinkäätä. Useimmiten Hyvinkäällä vaihde oli käännettynä kohti Hangon ratapihaa (sn35) - JK-juna Hyvinkäälle tai jatko kohti Karjaata - ei tarvinnut tehoja löysäillä tahi jarrutella ennen vaihdetta. Pääradalla vasta Hyvinkään jälkeen saattoi rullailla melkoisen pitkältikin. Muistelen nähneeni (1960-luvulla), että Pr1:ä käytettiin useinkin ns. "Järvelän järjestäjässä" mikäli dieseliä ei tuohon riittänyt (Ri-Jr-Ri 2201/2202). |
||||
|
20.03.2016 21:03 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Hannu asioiden selvennyksistä... Ei tosiaan näytä olevan helppoa kuljettajilla, kun pikaisesti tutkailin noita opasteita. | ||||
|
19.03.2016 23:49 | Jorma Toivonen | ||
| Mahdollisuus "mokailla" valoilla myös tuolla "korkean teknologian" (?) maassa. | ||||
|
|
19.03.2016 23:45 | Jorma Toivonen | ||
| Onpa siinä rypäs...(turvallinen?). Kun "vihertää, niin lähdetään..." - mutta minkähän opastimen opastetta tällä kerralla totellaan? Mitähän opastetta tuolla keskimmäisellä valolla neuvotaan tottelemaan? | ||||
|
18.03.2016 15:32 | Jorma Toivonen | ||
| Ken jaksaa ja viitsii kaivella, niin tuosta Trafin perustelumuistion kätköistä saatta suojavaunuasiakin selvitä http://www.trafi.fi/filebank/a/1430391470/5a23e0e8e5bcc6c63b38f36ebba2440f/17472-Perustelumuistio_vak-rautatie.pdf | ||||
|
16.03.2016 09:08 | Jorma Toivonen | ||
| Todella hienoja kuvia Jaakko on löytänyt. Veturisarjaksi voisi muuttaa Hr1: 1001. | ||||
|
15.03.2016 00:27 | Jorma Toivonen | ||
| "Zug hält" osui... eilen "postimies Pate" tipautti postikortin kadunvarren peltiseen laatikkoon (tosiaan ei piipannut puhelin tekstiviestiterveisistä) - "Terveiset Zugista", pienehkö kaupunki Sveitsissä https://fi.wikipedia.org/wiki/Zug , joitain kuvia risteysasemalta https://www.google.fi/search?q=zug&client=opera&hs=pOI&channel=suggest&prmd=ivnslm&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0ahUKEwiR7sbqmsHLAhWsC5oKHbl9AbkQsAQIKw . | ||||
|
14.03.2016 00:16 | Jorma Toivonen | ||
| Miika: Hyväksyn tuon Taipaleen, ei käydä hiuksia halkomaan... Hieno kuva kuitenkin paikkakunnalta Jyrki: En tiedä kumpi juna oli kyseessä - ehkäpä tuo savonsuunnan juna? (P72). Myös nuo lätän ympäri-ajot monella paikkakunnalla aikoinaan olivat oma "taiteenlajinsa"... |
||||
|
13.03.2016 01:01 | Jorma Toivonen | ||
| "Ensikosketukseni" tähän 2625;een oli vasta 25.10.-76, JK 1956/1957 Ri-Ke-Ri. Dv12 2624 käväisi Riihimäen kierrossa 09.07.-76 mm. Jk-junassa 1465 Ri-Lh. Näitä 26-sarjalaisia kierrätettiin valmistuttuaan "etelässä" jonkin aikaa. | ||||
|
|
13.03.2016 00:48 | Jorma Toivonen | ||
| Seuraavana ex. Kokon seisake - mielipidekysymys onko tämä Kokko vaiko Taipale??? Myös jo aiemmin (esim. v.1978) aikataulusuunnttelijoden "kukkasia" oli H443 Ri-Hl (Dm7+liite), lähtö Riihimäeltä 6;48, idästä saapui viereiselle raiteelle pikajuna 6;50 vaiko 6;52? Ainakin maanantaisin vaihtomatkustajia oli runsaasti - lätän "viimehetken säileikön säätö" vei aikaa ja pikajunakin kiri hivenen aikaansa kiinni, joten vaihtomatkustajat ehtivät hyvin mukaan. H443:n matkaa ei kukaan perässä kulkija häirinnyt ja Hl:ssa oli aikaa ympäriajolle puolisen tuntia. |
||||
|
08.03.2016 12:31 | Jorma Toivonen | ||
