Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.04.2015 00:01 | Jorma Toivonen | ||
| Ei tosiaankaan pikkukylä. Tällä puolen rataa parikin tiilitehdasta - taisivat olla käynnissä jo tuolloin, koska toinen purettiin -50/-60 lukujen vaihteessa (Austinin kyydissä purkupuuta hakemassa ollut). Vastakkaisella puolella huonekalutehdas (rakennus vielä pystyssä) ja toinen hieman kauempana radasta, kylällä oma VPK... | ||||
|
28.04.2015 00:34 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä tosiaan muutama +:ssa on annettava Pertulle tästä kuvasta. | ||||
|
27.04.2015 11:18 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Heikille, jälleen kerran, opettavaisesta moottoriopin oppitunnista. | ||||
|
27.04.2015 00:38 | Jorma Toivonen | ||
| Leppoisa tunnelma on kokemuksieni mukaan aina ollut lätässä, myös aikoinaan VR:n kyydityksissä. | ||||
|
24.04.2015 23:07 | Jorma Toivonen | ||
| No perskules, niinpä näyttää, korjataampa tekstejä. Kiitokset Timolle tarkkaavaisuudesta. | ||||
|
22.04.2015 23:37 | Jorma Toivonen | ||
| RHDR:llä on myös toinen samanlainen dieselveturi, n:o 12 "J.B. Snell". Veturit ovat keskenään kaksinajokelpoisia. 16.05.1993. näillä vetureilla vedettiin 54-vaunuinen juna, painoltaan yli 130tn:a kokeilumielessä. Junaa tosin ajettiin vetureihin yhteensopivasta ohjausvaunusta. | ||||
|
14.04.2015 00:40 | Jorma Toivonen | ||
| Ajat ovat parantuneet, ei ollut ennen kiipeämistä helpottaneita otetankoja veturin sivukulmissa, ei askelmia, ei astumistasoa ( https://vaunut.org/kuva/32177 ). Toinen jalka oli huteran lenkkikytkimen päällä,,, toinen otti tukea puskimesta. "Takataskusta" kaiveltiin vipunen, jolla sai lukittua painavan kaksinajokaapelin pään paikalleen. | ||||
|
14.04.2015 00:10 | Jorma Toivonen | ||
| Et Valtteri ole sattunut kuvaamaan radan vastakkaisella puolella olevaa, hienosti hoidettua kalliopihaa (hieman vielä Lahteen päin)? Sen kukkaloiston vaihtelua vuodenaikojen mukaan tuli aina reissuilla ihailtua. | ||||
|
14.04.2015 00:05 | Jorma Toivonen | ||
| Toki, toki... veturin edessä on laituripolku, tuo tarkoittamani tasoristeys on vasta tuolla lähtötolpan jälkeisessä kaarteessa. | ||||
|
|
13.04.2015 00:07 | Jorma Toivonen | ||
| Oikein Tapio muistelee, Kausalahan liikennepaikka on. Edellisen liikennepaikan (Viittamäki) jälkeinen nousu vei pahimmat menohalut tavarajunilta (Tr1 reilut 900tn:a, Hr13 1600tn:a), hieman laskua Kausalaan, pieni nyppylä edessä ennen varsinaista Sitikkalan mäkeä - mutta täysi rähinä oli päällä koneissa jo tässä vaiheessa... Tuossa edessä olevassa tasoristeyksessähän "Sibelius" törmäsi paikalleen juuttuneeseen rekkaan tammikuussa 1995 ( https://vaunut.org/kuva/18149 , https://vaunut.org/kuva/18148 ). | ||||
|
12.04.2015 00:44 | Jorma Toivonen | ||
| Anteeksi Harri, tosiaan ymmärsin hieman väärin... Mielestäni ei ole liikaa ylitarjontaa Dr16-vetoisista junista - odotan mielenkiinnolla seuraavia kohtaamisiasi. Mielestäni kuvan tapahtuma on tärkeämpi kuin laatu. | ||||
|
|
11.04.2015 23:46 | Jorma Toivonen | ||
| Hienoa, että taas luotetaan Dr16-kalustoon Kolarin junissa. Mutta, mutta, mihin kohtaan tuo aggregaattivaunu oli sijoitettu, ei ainakaan heti vetureiden jälkeen? | ||||
