Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.02.2016 00:39 | Jorma Toivonen | ||
| Todella hienot maisemat on Jukka taas kerran löytänyt kuvilleen https://vaunut.org/kuva/108544?paik=Kufstein | ||||
|
16.02.2016 00:05 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä, samanmoisia ongelmasäveliä minunkin oopperani soittelee, kuten Juhanankin. Eikö ylläpito jossain vaiheessa sallinut "suurempienkin" kuvien lisäilyn? 1200x900 taitavat olla max. minun koneelleni... | ||||
|
15.02.2016 00:09 | Jorma Toivonen | ||
| Näistä tasoristeysonnettomuuksista 28.5.-76 (pahin turma?) Vaasassa ja 28.1.-81 Hyvinkäällä. Tutkielma ilmeisesti toteutettiin ns. "tukkimiehen kirjanpidolla" - uhri ja viiva. Vaasahan tuossa toki voittaa 28/21. Kuolonuhri vastaa näköjään loukkaantunutta - uhri kuin uhri. Hyvinkäällä menehtyi 5 henkilöä ja Vaasassa vain kaksi... Heikko kerroin viimeisen matkansa tehneille. Toivottavasti di:n opinnäytetyö saa arvoisensa hyväksynnän. Tuo Turengin onnettomuus 23.10.-40 - oliko tosiaan sotilasjuna(?), vaiko Ruotsiin evakkoon lähetettyjen lapsien kuljetus Haaparannan kautta naapuriin sotaa pakoon? |
||||
|
14.02.2016 23:27 | Jorma Toivonen | ||
| Näin varotellaan Itävallassa https://vaunut.org/kuva/48474 | ||||
|
14.02.2016 00:06 | Jorma Toivonen | ||
| Timolta tietoa löytyy tarvittaessa, kiitokset. Mutta toimiko paloasema veturitalleilla vuoteen 1956/-57 asti ennen siirtymistään nyttemmin purettuun toimipaikkaansa? | ||||
|
12.02.2016 00:40 | Jorma Toivonen | ||
| Muistelen kuulleeni, että Riihimäen paloasema olisi alkujaan ollut veturitalleilla (pienoismallin tornin vierellä oleva matala rakennus) varmistusta asiaan en löytänyt. Olisiko torni liittynyt tuohon? Toiminnothan siirtyivät v. 1956/1957 nyttemmin purettuun rakennukseen. | ||||
|
12.02.2016 00:34 | Jorma Toivonen | ||
| Vuonna 1910 valmistunut Riihimäen lasitehdas tuotti myös talouslasia ja oli yhteydessä RLR:ään alustapitäen ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Riihimäen_lasi#Riihim.C3.A4en_lasin_historia ). Muistan vanhat neliskulmaiset lasipurkit, joiden peltikansissa luki Riihimäki tai Karhula. | ||||
|
12.02.2016 00:30 | Jorma Toivonen | ||
| Taustalla näkyvä torni toimi varikon vesitornina, josta talli-alueen vesiviskurit saivat vetensä. Vesi torniin saatiin Vantaanjoen varrella olevalta pumppuasemalta - liekö kiertänyt Patastenmäen sillan viereltä olevasta tornista, en tiedä. Tallin raiteistolla oleva halli näkyy myös taustalla https://www.vaunut.org/kuva/108429 . | ||||
|
10.02.2016 00:13 | Jorma Toivonen | ||
| Niin Petri, samalla tavoinhan nuo säleikön läpyskät käytännössä paineilman ohjauksella avautuvat molemmissa sarjoissa. En pysty antamaan vastausta tuohon kaihtimen puuttumiseen Dv16-sarjassa - ehkä viisaammat insinöörit voivat kysymyksen ratkaista. Tosin aikoinaan Riihimäellä oli vain Vv-/Dv15-sarjalaisia - ei käytännön kokemuksia työelämässä Vv-/Dv16-sarjasta. Tuo säleikön edessä oleva rätti oli oiva lisävaruste päivystystyössä pakkasilla, mutta linjajuniin lähtiessä (Hankoon, Kirkniemeen...) kuljettaja muisti muistuttaa tarkastamaan kaihtimen asennon - ei tarvittu kovimmillakaan pakkasilla täystonnijunan (2xVv15 - 1500tn) kiskontaan jäähdytysilman kuristamista. | ||||
