Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.02.2013 23:43 | Jorma Toivonen | ||
| Tunnisteita korjailtu Jimin ohjeiden mukaisesti. | ||||
|
28.02.2013 00:52 | Jorma Toivonen | ||
| Hei, hei pojat... turhaan väittelette vaunun alustaan kertyvästä jäästä ja lumesta. Eikös Ilmalaan asennettu hieno laitteisto, jolla ruiskutetaan (en löytänyt kuvaa) glykoolia (?) vaunun alustaan sen kulkiessa ammeen ylitse ja näin estetään jään muodostuminen junien alustoihin - onkohan käytössä? Kuuleman mukaan Norjassa (josta tuo metodi kopioitiin), hylättiin toimimattomana jo kauan ennen meille rakentelua. Varmaan, joku sivustolla mielipiteitään ilmaiseva "työläinen", voinee ilmaista tämän hetkisen tilanteen? | ||||
|
26.02.2013 00:51 | Jorma Toivonen | ||
| Uskattonee Harrin komenttia... | ||||
|
25.02.2013 01:18 | Jorma Toivonen | ||
| Ei ollut radioita kaikissa vetureissa vielä tuolloin, höyrypilven läpi yritettiin tutkailla vaunumiehen lippu-opasteita. Valonheittimen "vilkuttelulla" viestiteltiin "Mäelle" (tai vastaavalle) junan olevan valmiina lähtöön. "Silmien + värien" syttyessä lähdettiin matkaan - ei ollut radioliikenteen "vaihtoliikeohjeita" lupa sinne... ja sinne asti... Ennen osattiin tulkita oikein näkyvien opasteiden ohjeita ja ajella varoen niiden antamien ohjeiden mukaisesti. | ||||
|
|
25.02.2013 00:38 | Jorma Toivonen | ||
| Protoissa (2801-2804) kokeiltiin myös tällaista valonheitinjärjestelyä https://vaunut.org/kuva/67152 | ||||
|
24.02.2013 01:21 | Jorma Toivonen | ||
| 1950-luvun lopulla / 1960-luvun alussa monen VR:n "työläisen" sauna lämpeni vanhoilla, lähes ilmaisilla, miltei saastuttomilla ratapölkyillä - taitanee EU kieltää saunanlämmityksen tulevaisuudessa kokonaan? Joku (tai yhteisö) hankki "Bernhardin ?" (tai jotain sinnepäin) polttomoottorilla toimivan sirkkelin näihin toimiin, jota sitten tarpeen mukaan, miesvoimin liikuteltiin tarvitsajalta toiselle (talkoohenki oli voimissaan). | ||||
|
21.02.2013 00:49 | Jorma Toivonen | ||
| Kuinkahan Lahti? Topparoikka saatiin häädettyä pois paikalta, jonka jälkeen on tainnut tuho käydä "vartioimattomalla", kenelleen kelpaamattomalla alueella. Etelä-Suomen yksi turmeltumaton (...lähes) veturitallialue toistaiseksi. Muualla moinen harvinaisuus olisi jo käytetty kaluston säilytykseen - ei aina asunnointamiseen. | ||||
|
Kuvasarja: Unkarin Budapestin Buda-vuorten Lasten rautatie (Gyermekvasut) |
20.02.2013 23:40 | Jorma Toivonen | ||
| Muutama kuva vuodelta 2003 https://vaunut.org/sarja/1551 | ||||
|
20.02.2013 00:16 | Jorma Toivonen | ||
| Sieltähän tuo selvennys tuli "kaimalta" täydellisenä. Tuotahan minäkin muistelin, mutta "X+ - ikäisenä" en viitsinyt tarkentaa muisteluani, muutaman vuoden lisäaikaa sain museoyhdistyksiltä - nykyisin valmiina "Kuusakosken romujonoon". Mutta, mutta,,, oliko noita litteroita joskus maalattu myös punaisella? | ||||
|
19.02.2013 23:58 | Jorma Toivonen | ||
| Vectronin tutumiskäynnillä ( https://vaunut.org/kuva/77666 ) ohjaamon sisäverhouksessa oli havaittavissa "pokkaukset" sivuikkunalle heti A-pilarin jälkeen - myös Ruotsissa koeajoja suorittanut kuljettaja piti tuota "sivunäkyväisyyden puutetta" melkoisena ongelmana. | ||||