|
11.04.2015 11:19 | Jorma Toivonen | ||
| Tuomon valinta osui oikeaan. | ||||
|
|
11.04.2015 00:11 | Jorma Toivonen | ||
| Taas menevät muistelut kauaksi Lappeenrannasta... Riihimäellä Korttion ratapihaa muunneltaessa 1950-luvun lopulla nämä kymppipyöräiset (olivat sitten Gemsuja, Tatroja, Pragoja) hoitelivat rakennusalueen sisäiset maansiirrot. Tonttien täytemaata tarvitsijoille toivat kuormansa Fargot (Finlandia?), Sisut, Vanajat - urakointiin ei huolittu "itämaan kulkijoita", Gaz, Zil. Pienen pojan muistiin jäi pysyvästi punainen neliveto-Trader - "ei viitsi rypöä joka paikassa, tällä pääsee..." - tosi oli, muita auteltiin useinkin vaikeissa oloissa, tuo Trader selvisi ilman ulkopuolisia apuja. | ||||
|
09.04.2015 22:24 | Jorma Toivonen | ||
| Huomasin, korjattu on. Kiitos Visa. | ||||
|
06.04.2015 23:57 | Jorma Toivonen | ||
| Hieman pienehköä pilkunviilausta edellä olevaan Mikon kommenttiin (6.4.2015 klo 10;10): Dr13 (Valtteri) oli määrä osallistua kaikkiin tapahtumiin. Osan tapahtumien junista, ennakkosuunnitelmien mukaan, piti vedettämän 1021:llä, mutta jouduttiinkin turvautumaan Dv12-vetureihin (esim. Tku https://vaunut.org/kuva/76354 ) (tuskin kukaan "maallikoista" havaitsivat veturisarjan muuttumista - mielenkiinto kohdistui Oton mukaan vain vaunuihin). | ||||
|
03.04.2015 14:36 | Jorma Toivonen | ||
| Veturi on täysin ajokuntoinen, vaikka yksi pyöräkerta puuttuukin. Samalla raiteella oli myös toinen 5-akselinen CME3-veturi. | ||||
|
31.03.2015 23:21 | Jorma Toivonen | ||
| Kannatan tuota Jarin ehdotusta. | ||||
|
26.03.2015 11:41 | Jorma Toivonen | ||
| Dv12-kokeilu näisssä Kolarin junissa oli kovin lyhytaikainen? | ||||
|
24.03.2015 23:57 | Jorma Toivonen | ||
| Tuo musta laatikko vahtii kuljettajan elintoimintoja - näin ymmärsin. Laatikon vasemmassa reunassa oleva oranssinen palkisto seuraa kuljettajan toimintoja. Ranneke mittaa mm. ihon kosteutta sähköisesti - mitä tarkoittaneekaan. Kuljettaja hieman harmitteli vetovaunuparin soveltuvuutta mittavaunun vetämiseen. Tartossa, Koidulassa, Valgassa käytiin läpi tyhjät raiteet, joten vaihtotyöhön eivät vaunut oikein sopineet - ongelmia suunnanvaihdon kanssa (vrt. Dm8/-9), vaikka toinen moottorivaunu oli sammutettuna matkan aikana (himmeästi erottuva oranssinen valo mittaritaulun vasemman reunan näytössä). Matkasta vielä muistui mieleen matkalla mukana olleen vanhemman kuljettajan mielipide DR1B-junan matkustamon lämmityslaitteesta: "Kuten äänestä voinette päätellä tehoa laitteesta löytyy peräti 4kW:a (pakkasaamu),,, mutta, mutta lämmitysteho on aivan olematon." |
||||
|
24.03.2015 23:38 | Jorma Toivonen | ||
| Hieman on kärsinyt tuon lätkän varsi, pitäisi olla suorempi ja enemmän ylöspäin suuntautuva. Pyörän poistuessa kengän päältä, lätkän paino ja tangon vipuvarsiominaisuus kaatavat kengän pois kiskolta. | ||||
|
24.03.2015 23:32 | Jorma Toivonen | ||
| Huhuna kuulin, että viimeiset ajokerrat osuisivatkin toukokuun puolelle. | ||||
|
|
24.03.2015 11:35 | Jorma Toivonen | ||
