Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.12.2012 00:24 | Jorma Toivonen | ||
| Mukavaa katseltavaa. Mallikasta työskentelyä Juhanilta, että jaksoi seurata 2809:n kulkua Tampereelle hyvien kuvien kera https://vaunut.org/kuva/79582 . Ilmeisesti junalla on aikataulun mukaan kokoonpanon muutos Hämeenlinnassa, jota tällä kerralla ei tarvinnut suorittaa - "läpi lätkii, pökköä pesään..." | ||||
|
28.12.2012 16:20 | Jorma Toivonen | ||
| Ehkä hieman huonosti ilmaisin tuossa kuvatekstissä, mutta Dv12:t ovat matkalla Tampereelle, joko huoltoon tai korjaukseen. Dr16 on valmistunut Hyvinkään konepajalta ja palaa siirtokuljetuksena kotivarikolleen Ouluun. | ||||
|
28.12.2012 01:05 | Jorma Toivonen | ||
| Dr16 2809 siirtynee tänään (pe 28.12) Hyvinkäältä Riihimäelle, josta jatko hinauksessa jonkin tavarajunan mukana Ouluun,,, joskus. "Koe-ajajien" ehdotus ajosta Seinäjoelle, josta edelleen olisi löytynyt halukas kuljettaja veturin siirtoon Ouluun - ei onnistunut uudehkon ja kaikkitietävän "operaatio-keskuksen" mukaan. Veturi olisi jo varmaan paikkaamassa Oulun Dr16-tilannetta, mutta milloin lienee perillä... (Moinen onnistui, tarvittaessa, ennen muutaman reitin varrella olleen ammattitaitoisen "tallipäivystäjän" puhelinsoitoilla, aamulla ilmoitus "kierrättäjälle" näin tehdyn ja "veturitilanne" reitin varrella OK - esim. 2807:n siirto aikoinaan https://vaunut.org/kuva/76055 ). | ||||
|
28.12.2012 00:49 | Jorma Toivonen | ||
| "Joulun jälkeen" on tilanne selvinnyt - veturi on nyt kunnossa! Jostain syystä (?) ko. kontaktorin sisuskalustosta löytyi pesu-aineen jäämiä muualta mukana liunneina likaisuuksineen ja tämä "vähäpätöinen" seikka hieman vaikeutti kontaktorin toimintaa. Puhdas kontaktori - johan alkoi peli pelittämään. Johtuikohan myös SELMAn "uudelleen johdotus" myös tästäkin ongelmasta... | ||||
|
|
24.12.2012 18:40 | Jorma Toivonen | ||
| Sähköjarrun vastusten jäähdytyspuhaltimen pitäisi lopettaa puhkumisensa n. 10sek sähköjarrutuksen päättymisen jälkeen, mutta tässä yksilössä näin ei tapahtunutkaan, vaikka SELMA:lta tulee 0-ohjaus kontaktorille. Tähän ongelmaan asentajat paneutuvat Joulun jälkeen. | ||||
|
24.12.2012 18:35 | Jorma Toivonen | ||
| Rc-vetureissa on oma virtamittarinsa jokaiselle akselille https://vaunut.org/kuva/65211 | ||||
|
23.12.2012 01:01 | Jorma Toivonen | ||
| "Nuoremman polven" harrastajille helpohko knoppi - minkähän veturisarjan ohjaamosta kuva on näpsäisty? Tuo oikean reunan "lasinpyyhkijän" asento hieman ihmetyttää... | ||||
|
22.12.2012 01:11 | Jorma Toivonen | ||
| Melkoisen harvoin Kirkniemestä lähti yksittäisiä Silk-vaunuja, yleisesti kuljetukset hoideltiin "kokonaisin junin" Riihimäelle, edelleen Hämeenlinnaan, Tampereelle, Lahteen... Vv15-parilla työnnettäessä n.1450tn:n roikkaa alhaalta "tehtaalta" aseman kakkoselle tai kolmoselle, niin ympäristö kuuli tapahtuman. Kirkniemi taisi olla harvoja liikkenpaikkoja "Hangon radalla", jossa oli oma ratapihakanavansa vaihtotöille (ei vielä linjaradiota Hy-Hnk). Kond. "L" pyyteli asemalta "siipeä ylös" ja vaihteita raiteelle kaksi, niiden toteutuessa MAN:eihin täydet jytinät ja vauhdilla mäki ylös - alkutaipaleela yksi "paha" tasoristeys, mutta siitä aina selvittiin | ||||
