Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.02.2015 00:10 | Jorma Toivonen | ||
| Vielä tuolla "pohjolassa" vanhat aurausmerkit häiritsevät kuljettajan tähystystä, kts "keskustelun" viimeisempiä kommentteja https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=6417.0 . Melkoisen syvät polanteet on aurakuskislta jäänyt tasoristeykseen. | ||||
|
08.02.2015 00:46 | Jorma Toivonen | ||
| Varmaan moni voisi paremmin kommentoida eroavuuksia sarjojen (Dv15/Dv16) kesken. Riihimäellä yleisesti käytettiin 1970-luvulla Dv15-sarjan vetureita tavarajunissa - varsinaista "vemputtamista" oli matkan teko tuolloin tavarajunissa (sn 75) - Dv15 "veti viimeisiään". Mikäli konepajalta tai kierrosta poiketen junaan sai Dv16-sarjan veturin (erittäin harvoin), oli se jo pientä luksusta. Sn:llä pienemmät kierrokset MAN:ssa, äänimaailma hivenen erilainen. Aikataulun mukaiset junapainot laskettu Dv15-vetureille, joten lisääntyneellä satakunnalla lisähevosvoimalla oli käyttöä junan liikuttamiselle. Varsinaisessa vaihtotyössä (johon Dv15-sarja oli suunniteltu) ei mielestäni suuria eroavaisuuksia sarjojen kesken ollut, ehkä 15 oli hivenen 16:a vikkelämpi - ei käytännön eroa. | ||||
|
|
07.02.2015 17:50 | Jorma Toivonen | ||
| Dv16:ssa on sama vetopyörän halkaisija kuin Tk3:ssa Vr1:ssä, Dv15:ssa 9cm:ä pienempi. Pyörän renkaat saattaisivat olla vaihtokelpoiset, mutta eivät pyörät (kammen tappi, vastapaino). | ||||
|
06.02.2015 00:27 | Jorma Toivonen | ||
| Kuten Robert tuolla aiemmin arveli, niin ylitäytönestin SAATTAA pysäyttää tankkaamisen jopa n300l:aa ennen säiliön täyttymistä (aikoinaan on testattu), eikä myöskään viimeisiä tippoja säiliöstä imetä. Jounin kommenttia voisin kommentoida - ongelmatilanteessa ja kiireessä ½-tuntia on erittäin lyhyt aika mahdollisen ongelman ratkaisemiseen, toteuttamisessa pidän tuota tunnin aikaa varsin kohtuullisena työn eri vaiheiden suorittamiseen (= Topin kommentti). |
||||
|
05.02.2015 21:26 | Jorma Toivonen | ||
| Kuvaaja tuli "sattumalta" paikalle ikuistamaan tämän salaisen testin. Olisi kuva myös testaajan kengistä, mutta pahus soikoon, kun ei lisääjän taidot riitä liittämään pikku-kuvaa varsinaiseen kuvaan, erillinen kuva taasen veisi liian kaukaksi rautatiemiljööstä. | ||||
|
02.02.2015 23:13 | Jorma Toivonen | ||
| Henk.koht. ei minkäänlaista käsitystä mäen jyrkkyydestä, mutta nuo kaarteet luovat tosiaan hieman haasteellisuutta lisää. | ||||
|
02.02.2015 19:55 | Jorma Toivonen | ||
| Tuo sähkö-oppi on minulle aina ollut täyttä hebreaa, joten tuo Kimmon kommentti, ettei runsaan vetovoiman aikaansaamiseksi ei olisikaan tarvittu tehoa. Kaikkien onneksi en enää ole kuljettajan tehtävissä, näköjään toimin täysin väärin koko urani ajan. Kuten Topi mainitseekin mm. ajolankaan muodustuva huurre aiheuttaa kipinöintiä virroittimen saamatta täyttä kontaktia ajojohdosta. Muistelisin, että aikoinaan rantaradalla ennen aamun ensimmäistä pendovuoroa täytyi ajolanka "puhdistaa" muulla sähkökalustolla, ettei pendon hieno ja herkkä automatiikka saisi häiriöitä epätäydellisen kontaktin johdosta. Myös muualla täytyi ajolanka "puhdistaa"" ennen pendovuoroa, jokin aikamääre oli tuollakin? |
