Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.08.2015 00:48 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvillä mielin katsastelen näitä Matin arkistosta löytyneitä kuvia Riihimäeltä (moni mieltäni kaihertanut asia löytää sijansa kuvien myötä). Ei monia korkeita kohteita tainnut löytyä tuolloin aseman läheisyydestä - voimalaitoksen savupiippua minäkin ehdottaisin. | ||||
|
26.08.2015 00:50 | Jorma Toivonen | ||
| Tuollaista kääntöpöydän valo-opastinta en muista koskaan nähneeni, vaikka Kouvolassa tuli aikoinaan pyörähdettyäkin... | ||||
|
26.08.2015 00:17 | Jorma Toivonen | ||
| Tikkaat olivat erittäin auttavat apuvälineet esim. noustessa kattilan kylkeä pitkin painavan ämpärin kanssa täyttämään kattilan päällä olevaa hiekkasäiliötä. Tikkaiden yläpäässä on koukut, jotka voi esim. pujottaa tukemaan nousua kattilan päälle ( https://vaunut.org/kuva/103083 ). Irrallisia tikkaita voi käyttää kattilan molemmin puolin kulloisenkin huoltokohteen sijainnin mukaan. | ||||
|
Kuvasarja: Ryttylän hylätty sementtiraide |
24.08.2015 00:35 | Jorma Toivonen | ||
| Hienosti eri harrastajasivustoiden pienet tiedonjyväset täydentävät toisiaan. | ||||
|
24.08.2015 00:03 | Jorma Toivonen | ||
| Oliko noille "veturiteille" omaa numerointia tai nimitystä. Esim. Pr1:n vetämän paikun (raide 5) ja tyhjän laituriraiteen (raide 6?) väliselle "poistumisraiteelle"? Saapuvien junien veturithan pääsivät poistumaan junansa edestä tuota kautta, tarvitsematta odottaa kiireisen päivystäjän saapumista siirtämään junan runkoa pois edestä. | ||||
|
19.08.2015 00:43 | Jorma Toivonen | ||
| Koska henkilökuntaa oli mukana riittävästi, oli helpompi pitää "Rysky" "ajokuntoisena", kuin lähteä taiteilemaan sitä hinaukseen (ahtaat, kuumat, likaiset paikat käännellä hinaukseen, jarrujen sulkemiset yms. ja aikavat toimenpiteet päinvastoin). ERITTÄIN harvoin näitä Vv15/-16-sarjan vetureita hinailtiin toimettomina, tai sitten varikon "verstaan" miehet suorittivat nuo hinausta vaativat toimenpiteet. | ||||
|
16.08.2015 00:19 | Jorma Toivonen | ||
| Vai muutetaanko "ämmä" "ärräksi"? | ||||
|
Kuvasarja: Ryttylän hylätty sementtiraide |
16.08.2015 00:08 | Jorma Toivonen | ||
| Muistelen kuulleeni, että Ryttylässä purettiin hiilivaunujakin -60/-70 - lukujen vaihteessa (ehkä jo aiemminkin). Vaikka dieseleitäkin tuossa vaiheessa olisi löytynyt, junat yleensä vedettiin Ristoilla. Vaikka päivien pituudet saattoivat vaihdella kovinkin (5;00-14;10, 4;45-18;20), olivat vuorot haluttuja jopa lämmittäjien keskuudessa - melko leppoisia olivat lopulta. Myös junien numerointi oli varsin yksinkertaista nykypäivän numerokaaokseen verrattuna, "hiili1" (Ri-Ry), "hiiliP" (päivystys Ryttylässä), "hiili2" (Ry-Ri). | ||||
|
14.08.2015 00:08 | Jorma Toivonen | ||
| Tuota oranssi/musta raidoitusta ohjaamoon nousuaskelmien kohdalla en muista, samoinkuin varoitusta kapenevasta käyntisillasta päädyssä. Tuon kaiteen punavalkoisen osan saattoi kääntää estämään luiskahtamista askelmille siirryttäessä veturista toiseen, tai työskennellessä Claytonin kimpussa. | ||||