|
19.02.2013 00:29 | Jorma Toivonen | ||
| Tammisaaren esiopastin Karjaan suunnasta (?) junan peräpäästä kuvattuna? | ||||
|
19.02.2013 00:26 | Jorma Toivonen | ||
| Voisiko kuvaaja kuvailla junan kulkua Trollbölen seisakkeella (suunnassa Kisa - Tammisaari)? Sarjan pari seuraavaa kuvaakin voisi antaa vihiä paikannukseen... (lähestytään Tammisaarta Hangon suunnasta). | ||||
|
19.02.2013 00:07 | Jorma Toivonen | ||
| Karjaa ?? | ||||
|
19.02.2013 00:07 | Jorma Toivonen | ||
| ... vai oltaisiinko tässä vasta Karjaan veturitallilla valmistelemassa tulevaa matkalle lähtemistä? | ||||
|
|
19.02.2013 00:05 | Jorma Toivonen | ||
| Oliko noilla virkatarvevaunujen "B":llä tai "X":llä jonkilainen eroavaisuus vaunun liikuttelun kannalta? Joskus saattoi olla tuo alkukirjain myös punaisella värillä sutaistu - oliko maalarilta valkoinen väri loppunut kesken... | ||||
|
18.02.2013 01:02 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvin ovat "pojat" seuranneet Dr16 2815:n matkaa kohti Oulua. Misa kuvallisesti Perkiöstä ja Lielahdesta, Topi Tampereelta ja Risto tämän kuvan kera Seinäjoelta, Teemun kommentti Seinäjoelta ja Ville kommentoi Lapualta... | ||||
|
16.02.2013 01:33 | Jorma Toivonen | ||
| Harrin kommenttia mukaellen: kuljettajan työ-ympäristö näyttää oivalliselta, kulku-ominaisuudet erittäin hyvät, Pielstickin "lapsukset" korjailtu... Päivitetty moottori, valmistajan halukkuus jatkotoimille - varsin oivallinen ehdotus VR:n tulevaksi diesel-vaihtoehdoksi (mutta eiköhän sittenkin panosteta Kiinaan, kuten tuo eteläinen naapurikin - omista työläisistä ja tietotaidosta niin väliä...) | ||||
|
|
15.02.2013 21:57 | Jorma Toivonen | ||
| Dr16 2815 lähtee Riihimäeltä hinauksessa ensiyönä junalla 3621 Tamperetta kohden klo 00;20 (tai jollain toisella numerolla kuulemma kulkee - pelkät veturit, ei löydy vaunuja mukaan). Jatko onkin sitten arvailujen varassa. | ||||
|
|
15.02.2013 17:37 | Jorma Toivonen | ||
| Tänään illansuussa viimeiset koeajot, toivottavasti pääsee niiden jälkeen vihdoin kohti Oulua (mikäli yhteyksiä löytyy). | ||||
|
14.02.2013 01:14 | Jorma Toivonen | ||
| Tulivatpa tutuiksi aikoinaan nämä Eljaksen kuvaamat seisakkeet - Anttila, Herralanmäki, Linnanpelto ja tämä Saksala ( https://vaunut.org/sarja/2352 ). "Iltajunan" (Ke-Prv, H410) lähtiessä Keravalta, jo laiturilla Keravalla porvoolainen rahastaja tarkasteli tulevia matkustajia luetellen uraansa aloittelevalle kuljettajalle pysähdyttävät "S-paikat" ja mahdolliset lisäkommentit: "Hän haluaisi jäädä kyydistä vasta Hinthaaran jälkeisellä ylikäytävällä - sopineeko? jne". "Aamuvuorolla" (H405) hieman odoteltiin, ellei tuttua matkalaista näkynyt mukaan pyrkimässä (ei ollut ilmottanut ennakolta mahdollisesta lomastaan, esim.). Näin palveltiin ennen... (tosin säännöksien vastaisesti, mutta kaikki osalliset olivat tyytyväisiä - matkustajat ehtiessään ajoissa perille ja henk.kunta voidessaan tarjota turvallista matkaa tyytyväisille asiakkaille). | ||||