|
17.12.2012 23:55 | Jorma Toivonen | ||
| Näinhän siinä saattaa lopulta käydä hehkutuksen jälkeen https://vaunut.org/kuva/55162 | ||||
|
15.12.2012 01:23 | Jorma Toivonen | ||
| Tosi on... samaa mieltä Niilan kanssa. "Nuorihan" olen, joten muistelen nähneeni Hv:t "hiilipiipulla" aikoinaan, sopisi paremmin muisteluihini. Mutta pääasia, että edes yksi yksilö on pelastettu ajokuntoiseksi. Mielestäni juuri Hv:t (1-3) olivat kauneimmat, siroimmat höyryveturit kautta aikojen Suomessa. | ||||
|
14.12.2012 00:40 | Jorma Toivonen | ||
| Tuosta Dm8/-9:n käytännön suunnanvaihdosta opetettiin kuuleman mukaan seuraavasti, käydään "pöytä" läpi kaksi kertaa vasemmalta oikealle. VAIHE 1 (valmistellaan suunnan kääntöä). 1) Suunta keskelle - suuntasylinteristä poistuu ilma (myös jarrut menivät päälle - tehoratista ja jarrukahvalta poistui syöttö). 2) Teho valmiiksi 1 portaalle (ei ota tehoja, suunta keskellä - syöttö katkaistu) 3) Jarru valmiiksi irr.asentoon (ei irtoa, koska suunta keskellä) Suunnankääntö on valmisteltu. Sitten käydään ajopöytä uudelleen läpi vasemmalta oikealle. VAIHE 2 (suunnan kääntäminen). 1) Suunta kahva haluttuun suuntaan (suuntasylinterrin lähti ilma, suunta kääntyi ja moottori ottaa tehoja - suuntavalo syttyi uuteen asentoon, jarrut lähtivät myös irtoamaan) 2) Teho nollille (ehti ottamaan sen verran kierroksia, että hampaat eivät jääneet kohdakkain ja suunta kääntyi) 3) Jarrukahva sulkuasentoon (jarrut alkoivat irtoamaan jo siinä vaiheessa, kun suuntakahva käännettiin pois keskeltä vaiheessa yksi, eivät ehdi kuitenkaan täysin irtoamaan ennenkuin on ehditty tänne asti). Joillakin oli tapana käyttää niin monta tehoporrasta kuin oli runkoja junassa, mutta tuo oli turhaa ja jopa vaikeutti suunnankääntöä liiallisten kierrosten vuoksi. Edellä kerrotulla tavalla toimittaessa ei koskaan ollut vaikeuksia suunnan käännön kanssa (näin minulle kerrottiin). |
||||
|
13.12.2012 01:24 | Jorma Toivonen | ||
| Useammassakin kommentissani olen varmaan maininnut P61:n. 1980-luvulla junan kokoonpano muuttui Tampereella, sivulta otettiin Turusta tulleita makuuvaunuja ja perään lisättiin autovaunuja (yht. 3 tai 4 kpl:a). Ainakin kerran ilmeni, että juna oli liian pitkä - 84 aks. - jättääkö asiakkaat nukkuman Tampereelle vai asiakkaiden autot odottelemman seuraavaa yhteyttä Rovaniemelle... No, Seinäjoellahan poistetaan junan keulasta Vaasan makuuvaunu, joten jatkohan lienee määräysten mukainen (80aks). Yö-aika, eihän kukaan näe, jos perässä roikkuu yksi ylimääräinen vaunu Tpe-Sk välillä... vain 10min myöhässä Seinäjoella - ja matkalaiset toivottavasti tyytyväisiä. Tuolloin oli P61:n sn 110km/h, puurakenteinen matkatavaravaunu rajoitti nopeutta (Fo?). Joskus mukana seuraili myös 2-akselinen "kiitovaunu" (junan kok.aks.luku 66/70/74/78). Kerran kohdalleni osui 76aks:n EP58. "Jokinlainen suunnittelija" oli hahmotellut tuohon junaan palautettavaksi etelään 12 makuu/-autovaunua (=sn 120). Yllättäviä jännitekatkoja, Jalasjärveltä lähtö 55min. myöhässä, kaikkemme antaneena Helsisingissä 65min myöhässä. |
