Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.11.2008 23:36 | Jorma Toivonen | ||
| v.1942 tuo 374 työskenteli Rovaniemellä, päivystäjänä useamman kertaa - joskus Roi-Kjä-Roi junissa. | ||||
|
18.11.2008 23:33 | Jorma Toivonen | ||
| Talvella 1979 vedeltiin laatikkoauraa mm. nykyisin HMVY:n omistuksessa olevalla Dv15 1991:llä, esim. tuo Turengin tapaus. | ||||
|
|
18.11.2008 20:23 | Jorma Toivonen | ||
| Tällaistakin tuli aikoinaan työnneltyä/vedeltyä lähinnä ratapihoilla. Ratamoottori-tuuletuksella varustetut pikajunan vetäjät pitivät pääradat yllättävän puhtaina (Dr12, Dr13, Sr1, Sm-kalusto), ainoastaan Hyvinkäältä Karjaan suuntaan saattoi "nauttia" lumen lennosta. Ratapihoilla yllätyksiä tuottivat hankeen hautautuneet esteet, niinpä Turengissa aura tippui kerran kiskoilta osuessaan liian lähellä olleeseen "pöllikasaan", onneksi tuolloin vauhti oli hiljainen ja selvittiin rampeilla takaisin raiteille saamisessa, myös tasoristeyksiin pakkautunut lumi saattoi tuottaa yllätyksiä keveälle auralle. | ||||
|
18.11.2008 19:56 | Jorma Toivonen | ||
| Mikäli huru on menossa kohti etelää, voisi sopia monesta vaihtoehdosta vaikkapa Monni-Arolampi väli, koulun paikkeilta (oikealla puolen rataa). | ||||
|
15.11.2008 00:36 | Jorma Toivonen | ||
| En tarkoin muista, oliko juuri tämä -08 viimeinen väli-asuun maalattu, mutta kuitenkin viimeinen yksikkö maalattiin tähän malliin, kun jo kokeiltiin uutta puna/valko-väritystä. Onneksi noita Cherokeita ei itse tarvinnut ohjastaa, varsin "velttoja" taisivat olla, kolmen hengen etuistuin ei paljoa tukea antanut, bensaa kului ruhtinaallisesti tai toisaalta ensimmäiset dieselit olivat varsin voimattomia. (Käyttäjä muokannut 15.11.2008 00:37) | ||||
|
15.11.2008 00:27 | Jorma Toivonen | ||
| Nuo kytkimen suojapussit tulivat, muttei ohjeistusta kelle tuo pussitus kuului. Tuolloin vielä kuljettajien ei tarvinnut poistua palliltaan - "herroja kun olivat" - niinpä moni pussi koki loppunsa kytkinten välissä ja kytkeytymis-ongelmitta ei vältytty tälläkään keksinnöllä. Taisi olla varsin myöhään, kun esim. Helsingissä oli varsinainen asemamies-vuoro talvisin puhdistamassa näitä välikytkimiä. Nykyisin taasen hienot tietokoneen luomat kuljettajien työvuorot eivät salli kuin yhden yrityksen saada yksiköiden kytkeytymisen onnistumaan, ellei onnistu jää huolet seuraavalle... Itse täytyy rientää seuraavalle keikalle, "missähän ne hermosauhutkin vetäisi savuttomalla asemalla, rakkoa ei kyllä ehdi tyhjentämään tai jää Vantaankoski pari minuuttia myöhään - no ehtiihän muutama kiireinen juoksija vielä mukaan". | ||||
|
|
14.11.2008 23:50 | Jorma Toivonen | ||
| Tämä taisi olla viimeinen tämän värin pintaansa saanut Sr1, tosin uudempaa puna/valko-väritystäkin jo näkyi, tuolloin ihmettelin miksei tätä voinut maalata suoraan puna/valkoiseksi, vaan tämänkin täytyi käydä läpi tämä välivaihe. (Muistikuva saattaa pettää). Kuukausi kuvan oton jälkeen liikenne Helsingissä väheni huomattavasti virkamies-lakon takia, myös Riihimäki kuului alueeseen. Vet.miehiä kuljetettiin Jeepillä Riihimäeltä Hämeenlinnaan huolehtimaan päivystys-töistä. Kahta vuoroa (6-15 ja 15-22) tehtiin Hl:ssa Dv12-parin ja Tve4:n (539) voimin. | ||||