|
14.02.2013 00:27 | Jorma Toivonen | ||
| Eljaksen kuvatekstissä mainitsema H429 tuntui kovin tutulta junan numerolta - eihän 429:ään vaihtunut veturi Hangossa (426/429 Ri-Hnk-Ri)? Mutta olinkin hieman möyhässä ajatuksen juoksussani (= hidas hämäläinen). Ri-Kr-Ri välin henkilöliikennehän loppuikin jo edellisenä vuonna https://vaunut.org/kuva/35911 . | ||||
|
13.02.2013 01:15 | Jorma Toivonen | ||
| Topi, Topi... nuoriso erikseen. Aletaampa tuosta kaiman Hr11-sarjasta ja päädytään erääseen Vr5:n yksilöön. | ||||
|
12.02.2013 00:01 | Jorma Toivonen | ||
| Pahus, samana päivänä yritin ensimmäisen kerran, parhaani mukaan, avustaa PMR:ää vaatimattomilla kuljettajan taidoillani. Dm7 4211 on aloittanut edestakaista taivaltaan Porvoon keskustasta (jonne jäivät odottelemaan Dm7:t 4163 ja 4207, sekä liitevaunut 11592 ja 11639) kohti Keravaa junanumerolla 9893. Lätän poistuttua matkoihinsa, siirtyi Tk:n vetämä juna laituriin ja matkasi Hinthaaraan ja takaisin. Sateisessa säässä palailtiin Keravalta Porvooseen https://vaunut.org/kuva/23731 . | ||||
|
11.02.2013 23:20 | Jorma Toivonen | ||
| Kuulemma Toijalaan tämänkin päivän koeajo suuntautui (ja päättyi...). Apua tarvittiin, jotta saivat veturin takaisin konepajalle. Onneksi tämäkin vika tuli ilmi koeajolla, eikä tositoimissa Oulun liikenteessä. Taas kerran tuli todistettua, että näitä koeajoja tarvitaan, huolimatta joidenkin ns. "esimiesten" toisenlaisesta ajatuksen juoksusta poiketen. | ||||
|
11.02.2013 01:04 | Jorma Toivonen | ||
| Hassler tikittää n. 60km/h, joka riitti hyvin max. nopeudeksi Hki-Psl välille. Aikataulukirjan oik. aukeamalla erittäin tärkeä "viikkovaroitus", josta ilmeni rata-osuudella vastaantulevat poikkeamat liikennöinnissä - värit vaihtelivat viikoittain. Nykyään kuljettaja taitanee tulostaa moisen tiedotteen päivittäin omille reiteilleen, ennen moisella lehdykäisellä ilmoitettiin viikottaiset poikkeavuudet rataosuudella mm. ratatyöt - paperin säästöä? | ||||
|
05.02.2013 00:16 | Jorma Toivonen | ||
| Tuon viskurin kaivoon oli "miehen mentävä" aukko, tilan pohjalla oli rehellien puukamiina lämmitystä varten - en tiedä milloinlie käytetty, saattoi olla myös höyry-yhteys, tarkempi tutkailu jäi aikoinaan tekemättä. Enkä myöskään tuolloin haastatellut "tallimiehiä", jotka varmaan olisivat asiasta tienneet. Vilkuiltuani tätä kapinetta, viskuri oli jo ollut kauan poissa käytöstä ja ala-osassa oli havaittavissa pahoja pakkasvaurioita. Tuo viskurin ylä-osa on säilytetty muistona talli-alueella. | ||||
|
04.02.2013 01:15 | Jorma Toivonen | ||
| Hienoja kuvia Eljakselta (myös edelliset). Muistiini on jäänyt myös tuo Eljaksen mainitsema kampikoneiston kilkatus ja kolkutus, josta hyvin tunnisti veturisarjan. | ||||
|
04.02.2013 01:09 | Jorma Toivonen | ||