||||
|
01.02.2015 23:27 | Jorma Toivonen | ||
| Yksi veturimiehen sydämen sykettä nostava tapahtuma. Vastaantulevan junan miehistö ehtii havannoimaan pysähtyneestä junasta ulospurkautuvan massan ja kauhulla odottaa moniko matkustaja lähtee ylittämään ylikäytävää katsomatta liikennettä seuraavalla raiteella (kuvassa onneksi yksi raide välissä ennen vastaan tulevaa liikennettä - näyttäisi myös matkustajien olevan varautuneen mahdolliseen yllätykseen). Onneksi nämä vaaranpaikat ovat tainneet poistua rataverkolta? | ||||
|
01.02.2015 22:18 | Jorma Toivonen | ||
| Veturi vain reilut kaksi vuotta vanha kuvassa. Varmaankin muistiin jäävä äänimaailma, kun 2-tahtisen GM:n 20-sylinteriä työskentelevät. http://www.jernbanen.dk/motor_solo.php?s=8&lokid=123 | ||||
|
Kuvasarja: Aucklandin lähiliikenne |
31.01.2015 23:38 | Jorma Toivonen | ||
| Siitä vain Uwe... Ainakin minua kiinnostaa nähdä kuvia etäisemmästäkin kalustosta hyvien kuvaselostuksien kera. | ||||
|
30.01.2015 23:58 | Jorma Toivonen | ||
| Lieneekö takkia testailtu talvisiin keleihen ennen kilpailutuksen tuloksen julkistamista? Hienoahan tuotakin olisi kantaa.. | ||||
|
28.01.2015 23:44 | Jorma Toivonen | ||
| Norjassa nämä veturit kuuluvat CD66-sarjaan. Muutama kuva taannoisilta ajoilta (v. 2008) Trondheimista https://vaunut.org/kuva/52221 , https://vaunut.org/kuva/52222 , https://vaunut.org/kuva/52223 . | ||||
|
27.01.2015 23:23 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Raimo. Ehkä hieman parempi kuntoisempia olemme vielä, kuin tuo vuosikertaamme symbolisoima veturi-yksilö https://vaunut.org/kuva/15520 | ||||
|
26.01.2015 23:04 | Jorma Toivonen | ||
| Tuossahan on hieman erilainen purkamistapa - ilmeisesti. Aiemmin muuntaja "tipautettiin" risteäville raiteille ja vedettiin pois sivuseinän poiston jälkeen vaunusta. Myös toinen sivuseinä nostettiin mukana kulkeneeseen avovaunuun ja puoliskot tyrkättiin yhteen. Joitain kuvia "seinän" poistosta https://vaunut.org/kuva/14851 , https://vaunut.org/kuva/35795 , https://vaunut.org/kuva/35796 . | ||||
|
|
26.01.2015 22:11 | Jorma Toivonen | ||
| Eikö kuormaa vailla olevaa vaunua enää lyhennetä? Mukavaa, että Timo on jaksanut kommentoida meille Osg:n taivaltamista loppumatkasta. | ||||
|
25.01.2015 15:37 | Jorma Toivonen | ||
| Ohjaamon oviin ikkunat, olisikohan ollut ensimmäinen ulospäin näkyvä muutos (25- ja 27-sarjat). | ||||
|
25.01.2015 15:27 | Jorma Toivonen | ||
| Keravan tulotolppa Nikkilän suunnasta. | ||||
|
24.01.2015 00:44 | Jorma Toivonen | ||
| Nikolas, kuuluuko tuo akustotilan tuuletuksen läpän napse vain Sm2-rungoista? Mentorisi on oikein opiskellut näköjään Sm1/-2 rakenteiden toiminnat. | ||||
|
23.01.2015 00:50 | Jorma Toivonen | ||
| Innotrans-messuilla v.2012 ( https://vaunut.org/kuva/77665 ) taisi esittelijältä lipsahtaa, ettei suomalaisen Vectronin keula välttämättä näytä tuollaiselta. | ||||