| Miksiköhän ei valikosta valittu "moottorivaunu" tulostaunut kuvan tunnisteisiin? Eivät avautuneet myöskään "littera", eikä "numero" valinnan yhteydessä. | ||||
|
24.03.2015 10:21 | Jorma Toivonen | ||
| Vuodelta 1925 löytyi tietoa. Km-laskenta loppui Narvan asemalle tolppaan 315, mistä alkoi uusi laskenta 0:sta Komarovkaan ja edelleen rajalle, jonka sijainti oli km 8+504m. Tapalta Tarton suuntaan km:t jatkuivat tolpasta 315. | ||||
|
21.03.2015 10:38 | Jorma Toivonen | ||
| Voisikohan sittenkin juna olla matkalla Hämeenlinnasta kohti Riihimäkeä. | ||||
|
|
21.03.2015 10:35 | Jorma Toivonen | ||
| Selvyyttä löytyi tuohon Viron km-laskentaan: Vuonna 1918 tapahtuneen Viron itsenäistymisen jälkeen oli maan rautatietilannekin melko sekaisin, ja monen asian uusiminen vei pitkän aikaa. Rautatien etäisyydet olivat tuohon asti merkitty virstoina (ven. virsta = 1066,8m), joiden 0-piste oli Pietarissa. Vuonna 1922 luotiin Kansainvälinen Rautatieliitto U.I.C., johon myös Eesti Raudtee liittyi.Samana vuonna muutettiin Viron rautateiden etäisyysmittaus km-järjestelmäksi, jonka 0-piste määrättiin Haapsalun asemalle. Muutostyö saatettiin loppuun vuoden 1923 alussa. Tapan risteysasemaa lukuun ottamatta haararadat aloitettiin 0-km:stä. Myös myöhemmin rakennetut haararadat alkavat tämän mukaisesti 0:sta. (SKS) |
||||
|
|
20.03.2015 11:03 | Jorma Toivonen | ||
| Löytyyhän noita 0-pisteitä näköjään useampikin: Tallinna-Pärnu 0-piste on Tallinnassa (Balti Jaam) Lelle-Viljandi 0-piste on Lellessä Keila-Paldiski 0-piste on Keilassa Klooga-Klooga Rand 0-piste on Kloogassa (tutkimukset jatkuvat...) |
||||
|
20.03.2015 10:53 | Jorma Toivonen | ||
| Tallinn-Väikessähän kaikki ovat. Kaksi sitoutuu Pietarin junan ajopäivinä liikenteeseen. Loput ovat varalla, käyttö varsin olematonta. Näistä kahta pystyttiin käyttämään esim. tämän mittausvaunun vetoon. | ||||
|
|
19.03.2015 16:43 | Jorma Toivonen | ||
| Kuutisen moottorivaunua taitaa olla "liikenteessä" ja kymmenkunta "kylmänä" - nesteet sisään ja ajoon. | ||||
|
|
19.03.2015 16:37 | Jorma Toivonen | ||
| Erittäin hyvin Vironkin rautateistä perillä olevan SKS:n mukaan kilometrien 0-piste on Haapsalussa, kuten Jouni kertookin. Tosin linja on purettu 53km:n matkalta Riisipereen. Kilometrit jatkuvat Tallinnan ja Tapan kautta Narvaan. Tapalta etelään päin kilometrit alkavat Narvaan päättyneestä km-lukemasta ja jatkuvat Tarton ja Valgan kautta Koidulaan. Toinen yleisen rataverkon 0-piste on Tartossa, kun lähdetään Koidulan suuntaan. | ||||
|
18.03.2015 23:18 | Jorma Toivonen | ||
| Kuulemani mukaan liikennekatkos johtuu ratatöistä Latvian puolella. Taustalla näkyvä pyttyjunakin läks kohti Latviaa vasta illan hämärtyessä. Viikonloppuisin henkilöliikenne toimii latvialaisella kalustolla normaalisti. Ken on kiinnostunut esim. Viron Flirteistä kannattaa lukea Resiinalehden tasoristeys palstaa, jossa varsin usein löytyy tarinaa Virosta mm. 4/2012 Flirteistä. |
||||
|
18.03.2015 17:16 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä Hannun arvaus osui oikeaan. Maan alla on lämmitettävä hiekkasäiliö, josta paineilmalla puhalletaan hiekka ylös ja sieltä se valuu alas tarvittaviin kohteisiin. | ||||
|