|
09.02.2016 14:39 | Jorma Toivonen | ||
| Tässähän on vain osa Riihimäen kauppalan pienoismallista vuodelta 1939. Idea rakentamisesta lähti liikkeelle 1980-luvulla. Riihimäki-Seura otti vuonna 1987 vastuulleen hankkeen eteenpäin viemisen. Työryhmään kuului tusinan verran jäseniä. Kaupunkilaiset ovat keränneet lukemattoman määrän tietoa ja muistelleet itse, millainen kauppala oli heidän lapsuudessaan. 8-osaisen pienoismallin valmistajaksi valittiin mikkeliläinen Heikki Oikkonen Mallikopiosta. Ensimmäinen osa saatiin yleisön nähtäväksi 9.9.1992, syksyllä 2003 valmistui viimeinenkin osa kauppalan pienoismallista. | ||||
|
08.02.2016 23:30 | Jorma Toivonen | ||
| Riihimäen tehdashan taisi pääasiassa tuottaa salaojaputkia, samoinkuin Riihimäen Sahan liepeille noussut uudisrakennus. Tuotanto taisi vähitellen hiipua, kun maahan alettiin upottamaan muovisia putkia. Tiilien valmistuksesta huolehtivat Santamäki ja Kolsa. | ||||
|
08.02.2016 00:20 | Jorma Toivonen | ||
| Matti Virtanen, Lännen Pikajuna: Vapaussodan jälkeen pidennettiin tehtaalle (turvejauhotehdas) johtava raide läheiseen mäkeen, josta ryhdyttiin kaivamaan hiekkaa radan ja teollisuuden tarpeisiin. Kappelikirkon vieressä oleva kaivettu alue on kyseinen sorakuoppa. Valitettavasti kirjassa ei pahemmin ole tietoja näistä turvejauhetehtaan, eikä Santamäen tiilitehtaan vetureista. |
||||
|
08.02.2016 00:14 | Jorma Toivonen | ||
| Santamäen tiilitehdashan sijaitsi Launosissa ja turvejauhotehdas nykyisen Lasimuseon tienoilla. Matti Virtanen, "Lännen Pikajuna": Turvejauhotehtaan raaka-aine otettiin sähkökäyttöisellä kaivurilla ja kuljetettiin tehtaalle petroolimoottorikäyttöisillä vetureilla. |
||||
|
|
07.02.2016 00:54 | Jorma Toivonen | ||
| Kaiteitahan taidettiin alkaa lisäilemään vuonna 1974? ( https://vaunut.org/kuva/58219 ). Olikohan niin, että korkeampi välikaide asennetiin ensin vain II-päähän? (Parivedossa yleisimmin kakkospäät vastakkain ja turvasi kulkua vetureiden välillä, vasta myöhemmin lisättiin turvakaide myös I-päähän https://vaunut.org/kuva/2588 kiersi koko "nokan" ja olisi vaikeuttanut veturista toiseen siirryttäessä.) Alkujaan tuo kaihdin taisi olla tehdasasennuksena vetureissa 1989-2012 - myös aiemmissa yksilöistä löytyi jälkiasennuksena verho. Kimmon ihmettelyyn voin minäkin yhtyä. | ||||
|
|
06.02.2016 01:13 | Jorma Toivonen | ||
| Sattuipa sattumakuvaksi kuva Pieksämäeltä. Ei ole tervapahvia, vaan syylärin eteen nostettava viimasuojus. Vanhoissa autoissahan moista saattoi ohjailla kuljettajan paikalta kettingin välityksellä - Dv11/-15-sarjan vetureissa joutui koneapulainen ulkoistumaan säätelemään verhon korkeutta (tässähän näyttää olevan jo turvakaide veturin päässä - ei ollut aiemmin). Varsinkin keväisin veturi saattoi työskennellä öisin ratapihalla päivystyksessä, pakkasöinä kaihdin nostettiin ylös lämmön riittävyyden takaamiseksi. Päivällä veturi joutui työskentelemään raskaassa linjajunassa, jolloin unohdetun suojuksen tarkastuksen laiminlyönti ennen matkan alkua saattoi tuoda jo alkumatkassa ongelmia päämoottorin jäähdytyksessä. (JK-juna Ri-Hy, yli 800tn:a, Monnin tienoilla lämmöt jo hälyttivät...) |