|
23.01.2015 00:43 | Jorma Toivonen | ||
| No, joko ne nyt ehtivät rikkomaan tämän entisen "Riihimäen nimikonkin" (Dr14 1851). Molemmat osapuolet taisivat olla radio-ohjauksella varustettuja vetureita (Dr14 1851 ja Dv12 2622) - olikohan osasyynä? Oliko vuoden ensimmäinen kolahdus - ei tietoa julkisuuteen? Edelleenkään ei taida löytyä VR:n sivuilta tilastoa näistä radio-ohjausvetureiden "tappioista" (raiteilta suistumiset, suuntalaatikot, lovipyörät, runkojen oikaisut, peräti hylkäykset, pienempiä kolhuja mainitsematta)? Onkohan Eljas seurannut naapurimaamme vastaavia tapahtumia? |
||||
|
22.01.2015 00:03 | Jorma Toivonen | ||
| Varmaan hieno tuo Antin kokema näytös (kommentti 21.01. klo 19;14). Vasta viimemetreillä sain kokea genun läpilyönnin, jossain yhteydessä varmaan olen jo maininnutkin. V.1999 Hyvinkään konepaja harsi kokoon vielä Dr13-vetureita joistain pihan perältä löytämistään osista. Joitain vetureita kävin koeajamassa (2302, 2321, 2325, 2337) lyhyellä ajolla Hy-Jk-Ri. Jollain ajolla Hy:n ratapihan vaihteiden jälkeen, pyysivät asentajat "täyttä tehoa" suorille päästyä - hetken kuluttua mahtava pamaus kuului konehuoneesta (tehot myös taisivat hävitä?). Rauhallisten asentajien kehoituksesta uusi yritys ja sama tapahtui servon puuttuessa peliin lisätessään kierroksia. Kuljettaja jo hapuili linjaradion luuria ilmoittaakseen "kaukolle" suurista ongelmista, mutta mukana olleet asentajat saivat vauhkoontuneen kuljettajan aisoihin - vaihdetusta päägenusta vain vanhat hiilipölyt putsaantuivat pois: haluatko mennä katsomaan tuota ilotulitusta? En tosiaan halunnut... Kolmatta pamausta ei enää tullut. Tuo edellä mainitsemani Dr13 2325 palasi Riihimäelle kesäkuussa 2000 (vuotta aiemmin tapahtuneen koeajon 02.06.1999 jälkeen) https://vaunut.org/kuva/31398 ja jatkoi omin konein viimeiselle matkalleen Hyvinkään konepajalle. | ||||
|
|
20.01.2015 23:53 | Jorma Toivonen | ||
| Jatkakaa pojat vain hienoa keskusteluanne... Senverran voisin puuttua Dv12:n B-portaan lukituksen poistoon, että muistaakseni B-pöydästä riitti 4. ajoporras, jotta sai kaikki EP:t toimimaan. Alkujaan hieman ihmetytti aikoinaan veturimiehille jaetussa työkalupussissa tuo 17mm:n kiintoavain, mutta löytyihän sillekin käyttöä. Tsekissä aikoinaan ongelmia tuotti 466.0 sarjan luotettavuus ( https://vaunut.org/kuva/25689 ), jossa päämoottorina oli Pielstick 12PA4-185. Vetureiden valmistus alkoi v1971, saneerattiin jossain vaiheessa sarjaan T735 ja edelleen v.1992 714-sarjaan, jolloin voimalaitteeksi valittiin Skodan voimanlähde (näin olen olettanut tapahtuneen - varmaankin selvennöksiä kaivataan?): |
||||
|
20.01.2015 00:06 | Jorma Toivonen | ||
| Pietarin rautatiemuseosta löytyy myös varsinainen kaksilenkkikytkentä https://vaunut.org/kuva/75157 . | ||||
|
19.01.2015 00:20 | Jorma Toivonen | ||