| Ohjeita autoilijalle: Aiheeseen https://vaunut.org/kuva/108952 liittyen alla on otteita Leonid Zadvornyin teoksesta ”Automatka Neuvostoliittoon” (Progress, Moskova 1981; suom. Impi Vauhkonen, Aili Rettijeva, Robert Manner). Jotkin asiat pitää ymmärtää oikein tai lukea rivien väleistä – kun oivaltaa juonen, niin ei tuota vaikeuksia. Ainoa Viroon vievä ulkomaisille autoturisteille ilmoitettu reitti on viimeisenä oleva Leningrad–Narva–Tallinna. Narvan ja Tallinnan väillä mainitaan Sillamäki, Toila, Kohtla-Järve ja sekä Haljalan, Viintan ja Kuusalun kylät. Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto on sosialistinen koko kansan valtio, joka muodostettiin 30. joulukuuta 1922 tasa-arvoisten ja suvereenisten sosialististen neuvostotasavaltojen vapaaehtoisen yhteenliittymisen tuloksena. Eestin Sosialistinen Neuvostotasavalta – väkiluvultaan kaikkein pienin Neuvostoliittoon kuuluvasta 15 tasa-arvoisesta neuvostotasavallasta – sijaitsee Venäjän tasangon luoteisreunalla. Vasta 21. heinäkuuta 1940, kun Eestin työkansan liitto voitti vaaleissa, julisti Valtakunnan duuma Eestin Sosialistisen Neuvostotasavallan ja hyväksyi julistuksen liittymisestä Neuvostoliiton kokoonpanoon. Ym., ym… Ulkomaiset autoturistit voivat matkata Neuvostoliitossa ryhminä tai yksitellen valittuaan itselleen jonkin sopivan matkareitin (15) tästä oppaasta tai sovitettuaan muutamia reittejä yhteen mielensä mukaan. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon suositeltavat yöpymispaikat sekä matkan pituus kullakin osuudella. Sotakaluston, sotilaskohteiden, merisatamien, suurten hydroteknisten laitteiden, rautatiesolmujen, tunnelien, rautatie- ja maantiesiltojen, teollisuuslaitoksien, tieteellisten tutkimuslaitosten, suunnittelutoimistojen, laboratorioiden, voimaloiden, radiomajakoiden, radioasemien, puhelin- ja lennätinasemien filmaaminen ja valokuvaaminen sekä piirustaminen on kiellettyä. On kielletty valokuvaaminen ja filmaaminen lentokoneista käsin, teollisuuskaupunkien perspektiivikuvaaminen ja -piirustaminen sekä filmaaminen ja valokuvaaminen sekä piirustaminen 25 km levyisellä rajavyöhykkeellä. Hyvin mielenkiintoinen teos ja erittäin hyvä ajankuvaus. Terv. SKS |
||||
|
08.03.2016 00:24 | Jorma Toivonen | ||
| Kättäjäystävällisesti moniajokaapeli odottelee kytkijäänsä valmiina "sokkorasiassa"?. Liekö väliä, kumpaanko rasiaan tuon oikean pään tökkäisee ( https://vaunut.org/kuva/108983 )? Varsin holtittomasti nuo ilmaletkut roikkuvat ( https://vaunut.org/kuva/108985 ). Arvuuttelua,,, mitähän noilla kaikilla letkuyhteyksillä ohjaillaan - varmaankin jarrujohto keskuspuskimen vierellä oikealla puoleen? |
||||
|
Kuvasarja: Dv12 2501:n telin rakenne |
06.03.2016 23:42 | Jorma Toivonen | ||
| Niin,,, tämähän on näitä "olen kuullut juttuja", mutta tarinan mukaan VR olisi asettanut kalustonsa kuvauskieltoon erään aidatun alueen sisäpuolella... | ||||
|
06.03.2016 23:04 | Jorma Toivonen | ||
