Kaivelin kätköistä vanhan Kainarin, jossa oli etusivun uutinen: Veturi pääsi karkuun - törmäsi rata-autoon.

07.01.2015 00:52	Jorma Toivonen:	Hieno kooste Petriltä Vr11:n "toilailuista", eikö näissä SRM:ssä ollut melkoisen voimakas "ryömintämomentti"?
10.01.2015 14:24	:	SRM:ssä oli voimakas ryömimismomentti. Vr11 veti ryömimismomentilla viisi kuormattua tai kymmenen tyhjää G-vaunua. Lisänä oli sellainen ominaisuus liikkeellelähdössä, että "kahvimyllyn kampea" (tehonsäätökahvaa) piti käyttää äärimmäisen rauhallisesti. Kytkin ikäänkuin haukkasi kiinni ja huolimattomasti käytettynä veturi suorastaan loikkasi liikkeelle. Vaihtotyössä ei kannattanut mennä valmiiksi väliin kiinniajossa, varsinkaan hieman äkkinäisen kuljettajan kanssa. Kahdessa koneessa oli Voithin vaihteisto, mutta niissä oli ongelmia öljynlämmönvaihtajan kanssa, jostain syystä lämmönvaihtajat eivät kestäneet. Vr11 oli ainut dieselveturi jolla pystyi ajamaan ilman paineilmaa. Ryömimismomentti laittoi veturin liikkeelle ja kyllähän se käsijarrullakin pysähtyi. Toki paineilmaa tarvitsi päämoottorin käynnistykseen. Deutz kompuran voimanlähteenä oli omanlaisensa tunnelman tuoja. :-)
12.01.2015 09:09	:	Joskus 70-luvun lopulla oltiin Iisalmessa lähdössä päikkäriin erään vanhemman kolleegan kanssa. Tallipäivystäjä sanoi lähtevän veturin numeroksi 1811. Kaverini totesi että ei, ei lähdetä sillä, mieluummin otetaan vaikka lättä päivystyskoneeksi. Tuo kuvaa hyvin Vr11 vetreiden suosiota veturimiesten keskuudessa. Moni oli sitä mieltä, että mieluummin lähtisi vaikka höyrykoneella. Käry ja melu vaihteiston vinkumisineen oli vielä pahempi kuin Dv15/16 vetureissa.
12.01.2015 12:33	Tapio Muurinen:	Tuo 1811 oli myös minulle mieleen jäänyt tuttavuus. Se esiintyy alkuperäisessä keltainen-vihreä kuosissaan ensimmäisen kamerani (Felica 6x6), ensimmäisellä filmillä, ensimmäisessä junakuvassa Summan radalla vetämässä pitkää puujunaa tehtaalle. Näkö- ja kuuloaistimus olivat vaikuttavat Vv14:n jälkeen. Aika oli syksy 1962. Noin viisi kuvaa ko. veturista löytyy haulla "minun" takaa. Toisena kaverina Haminassa oli samaan aikaan 1960-luvun alussa 1810. Pari kertaa näin, kun "kaveri" auttoi toista hinaamalla. Kerran Vr11 lähti Riston vetämässä tavarajunassa ilmeisesti korjaukseen Kouvolaan tai kauemmas. Kotkassa oli samoihin aikoihin 1813 ja 1814.
12.01.2015 18:49	Petri Nummijoki:	Onko tietoa, minne 1812 oli Kouvolan Vr11-vetureista sijoitettu? Mitenkähän hitaammat Vv13-, Vv14- ja Vr1-veturit kävivät huollossa Kotkasta ja Haminasta käsin? Pelkkänä veturina siirtoajonako, koska ei kai niitä voitu juniinkaan liittää alhaisen huippunopeuden vuoksi?
13.01.2015 07:35	:	Eiköhän ne huollettu enimmäkseen Kotkassa ja Haminassa. Aikaisemmin varikon henkilökuntaan kuului tallimiehiä, huoltomiehiä ja asentajia, myös Kotkassa ja Haminassa. Jotenkin on jäänyt muisikuva, että noilla pienillä dieseleillä olisi ollut hinausnopeus suurempi kuin oma käyttönopeus.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!