|
14.08.2015 00:01 | Jorma Toivonen | ||
| Toinen varavetolaitteen kettinki/koukku lienee ohjaamon kaapissa - reikä on, mutta laite puuttuu. Eipä tarvinnut koskaan moiseen turvautua, onneksi. Joskus taisi junan viimeisenä keikkua varavetolaitteella kytketty vaunu, kuljettajalle taidettiin moisesta ilmoittaa punaisella Jt-lappusella? | ||||
|
12.08.2015 00:16 | Jorma Toivonen | ||
| Urani alkuaikoina (kevät 1973) oli Riihimäen ajossa Hr12-vetoinen tavarajuna Tampereelta Riihimäelle. 2410:llä oli lähtöaika Tpe:lta 02;15, Toijalassa noin kolmen tunnin tauko, jona aikana käväistiin Valkeakoskelle viemässä vaunuja (4131/4132), perille kotiin saavuttiin 07;45. Virkeänä toimi puomivahti aamuyön tunteinakin, piiitkän tulovihellyksen jälkeen siipi nousi hetken kuluttua - erittäin harvoin joutui pysähtymään. Seuraava on erittäin hataraa muistikuvaa, mutta asustiko vakituinen puomivahti lähistöllä (maantien toisella puolen?), josta hänet tarvittaessa voitiin hälyttää työpaikalleen yllättävissä tapauksissa? | ||||
|
08.08.2015 00:32 | Jorma Toivonen | ||
| Konesuojan luukut avoinna kuten ennenkin. Ei ehkä edistä mootorin jäähdytystä, vaan hieman estää jäähdyttimen tuulettajan pukkaamaa kuumaa ilmaa saavuttamasta muutenkin lämmintä ohjaamoa. Toisella puolella ( https://vaunut.org/kuva/103970 ) luukut kiinni, jotteivät vaikeuttaisi moottorin täydelliseen työskelyn vaativaa "palo-ilmaa". | ||||
|
08.08.2015 00:05 | Jorma Toivonen | ||
| Vanha kuva putkahti esiin. Valitettavasti jäi Juhanin kysymys vastausta vaille, ei liene enää ajankohtainen. Juhanin kädentaidoista muutama kuva https://vaunut.org/kuvat/?u=1011 (kommentteineen). Tr2 1304:n ( https://vaunut.org/kuva/30698 ) kohtalo jäi kaivertamaan mieltä, onkohan näillä sivustoilla tullut selvyyttä veturin nykyiseen olinpaikkaan? | ||||
|
01.08.2015 00:04 | Jorma Toivonen | ||
| Simolle vastaisin, ettei ehkä nykyajan veturimiehen aika ole mitoitettu moiseen tehtävään. Mutta ennen Riihimäen tallialueen perusteellista saneerausta v.2003 ( https://vaunut.org/kuva/3998 ) pytyn viikottainen liruttelu maanalaisiin säiliöihin kuului huoltokuljettajan tehtäviin varikon muun toiminnan lopahtaessa. Polttoainevaunu ei tullut Sköldvikistä, vaan jostain muualta - en varmuudella muista mistä (missä oli VR:n varasto Pori, Oulu?). Parisenkymmentä deeveriä janosivat vuorokaudessa tuolloin 10-12m³ polttoainetta tankkeihinsa. | ||||
|
27.07.2015 20:00 | Jorma Toivonen | ||
| Ovatpa nimen keksineet tasoristeykselle... | ||||
|
27.07.2015 19:58 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvinhän kuva onnistui, vaikka ympärillä hyöri kaikenlaisia häiriötekijöitä. Tervetuloa mukaan. | ||||
|
17.07.2015 09:50 | Jorma Toivonen | ||
| Kyseessä on Eesti Raudteen ainoa matkustajavaunu. EVR käyttää vaunua ns. virkavaununa. (SKS) | ||||
|
17.07.2015 09:47 | Jorma Toivonen | ||
| TEP70 on saapunut Narvasta, jossa vetäjä vaihtuu virolaiseksi/venäläiseksi. | ||||