|
31.10.2008 23:39 | Jorma Toivonen | ||
| Olisikohan "rajamerkki" toinen nimitys tälle vaijerin pätkälle - useimmiten joku taho haluaa kysellä mikäli luvatta ohittaa kulkutien päätekohdan, siitäpä tuo nimitys alkujaan on syntynyt. | ||||
|
29.10.2008 22:12 | Jorma Toivonen | ||
| Minkähänlainen JKV-laitteisto veturiin on asennettu, jotta sillä voidaan ajella noinkin edityksellisessä rautatie-maassa, vai onko kuitenkin EU:n sisällä erilaiset säädökset museaalisessa liikennöinnissä eri maissa? | ||||
|
27.10.2008 19:40 | Jorma Toivonen | ||
| Kaksinajo-laitteethan näistä poistettiin jo ammoin. Oikeampi termi taitaa olla kaksinveto. | ||||
|
19.10.2008 11:13 | Jorma Toivonen | ||
| Käytetäänkö tällaisilla "siirto-ajoilla" suomalaista kuljettajaa ja monikohan on suorittanut "ajokortin" ko. laitteeseen? | ||||
|
07.10.2008 00:09 | Jorma Toivonen | ||
| Laitteiston sijoittelu yhtä vanhoillinen (vanhoillisempi), tosin kulj. istuu oikealla puolen, joten tehon säätö vasemm. kädellä. | ||||
|
06.10.2008 00:47 | Jorma Toivonen | ||
| Ehkä meilläkin voisi ottaa mallia esim. Saksasta, jossa on laituri-alueille pyhitetty paikat meille sauhuttelijoille. Taitaapi tuo tupakin savu olla ulkosalla varsin pientä muihin saasteisiin verrattuna? | ||||
|
06.10.2008 00:15 | Jorma Toivonen | ||
| Kuljettajan muistikirja muuttui harmaa kantiseksi 80-luvun loppupuolella, siitä ei ole tietoa milloin alettiin käyttämään sinikantisia (60-luvun puolenvälin jälkeen?). Tuo Tapion mainitsema ETJ-lista ei tainnut vielä tuolloin olla käytössä, vaan jokaisella oli oma viikko-varoitus vihkonsa. Tp:llä oli jonkinlainen tietokone käytössään, johon lähinnä täydensi vain veturi-kierrot, jos osasi... Alku-aikoina tuo tp:n tietokone sisälsi paljon pelejä, joilla yritettiin innostuttaa vanhatkin miehet nykyajan saloihin. Opetuksen tärkein ohje oli, ettei koneesta saanut koskaan katkaista virtaa. Ongelmia oli paljon, vihdoin kun sai jonkun asiantuntijan langan päähän ja yritti selittää vikaa (varmaan monella puhelujen vastaanottajalla on ollut naurussaan pitelemistä kuunnellessaan selityksiä), ensimmäisenä kysyttiin: "Oletko katkaissut virran?" (sehän oli ehdottomasti kielletty), asiahan tosin ilmaistiin paljon hienoimmin sanakääntein. Tuolla varsin yksinkertaisella napin painalluksella koneen sai taas usein toimimaan - virka-aikana, tuolloin saattoivat yhteydet kierrellä useammankin paikan kautta, eikä aina katkos-kohtaa löytynytkään. (Käyttäjä muokannut 06.10.2008 00:16) | ||||
|
02.10.2008 20:37 | Jorma Toivonen | ||
| Ei valitettavasti löydy kuvaa moottorin toiselta puolen. | ||||
|
02.10.2008 00:22 | Jorma Toivonen | ||
| Enpä käy väittelemään, mutta kaikki saman luukun takana ja vielä laitteiden numerointikin löytyy tuosta ovesta. | ||||