||||
|
|
13.12.2012 00:47 | Jorma Toivonen | ||
| Myös useampi vetovaunuisella Dm7-rungolla onnistui useimmiten suunnankääntö "tehojen kautta". Mikäli jossain jäi suunta "keskelle" (nopeusmittarin näyttö n.30km/h junan seistessä), "moottoripään" ajopöytä auki, sivukaapista moottori "seis", Valmetin viimeisillä pöyrähdyksillä suunta haluttuun suuntaan - johan loksahti, kone käyntiin, pöytä kiinni ja ajettavasta ohjaamosta jatkettiin matkantekoa. | ||||
|
07.12.2012 18:28 | Jorma Toivonen | ||
| Lko 3 y oli tosiaan "vasemman raiteen punavalo", tosin punavalo paloi oikean puolen puskinlyhdyssä. Ellei se toiminut, tai joissakin sarjoissa ei ollut mahdollistakaan käyttää, oli oikean puskinvalon yläpuolella/vieressä "holkki", johon saattoi "tipauttaa" punaisen opastelipun, esim. Dm7 https://vaunut.org/kuva/78974 tai Dr12 ja Dr13 https://vaunut.org/kuva/78774 | ||||
|
|
07.12.2012 01:12 | Jorma Toivonen | ||
| "Sähköisen soittokellon opaste", vihreä valo vilkkui kuljettajan oikean korvan tienoilta kuuluvan "pirinän" tahdissa. Tuollahan kondyktööri/rahastaja antoi kuljettajalle erinnäisiä soittokello-opasteita, yleisempänä ehkäpä "valmis täällä"? Myös vaihtoliikkeitä ohjailtiin soittokello-opastein, sekä "vaara", "pysähdy seuraavalla liikennepaikalla" jne... | ||||
|
03.12.2012 23:30 | Jorma Toivonen | ||
| Muistaakseni Dv12:n miehistölle ei tapahtunut mitään pahempaa... ehtivät poistumaan työpaikaltaan havaitessaan tulevan, väistämättömän "junakohtauksen". | ||||
|
03.12.2012 23:12 | Jorma Toivonen | ||
| Muutettu kuvasarjan nimeä Jimin mieleiseksi... | ||||
|
03.12.2012 00:47 | Jorma Toivonen | ||
| Tuosta Niklaksen mainitsemasta "Kisasta" muistui mieleen erään nuoren kuljettajan "kauhunhetket" - monia muitakin niitä saattoi tuohon aikaan tapahtua... Yllättäen "nuori kuljettaja" pääsi (!) lätällä tekemään "Hangon reissun", Tammisaaresta nousi mukaan rattaille vanhempi "lady", joka ohjeiden mukaan ilmoitti halunsa päästä pois kyydistä "Leksvallissa" kuljettajalle, toki "nuori kuljettaja" kohteliaasti ilmoitti sen onnistuvan. Juna lähti Tammisaaresta kohti Hankoa ja kuljettaja tarkasteli aikataulustaan "Leksvallin" sijaintia... Trollböle, Kisa, Skogby, Lappohja,,, mutta missä helve....ä on Leksvall??? - tulisi jo se kipparikin tänne ohjaamoon, vilkuilu olan taakse lisääntyi hikoilevalla kuljettajalla matkan edetessä... Tulihan lopultakin rata-osan paremmin tunteva kondyktöörikin kuljettajaa opastamaan ja tuonkin matkalaisen kyyti päättyi toivotulle seisakkeelle - kuten lupailtu oli... Toki tuokin rata-osa oli erittäin tuttu kone-apulaisajalta, mutta eihän tuolloin seurailtu seisakkeiden nimikylttejä, kun Vv15- tai Hr12-vetoisilla tavarajunilla pyyhällettiin vauhdilla ohi. | ||||