| Jo tuolloin veturimiehet "karsastivat" moista kokoonpanoa rantaradalla kesäisin. Myöhemmin eivät suostuneet ajelemaan Sm1:llä kesällä rantaradalla (vai tuliko suositus työnantajan taholta - en muista), mutta tuosta taisi alkaa jäähdyttävien ilmastointilaitteiden asennus kalustoon työläisen työpaikalla viihtymisen parantamiseksi (Sm1 6006 vuonna 1994?). Sm1:n "moottoripäässä" työntelee laitteistojen tuuletus lämmintä ilmaa "harvan takaseinän" läpi ohjaamoon (= kuljettajan niskaan), länteen ajettassa ilta-aurinko vielä lisää työskentelytilan lämpöä, sivuikkunoiden raotus sai aikaan helvetillisen ilman pyörteilyn ohjaamossa, mutta saunaan tottuneilla suomalaisilla ei tuollaiset +50-astetta työpaikalla aikanaan häirinnyt - kunhan pääsi vain eroon h-vetureista ja lätistä... | ||||
|
01.02.2013 22:47 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitos, kiitos,,, lisätty toisenkin vaunun tunniste. | ||||
|
01.02.2013 00:32 | Jorma Toivonen | ||
| Hieman epäilen Eljaksen ehdotusta ennakoivasta junan kulkusuunnan vaihdoksesta johtuvaa ajovalojen loistetta junan peräpäässä. Pikemminkin Perkiöstä Tampereen asemalle (näin olettaisin tapahtuneen?) siirron suorittaneen kuljettajan epähuomiossaan jätti tarkastamatta pienten keinukytkinten asennon, ennekuin lätkäisi ajopöydän suojakannen kiinni. "Perätulppakin" oli jo valmiiksi huollon toimesta asetettu lähtevän junan suunnan mukaisesti - asemalla ei ollut enää tarvetta moiseen toimenpiteeseen, jolloin ehkä olisi huomattu peräpäässäkin palavat valot (näilläkin sivuilla on runsaasti kuvia esim. Pendoliinojen erilaisista "valaistuksista"). | ||||
|
31.01.2013 00:49 | Jorma Toivonen | ||
| Saattoihan ilmastointi toimiakkin - erittäin äänekkäästi puhalteli kylmää ilmaa kahdesta suulakkeesta kuljettajan niskaan (kaikki eivät siitä vain pitäneet). Jo paljon aiemmin esim. ruotsalaiset kehittelivät T44:ään hiljaisen ja kuljettajaystävällisemmän ratkaisun. Muistaakseni ei myöskään Dv12-sarjan ohjaamon viilennys ollut kovin äänetön, miten nykyään? Ps. näyttäisi olevan tunnistettava ri:n kuljettaja junaa kuljettamassa. |
||||
|
31.01.2013 00:37 | Jorma Toivonen | ||
| Eikö 26-sarjalaisista vain muutamaan tuli kolminajokelpoisuus kera SA-kytkinten (Kostamuksen liikenne)? Etelä-Suomen Dv12:t (27-sarja) olivat myös heikolla huollolla. Tulee mieleeni parisen reissua Riihimäeltä Hankoon talvella 1983. "Kaverille" osui ajovuoro puolenyön jälkeen lähtevälle junalle, pakkasta saattoi olla rohkeat -25. Ennen Hyvinkäätä jo huomasimme, ettei k.a:n penkillä viihtynyt - ohjaamon etummaisesta ovesta puuttuivat tiivisteet (oven ollessa suljettuna saattoi sormet työtää raosta ulkoilmaan). Lämmityspatteri oli haalea vain yläreunastaan (kyllä - konehuoneessa olevat venttiilit olivat auki, ilmattu oli patteri myös - patterista tullut ruosteinen neste jäätyi hetkessä ovikaukaloon). Matka taittui kuljettajan selän takana, patteriin nojaillen täydessä varustuksessa - kylmä oli silti... Hangon lepohuoneella klo 6:n jälkeen tarkeni, mutta... Pari muutakin ongelmakohtaa häiritsi huoltamattomissa Dv12-sarjan vetureissa... Onneksi saivat pohjoiseen uutta, toimivaa vetovoimaa. |
||||
|
30.01.2013 15:40 | Jorma Toivonen | ||