|
02.10.2008 00:19 | Jorma Toivonen | ||
| Näköjään dieselien puolella epäjohdonmukaisuutta, koska tuleva EURO 4000 https://vaunut.org/kuvasivu.php/52170 on litteroitu T68, ehkä joku viisaampi osannee selvittää asian? | ||||
|
01.10.2008 10:55 | Jorma Toivonen | ||
| Helsingissähän nuo keltanokat esiteltiin. Kuva on luultavasti ennen esittelyä. Turun knp:lla peruskorjattiin tuolloin mm. Dm7-kalusto, 4152 lähdössä "kotiin" Riihimäelle (?), muutoin ei Ri:n kalusto Tku:ssa kiertänyt. Riihimäen kierrossa vielä tuohon aikaan useita (kaikki) vetovaunuja numeroiden 4151-4181 joukosta. | ||||
|
30.09.2008 17:44 | Jorma Toivonen | ||
| Tve4 509 lähti Riihimäeltä 5.6.1979. sähkeaikataulun v1927 mukaan klo 10.00. Jokin hämärä mielikuva on, että matka olisi pitänyt jatkua suoraan Loviisaan. Lahti-Loviisa välillä oli jokin häiriö, tai sitten Lahden ratapihan itäpään alikulku-työmaalla ongelmia, joten jatko oli epävarmaa, niinpä veturi tuli hylättyä sillä kertaa Lahden veturitallille - jatkosta ei ole tietoa. | ||||
|
29.09.2008 00:13 | Jorma Toivonen | ||
| TågAb:lla on Ra-veturi 847, jolla ajellaan Banverketin toimesta vielä tarkistus-ajoja vuosittain. (Käyttäjä muokannut 29.09.2008 00:15) | ||||
|
28.09.2008 23:51 | Jorma Toivonen | ||
| Tässähän näkyy mainiosti myös tuo ongelmia tuottanut telin valaisin https://vaunut.org/kuvasivu.php/52170. | ||||
|
28.09.2008 23:46 | Jorma Toivonen | ||
| TågAb ajaa nykyisin kerran viikossa junan myös Trondheimiin kahden kuljettajan voimin. Mukana seuraa myös diesel-veturi, joka suorittaa tarvittavat vaihto-työt Norjassa. Suunnitelmissa on myös tulevaisuudessa ajaa "auto-juna" Oslosta Ruotsin kautta Narvikiin. Tuo juna vaatisi jo kolme kuljettajaa, valmisteilla onkin lepo-vaunu nukkumiseen, ruokailuun, suihkutteluun yms - 4-tuntia ajoa ja 8-tuntia lepoa - juna kulkisi lähes pysähtymättä koko matkan. | ||||
|
28.09.2008 23:36 | Jorma Toivonen | ||
| Eivät olleet kovin tyytyväisiä noihin MZ-sarjalaisten luotettavuuteen, tallissa näkyi muuten muutama moottorin runko - olisiko ollut ongelmia moottorin kestävyydessä? | ||||
|
28.09.2008 23:31 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset kaimalle lisäkuvista, matkanjohtajamme laatimassa tiukahkossa aikataulussa ei juuri aikaa löytynyt erikseen tämän kuvaamiseen - aamuisin aikaisin matkaan ja vasta myöhään iltaisin takaisin. | ||||
|
28.09.2008 23:08 | Jorma Toivonen | ||
| TågAb suoritti myös veturin talvi-testit Ruotsissa. Veturissa on koriin kiinnitetyt teli-valot, testeissä teleihin pakkautunut ja jäätynyt lumi aiheutti valaisinten rikkoontumisia telien liikkeiden johdosta, ainakin meille kerrottuna nuo olivat merkittävimmät ongelmat ? (Käyttäjä muokannut 28.09.2008 23:09) | ||||
|
28.09.2008 23:02 | Jorma Toivonen | ||