||||
|
05.02.2016 00:56 | Jorma Toivonen | ||
| Tässähän palaillaan takaisin historian syövereihin. Aikoinaan (1970-luvulla) ROP:ssa Jt-opettajana toiminut Nokelainen vaati vastaukset sanatarkasti silloisen Jt:n (mikälie vihkonen nykyään onkin?) tekstin mukaan. Ei riittänyt, että asian ymmärsi täysin ja "omin sanoin" kertoili kysymykseen oikeaksi luulemansa vastauksen - mutta sa...na se sanajärjestys. Onneksi ei enää vek-kurssillani toiminut Jt-opettajana, mutta pääsykokeet tarkasti - rimaa hipoen (vieläkin värisee...) tuon aineen osalta tulin hyvästytyksi tuolloin vek-kursseille. Tuskin kukaan nykyisten säännöstöjen luojista on edes tavannut Herra Nokelaista, mutta periaatteet ovat samat - ulkoa lukemalla, kun tekstin osaa toistaa - ymmärtämisestä viis... | ||||
|
03.02.2016 01:11 | Jorma Toivonen | ||
| Robert, eipä taida tuo kuljettajan istuimen kiinnitys läpäistä nykyisiä raideliikenteen EU-säännöksiä, joita moni (ja vielä useampi) virkamies pohdiskelee Ranskan maalla. Aikoinaan Riihimäen varikon miehistö istuskeli Kouvolan huollon puupenkillä odotellen hevostansa varhaisina aamun tunteina. Lähteviä miehistöjä tuli ja meni, samoin vetureita. Junan aikataulun mukainen lähtöaikakin taisi jo ohittua (ei ensimmäinen kerta). Kiireinen miehistö avasi oven ja aneli vetokalustoa itselleen, mutta tuossa vaiheessa olikin sopiva veturi löytynyt jonosta matkaamaan Riihimäelle. Tyytyväisenä vihdoinkin Ri:n miehet ottivat tarjouksen vastaan, Sr1 3001. Protosarjan vetureissa (3001-3006) oli koneapulaiselle istuinsija sivuseinästä taittuvalla "lintulaidalla". Toki sarjakoneista oli unohtunut täysin tuo koneapulaisen mukanaolo - pikapikaa hankittiin käsinojaton "toimistotuoli" 1kpl/veturi, jota sitten kanniskeltiin edestakaisin ohjaamon vaihdon yhteydessä kapeaa kulkukäytävää pitkin. Olihan se toki paljon mukavampi kuin kiinteä, taittuva sivuseinän pehmustamaton istuin. |
||||
|
03.02.2016 00:39 | Jorma Toivonen | ||
| Mikko, varmaankin tunnelista tippuneen jään tekoset voidaan jättää pois laskuista, MV11922 kulki väliä Sk-Ilr - ei montaa tunnelia matkalla? Ilmeisesti Sm1/-2 kalustossa on "heikommat" tuulilasit. Aikoinaan kuulin tarinaa, jossa vastaantulevan tavarajunan vapaana roikkunut vaunun (avovaunu) kettinki olisi pyyhkäissyt raidesepelin lentoon ja se olisi osunut Sm:n tuulilasiin. Lasi oli rikkoontunut, mutta jäänyt "kokonaiseksi" ja turman aiheuttaja oli läpäissyt lasin jääden todistusaineistoksi kiinni lasiin. Omalta kohdaltani, olin matkalla Sm:llä (Sm1/-2) kohti Helsinkiä "ratti laidassa" (120km/h ++), kun Tapanilan laiturilla pari "äidin pikku kullanmurua" viskasi jäisen kimpaleen kohti raidetta - ajoitus oli oikea, koska pommi osui kuljettajan tuulilasiin. Osumakohta jäi suht´koht ehjäksi, mutta ympäristö säröityi täysin. |
||||
|
31.01.2016 23:51 | Jorma Toivonen | ||