18.03.2015 00:14 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Pauli. Oikeassa olet, korjataan... | ||||
|
17.03.2015 00:02 | Jorma Toivonen | ||
| Aloin miettimään tuota Kimmon mainintaa vajavaisesta esilämmityslaitteesta. Erittäin harvoin (jos koskaan) Riihimäellä "Vemput" hörskyttelivät tuntikausia tyhjäkäynnillä. VETURItallilla oli vielä tuolloin tilaa VETUREILLE ja Paloheimo Oy:n sähkölaitos toimitti höyryä tallin lämmitykseen, josta osa hyödynnettiin vetureiden lämmitykseen (Vv15, Sr12 ja Hr12)... ja lämmintä riitti, usein liiaksikin. Lätät ja talliin eksyneet Hr13:t esilämmitettiin omakohtaisten webastojen avulla. Olihan Riihimäelläkin puutteita ulkoliitäntöjen "tehoista", joten saattoivat jotkin "vierailijat" hörhötellä ulkosalla päiväkausia... (muutama muistuu mieleen). | ||||
|
11.03.2015 23:42 | Jorma Toivonen | ||
| Matti Hautamäen mietteitä https://www.youtube.com/watch?v=TipxtoR8zNY | ||||
|
07.03.2015 17:48 | Jorma Toivonen | ||
| Ei kiidyttele vielä kohti Helsinkiä, vaan on siirtymässä Viinikasta Tampereen asemalle, raiteelle 1. | ||||
|
06.03.2015 23:32 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvää huomenta Markku. Italialaisen junan hallintalaitteita en pysty tulkitsemaan (joten ei vasemmat sormet). Oikean puoleiset sormet taasen ohjaavat aurinkolasien sankaa hampaiden pureskeltavaksi helpottamaan täysin ymmärtämätöntä sanatulvaa... Omat sormet tukevasti kiinni kamerassa. | ||||
|
25.02.2015 00:28 | Jorma Toivonen | ||
| Hieman oudompia taisivat nämä vemput (numeroltaan) olla Hangossa? Yleensä taidettiin Hangon junat hoidella Riihimäen kierron vetureilla? | ||||
|
25.02.2015 00:18 | Jorma Toivonen | ||
| "Kantapään kautta opittua" - helpompi tuosta Otson käyntisillalta on nostella valmiiksi loppu-opastimet lisättävien vaunujen perään, kuin "liitoskohdasta" kanniskella junan perälle, kytkijä/jarrujen tarkastaja tipauttaa saapuvan junan perästä lyhdyt maahan, jotka myöhemmin keräillään Otson kyytiin. Saapuvien junien tapauksissa Otsolla ajellaan viereistä raidetta pitkin "katkaisukohtaan" ja nostellaan loppu-opasteet jatkavan junan perään - asemalle jääneistä vaunuista keräillään opastelyhdyt Otson käyntisillalle myöhemmin vaihtotyön yhteydessä uudelleenkäyttöä varten. "Nortin" pituisella tuumauksella useampi askel jäi ottamatta. Muistoja mieleentuovia nämä Hannun kuvat. |
||||
|
24.02.2015 00:07 | Jorma Toivonen | ||
| Joskus olen leikellyt talteen lehtileikkeen, jossa mainitaan saman kuvan mukaan "veturitalli ja sen työntekijöitä 1910-luvulla" (sanomalehtikuvasta ei pysty varmentamaan veturin numeroa). Kuten aiemmin Timo on kuvaillut rakennuksen historiaa: viisi veturia sopi talliin vuonna 1869, 1870-luvun puolivälissä tilat kävivät ahtaiksi ja rakennettiin toinen viisipaikkainen tila. Nämä kaksi osaa yhdistettiin 1890-luvun alussa ja rakennuskokonaisuuden keskelle kohosi kaksikerroksinen vesitorni - veturitallikin oli jo laajentunut 15-paikkaiseksi. Vuosina 1902-1907 veturitalli laajennettiin 24-paikkaiseksi ja 1925 lisättiin vielä kolme pilttuuta (yht. 27-tallipaikkaa). |
||||
|
22.02.2015 01:06 | Jorma Toivonen | ||