| Konepajalla siirryttiin "ruiskuihin", kun Sr1-vetureita alettiin värittämään puna/valkoisiksi https://vaunut.org/kuva/14723 80-luvun lopulla, samalla otettiin käyttöön 2-komponentti värit. Mikko: hallissa ei ole paineilmayhteyksiä. |
||||
|
29.01.2013 00:24 | Jorma Toivonen | ||
| Kuljettaja uransa alkutaipaleella vuonna 1974 https://vaunut.org/kuva/78189 | ||||
|
29.01.2013 00:22 | Jorma Toivonen | ||
| Ei varmaan vasemman puoleinen vet.miesoppilas pystynyt edes kuvittelemaan Dv15:a ihaillessan, että joskus voisi ohjastaa näinkin nykyaikaista vetopeliä uransa "ehtoo-puolella" https://vaunut.org/kuva/80300 . | ||||
|
|
29.01.2013 00:16 | Jorma Toivonen | ||
| Ensimmäinen kosketus 26-sarjaan Riihimäellä tapahtui lokakuussa -75 (2614 valm. 1975). Yleisemmin niitä alkoi ilmestymään riihimäenkin kiertoon talvella 1976 (2624 heinäkuu, 2625 lokakuu) ja vähenivät kierrosta kesällä 1980, muutama poikkeili vielä talvella 1981 (siirto Ouluun?). Olisiko Tampereelle sijoituksella voinut taustalla olla jonkinlaiset tehtaan "takuu-ehdot" - Valmethan valmisti koko 26-sarjan? | ||||
|
26.01.2013 00:57 | Jorma Toivonen | ||
| Muistelisin, että Sm1/2-kalustossa saattoi valita kuulutuksen "koko juna" tai "tämä yksikkö" (vai millä nimikkeellä tuo oli?) - lieneekö enää moinen valinta mahdollinen? Näistä kuljettajan antamista kuulutuksista muistuu mieleeni eräs kuljettaja, joka "harjoittelumielessä" aikoinaan valisti matkustajia esitellessään nähtävyyksiä Tpe-Hki välillä: "Oikealla vesistön takana kauniisti peilautuu veden pintaan Hämeen linna,,, vasemmalla Riihimäen linna,,, vasemmalla Jokelan linna,,, nopeasti katseen kääntäen vasemmalle näkyy Keravan linna,,,". Helsingin asemalla olikin delegaatio vastassa ko. junaa... |
||||
|
|
25.01.2013 16:27 | Jorma Toivonen | ||
| Uraansa aloittelevat veturimiesoppilaat seurailevat tankkaustapahtumaa "kasan päältä". | ||||
|
|
25.01.2013 16:25 | Jorma Toivonen | ||
| Välitän kuljettajan terveiset savolaisharrastajille, toivottavasti "retkipäivä" sujui hyvin. Välin katkaisun jälkeen veturi lipui hiljalleen ottamaan tukea päätepuskimesta, kuljettaja halusi minimoida askeltensa lukumäärän mahdollisimman vähiin. Junan kokonaisakseliluku oli 24 (veturi + 5 vaunua), pituus 151m, paino 396tn. Matkalla ei hurjasteltu, koska toimimaton Ep-jarru laski suurimman nopeuden 160km/h:iin. |
||||
|
25.01.2013 11:18 | Jorma Toivonen | ||
| Veturi ei voi olla 2338, koska se tuhoutui onnettomuudessa Riihimäellä 10.11.1970. | ||||
|
25.01.2013 11:16 | Jorma Toivonen | ||
| Tunnisteissa väärä veturin numero. | ||||
|
25.01.2013 01:03 | Jorma Toivonen | ||
| Joonas - Hr1 1021:n sijoituspaikkana on toistaiseksi Riihimäki, jopa Ukko-Pekan varustevaunu on ilmestynyt tallialueelle https://vaunut.org/kuva/80272 . Juha - niinpä, Riihimäellä tarkeni vanhus hyvin, mutta kotona Hyvinkäällä joutuu totuttelemaan kylmään "peltihalliin"... |
||||
|
25.01.2013 00:58 | Jorma Toivonen | ||
| Tommi - tuo mainitsemasi kapine taitanee hapettua muutaman kymmenen vuotta vielä säiden armoilla. Tuohon uudisrakennukseen on ilmeisesti tarkoitus majoittaa Valtterin vaunut, ei tarvi henk.kunnan enää rehkiä "tauollaan" Kouvolassa vaunujen kimpussa https://vaunut.org/kuva/78671 , ja säästyy pari työpäivää Valtterin tilauskeikoilla (haku/vienti Kouvolaan n. 10tuntia/reissu oheistoimintoineen). | ||||