| Ei näköjään Dr16-pari tarvinnut tällä kerralla DE-vaunua (agregaatti) mukaansa - tosin junakin taisi olla vain 11-vaunuinen. Aikataulun mukaan juna taivalsi, vaikka tehoja hävisikin 1500V:n syöttöön. | ||||
|
30.01.2016 01:04 | Jorma Toivonen | ||
| Melkoisen näyttävän pituisen lättäjunan on Keitelemuseo saanut kootuksi! Valoista tuli mieleeni aikoinaan tapaus vielä linjaradion kaikkien kuulijoiden kuuneltavaksi. PMR:n Dm7-juna läks Keravalta kohti Helsinkiä pimentyneessä syysillassa - tavan mukaan kohdattaessa kohteliaasti vaihdetaan "lähivaloille", näin tapahtui... Hetken kuluttua linjaradiosta kuului vastaantulleen Sm-kuljettajan tokaisu: "Eivät nuo sun kaukovalotkaan pahemmin häiritse, ajele niillä vain loppumatkakin". |
||||
|
29.01.2016 00:53 | Jorma Toivonen | ||
| Hienoa, että sivustolta löytynee tulevaisuudessa "kuskin pukilta" näkökannat Saksanmaalta. Onnea Leon opintoihin tältäkin suunnalta. | ||||
|
27.01.2016 00:35 | Jorma Toivonen | ||
| Pääsimme Tågab:n vieraiksi Kristinehamniin vuonna 2008 ( https://vaunut.org/sarja/1045 ), tuolloin heillä oli ajatuksena ajaa tuota Oslo-Narvik junaa nonstop'na kolmen kuljettajan voimin, kuvan https://vaunut.org/kuva/52163 kommenttini mukaisesti (yksi ajaa ja kaksi lepäilee mukana kulkevassa "lepovaunussa"). | ||||
|
26.01.2016 00:34 | Jorma Toivonen | ||
| Kuinkahan tässä jatkossa toimittiin - aika lähellä jännitteistä ajolankaa hipovat tuon Sr2:n virroittimen jäänteet. Muistuu mieleeni (joko taas) , aikoinaan Riihimäelle saapui kohti pohjoista matkaava Sr1-vetoinen pikajuna, jonka virroitin "kaatui" katolle Arolammilla (?), Korttion vaihteella (?). Pari "ylivarovaista" hk:a eivät suostuneet siirtämään dieselillä vaurioitunutta Sr1:ä pois junan edestä, ennenkuin ratapihalle suoritettiin jännitekatko. Siirto jännitteettömälle raiteelle sujui lopulta hyvin, vaurioitunut virroitin sidottiin... ja "huollon" puolesta annettiin lopulta lupa virroittimen vaihtoon siirrolle Ilmalaan. Tieto kulki tuolloin erinomaisesti ja oli aikaa varautua, joten vairioitunut veturi saatiin pois junan edestä ja uusikin sai vetotehtävän vajaan tunnin kestäneiden toimenpiteiden jälkeen. | ||||
|
25.01.2016 23:25 | Jorma Toivonen | ||
| Kuulemani huhun mukaan Dr16 2816 olisi matkannut Joensuusta Nokelaan 24.01.2016 ( http://julia.dy.fi/timetables?s=11899&d=24.1.2016 ) 15 tuntia, tosin huilaten Iisalmessa kolmisen tuntia pyörien kovin kolkatessa kiskoja vasten - suuret lovet? Olisikohan Pelloon ( https://vaunut.org/kuva/107942 ) jäänyt Dr16 2822 oireillut samasta syystä - hieman vakavammin... | ||||
|
23.01.2016 00:52 | Jorma Toivonen | ||
| Melkoisen kauan salli liikenteenohjaus (nyk. Finrail Oy) kunnossapidolle tukkia raidetta Toijalassa vaikeuttaen omaa työtään. | ||||
|
Kuvasarja: Dr16 2822 lavettikuljetuksessa |
23.01.2016 00:47 | Jorma Toivonen | ||
| Hienoa, että Oulussa ollaan hereillä ja vastaus kuvan https://vaunut.org/kuva/107942 kommenttiini tuli näinkin nopeasti. Surullista nähtävää tosin ent. VR:n työläisenä nämä "kumipyöräkuljetukset". Kiitokset Petri ja Pietu. | ||||
|
23.01.2016 00:32 | Jorma Toivonen | ||