| Viitaten Reinon kuvaan Imatralta https://vaunut.org/kuva/98649 , alkujaanhan Tve4-vetureissa oli tällainen vetokytkinratkaisu, ennenkuin se muutettiin jossain vaiheessa "normaaliksi" vapiti/SA3-kytkimeksi https://vaunut.org/kuva/93534 . Toki näitä "normaaleja" kytkimiä oli alunalkaen jo Vr12-sarjalaisissa https://vaunut.org/kuva/91750 , tosin ei nykyisellä painonappikäytöllä. En muista syytä, miksi tähän ratkaisuun aluksi sorruttiin? | ||||
|
|
18.01.2015 23:43 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Tapiolle kaksilenkkikytkinten historian selventämisestä. Tuo kytkinten numerointi oli aivan uusi tieto minulle. Myös käytön alkamisen ajankohdan määrittämisen otan mielenkiinnolla vastaan. | ||||
|
|
18.01.2015 00:19 | Jorma Toivonen | ||
| Milloinkahan Tapion mainitsemat "jonkat" (kaksilenkkikytkimet) tulivat käyttöön - vasta ensimmäisten "hakasten" myötä? Ennen sitä liikkui raiteillamme SNTL:n vaunuja. Muistan kuulleeni (epävarma tieto), että ennen vanhaan saatettiin kytkennässä käyttää kuvassa https://vaunut.org/kuva/5152 näkyvää SA3:n korvaketta, johon pujotettiin lenkkikytkimen lenkki. Saattaisi onnistua hätätilanteessa nykyäänkin? | ||||
|
16.01.2015 01:15 | Jorma Toivonen | ||
| Kauaksi historiaan... (vuodelle 1977). Valojen vaihtuessa, opastin tarkistaa ensin kaikkien lamppujen kunnon... saattaa näkyä, ei pitäisi. Polttimoissa on vain yksi hehkulanka, punaisessa kaksi. Mikäli yksikin hehkulanka ei hehku, jää opastin punoittamaan varalangan varassa punaista. Mitenlie ledien aikana? | ||||
|
15.01.2015 00:49 | Jorma Toivonen | ||
| Talvista työskentelyä lyötynyt tällekin härvelille, kesäinen kuva työkoneesta https://vaunut.org/kuva/95916 . | ||||
|
13.01.2015 23:55 | Jorma Toivonen | ||
| Ratapihakaaviosta vuodelta 1960 https://vaunut.org/kuva/43107 selviää järjestelyopastinten sijoitukset (JIa ja JIb). | ||||
|
13.01.2015 01:13 | Jorma Toivonen | ||
| Hieman vilkuilin Roopen aiempiakin kuvia, enkä löytänyt moitteen sijaa. Muutamia "taiteellisuudesta" poikkeavia kuvia taisi mukana olla ( https://vaunut.org/kuva/88527 , https://vaunut.org/kuva/90207 , https://vaunut.org/kuva/93126 ), MUTTA ne ovat joistain poikkeavista tilanteista, joita historia kaipailee tulevaisuudessa. Joten, Roope, poista "vaikku" toisestakin korvastasi ja anna noiden mielipiteiden luiskahtaa pysähtymättä ohi. Samalla mallilla kun jatkat niin moni on tyytyväinen. Ps. Hieno kuva tämäkin. |
||||
|
11.01.2015 01:15 | Jorma Toivonen | ||
| Niin... tämähän taisi olla "inhimillinen erehdys"? Mutta mistään ei varmaankaan löydä tilastoa näiden radio-ohjausvetureiden suuntalaatikkojen vaihdoista? | ||||
|
11.01.2015 00:25 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Tero, Sobejahan vaunut olivat. Keveillä tisleillä täytettyjen vaunujen aks.paino ei tainnut nousta 20tn:iin? Muutama "venakko" välivaunuineen, sekä tyhjät turvavaunut huomioiden junapaino saattaisi lähennellä 1500tn:a. | ||||
|
10.01.2015 01:01 | Jorma Toivonen | ||
| Minulle, urani ensimmäisestä kytkennästä lähtien (terveellistä oppia olen aina silloin tällöin jatkanut eteenpäin) painoitettiin voimakkaasti: "veturin ja vaunun väliin/välistä pois AINA kuljettajan puolelta/näköpiiristä". | ||||
|