|
16.07.2015 00:47 | Jorma Toivonen | ||
| Kerran on tuo sauna (?) tullut testattua, 21.06.1974. Pukuhuoneena toimi tuolloin veturimiesten "vaatekaapiston" penkit. Juuri konepajalta noudetulla Hurulla (2227) tultiin ja samalla koneella takaisin tankkauksen jälkeen Riihimäelle. Reilun parituntisen tauon aikana ehti käväistä hikoilemassakin. Myös tuolla ruokalassa tuli alkuaikoina usein käytyä taukoa viettämässä - veturin vaihto. | ||||
|
15.07.2015 00:55 | Jorma Toivonen | ||
| Eihän näitä "punalappuisia" kovin montaa ole ollut. Pasin linkkaaman lisäksi muistiini putkahtaa Tk3 1151 https://vaunut.org/kuva/43539 . Ehkä tämäkin Heikki saanee oikeamman värityksen numerokilpeensä ennen näytteille asettamistaan... | ||||
|
13.07.2015 00:36 | Jorma Toivonen | ||
| Tämähän taitanee olla ent. Pyymaan seisakkeen tienoilla (?), joka tosin lopetettiin jo vuonna 1942. Ei kovinkaan harvinainen tapahtuma lättä-aikana Porvoon radalla, eikä Hangon baanalla. Usein palveltiin maksavia asiakkaita illan viimeisillä vuoroilla Tpe-Ri ja Lh-Ri väleilläkin. "Esimiehet" eivät olleet kovin tyytyväisiä tietoonsa tulleista ylimääräisistä pysähdyksistä. "Tukkapöllyä" oli odotettavissa kutsun saatuaan kuultavaksi, mutta lättäkalustosta löytyy "monenlaista tarkastettavaa/säädeltävää" matkan aikana, joka "vaatii" junan pysäyttämisen vaikkapa linjalla. Kuljettajien harvat hapset säästyivät aina. | ||||
|
12.07.2015 17:31 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä, kyllä. Kiitokset Timo tarkkaavaisuudesta, korjattu päivämäärä. | ||||
|
12.07.2015 00:44 | Jorma Toivonen | ||
| Hienoa tietoa tapahtumasta Antilta. Toivottavasti joku taltioi kommentin ja kuvan, ennenkuin kuin se katoaa "bitti-avaruuteen". | ||||
|
07.07.2015 00:59 | Jorma Toivonen | ||
| Taisi tuo "satanen" olla melkoisen optimistinen näkemys? Museokaluston sn, sn ratapihalla, kuljettajan harkintakyky yms... | ||||
|
03.07.2015 23:46 | Jorma Toivonen | ||
| Ennen moinen lauantai-illan/iltapäivän lättävuoro oli melko kiireetön tuolla VLV-kokoonpanolla. Aikataulussa oli varaa kuljettajankin ihailla maalaismaisemia: hiljalleen lämpenevien saunojen piipuista nousevia savukiehkuroita, saattoipa talon emäntäkin jo käyskennellä nauttimaan makoisista löylyistä. Aikataulun "S":t sivuutettiin tarpeettomina ja hiljaa jolkuteltiin eteenpäin (alle 60km/h), vasta viimeisellä etapilla hieman kiristettiin tahtia - pääteasemalle saavuttiin lopulta JT:ssä määritellyn, enintään 3min:n etuajassa (henkilöjunat). | ||||
|
25.06.2015 17:54 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitos Ville, lisätään tunnisteisiin. | ||||
|
25.06.2015 00:09 | Jorma Toivonen | ||
| Sallako hän olikin ystävineen, jotka pikaisesti pääsivät tutustumaan veturiin ja vaunuun Korkeakoskella? Hieno kuva kaluston siirrosta matkan aikana. | ||||
|