| Tällainen viesti tupsahti sähköpostiini: Tähän keskusteluun https://vaunut.org/kuva/34469 liittyen arvelen, että 1993 oli varmaankin viimeinen vuosi kun Petseriin päästiin Virosta ikään kuin ”kotimaan” junilla. 23.5.1993 voimaan astuneessa aikataulussa oli nimittäin jo painettu ennakkoon varotoimenpiteet, jos Petseri ei otakaan vastaan paikallisjunia Tartosta ja Valgasta. Aikataulussa Tartosta Petseriin asti oli päivittäin kaksi edestakaista junaa (ajat Viron aikoja): 0292 Tartto 9.34–Petseri 12.00 paluu 0295 Petseri 15.00–Tartto 17.25 0382 Tartto 17.45–Petseri 20.20 paluu 0381 Petseri 5.13–Tartto 7.40 Kumpaakin junaa koskeva huomautus kuului: Juhul, kui Petseri jaam ei võta diiselronge vastu, sõidab rong No. 0382/0381 Orava jaamani ja tagasi, rong No. 0292 võti-sauaga piirini (Koidula ülesõiduni). Rong No. 0295 alustab sõitu samuti piirilt (Koidula ülesõidust). Orava ja piiri vahel määratakse käiku järgmised rongid: 9081 Piir 112.51–Orava 12.04 paluu 9082 Orava 14.56–Piir 15.09. Periaate suomennettuna: Ellei Petseri ota näitä dieselmoottorijunia vastaan, perutaan illan menojuna 0382 ja aamun paluujuna 0381 Oravan ja Petserin väliltä. Sen sijaan aamujuna 0292 ajetaan (Oravasta) kapulasuojastuksella rajalle (Koidulan tasoristeykselle), mistä kulkuun pantavalla tyhjävaunujunalla 9081 takaisin Oravaan. Vastaavasti tyhjävaunujuna 9082 lähtee Oravasta rajalle tullakseen sieltä junana 0295 takaisin. Tämä rajalla käynti liittyi todennäköisesti rajavartijoiden työssä kulkemiseen. Valgan suunnalta Petseriin oli kulussa kolme junaparia, joista tällaisissa olosuhteissa kaksi peruttiin Piusan ja Petserin välitä ja kolmas peräti Võrun ja Petserin väliltä. Lännen suunnalta ei Piusan ja rajan välillä ollut matkustajaliikennettä. Terv. SKS |
||||
|
05.03.2016 16:14 | Jorma Toivonen | ||
| Veli, ei ole lipussa virhettä. Selitys asiaan löytyi toiselta taholta: Kun Joensuusta alettiin ajaa porkkanalla suoraan Parikkalan kautta Helsinkiin, niin junan numero oli 88. Ja tuo Imatran lähtöaika 9.57 oli tällä junanumerolla vain kesinä 1971 ja 1972, joten jompanakumpana kesänä on tullut matkustettua. Terv. SKS |
||||
|
29.02.2016 00:39 | Jorma Toivonen | ||
| Todella piristäviä nämä vetureiden maalaukset ("teippaukset?"). Jäiköhän Norjassa tähän yhteen yksilöön https://vaunut.org/kuva/85107 ? Sr1 = saalistava susi? Sr2 = käkikello jne... | ||||
|
23.02.2016 08:17 | Jorma Toivonen | ||
| Korjauksena aiempaan kommenttiini - R5 pitää olla tietenkin Rc5. | ||||
|
|
23.02.2016 00:32 | Jorma Toivonen | ||
| Myös Fenniarailin veturitilauksesta vastanneet henkilöt ovat uskaltautuneen myös valitsemaan hieman alemmalla tasolla olevan esteenraivaajan ( https://vaunut.org/kuva/108085 ). | ||||
|
23.02.2016 00:22 | Jorma Toivonen | ||
| Todella hienoa "harrastajatoimintaa" Villeltä. | ||||
|
|
23.02.2016 00:06 | Jorma Toivonen | ||
| Mäntymäen Mikko puhuu kommentissaan täyttä asiaa. Naapurissamme Ruotsissa esteenraivaaja alkaa olla asianmukaisella tasolla ( https://vaunut.org/kuva/104780 ). R5-vetureihin asennettiin alkujaan vahvennetut esteenraivaajat. Mikäli veturi suistui kiskoilta, tipahti se esteenraivaajan varaan liukuen raiteella (ei kovin korkealta pudonnut). Raivaaja oli myös senverran vahva, että vahingoittumatta salli veturin noston takaisin kiskoille. Mm. Dr16-sarjan vetureille on ajankuluessa sattunut monenmoista. 