| Lisääköhän valmistaja meidän Sr3-sarjalaisiin nuo "karvanopat"? | ||||
|
22.02.2015 01:01 | Jorma Toivonen | ||
| Taisivat nuo kunnossaolevat höyryhevot paremmin viihtyä ulkosalla - lämpimät tallit korjaukseen odottaville? Huoltolämmittäjä (-t) kierteli ulkoistettuja vetureita lisäten "moppaa" ja toivoivat, ettei veturin ja tenderin välinen vedensyöttöletku jäätyisi - tosin siihenkin taisi löytyä toimenpiteet (huhuna olen kuullut), ei kokemuksia. Kimmo: Saattoivat joskus isämme kohdata noilla seuduin, Riihimäen miehet "Trumpallaan" tai "Heikillään" ajosuuntaansa vaihtaessaan. Johonkin tuolle laitamille riihimäen miehet "hylkäsivät" Ristonsa vuonna 1973. Isäsi kommentteja... |
||||
|
22.02.2015 00:39 | Jorma Toivonen | ||
| Toivottavasti Reino jatkaa "kaiveluaan". | ||||
|
20.02.2015 00:23 | Jorma Toivonen | ||
| Kimmo: tuolla aiemmin Toni tiedusteli pelkän veturin kiihtyvyyttä, kuinka Sr2 mahtaisi pärjätä tuossa kisassa? | ||||
|
20.02.2015 00:20 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Hannulle, että oikaisi tietämättömyydessäni luomaani kuvatekstiä. Pyydän syvästi anteeksi, jos olen jollekin taholle aiheuttanut harkitsemattomalla tekstilläni mielipahaa. | ||||
|
17.02.2015 10:39 | Jorma Toivonen | ||
| VR on saanut mainosta myös Iltasanomien sivuilla http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1424138899292.html?utm_campaign=tf-IS&utm_medium=tf-desktop&utm_term=1&utm_source=pelikone.fi&utm_content=site | ||||
|
|
17.02.2015 00:41 | Jorma Toivonen | ||
| Henk.kohtaisesti erittäin mautonta liikennöitsijän taholta tuoda matkustajien nähtäville tuossa kunnossa olevaa vetopeliä - varsinkin ensimmäisellä nähtävillä olevalla kontaktilla junaa odottavaan yleisöön nähden ("turvallista matkaa"). Ziggy edellä mainitsi matkustajien pääsemisen perille ajoissa on tärkeämpää, kuin pienten traumojen saaminen. Veturin vaihto Oulussa olisi kestänyt arvioni mukaan korkeintaan 30min:a - tieto tapahtumasta olisi ollut hyvissä ajoin ennakoitavissa. 16.02. teknisistä vioista johtuvia myöhästymisiä: IC 70 45min, H 760 50min, H 772 45min, S 53 40min... "Vanhoina hyvinä aikoina" poistettiin paljon lievemmässäkin kunnossa olevaa matkustuskalustoa yleisestä liikenteestä. Mielestäni ERITTÄIN törkeää toimintaa... |
||||
|
Kuvasarja: Tampereen eteläinen kääntöpöytä |
15.02.2015 01:14 | Jorma Toivonen | ||
| Nostalgisia kuvia Reinolta "Trumpasta" - kiitos. Myös nuo kuvien kommentit ovat varsin mieleenpainuvia/-kiintoisia. | ||||
|
15.02.2015 01:08 | Jorma Toivonen | ||
| Ensimmäinen saaneerattu taisi olla Dr14 1862, alkuvuonna 2000? | ||||
|
09.02.2015 22:57 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvinhän tuo laiturin kasaaminen onnistui ajoissa. HMVY:n kalustolla testattiin seisakkeen sopivuus henkilöliikenteelle 1.6.2007 https://vaunut.org/kuva/37596 (ei kaupallinen pysähdys). | ||||
|
09.02.2015 00:10 | Jorma Toivonen | ||
| Vielä tuolla "pohjolassa" vanhat aurausmerkit häiritsevät kuljettajan tähystystä, kts "keskustelun" viimeisempiä kommentteja https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=6417.0 . Melkoisen syvät polanteet on aurakuskislta jäänyt tasoristeykseen. | ||||