| Vasemman puoleisen kahvan nupin (vetovoiman säätö) takana on käynnistys-nappi, vain painallus siitä ja pieni odottelu - ilmeisesti ensin tapahtuu esivoitelu yms tarkastukset - ja suuri diesel-moottori hyrähtää käyntiin. Mainostavat, että ohjaamo olisi jopa hiljaisempi kuin Rc-sarjan sähkö-vetureissa. Pysäytyksen jälkeen vesipumput kierrättävät jäähdytysvettä vielä puolisen tuntia ahtimissa ja moottorissa, jotta lämmöt tasaantuisivat. | ||||
|
23.09.2008 19:29 | Jorma Toivonen | ||
| Junassa vain yksi kuljettaja, kaveri toimii kauko-ohjauksella. | ||||
|
14.09.2008 11:49 | Jorma Toivonen | ||
| Sukunimihän on Kelomaa. | ||||
|
13.09.2008 23:20 | Jorma Toivonen | ||
| Ohjaamossa jonkinlainen vara-uloskäynti (?), vai muodostuuko tuosta yksiköiden välille kulkuyhteys monikäytössä ? | ||||
|
|
13.09.2008 23:15 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllähän "legendaarinen" Ville ehti vielä minuakin opettaa. Vaikkei lukujärjestyksessä enää ollut minkäänlaista mainintaa höyryvetureista, ajeltiin hänen tunneillaan poikkeuksetta höyryllä, liikennöitiin sotatoimi-alueella moottorivaunulla, kaahailtiin saabilla eteläisen Suomen teillä - millainen eloisasti esitetty esimerkki senhetkiseen opetustilanteeseen parhaiten soveltui. | ||||
|
|
13.09.2008 21:07 | Jorma Toivonen | ||
| Taitaa olla ROP:ssa vet.kulj.kurssin oppitunti meneillään, V.K. esittelee höyrykoneen toimintaa. | ||||
|
10.09.2008 23:45 | Jorma Toivonen | ||
| Tulevissa "juhlissa" ei taideta ottaa mallia läntisestä naapurista, eikä muistakaan EU:n maista - taitavat nämä museaaliset kalustot liikkua tulevaisuudessa vain tuolla "korpimailla", josta kansa on jo paennut etelään työn ja toimivien liikenne-yhteyksien perässä. "Joskus" olen ollut mukana mm. lättä-ajeluilla täällä "etelässä", aina on syntynyt useampienkin matkustajien kesken jutustelua, kuinka he ovat matkanneet niillä "rakkineilla" Pohjanmaan lakeuksilla, Savon sydämmessä tai Kainuun korvissa - muistelot eivät koskaan ole olleet negatiivisia. (Käyttäjä muokannut 10.09.2008 23:47) (Käyttäjä muokannut 10.09.2008 23:48) | ||||
|
10.09.2008 00:08 | Jorma Toivonen | ||
| Näillä kohdin vedeltiin silloista VR:n uutta hankintaa, suurnosturia Edk 1000/4, Dr13-sarjan veturilla (2309) mäkeä ylös eri nopeuksilla. Kokeilla haettiin nosturille siirtonopeuksia eri rataluokille. Nopeus alkoi 60km/h:sta ja nopeutta nostettiin "kympin" välein. En muista kuinka korkealle huippu oli asetettu, mutta veturimiehistön kantti loppui 90km/h:n vauhdissa - johtuen radan kunnosta ja useasta vartioimattomasta ja vilkasliikenteisestä tasoristeyksestä. Mittavaunun A17-mittamiehistölle onneksi myös tuo nopeus oli riittävä. Muut kokeet hoideltiin Leteensuon (Sr1) ja Paimion (Dr13) lähistöllä, sekä Lh-Lva välillä (Dv12). | ||||
|
|
09.09.2008 23:43 | Jorma Toivonen | ||
| Hurujen aikakaudella tavarajunien, Hy-Kr välillä, sn oli 60, tosin paljon enempää vauhtia näille kohdin olisi saavutettukaan Nummelan ohituksen jälkeen 1500tn:n junan kanssa, vaikka huru olisi kuinka äännellyt - mäen päällä, Muijalassa, vauhti hiljentyi jo lähes kävelynopeudeksi. | ||||
|
08.09.2008 16:02 | Jorma Toivonen | ||