|
29.11.2012 00:40 | Jorma Toivonen | ||
| Onhan näitä yksi "originaali" säilössä, ttv15 Pasilassa PMR:n hallinnoimana https://vaunut.org/kuva/65918 | ||||
|
28.11.2012 00:53 | Jorma Toivonen | ||
| Erittäin heppoisilla "pakkoruotsi" taidoillani olen tulkinnut, että dieselmoottoria käytettiin vain 3:lla kierroslukualueella: 400r/min (tyhjäkäynti), 550r/min (keski-alue), 650r/min (huippukierrokset). Sähköinen tehonsäätö oli kuitenkin 15-portainen... | ||||
|
|
27.11.2012 23:27 | Jorma Toivonen | ||
| Tässäpä tämä moottori hörähtää käyntiin http://www.youtube.com/watch?v=CNpUEn1GIss | ||||
|
23.11.2012 00:38 | Jorma Toivonen | ||
| No,,, mikähän tuota 2809:ää vaivannee. Sehän taitaa olla viimeisin "laajennetusta huollosta" tullut Dr16:a ja pitäisi toki olla huolletussa kunnossa. Hieno havainto kuitenkin Harrilta - kuvien kera. Hyvä oivallus myös tuo vaunun valaiseminen tällä, säästeliäällä, loppu-opasteettomalla aikakaudella, ei tullut toisintoa... | ||||
|
22.11.2012 00:29 | Jorma Toivonen | ||
| Tuota Topin kommenttia (21.11. klo 00;37) hieman sivuten: Erään tuntemani, ruotsalaisen kuljettajan ajo-ura päättyi ampumusvälikohtaukseen. Tukholman lähiliikenteessä, laituri-alueella, sivu-ikkunaan ammuttiin käsiaseella ja luoti läpäisi myös toisenpuolen ikkunan - niistäen räät kaverin nenästä ohimennessään, osumatta kuitenkaan. Lopettamispäätökseen saattoi osaltaan vaikuttaa myös lyhyen ajan sisällä tapahtuneet useat allejäännit. Pitkähkön sairasloman jälkeen on taas tekemisisssä toki rautatiekaluston kanssa - ei tule ennen eläköitymistään koskemaan kaluston ohjaimiin... | ||||
|
21.11.2012 00:18 | Jorma Toivonen | ||
| Jaaha,,, jaaha, Joonas - kummankos "velikullan" (vanhempi/nuorempi) jälkikasvua lienet? Näköjään molemmat joutuivat kärsimään nuoren kuljettajan kommervenkkejä tuohon aikaan. R.H. oli muuten Tk3:n kuljettajana myös tuossa siirrossa Tampereelle. | ||||
|
20.11.2012 00:59 | Jorma Toivonen | ||
| Voin taasen olla väärässä, mutta luulisin, että myös "Hesan" miehillä (tai Pasilan miehistöistähän tuohan aikaan käytännössä puhuttiin) oli ajokortti Hr13-sarjan vetureihin. Tosin nuo "ajokortit" olivat harvinaisia "erikoisiin" sarjoihin vielä 1970-luvulla. Esim. keväällä -75 "Riihimäen kiertoon" soluttautui yksi Psl:n 27-sarjan Dv12, samoihin aikoihin "ylennyin" paikallisen "päivystysvuoron" koneapulaiseksi ja kuljettajalla - muista vuoron kuljettajista poiketen - oli ajolupa myös tämänkaltaiseen sarjaan. Usein saimmekin tuolloin kierrossa olleen Dv12:a työkaluksemme JK-juniin tai päivystykseen Dv15:a tilalle - muutoin seisoisi tallissa "tyhjän panttina". | ||||
|
17.11.2012 23:34 | Jorma Toivonen | ||