10.01.2015 00:43 | Jorma Toivonen | ||
| Tuohon Petrin kommenttiin (09.01. klo 10:50) omakohtaisena kokemuksena voisin mainita, että ainoastaan kerran jouduin Dr12-veturissa kuittailemaan sähkökaapista ymp.lyönnin seuraamuksia (ei edes kuljettajalla ollut parempaa tietoa asiasta, yhdessä etsiskeltiin kontaktorin kuittaamista). Dr13 saattoi tosiaan "pyöräyttää ympäri" odottamattomasti, mutta siitähän selvittiin vain ratin lipsuttelulla. Tosiaan Dr13:ssa tehojen pudotus 10-ajoportaalle tapahtui/-tuu vain normaaliajossa. | ||||
|
|
10.01.2015 00:20 | Jorma Toivonen | ||
| Junan numero T1663 Sld-Ri, kulku iltapäivällä? Ensimmäisinä Borealikselta napatut vaunut ja sitten ilmeisesti "bensaroikka" (rungottomat pytyt? - mikähän lie littera?), joka jatkoi Riihimäeltä johonkin varmuusvarastoon - Nokia, Varkaus, Kajaani, Jyväskylä(?)... Dr12-veturit kiersivät yleensä Sld:n aamujunassa (1662/1663), iltavuorolla Dr13 (1668/1669), tosin tuo 2201 oli iltajunassa 27.02.1978 - olisiko kuva helmi-/maaliskuun vaihteesta, jolloin veturi pyöri Riihimäen seudulla? Yleensä tuon junan koko vaihteli 66-98:n akselin ja 1215-1500tn:n välillä. Olikohan vielä tuolloin raskaiden tavarajunien sn35 Ollin ja Keravan välillä? Mutta hyvin jaksoi "Huru" 1500tn:n junan keulilla - tosin Kytömaan jälkeen ei rattia tarvinnut kääntää max.-asennosta pois vasta Hyvinkään ohitettua (ei ollut pelkoa, että tavarajunien sn75 olisi tullut ylitettyä missään vaiheessa). |
||||
|
|
09.01.2015 00:54 | Jorma Toivonen | ||
| Täysin henk.kohtaisen kokemuksen mukaan "monttuun" alimmaiseksi jäisi Dv15, Dr13:n tehonsäätö sallisi (käsikäyttö) seuraavaksi nopeimman kiihdytyksen ja Hr12:lla olisikin sitten jonkin ajan kuluttua pehmeä laskeutuminen toisten päälle. Vetovoimakisassa valitettavasti Dr13 (ei suosikkini) voisi olla vahvoilla paikalta lähtiessä. Tehoportaita käytössä normaalitartunnalla 20 (Dr12 mietiskelee vielä 1-5 portaan välillä), suurtartunnalla ympärilyöntirajaa voi etsiskellä 26-portaasta nopeuteen 20km/h asti. Edeltävään Kimmon kommenttiin muistelisin, että Dr13:n "lyödessä ympäri" tehot putosivat molemmissa genuissa 10-portaan asetuksille, vaikka MGO:t "huusivat täysillä" - ajoportaan lipsuttelu ratista alaspäin (10-porras) ja senjälkeen taasen kiihdyttelyä... olikohan näin? |
||||
|
08.01.2015 00:44 | Jorma Toivonen | ||
| "Jostain" on löytynyt pari agregaattivaunua hoitelemaan virran syöttöä vaunustoon (+2xDv12). Käyttäjien koetelmukset saattavat olla osasyynä vetovoiman vaihtoon? | ||||
|
|
08.01.2015 00:34 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno ja historiaalinen kuva Harrilta! Mikäli on uskominen "etelään muuttavien pikkulintujen livertelöihin", valakkovetoiset pikajunat Kolariin saattavat poistua parin viikon kuluttua (19.01.2015)...? | ||||
|
08.01.2015 00:12 | Jorma Toivonen | ||