| Melko monen vastaantulleen junan kuljettajan kännykästä löytyy kuva hurusta. | ||||
|
08.09.2008 16:00 | Jorma Toivonen | ||
| Huru kulki aikalailla näillä kohdin viivallaan, mutta lättä hieman etuajassa, joten kauko-ohj. teki tällaisen ratkaisun. Juna valuu hiljalleen kohti opastinta, jonka lähestymistä täytyi myös seurailla, eikä kuvaajan taidot, eikä kalustokaan kovin kaksista ole. | ||||
|
06.09.2008 18:19 | Jorma Toivonen | ||
| Claytonit poistettiin sarjan vetureista jo 1970-luvun alkupuolella. Tähän veturiin on asennettu myös mahdollisuus suorittaa esilämmitys sähköllä. Tk3:a tarvittiin tilausajoon seuraavana päivänä, joten siitä saatiin tällä kertaa lämmityshöyryä. | ||||
|
06.09.2008 15:05 | Jorma Toivonen | ||
| Mikä auringon paiste? Vettähän satoi koko Hpk-Ov välin, tässäkin hieman aiemmin varsin runsas kuuro, oli hilkulla, ettei kuljettajalta jäänyt t...tauko pitämättä - seuraava pysähdys oli vasta Hämeenlinnassa. Varsin monessa kohtaa oli silti vaaleahko henk.auto pysähtyneenä radan varteen, samoin kuin se "toinenkin". | ||||
|
04.09.2008 23:05 | Jorma Toivonen | ||
| "Vika"-valon syttyessä ajopöydässä, usein myös jokin toinenkin valo syttyy helpottaen mahdollisen vian paikallistamisessa. Mutta pelkkä "vika"-valon loistaminen aiheuttaa kuljettajalle hieman liikuntaa paikaltaan? | ||||
|
04.09.2008 22:49 | Jorma Toivonen | ||
| Tässä mainio paikka harrastajalle - oikea rata kulkee pihan poikki ja aivan portaiden editse, tosin liikenne Olli-Porvoo välillä on vain satunnaista. Junien nopeus paikalla on erittäin pieni, johtuen varsin vilkkaasta ja näkemä-alueelta heikosta taso-risteyksestä. | ||||
|
|
03.09.2008 23:48 | Jorma Toivonen | ||
| "Poikasten" keskusteluun hieman puuttuen - Kyllähän tuo "tuuletushäiriön" merkkivalo hieman "pätkii", kun tuulettimet kytkee pois päältä, sammuu kokonaan peräksi käännettäessä (kuten muutkin merkkivalot ajopöydässä - muistini mukaan). Akin kommenttia hieman tarkentaen, "vika"-valo palaa tässä vaiheessa osoituksena tuulettimien pyörimättömyydestä. | ||||
|
01.09.2008 00:26 | Jorma Toivonen | ||
| Tuo Tpe:n juna oli kulussa vielä v.1973. Koneap. matkusti yleensä illan viimeisellä pikajunalla Tampereelle, kuljettaja oli tullut jo jollain "lätällä" aiemmin ja painunut lepäilemään. Tp:llä oli jo valmiina "hurun" numero junaan 2410 ja niinpä koneap. etsiskeli jonosta sopivan veturin ja kiipesi ohjaamoon keittelemään aamu-kahvit valmiiksi heräilevälle kuljettajalle. Kello 2.00. jälkeen lähdettiin kohti "etelää", sitä en muista käytiinkö samalla numerolla Tl-Vi-Tl. Onneksi Toijalasta junaa oli yleensä vain n. 1000tn Riihimäelle, kerran jouduimme työntelemään jotain aamu-pikajunaa Prl-Hl - Dr12:sta taisivat "kärähtää" (magnetoinnin?) sulakkeet, vaihdetut sulakkeetkaan eivät kestäneet, ennenkuin vasta Hl:ssa selvisi yhteisymmärryksessä, että päämoottori olisi syytä pysäyttää sulakkeen vaihdon ajaksi - tuoltakin matkalta taidettiin lopulta saapua Ri:lle vain muutaman kymmenen minuuttia myöhässä. | ||||