2814 kellahti ojan pohjalle Iissä 9.2.2000. tasoristeysonnettomuuden jälkeen ja hylättiin ( https://vaunut.org/kuva/3143 ). Tuolloin jo ehdotettiin esteenraivaajan vahvistamista ja alareunan laskemista vastaavien onnettomuuksien välttämiseksi ( http://www.onnettomuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/raideliikenne2000/b12000ronnettomuusiissaakolanvartioimattomassatasoristeyksessa9.2.2000.html ). Tokihan estenraivaajan alareunaan lisättiin palanen ( https://vaunut.org/kuva/105287 ), mutta melkoisen korkealla se senjälkeenkin näyttäisi olevan pyyhkäistäkseen pois vaarallisien esineiden jäämisen veturin alle (mm. keskuspuskin). Varmaankin viisailla VR:n insinööreillä on hyvät perustelut, ettei meillä vetureiden esteenraivaajia voida laskea esim. Ruotsin tasolle? |
||||
|
20.02.2016 11:29 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Mikko ja Tapio, sieltähän nuo vastaukset putkahtivat mieltäni kaihertaneisiin kysymyksiin ja Mikko löysi vielä asiaa selventäneet kuvatkin. | ||||
|
|
20.02.2016 01:29 | Jorma Toivonen | ||
| Tapio: "En minä tiedä, kyselen teiltä viisaammilta..." Alustan jalkaan kiinnitetty keskiötappi solahtaa tuohon telin kehykseen, mutta kuinka akselinkäyttölaitteiden välinen nivel-akseli tuon esteen kiertää? Mikko saattaa olla hieman tietoinen tuosta kuvan nivelakselista - kumpiko Dv12-veturin teli lienee kyseessä? | ||||
|
|
19.02.2016 00:10 | Jorma Toivonen | ||
| Knopittelu tuolla keskustelupuolella on viimeaikoina jäänyt vähäiseksi. Onkohan kyseessä I-pään, vaiko II-pään teli? Tuohon keskellä olevaan reikäänhän tipahtaa rungon vetotappi (vai mikä se lieneekään viralliselta nimeltään), myös akselinkäyttölaitteiden välinen nivelakseli näyttäisi kulkevan samoilla reiteillä? | ||||
|
16.02.2016 23:58 | Jorma Toivonen | ||
| Kimmo: Ensimmäisen kerran vierailin Tampereella 6.4.1973., tosin T2411:n vetäjänä Tr1 1078. Höyrythän ohjattiin tuolloin vanhoille talleille, asemalle. Seuraavakin oli Risto-reissu, näistähän suunnattiin kotiin matkustajana. 16.4.-73 oli ensimmäinen huru-reissu T2431 (veturin vaihto) ja yöllä Valkeakosken kautta 2410:llä Riihimäelle (tai k.a. saapui matkustajana 47:llä, autokuljetuksella Perkiöön, sai veturin avaimet, kapusi Hurun päälle odottelemaan kuljettajaa - oli tullut ed. iltana lätällä ja lepäili lepohuoneella). Olisikohan voinut olla kesä 1974, kun Tampereella tuli käyttöön ratapiharadio? Tosiaan "Pussiin" oli tuttu sanoma, joskus "toisen päälle" tai "anna tilaa, juna ei valmis". | ||||
|
|
16.02.2016 00:55 | Jorma Toivonen | ||
| Aikoinaan tuli lähdettyä ryhmästä 871-881 (Perkiön talli). Tallin seinällä oli veivattava puhelin luvan kysymistä varten, eivät nuo nuoren koneapulaisen veivaukset osuneet kohdalleen - soitto meni milloin minnekin, muttei oikeaan osoitteeseen. Viimein kuljettaja loihi huutamaan koneen päältä: "Tuu poika tänne, toimitaan kuten normaalisti". Tallialueen vaihteita tarkkaillen ajeltiin silmille T871 (olikohan vielä silloin) "Etelän" kopin tuntumaan ja odoteltiin vaihdemiehen tulevan ulos toimistostaan ja hänelle huudettiin lähtevän junan numero. Joko "silmillä(?)" tai "vihreällä(?)" ajettiin pätkään r890, josta "aja-opasteella" lähdettiin seikkailemaan kohti veturiaan odottelevaa junan runkoa. | ||||
|
16.02.2016 00:39 | Jorma Toivonen | ||
| Todella hienot maisemat on Jukka taas kerran löytänyt kuvilleen https://vaunut.org/kuva/108544?paik=Kufstein | ||||