| Mikäli joitain vielä kiinnostaa boxin toiminnot, niin Joulukiireiden päätyttyä tuli Ruotsista selventävää tietoa eri toiminnoista. Kuljettajan ei koskaan tarvinnut käsitellä näitä kaappeja, vaan konnarit (ratapihahenk.kunta) painelivat nappuloita. Boxeja on monessa paikassa laiturilla, joten konnarin ei tarvitse etsiskellä kaappeja. Tällä laatikolla hoidellaan raiteen 12 liikennettä pohjoiseen (N) tai etelään (S). Toiminnot ylhäältä alas: Utfart - lähtöopastin vihreänä, palaa myös laatikon valo vihreänä. Infart - tulo-opastin raiteelle tulevalle junalle on salliva, palaa merkkivalo punaisena (yleinen tiedoitus henkilökunnalle, että juna on tulossa - ei tarvi udella suorittajalta). Avgång - lähtömerkki junalle. Napin painalluksen onnistumiselle, täytyy "lukitus" poistaa nelikanta-avaimella allaolevasta lukosta. Kuljettajan näkökentässä (laiturin päässä) näytössä vilkkuu "A". Mikäli juna ei lähde määrä-ajan puitteissa, "A" sammuu ja ennen uudelleen virittämistä täytyy "johtavan" tiedustella kuljettajalta lähtemättömyyden syytä. Mikäli jotain hälyttävää ilmaantuu, painalletaan punaista "klunssia", jolloin kuljettajan näyttötaulussa alkaa vilkkumaan punainen valo. Painike täytyy palauttaa vetämällä ylös, ennekuin suorittaja pystyy luomaan junakulkutien uudelleen. Begäran om tågväg - suorittajalta pyydetään junalle kulkutietä (merkkivalo palaa valkoisena). Klart till TBFH (tågbefälhavaren) - "johtavalle" annettu ilmoitus lähtövalmiudesta - merkkivalo väritön (vaatii allaolevaa nelikanta-avaimella poistettavaa lukitusta ). Bromsprovning klart - jarrukoe valmis, napin painallus vaatii myös alla olevan nelikanta-avaimen lukituksen poistoa. Kuljettajalle laiturin päässä olevalle näyttötaululle ilmestyy "K". Bromsproving - jarrukoe. Nappia painelemalla kuljettajan näköpiiriin syttyy ensin "T" (tillsätt - jarrutus), sitten "L" (lossa - irroitus). Viimeiseksi lukituksen takaa edellä mainittu "K" (bromsprovet klart). Kiitokset Ruotsiin vaivautumisesta boxin toimintojen kuvaamiselle. |
||||
|
Kuvasarja: Kainuun Sanomat tiistai 12.9.1972 |
07.01.2015 00:52 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno kooste Petriltä Vr11:n "toilailuista", eikö näissä SRM:ssä ollut melkoisen voimakas "ryömintämomentti"? | ||||
|
05.01.2015 23:45 | Jorma Toivonen | ||
| Onkohan näillä sivustoilla ollut joskus kuva Tnk6:sta "lepo-asennossa" Riihimäen talli-alueella? | ||||
|
|
03.01.2015 01:15 | Jorma Toivonen | ||
| Paljon on kerääntynyt Alsthommeja Turkuun. Hienoa, että "Turun miehetkin" saivat tutustua Dr13:n pompottavaan kyytiin esim. rantaradalla. Maaliskuussa 1981 2323:a (yleensäkin Dr13-sarjaa) pidettiin varikolla varsinaisena kummajaisena. Tuolloin testailtiin rautatienosturin Edk 1000/4 + A17 (yht. 18aks., 200tn) kulkuominaisuuksia (60 - 120km/h) Salon ja Paimion välillä. Veturi ja vaunusto vietti 10-11.03.1981 välisen yönsä tuolloin varikon suojissa. | ||||
|
Kuvasarja: Tikkurilan uusi matkakeskus Dixi |
03.01.2015 00:23 | Jorma Toivonen | ||
| 2.1.-15., uuden matkakeskuksen bussiterminaalin kattolevyjen irtoaminen aiheutti vaaratilanteen. Muutamia metallilevyjä putosi laiturialueelle, http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/257849-putoavat-kattolevyt-aiheuttivat-vaaratilanteen-tikkurilan-uudessa-matkakeskuksessa | ||||