| Lienee "pomojen" kynnenaluset olevan tikkuja täynnä, kun ovat parisen viikkoa raapineet harmaita aivosoluja käyntiin päänahkojensa alta. Ilmeisesti kukaan havainnoitsija ei ole päässyt havainnoimaan kuljetusta? | ||||
|
22.01.2016 23:28 | Jorma Toivonen | ||
| Erään havainnoitsijan havainnon mukaan Sm1 6028 oli 21.1.2016. N9226:n ensimmäisenä yksikkönä. On itse asiassa ollut varsin toimintavarma yksikkö, vaikkapa vertailussa moneen Sm2:een. | ||||
|
21.01.2016 23:40 | Jorma Toivonen | ||
| Samaa mieltä Kimmon kanssa... (kerrankin). | ||||
|
Kuvasarja: Juna Turkuun |
21.01.2016 23:37 | Jorma Toivonen | ||
| Todellakin hieno "pläjäys" Juusolta varmaankin ainutkertaisesta junakokoonpanosta! | ||||
|
17.01.2016 01:22 | Jorma Toivonen | ||
| "Mutu-tuntumalla", harvalla muistilla muistavinani muistelisin, että ensi kertaa työtehtävissä (kone-apulainen) kavutessani Vr12:n ohjaamoon (1851), maaliskuussa 1974, moinen laatikko olisi jo ollut ikkunanpielessä - milloin lie otettu käyttöön? Laite antoi/-aa äänimerkin opasteen vaihtuessa, tosin tuo useimmiten vahvistettiin myös radiolla. Painettavaan roikkaan kytkeydyttyä ja ohjaamon annettua luvan työntöön kohti mäkeä, laite piippasi useamman kerran, lähtien "seis"-opasteesta ja päätyen "työnnä kovaa" opasteeseen valojen vilkkuessa samassa tahdissa. Askissa on myös erillinen vipukytkin (valojen alla), jolla laite viritettiin, "mäki" usein myös varmisti laitteen päällä-olon. | ||||
|
|
16.01.2016 00:22 | Jorma Toivonen | ||
| Alkujaanhan tuo kertaaja sijaitsi oikeassa ikkunapilarissa https://vaunut.org/kuva/6979 . Riihimäen Dr14 (ex Vr12) vetureissa, 1851, 1852, nuo kertaajat olivat (myös muissakin sarjan vetureissa). Ratapihapäivystyksen siirtyessä yksinajoon sai myös Dv15 1995 ( https://vaunut.org/kuva/15518 ) kertaajan (varaveturi). Dv15 1995 taisi olla myös ensimmäinen yksinajoon muokattu sarjan veturi. Myöhemmin, kun Kouvola omi itselleen koko Dr14-sarjan, Tampere varusteli kertaajilla Dv12-veturit 2565-2568 lähinnä Riihimäen laskumäkikäyttöön. Mikäli "mäkeen" ei löytynyt "kertaaja-konetta", täytyi vuoron veturimiehistöön lisätä koneapulainen (ja kuljettaja menetti "yksinajolisät"). | ||||
|
15.01.2016 01:03 | Jorma Toivonen | ||
| Niin... mikäli noita Jimin kommentteja on tullut lueskeltua, varmaankin hän olisi puuttunut jonkun toisen kuvaajan kuvasta puuttuvaan junan numeroon - tosin eihän tuo veturi enää ole junanrungossa kytkettynä. | ||||
|
14.01.2016 00:17 | Jorma Toivonen | ||
| Liittyisiköhän tuo Nom:n seikkailu tuohon Reijon kuvaan 12.01. https://vaunut.org/kuva/107991 . Miten lienee runkokierto Hesassa/Turussa? | ||||
|
11.01.2016 11:17 | Jorma Toivonen | ||
| Tosiaan noinhan se oli kuten Petri kertoo, suojukset olivat kattilahuoneen säleikköjä varten. | ||||
|
|
11.01.2016 00:50 | Jorma Toivonen | ||