|
24.01.2013 16:11 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitos Tero huomautuksesta, lisäsin tuohon ajanjaksoon 10v. lisää. | ||||
|
23.01.2013 00:28 | Jorma Toivonen | ||
| Eikös tämä jatkanut tauon jälkeen matkaansa päärataa, kohti Helsinkiä aamun Karjaalla käynnin jälkeen (Hy-Hki-Kr-Hy)? | ||||
|
12.01.2013 00:59 | Jorma Toivonen | ||
| Tuohon Lassen kommentointiin hieman tarkennusta: hätäillessä usein jäi suunta keskelle, mutta erittäin harvoin tarvi sormiaan likaannuttaa suunnan käännössä, onnistui helposti muullakin tavoin... Toivottavasti PoRha pitää hyvää huolta "kuutosesta"... |
||||
|
07.01.2013 00:34 | Jorma Toivonen | ||
| Tuohon Kimmon kommenttiin puuttuakseni - todella jäykät olivat sivuikkunat laskea, mutta saattoivat nousta täysin yllättäen "omin voiminkin" vauhdilla ylös, joskus ei riittänyt kahdenkaan miehen avustus, jos sattui "pamauttamaan" ikkunan täysin ala-asentoon - pientä säätöä... Mutta varuillaan sai olla kurkkiessaan avoinaisesta sivu-ikkunasta kurkkunsa kanssa. Jarnon mainitsemissa "lämmityslaitteissa" saattoi moni veturimies sulattaa talvikenkiensä "muoviset" anturat, toisaalta lattialle jätetyssä "juomavesikannussa" neste muuttui piankin kiinteään muotoon pakkasilla... | ||||
|
07.01.2013 00:22 | Jorma Toivonen | ||
| Muistelisin Riihimäelläkin olleen moinen kapistus, tosin ilman tuota "sääsuojaa". Näillähän taidettiin raapia enimmäkseen asemien laituriraiteita? Junien ajoviima ei pölläyttänyt lunta pois ja vaunuista hohkava lämpö sulatti hieman lunta, joka jäätyi junan lähdettyä ja siihenhän ei pystynyt enää vanhojen "puuaurojen" terä. (Oma olettamukseni). | ||||
|
02.01.2013 23:42 | Jorma Toivonen | ||
| Lasselle pari esimerkkiä valokaasuvaunusta, https://vaunut.org/kuva/30024 , https://vaunut.org/kuva/31376 . | ||||
|
01.01.2013 01:35 | Jorma Toivonen | ||
| Parisen päivää tuli aikoinaan pävystettyä tuollakin Tve3-sarjan veturilla (459). Rajamäen Tka3 ( https://vaunut.org/kuva/41033 ) oli tuolloin huollossa tai korjauksessa. Muistaakseni tuosta ajokieltomerkistä kuvaajaan päin johti raide "hiivatehtaalle", johon varmaan linkittämäni kuvan Tka oli vaunua viemässä/hakemassa. JK1863 haki hiivavaunut ja tyhjät pytyt aikanaan Riihimäelle. Jäi muuten vempun (Dv15) vemputus toiseksi, kun Vv13:lla nytkyteltiin tunnin verran Riihimäeltä Rajamäelle ja illalla takaisin. "Kaasukahva" rautalangalla ääriasentoon (eihän kukaan sitä jaksanut kauaa tyrkätä täysteho-asennossa) ja hurjaa 35km/h:n vauhtia kohti määränpäätä GM:n kaksoisdieselin möyrytessä konehuoneessa. |
||||
|
31.12.2012 00:27 | Jorma Toivonen | ||
| Hatarien muisteluksieni mukaan taisi Psl:n Dv15 1977 olla ensimmäisiä, joihin tällainen auravarustus liitettiin https://vaunut.org/kuva/29361 . Kuinkahan moneen vemppuun tuo varustus lisättiin (?), ainakin kuvan 1971, linkin 1977, Eeron mainitsema 1991 - muita ehdotuksia... | ||||