|
02.01.2015 16:43 | Jorma Toivonen | ||
| Keskusvoitelulaitehan tämä on. Alkujaan se sijaitsi I-pään oikean puoleisen käyntisillan alla veivikäyttöisenä, täyttökanteen oli helppo kompastua. Muutostyön jälkeen voiteluaine pumpataan paineilman avustuksella voitelukohteisiin. Tuo Karin heittämä ehdotus keskuspölynimurista ei ole aivan tuulesta temmattu, eikös Allegrosta löydy sellainen? |
||||
|
|
01.01.2015 23:32 | Jorma Toivonen | ||
| Yhdestä Mikon arvauksesta löytyy totuuden siemen, mutta mistäköhän? | ||||
|
|
31.12.2014 23:49 | Jorma Toivonen | ||
| Ei ole webasto, ei... Ennen oli paljon paremmin havaittavissa, jopa ulkoapäin. | ||||
|
31.12.2014 01:17 | Jorma Toivonen | ||
| Tämä junahan aiheutti uraansa aloittavalle kuljettajalle monia unettomia öitä aikoinaan (v.1977). "Inssiajo" piti huhujen mukaan suoritettaman tällä K-junalla (onneksi matkaneuvoja valitsikin tenttiin junan T1023 Ri-Kv - vaukeuksien kautta selvittiin lopulta silläkin). Ri:n koneapulainen oli mukana Sr1:ssä ennen kuljettajakurssia neljällä tavarajunareissulla. Muistelen kuulleeni, että mm. Kv:n kurssilaiset saivat tutustua Sr1:n ominaisuuksiin jopa vuoron mukaisilla junilla. Kuljettajakurssin jälkeen 84-tuntia kuunneltiin teoriaa Sr1:stä (pari kertaa taidettiin käydä Ilmalassa, jossa jopa nähtiin veturikin), ajoharjoittelua reilut 72-tuntia (tai,,, no jaa...). Tuolloin vielä vaadittiin kuljettajatutkinnon läpäisemiseksi päivystystoiminta (Dv12) ja linjakelpoisuus (Sr1) - Ri:n osalta. Tämä Keravan puupaikku jäi mieleen, Korson jälkeen Hanala ja Rekola, alamäessä kilometrin välein kaksipainejärjestelmisin vaunuin jarrutus - ei aina onnistunut (anteeksi matkalaisille). |
||||
|
28.12.2014 01:03 | Jorma Toivonen | ||
| Tämähän on vain päämootorin käynnistämiseen tarkoitettu kompressori? Varsinaisen paine-ilman tuottamiseen jarrujen yms. tarpeeseen on oma kompuransa - Knorr-Bremse VV450/150-3 - joka toimii hydrostaattisella voimansiirrolla (näin ainakin suunniteltiin, mikähän lie todellisuus (?), Robert voinee selventää asiaa...) | ||||
|
27.12.2014 00:07 | Jorma Toivonen | ||
| Sinisiä EP07:a oli liikenteessä jo vuonna 2010 https://vaunut.org/kuva/65650 . | ||||
|
26.12.2014 23:43 | Jorma Toivonen | ||
| 1.95 - 7.96 välisenä aikana oli Riihimäellä "omia koneita" 23kpl:a, 2546 - 2568. Silloin tällöin yökiireiden hiljennyttyä (huoltokulj.) tuli merkkailtua paikalla olevat koneet ylös. Arkiöisin yleensä paikalla oli 15 - 17 veturia. 3kpl:a yöpyi Karjaalla, kolmikko matkasi kohti Turkua, Tampereen suunnalla seikkaili pari, Lahden lähtöön valmistautui Dv12-pari. Laskumäkityöskentelyssä hääräili yksi ja toinen varalla - neljä veturia oli varustettu "kertaajalla", 2565 - 2568. Useimmiten yksi tai kaksi veturia vietti aikaansa Hyvinkään konepajalla. | ||||
|
20.12.2014 23:27 | Jorma Toivonen | ||
| Kovin uskotellaan, että tässä olisi uusi akselinlaakeri Dr12-veturiin vaurioituneen tilalle, kuten Mikko tuolla aluksi jo arvailikin. | ||||