24.06.2015 00:01 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno on rekisteri omistajansa bemarissa, viitannee autoilijan suosikki veturisarjaan... Ehkä noin "urheilullinen" ei HURU aikoinaan ollut, mutta luotettava työtoveri se oli - korkealle kiivettiin, rattia väännettiin, MAN:in jumputus lisääntyi (vauhti ei niinkään), perille aina saavuttiin. | ||||
|
19.06.2015 14:51 | Jorma Toivonen | ||
| Junaturvallisuussäännössä (n. vuodelta 1970) oli jtt-osiossa liikkuvaa kalustoa koskevassa kohdassa maininta alaviitteenä Hr1 ja Tr1 vetureille: "Kulku kielletty rataosilla, joilla suurin nousu tai lasku on yli 15 promillea". Myöhemmissä kirjasarjan teoksista (n. vuodesta 1996) sama tieto löytyy "Museokalusto" osasta. Aiemmin samaa tietoa saattoi etsiä Aikataulukirjan A-osasta, myöskään varhaisemmissa Jt:ssä ei löytynyt junapainotaulukoista Hr1-, Tr1-, Tr2-vetureille junapainoja yli 15 promillen rataosille. Tr1 1033 käväisi aikoinaan Salpausselällä erityisluvalla (17,5 promillea). T.Lintisen mukaan luvassa erityisesti painotettiin kattilan erittäin huolellista hoitamista. Nykyään taitaa tuo "punainen kirja" olla kumottu? Nykysääntöihin ei vanha kielto tainnut löytää enää tietään, vai onko se hautautunut niin syvälle, ettei kukaan sitä enää löydä? Ettei vaan sattuis mitään... (Kiitokset SKS:lle asioiden kaivelusta). | ||||
|
|
19.06.2015 00:37 | Jorma Toivonen | ||
| Oliko joskus suosituksia höyryvetureille radan kaltevuuksien suhteen? | ||||
|
18.06.2015 00:16 | Jorma Toivonen | ||
| Minunkaan mielestäni tuo MUS-tunnus ei ole halventava - yhdyn Jounin "omituinen asenne" kommenttiin. | ||||
|
13.06.2015 22:06 | Jorma Toivonen | ||
| Näyttäisi olevan Sm1 - kojeistotila I-ohjaamon takana. | ||||
|
10.06.2015 00:26 | Jorma Toivonen | ||
| Vääristääkö kuvakulma, vaiko laukkaako katsojan mielikuvitus liiaksi (?), mutta onko 1802:ssa laaja-alaisempi tähystysikkuna kuljettajalla? Vrt. esim. Pr2 1800 https://vaunut.org/kuva/101988 | ||||
|
03.06.2015 00:46 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno kuva Tommilta. Veturi matkannee tänään kohti Kokkolaa, hieman aikoja ketjussa https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=8322.msg63890&topicseen= | ||||
|
29.05.2015 00:54 | Jorma Toivonen | ||
| Aivan oikein, kuljettajan puolelta. Myös "väliinmeno" suositeltiin tapahtuvan kuljettajan näkövinkkelistä. | ||||
|
21.05.2015 23:40 | Jorma Toivonen | ||
| Silmiinpistävän hieno kuva Pertulta. En osaa arvostella, mutta pysäyttävä. | ||||
|
21.05.2015 23:37 | Jorma Toivonen | ||
| Liittyykö tapaus tähän uutisointiin http://yle.fi/uutiset/vaaratilanne_tampereella_pendolinon_ravintolavaunun_katto_karysi/8008924 | ||||
|
Kuvasarja: Liikehdintää museolla |
21.05.2015 00:47 | Jorma Toivonen | ||
| Taisi onnistua? Suuret kiitokset Visa. | ||||
|
21.05.2015 00:41 | Jorma Toivonen | ||
| Hieman lisää ilmaa vaatii 1968:n pääilmasäiliö. Oivallinen kuva taasen Tapiolta, ei ikkunaa ovessa, ei lisäkaiteita käyntisillalla, ei Vapiti/Sa3-kytkintä (tässä 1968:ssa, muissa näyttäisi jo olevan), "tikkarit" osoittamassa veturin etupäätä. Mielestäni paras vaihtoveturi-sarja kautta aikain (diesel). | ||||
|