| Ei onneksi ole kokemusta vesien tyhjentämisistä. Toisaalta mikäli lämmöt tipahtivat alle +50°C:n kalusto tyhjensi useimmiten itse itsensä, niin korppuuntuneet olivat nestekierron kumiset tiivisteet. 1970-luvulla (1980) oli Riihimäellä vielä käytössä höyrylämmitteiset tallitilat, joten kierron Hr12-/Vv15-veturit pysyivät hyvin lämpöisinä seisonnan aikana, myös satunnaisesti vierailleille Sr12-sarjan vetureille löytyi sisältä tilaa ja lämmittävää höyryä. Hr13:t seisoivat tallissakin webastoiden varassa. Mikäli Sv12-sarjan veturi eksyi (konepajassa käynti) Riihimäelle, niin käynnissähän se jurskusteli ulkosalla. Ainoastaan lätät seisoivat ulkosalla piuhojen päässä webastojen varassa (valmiina koottuina lähtöjä varten). Yleensä talvisin Alstommien webastot viritettiin "matkalämmitys"-asentoon jo lähtiessä. Olikohan niin, että osa Dr13-sarjan sivukierron kennoista peitettiin vanerilevyin talveksi (vai erotitteenko kokonaan kierrosta?). Vai koskiko tuo Dv12-sarjaa? Dr12-sarjan varustukseen taisi kuulua myös "säkkikankaiset" jäähdyttimen säleikönsuojat tuiskuavaa lunta estämään, en tosin muista koskaan nähneeni käytettävän, mutta eivätkö ne siellä kompressori-/Clayton-huoneen seinustalla olleet. Muistuu mieleen eräs helmikuun aamu vuonna 1974, puhelin kilahti aikaisin aamulla ja määräys kuului, että lähdet koneapulaiseksi lättäreissulle Nummelaan. Edellisenä päivänä oli aamun "hankolaisesta" jonkin vian vuoksi yksi Dm7 jätetty Nummelaan. Niinpä hk:n kanssa tökättin yksi vetovaunu (Dm7 4170) lähtevän H426:n perään ja matkattiin Nummelaan. Siellähän aseman edessä odotti kylmettynyt lättä (taisi vielä olla käytössä aseman lähin raide, junat ohittivat Nummelan raidetta II-käyttäen). Ammattinsa osaava hk hivenen tarkasteli lättää (Dm7 4163) ja loihe lausumaan, ettemme tuota hinaukseen laita, vaihdan tuon sulakkeen ja laitamme käyntiin - vettä tosin joutuu kantamaan. Dm7:n paisuntasäiliön täyttö on tosi hankalaa, asemapäällikön kanssa kannoimme ämpäreillä vettä ja hk täytti järjestelmää, paljon vuoti vettä ratapihalle kunnes webastolla lämmöt saatiin riittäviksi ja melkoinen luistinrata tuli asemalle luotua. Parin tunnin uurastuksen jälkeen aikataululla "vet. Nm-Ri" 11;00 - 12;00 Dm7:t 4170-4163 palasivat Riihimäelle valmiina uusiin uurastuksiin. |
||||
|
09.01.2016 00:16 | Jorma Toivonen | ||
| Ilmeisesti tässä hinauksessa viimeisenä olevan veturin ilmajarrut ovat toimintakuntoiset ja luotettaviksi havaitut? Sr3:han omaa levyjarrut (?), riittääkö jarrujen koettelussa silmämääräinen toteamus, vai onko veturissa jonkinlaiset "merkkilätkät" jarrujen kiinnittymisen merkiksi (veturia hinattaessa)? | ||||
|
|
08.01.2016 01:22 | Jorma Toivonen | ||
| Niinpä Reino, en tiedä tätä nykyistä kuljettajan ohjeistusta. Ennen näissä olosuhteissa tuli opittua ("kahvipöytäkeskustelujen" ja "kantapään opintojen" kautta), että ennen kiinniajoa kannattanee jalkautua ja käydä tutkailemassa välikytkinten kunto - voi poistaa jäät, koetella ilmatiehyiden avautuminen ja jopa koettaa avautuuko sähköinen yhteys (mahdollisuus toimenpiteiden toteuttamiseen löytyy/-yi ohjaamosta). Mikäli kaikki ovat kunnossa kerta tai pari yritystä riittää ja siinä vaiheessa kannattaa luovuttaa. Sm4:t ovat/olivat tosiaan melko tarkkoja kytkeytymään (ainakin 10v sitten). Aika harvinaista, ettei ovia saatu auki - tosin muutostöitä on varmaan tehty tälläkin saralla. | ||||