|
|
31.08.2008 23:53 | Jorma Toivonen | ||
| Sillan siipi-opastin näkyi hyvin, eikä maastollisestikkaan paikka ollut "paha". Tulo-vihellyksen kuultuaan puomivahti alkoi laskea maantie-liikenteelle "estettä" ja hetken kuluttua siipi nousi, erittäin harvoin (tuskin koskaan) joutui opastimelle pysähtymään. Suoria Ri-Vi junia ajeltiin Dr12-, Dr13- ja myöhemmin 2xDv12-vetoisina. 1970-luvun puolivälin tienoilla Tampereelta lähti Riihimäen miehistö aikaisin aamu-yöstä kohti kotia, välillä poikettiin Valkeakoskella ja Riihimäelle saavuttiin aamupäivällä. | ||||
|
29.08.2008 00:05 | Jorma Toivonen | ||
| Tainnut joku sauva-tehtailija viettää sauna-illan virkamiehen kustannuksella, kuinkahan ennen osattiin liikennöidä ilman moisia keppejä - "silmät" syttyivät niin mentiin, oli kyseessä "juna" tai "vaihtotyö" - kulkutie oli turvattu ??? Ehkä joku viisaampi osannee selitellä, miksi kulku on nykyään turvattomampaa, ellei kysele ennakolta - varmaankin kaikkien osapuolten - ennalta tietämiä tulevia liikkeitä? (Käyttäjä muokannut 29.08.2008 00:06) | ||||
|
28.08.2008 23:42 | Jorma Toivonen | ||
| Todellakin huomion kiinnittää nuo riista-aidat, sekä varsin hyvin vesottu raiteiden "läheisyys". | ||||
|
27.08.2008 19:32 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset asian valaisusta, raiteiden oik.päästä löytyy myös "silmät" maastossa - näin ymmärsin? 714-716 ja 720-723 lienevät halliraiteita? | ||||
|
|
26.08.2008 23:56 | Jorma Toivonen | ||
| Mitähän nuo kaikki symboolit merkitsevät: raiteiden vp:ssä keltaiset tai punaiset T-väkäset (miksei toisessa päässä), raiteiden 708-712 F-symboolit, vasemmalla T1-3 pystyviiva, raiteiden 710-712 "laskurit", nuo siniset laatikot - esim. vaiht. 711 kohdalla jne ? | ||||
|
26.08.2008 20:53 | Jorma Toivonen | ||
| Luukun takaa löytyy "hihnakäyttöinen" kompressori, jonka vaihto onnistui aukon kautta tarvittaessa. Alareuna on muistaakseni lattia-tasossa, joten MGO:n mahdollisesti alleen laskemat eritteet poistunevat luukun rakojen kautta. Konehuoneessa kuljetaan hieman lattiatason yläpuolella olevilla käyntisilloilla. | ||||
|
20.08.2008 23:58 | Jorma Toivonen | ||
| https://vaunut.org/kuvasivu.php/51175, viittaus edelliseen kommenttiini. | ||||
|
|
20.08.2008 23:56 | Jorma Toivonen | ||
| Välttämättä kaikki liikennepaikat eivät olleet miehitettyinä ympäri vuorokauden, joten myös näiden asemien nimet täytyi löytyä kortilta. Lappu ei ollut junakohtainen, vaan rata-osakohtainen ja eri junilla saattoi olla aikataulun mukaan erilainen pysähtymis-käyttäytyminen "asemilla" vuorokauden ajasta riippuen. Sekä kuljettajalla, että konduktöörillä oli oma lappunsa, lätissä lisäreikien lävistys kuljettajan lappuun onnistui ohjaamossa käydessä - veturijunissa ohjeet saatettiin huutaa edellisellä pysähdys-paikalla ja kuljettaja teki kynäkorjauksen omaan lappuunsa. | ||||
|
19.08.2008 23:47 | Jorma Toivonen | ||
| Sortavalan varikon vesitornihan tuo on, turha teiltä näköjään mitään on arvuutella. | ||||