| Näyttöni kuvaruudulla näyttäisi olevan Dv12 2602. Kuvan tekstissä mainitaan veturin numeroksi Dv12 2510, samoin tunnisteissa. Pitäisiköhän noutaa "Tiimarista" vahvemmat lasit... | ||||
|
16.11.2012 01:11 | Jorma Toivonen | ||
| Ei ole enää. Pasilassa PMR:n Ttv15 https://vaunut.org/kuva/65918 museoituna? Miten lie PoRhan Ttv12:n kohtalo https://vaunut.org/kuva/56077 ? Monet mieleenpainuneet työvuorot tämänkin sarjan usealla yksilöllä tuli aikoinaan suoritettua. | ||||
|
16.11.2012 00:47 | Jorma Toivonen | ||
| "Pienillä" varikoilla, esim. Riihimäki, pilttuun ovia pidettiin avoimina, kunnes käryt kaikkosivat. Eihän noista MAN:sta paljon käryä pirttiin tullut - toista olivat MGO:t. Muistaakseni Kouvolassa tuli käyttöön ensimmäisenä paineilmaverkosto, josta pääsäiliöön sai painetta - vain yhdellä moottorilla (Dr13) ajettiin pihalle, jossa vasta käynnistettiin toinenkin moottori ja odoteltiin paineilman kehitystä (tallin verkosta paine taisi nousta vain 5bar:iin ??). | ||||
|
16.11.2012 00:37 | Jorma Toivonen | ||
| Topi, Topi... ja muut arvelijat. "Matkustajaosaston ja eteisen välillä on painonapeilla avattava paineilmatoiminen liukuovi". Muistaakseni jossain yläreunassa on pieni "katkaisin", jolla ovi saatiin paineettomaksi - tarvittaessa kolmioavaimella lukituksi matkustamon puolelta "auki"-asentoon. (Ainakin alunperin...) | ||||
|
15.11.2012 09:24 | Jorma Toivonen | ||
| Teppo on arvelussaan oikeassa. Terijoelta Pietariin matkattiin linja-autolla Kronstadin kautta. | ||||
|
Kuvasarja: Aleksanteri Nevalainen Imatralla |
15.11.2012 01:00 | Jorma Toivonen | ||
| Mainio kuvasarja Jounilta. Tietysti 2745:ssä toinen puskinlyhty "pimentyneenä" - ei ilmeisesti löytynyt parempaa vaihtoehtoa "juhlajunan" siirtelyyn Suomen puolella? | ||||
|
|
15.11.2012 00:44 | Jorma Toivonen | ||
| Seuraava täysin epävirallista "mutu-olettamusta". Harvoin taidettiin käyttää Claytonia veturin esilämmitykseen (tarvitsi "voimavirran" liitännän "muuttajakoneen" käyttöä varten höyrynkehittimen virran saamiseksi - akustojen kapasiteetti?). Usein vielä tuolloin saivat veturit viettää taukoja tallien suojissa, joista myös löytyi usein "höyryliitäntä". Clayton käynnistettiin talvisin heti tallista lähtiessä, oli kyseessä sitten höyryä tarvitseva matkustajajuna tai höyryä tarvitsematon tavarajuna. Muinaista ammattiylpeyttä kovin kolhaisi, jos sai Claytonin "järjestelmän" jäätymään reissullaan. Talvella aina hivenen aukaistiin myös veturin etummaista "höyryjohtoa", jottei lauhtunut höyry jäätyisi ajoviimasta putkistossa. (nimim. yhden kerran Sr12:a Claytonin kanssa taiteillut). | ||||
|
15.11.2012 00:10 | Jorma Toivonen | ||