|
06.01.2016 16:18 | Jorma Toivonen | ||
| SKS kaiveli aivojensa sopukoita: Vr2 963 valmistui Vaasan konepajalta L1-korjauksesta 19.9.1972. Voisiko ruoho olla sen vuoden vihreää vaiko seuraavaa kesää? | ||||
|
05.01.2016 00:16 | Jorma Toivonen | ||
| Tosiaan ma 28.01.1985. löytyy huomautus n. klo 01;00 (T1031 Ri-Tl) lämpötilasta -33 Riihimäellä. Muistaakseni suurin syy oli ilmavaivat - virroitin ei noussut, pk ei sulkeutunut. Mikäli veturilla pääsi junan eteen, jarrujohdon vuodot olivat liian suuret. Usein junat jouduttiin "puolittamaan", jotta jarrujohto saatiin täyttymään - useampi juna kulussa. Vetureissa ei vielä ollut ilmankuivaimia ja "tenutuskin" saattoi olla niin ja näin, joten ilmatiehyeisiin saattoi kosteus tehdä tukoksia. Olikohan sama talvi, kun Sm-liikennettä myös koeteltiin? Virroittimissa kokeiltiin "kesäisiin olosuhteisiin" soveltuvaa voitelua, joka kuitenkin kylmyydessä jäykistyi liiaksi. Mikäli virroitin "tipahti" alas, ylösnousemisesta ei enää ollut takuita ilman kiellettyjä aputoimenpiteitä. (Harvoin jäi Riihimäeltä lähtemättä Sm-runko). |
||||
|
|
04.01.2016 00:02 | Jorma Toivonen | ||
| Aikoinaan tuli merkittyä työkirjaan Riihimäen tavara-aseman katolla olleen lämpötilanäytön lukemia työvuoroilla. Tammikuun 1986 alin lukema oli -20 (8.1.1986), helmikuussa käväistiin -27:ssä. Mutta alkuvuosi 1987 oli erittäin kylmä pitkähkön ajan. Lukemia ei ole, toimin silloin tallipäivystäjänä Riihimäellä ja pula toimivasta kalustosta (sähkö) oli erittäin suuri. Onneksi suorittajat tornistaan tiedostivat saman asian, mikäli Riihimäen oli ohittamassa yksinäinen Sr1-sarjan veturi, useimmiten matka katkesi - veturi varmuudeksi siihen ja siihen aamun ruuhkapaikkuun, ellei kierrosta ehjää konetta löydy, tai muutaman tunnin myöhässä olevaan tavarajunaan - viettekö mennessänne? Ainakin kerran sattui, että Raahen kelajuna (5012) oli runsaasti myöhässä ja siitähän olisi pitänyt tulla kahteen aamupaikkuun veturit (2xSr1), onneksi tieto tuolloin kulki ja veturit tuli "hankittua" muualta ohi kierron. Yllätys tietysti oli, että miehistöllä oli tuomisinaan Dr12-sarjan veturi - levon jälkeen saivat saman veturin takaisin tyhjään kelajunaansa (Hämeenlinnasta) 1057, tyytyväisiä olivat saadessaan toimivan ja lämpimän työkalun paluumatkalleen. Huhun mukaan esim. P61 (lähtö Helsingistä 22;00) saavutti Riihimäen vasta seuraavana aamuna klo 06;00). Tp:n toimitilan (miehistön huoltotilan) lämpötila pyöriskeli parhaimmillaan +11-asteessa. | ||||
|
03.01.2016 00:42 | Jorma Toivonen | ||
| Siirrettiinköhän tuo veivi myöhemmin suorittajan oven "pieleen"? Aamuvarhaisella lähdettiin yhdellä Dm7:llä Riihimäeltä Porvooseen tvj 404 (03;55 - 05;16) ja jatko 405:llä Keravalle klo 05;30. Aamuyön tunteina ei liiemmin liikennettä ollut ja rahastajakin vääntäytyi ajoissa lepohuoneelta, hyvin kulkeva vaunu niin hyvissä ajoinhan tunnissa Porvooseen matka taittui (03;40 - 04;45), parhaimmillaan jäi kolmekin varttia oikoa jäseniään. Ei tosin suorittaja vielä ollut hereillä - "mennään varovasti siiven ali, vaihteiden pitäisi olla meille, varotaan tasuria..." Rahastaja oli toiminut Porvoossa vaihde-/asema-/junamiehenä, joten hyvin hän tunsi "systeemit". | ||||