Kuvasarja: Liikehdintää museolla |
21.05.2015 00:21 | Jorma Toivonen | ||
| Otsikossa kirotusvirhe, kuinka korjataan? | ||||
|
20.05.2015 00:29 | Jorma Toivonen | ||
| Mikähän lienee "tve'n" seuraava työmaa? Kulku-ominaisuudet eivät olleet parhaimmillaan linja-ajossa ilman vaunuja... | ||||
|
20.05.2015 00:16 | Jorma Toivonen | ||
| Mukavan kuuluista, että "valakot" toimivat Oulun seudulla, myös https://vaunut.org/kuva/101429 . | ||||
|
18.05.2015 00:50 | Jorma Toivonen | ||
| Muutamia kuvia tuolta Varsovan asemalta https://vaunut.org/kuvat/?s=2072 | ||||
|
16.05.2015 00:13 | Jorma Toivonen | ||
| 2302 oli talvella 1999 vielä Hyvinkään konepajalla korjattavana (ajomoottori/päägeneraattori?). Koeajo suoritettu 2.2.1999. välillä Hy knp - Jk - Ri, josta hinauksessa käyttöön Tampereelle | ||||
|
07.05.2015 00:03 | Jorma Toivonen | ||
| N:o 8, "Hurricane", oli radan toinen kolmisylinterinen veturi "Typhoonin" ( https://vaunut.org/kuva/100790 ) ohella. Kasin sisäpuolisen sylinterin kiertokangen laakeri leikkasi kiinni heinäkuussa 1937 (ilmeisesti linjalla, koska pysäytti koko radan liikenteen). Sisin sylinteri suljettiin, mutta jätettiin paikoilleen. Lopullinen poisto tapahtui vasta 1972. | ||||
|
06.05.2015 23:54 | Jorma Toivonen | ||
| "Typhoon" oli alunperin kolmisylinterinen "Hurricanen" ( https://vaunut.org/kuva/100803 ) kanssa, mutta kolmannen sylinterin aikaansaama vetovoiman lisäys ei vastannutkaan kolmannen sylinterin liääntyneitä huolto-/kunnossapitotoimenpiteitä. Seiskan kolmas sylinteri poistettiin jo 1935 ja "mutka-akselinen" käyttöpyöräkerta korvattiin tavallisella. | ||||
|
06.05.2015 23:23 | Jorma Toivonen | ||
| Hieman tummahkoltahan tuo veturi näyttää, mutta veturivihreän koodi pitäisi olla oikea (tiedusteltu "ammattilaisilta"). Myös pyörät sudittiin vihreiksi. | ||||
|
02.05.2015 17:10 | Jorma Toivonen | ||
| Oudohko tuloraide Riihimäellä Tampereelta saapuvalla junalla. Tulkintani mukaan raide on viisi, jolle yleensä saavuttiin idästä, pohjoisen junat saapuivat ykköselle. Hieno kuva kuitenkin taas Tapiolta. | ||||
|
01.05.2015 23:08 | Jorma Toivonen | ||
| Ohjaamoissa on kattoluukut, mutta kohtalaisesti näytti kuljettajalla olleen tilaa, kunhan ensin pääsi vääntäytymään paikalleen matalasta oviaukosta. Viikon verran Hastingsin seudulla tuli oleiltua, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta joka päivä ja lämpötila hipoi parhaimmillaan pariakymmentä astetta. Muutamana päivänä navakka rannikkotuuli viilensi ilmaa. | ||||
|
Kuvasarja: A/S Frichs ja Tk3 |
30.04.2015 00:41 | Jorma Toivonen | ||
| Hienoa dokumenttia on Reinon hallussa, kiitokset. | ||||
|
29.04.2015 00:01 | Jorma Toivonen | ||
| Ei tosiaankaan pikkukylä. Tällä puolen rataa parikin tiilitehdasta - taisivat olla käynnissä jo tuolloin, koska toinen purettiin -50/-60 lukujen vaihteessa (Austinin kyydissä purkupuuta hakemassa ollut). Vastakkaisella puolella huonekalutehdas (rakennus vielä pystyssä) ja toinen hieman kauempana radasta, kylällä oma VPK... | ||||