| Saattoi olla ensimmäisiä (?) veturin koeajoja (20.08.1980), kun olin mukana "seuroissa" apuveturin Sr1 3033:n penkillä istuen. Valitettavasti tuo äänimaailma ei jäänyt mieleeni - ilmeisesti ei kovin äänekäs. Hyvissä ajoin aamusella (klo 8;00) saavuimme Hyvinkään konepajalle (kulj. + koneap.) - vielä pientä säätöä, käykää aamukahvilla... voitte käväistä pikaisesti syömässäkin ruokalassa... ja lopulta klo 13;00 jälkeen koeajolle oltiin valmiina määränpäänä Lahti (v1925/v1926). Kaikenlaisten pienten kommellusten jälkeen tuokin koeajo onnistui lopultakin... Asiayhteydestä täysin poiketen avustavamiehistö toi paluukuormassa päivän päätteeksi Riihimäelle konepajalta valmistuneet veturit: Dv12 2540, Dr12 2228. | ||||
|
13.11.2012 13:29 | Jorma Toivonen | ||
| Porin pikajunat taidettiin ajaa jonkin aikaa Dr13:lla Helsingistä asti. | ||||
|
12.11.2012 01:40 | Jorma Toivonen | ||
| Eihän tuo mikään "raketti" ollut kiihtyväisyydeltään. Parisen kertaa taisi tulla Helsingissä P61:n keulille avustamaan Sr1:ä kohti Seinäjokea (omakohtainen kokemus). 16-vaunuinen juna oli Seinäjoella myöhässä n. 10-15min. Kerran Toijalasta lähtiessä vastaantuleva juna kehoitti linjaradiossa hieman avustamaan vaivalloisessa lähdössä, mutta välittömästi tuli kielto Dr15:a ohjaimista - no... "jalat pöydälle", suunta keskelle (turvalaite), kahvivesi porisemaan... odotellaan Tampereen vaihtotöitä (= Dr15 karkuun, Sr:llä "Vaasan vaunun" kanssa sivulta pari Turusta tullutta makuuvaunua mukaan, päivystäjän lisäillessä perään autovaunun). Wärtsilän "jumputus" todella häiritsi apuveturin miehistölle suotua poikkeuksellista ylimääräistä lepoa - pahus, kun ei tullut aikoinaan vierailtua matkan aikana Dr15-veturin ohjaamossa. | ||||
|
12.11.2012 00:43 | Jorma Toivonen | ||
| Kauan,,, kauan sitten, Lajusen Topi mainitsi käyttämänsä ilmaisen IrfanView-ohjelman ( http://fi.wikipedia.org/wiki/IrfanView ), hän varmaan voisi antaa "uudet käyttö-ohjeet"? Esim. n.3Mt:n kuvan muutos 1024x768 kokoon pienentää tiedoston 200-250kt:n (meniköhän nuo arvot aivan oikein???) Tätä olen nykyään käyttänyt ja kuvien laatukin on tainnut olla kohtalainen? | ||||
|
10.11.2012 00:20 | Jorma Toivonen | ||
| Varmaan tuossa vaunun lämmityksesssäkin iän tuoma kokemus ja rauhallisuus voittanee nuoruuden innon (kuten monessa muussakin asiassa). "Käveleskelen junan päästä päähän ja seurailen matkustajien viihtyyyttä, heittelen klapin silloin tällöin kamiinaan ohimennessäni... toki, jos täytän pesän kerralla täyteen, suo se minulle hetken tauon." Ei kokemusta, mutta luulisin, että noissakin kaminoissa olisi jonkinlainen vedon säätö? Mieleen tuoksahtaa aikoinaan "Hangon paikkujen" vaunujen korsteeneista pöllähtäneet koivuklapin palamiskaasut Dv12:n avonaisesta ikkunasta ohjaamoon junan seisahtaessa asemilla. | ||||
|
|
09.11.2012 22:19 | Jorma Toivonen | ||
| Tulihan Lariltakin selvennystä asiaan... | ||||
|
09.11.2012 22:17 | Jorma Toivonen | ||
| Muistelen lukeneeni näiltäkin sivustoilta, että joidenkin Dr14-sarjan vetureiden sn olisi rajoitettu 35:een - JKV:n puute. Tuskin on tehty muutoksia aluevaihteeseen(???), joten luulisi hinausnopeuden olevan suurempi. Radio-ohjauksellahan taidetaan nykyään hoidella vaihtotyöt Sköldvikissäkin - olisikohan jokin vaihtotyövaurio kohdannut tätäkin veturia (kuten Jyrkin kuvassakin https://vaunut.org/kuva/75000 )? | ||||