|
02.01.2016 01:19 | Jorma Toivonen | ||
| Oho, onpahan Santalakin muuttunut sitten vuoden 1983. 24.09.1983 asti tuli ajeltua lätillä ja Dv12+puuvaunuilla Ri-Hnk väliä. Eivät olleet seisakkeet näin hienoja, mitähän niitä nyt olivat - Raasepori, Dragsvik, Trollböle, Kisa, Skogby, Krogars (jossa usein leimahti sieraimiin epämiellyttävä tuoksu), Santala, Hanko-pohjoinen... Santalasta muistuu mieleeni sanonta, että suomalainen haluaa asua kaupungin keskustassa omakotitalossa, jossa on merinäköala... jossain vaiheessa Santala taisi olla Hangon kaupungin maantieteellinen keskus. |
||||
|
02.01.2016 01:06 | Jorma Toivonen | ||
| Sattuipa sattumakuvaksi oivallinen Hr12-kuva paljon tietoa sivustolle lisänneen harrastajan kamerasta. | ||||
|
01.01.2016 23:29 | Jorma Toivonen | ||
| Tässäpä vastaus Paven uteluun kaarevista silloista: Sen verran täsmennystä, että tuo siltahan ei ole pelkästään Maardusta Lagediin johtavan radan silta, vaan myös Maardusta Ülemisteen johtavan radan. Radat erkanevat vasta sillan eteläpuolella. Kauppatorin kaarevan kääntösillan kuvassa (https://vaunut.org/kuva/107743) ihmetellään, josko näitä kaarevia terässiltoja olisi muuallakin. En tiedä onko lähin, mutta ainakin näyttävimpiä lähellä olevia: Tallinnasta Narvaan menevän valtatien ylittää Maardusta Lagediin ja Ülemistelle johtavan tavaraliikenneradan silta, jossa on kuusi kaarevaa jännettä. Tuosta voi ihmetellä siltaa ylhäältä päin: https://www.google.fi/maps/@59.4464711,24.927243,538m/data=!3m1!1e3. SKS |
||||
|
01.01.2016 16:40 | Jorma Toivonen | ||
| Savukemerkki oli Colt (ei G:llä). | ||||
|
01.01.2016 01:47 | Jorma Toivonen | ||
| Leo, nuo henk.koht. tuntemukset ovat sivuston suola. Suurin osa minunkin kommenteistani pohjautuvat vähäiseen ns. "pers´tuntumaan", ei niinkään teorian totuuksiin. Odottelen edelleen hienoja kuvia kommentteineen "saksan kirjeenavihtajalta". | ||||
|
01.01.2016 01:24 | Jorma Toivonen | ||
| Paljon on letkuja ilmaantunut veturin keulalle, mihinkähän eri paikkoihin ilmaa ohjaillaan noiden kautta? Onko tuossa automaattikytkimen oikealla puolen jonkinlainen "apukytkin" ( https://vaunut.org/kuva/107612 )? | ||||
|
01.01.2016 01:19 | Jorma Toivonen | ||
| Onko tuossa vaunun puskinpalkissa roikkumassa jonkinlainen apukytkin? | ||||
|
01.01.2016 01:17 | Jorma Toivonen | ||
| Alkujaan veturit valmistuivat vuosina 1961-1967, modernisoinnin myötä (1978-1981) saivat tuon DC-sarjamerkinnän. | ||||
|
01.01.2016 01:13 | Jorma Toivonen | ||
| Alkujaan nämä olivat Kanadalaisen GM:n tuotteita DF-sarjaa, uudistettiin DFT-sarjaksi vuosina 1992-1997. Pyörästöjärjestys Co-Co, teho 2300hv, nopeus 113km/h, paino 86tn:a (mikäli wikiin uskominen). Tämä 7008 oli ensimmäinen muutoskohde DFT:ksi. Veturi joutui tasoristeysonnettomuuteen 14.03.2008, josta myös tutkintaseloste http://www.taic.org.nz/ReportsandSafetyRecs/RailReports/tabid/85/ctl/Detail/mid/483/InvNumber/2008-101/Page/0/language/en-US/Default.aspx . | ||||