|
|
09.11.2012 21:47 | Jorma Toivonen | ||
| Valtteri mitä todennäköisimmin viemässä EFi+Ei+Eik-vaunuja Kouvolaan säilytykseen. Tuomaksen havainnon ( https://vaunut.org/kuva/78597 ) mukaan Dr13 2349 palaa A100:n kanssa Hyvinkäälle rautatiemuseon suojiin. | ||||
|
|
08.11.2012 00:49 | Jorma Toivonen | ||
| 9.11.1979 veturi saapui Otalammelta Riihimäelle ja jatkoi aamu-yön tunteina (2;45 - 5;45) matkaansa Tampereelle junan numerolla 1081, vetotehtäviä tosin hoiteli Dv12- / Dv15-sarjan veturi? Saattoi muutama "rukkanen" kadota tulipesän pätsiin oksaisen koivuhalon mukana (varauduttu oli), eivätkä nuo pesään ristikkäin "oudosti asettuneet" halot tositilanteessa paljoa olisi saaneet painetta nostettua kattilassa muutaman sadan tonnin junan vetämiseen, onneksi oli tuolloin tuo "johtoveturi" - tästä yksilöstä puuttuivat nuo lisävarusteet toimimiseen sähköistetyillä rata-osilla. | ||||
|
03.11.2012 23:18 | Jorma Toivonen | ||
| Joskus tuli lepäiltyä tuolla II-kerroksen lepohuoneissa. Raskaan yön jälkeen tilat olivat vastakkaisella puolella, kuuden jälkeen aamusella heitäydyttiin narisiville "hetekoille" lepäilemään - lähtevät linja-autot "kaasuttelivat" hataroiden ikkunoiden alla, avarasta alakerran hallista kaikui jokainen oven kolahduskin...tai kateellisesna kuunneltiin "kaverin" syvää ja äänekästä kuorsausta - osaisimpa minäkin. Useinkaan ei todellakaan lähdetty täysin levänneinä Dr12:lla paluumatkalle. Mutta kaikesta huolimatta, nuokin Hangon-reissut toivat hieman "suolaa" ammatin vaihtelevaan "ruokalistaan". Useaan kertaan myös korjailtiin tuota ulkovuorausta, milloin syynä oli "suolaiseen meri-ilmastoon" sopimaton hiekan valinta ??? yms. | ||||
|
02.11.2012 23:25 | Jorma Toivonen | ||
| Yhdyn myös kommentteihin mm. kuvan https://vaunut.org/kuva/78471 yhteydessä. Tuonne sillalle jos vielä saalistaisi Dm7:n (huom. PorHa), varmaan kannattaisi yhteistyö? Hienoja otoksia, mutta juna puuttuu...! Ilman junaakin täyden 10:n arvoisia. | ||||
|
31.10.2012 23:14 | Jorma Toivonen | ||
| Aika tarkkana on mielestäni Topikin ollut havaintojeni mukaan. | ||||
|
31.10.2012 23:13 | Jorma Toivonen | ||
| Tuohon edelliseen kommenttiin vaatisin hieman selvennystä - veturit hinattiin Riihimäelle junalla 2010 (Vna-Ri) (esim. 30.01.1975 veturit 3007 ja 3008, Dr13 2350 junapaino 1463tn:a). Välittömästi seuraavana aamuna matka jatkui Hyvinkään konepajalle junalla 1856 (esim. 01.07.1975 veturit 3019 ja 3020, Dv12 2702 junapaino 736tn:a). Missä vaiheessa lienevät käyneet vierailulla "Strömbergillä" ei ole minulla tietoa. Viipurissahan näille tehtiin "tulotarkastus"? Hyvinkään konepajalla vain purettiin kyydistä "vara-osat" ja veturit varustettiin radioilla yms. - näin olen näköjään virheellisesti antanut itselleni tiedoksi tähän asti. | ||||
|
|
31.10.2012 22:32 | Jorma Toivonen | ||
| Tuo Sr1 3000 ei ole koskaan liikennöinyt tuolla numerolla Suomen raiteistoilla... | ||||
|
|
28.10.2012 00:43 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllähän näitä matkoja Imatrankoskelta järjestettiin ainakin kolmena vuotena, viimeisenä vuotena (2002) matka alkoi vasta rajan toiselta puolen, Ensosta. Matkustajien nousua vaunuihin helpottivat oleellisesti naapurin vahvoiksi tunnetut "sinkki-ämpärit" sepelillä keikkuen - yhtään vahinkoa ei tapahtunut vaunu-emäntien tarkkojen silmien vahtimina ja tarvittaessa avustamana, ei edes painavien tuliaisten kanssa paluumatkalla (löytyisiköhän jostain arkistosta kuvaa tuostakin tapahtumasta...). Todella vahinko, että matkat loppuivat "naapurin" rajatarkastajien "eriäviin mielipiteisiin (?)". | ||||
|
24.10.2012 23:23 | Jorma Toivonen | ||
| Niin...., pakkohan näillä oli jotenkin tulla toimeen. Hieman kevythän tuo kitkapaino oli vetovoimaan nähden - yllätyksiä saattoi tapahtua. Ainakin aluksi käyttäjäystävällisyys oli kaukana toivotusta - monessa sivuston kuvassa ajotapahtumaa suoritetaan seisaaltaan mieluummin kuin käytettäisiin hyväksi miehistölle suunniteltuja, ohjaamon takaseinään kiinnitettyjä, säädettäviä (?), istuutumispaikkoja (ei istuimia). Ja hataran ohjaamon alkuperäinen lämmityswebastokin oli aivan omaa luokkaansa. Mutta hyvissä olosuhteissa nämä olivat oivallisia vetokoneita - kunhan vain tuo vihreä valo ajopöydässä syttyi (ilman ympärilyöntiä), niin sitten matka maittoi... | ||||
|
24.10.2012 22:59 | Jorma Toivonen | ||
| Melko monella paikkakunnalla taidetaan nykyään hoidella vaihtotyöt ratapihahenkilökunnan voimin radio-ohjaimella - ei tarvetta kiipeillä ohjaamon lämpimään ja kiusauksena käyttämään kiellettyjä veturin ohjaimia (taitanee olla jonkinlainen hidastus ohjaiden muutoksessa?). Mutta ihmeen vähän on tiedoitettu noilla kauko-ohjaimien kaukaisuudessa tapahtumissa käytöistä johtuvista vetureiden suuntalaatikoiden vaurioista tai törmäilyistä. Yhtenä ilmenneenä ongelmana on paljastunut veturin yhteistyökyvyttömyys monikäytössä, mikäli tuossa kauko-ohjaimessa ilmenee joitain virhetoimintoja - mutta eihän tuo tietenkään voine olla teoriassakaan mahdollista... | ||||
|
24.10.2012 22:21 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno kuva Tapiolta noista aukiajettavista vaihteista, taisi olla aikainen kevät (?) - junamiehellä vielä karvilakki käytössä. Riihimäelläkin oli muistaakseni yksi tuollainen vaihde ( https://vaunut.org/kuva/12274 ) - hiilestyspaikalle tultiin oikealta odottelemaan vuoroa ja täydennyksen jälkeen poistuttiin kuvasta vasemmalle ja aukiajettavan vaihteen kautta siirryttiin etualan raiteelle odottelemaan "silmien syttymistä". Kuinkahan hoitui talvella moisten kulkutieyhteyksien puhtaanapito? Myötävaihteeseen ajo ei varmaan tuottanut ongelmia, mutta kuinka varmistettiin vastavaihteeseen ajo? | ||||
|
22.10.2012 21:25 | Jorma Toivonen | ||
| Eipä jäänyt... | ||||