Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.03.2008 23:42 | Jorma Toivonen | ||
| "Idän EP:t" kulkivat yhden Dv:n voimin, mutta "Pohjanmaan laukeuksien" vastaavan kokoisille junille tarvittiin kaksinkertainen veto-voima? 5-vaunua kulkee hyvin Dv:n perässä, mutta kerran (3.9.-76) teki P63:n veturi (taisi olla vielä tuolloin Dr12) "tenän" Hanalassa, olimme valmiina lähdössä Keravalta junalla 1104 kohti Pasilaa - lähin mahd. apu - veturi irti junasta ja 63:n haku Keravalle, jotta linja saataisiin auki, eipä paljon kyselty junapainoa tai -pituutta, kun lähdimme kiskomaan yhdellä Dv12:llä painavaa "yö-junaa" ylämäkeen kohti pohjoista. Viimein saavutimme Keravan runsaan puolen tunnin uurastuksen jälkeen ja "suma pääsi purkautumaan", samoin jossain vaiheessa Psl:sta hälytetty ehjä vetovoima johtamaan P63:a kohti pohjoista. 1104 taisi jäädä reilun 60min myöhään tuon avustamis-tapahtuman vuoksi pimeässä ja sateisessa syys-säässä. | ||||
|
01.03.2008 23:07 | Jorma Toivonen | ||
| Aikaisin aamulla tultiin Hyvinkäälle päivystämään, ennen kuutta aloitettiin vaunujen vaihtelu ja seurailtiin kuinka lähistön kerrostalojen ikkunoihin alkoivat valot syttymään. Puolen päivän jälkeen käytiin Rajamäellä, vaunut painettiin valmiiseen junan 1865 "pohjiin" kiinni ja Riihimäelle. Tuolloin ei näköjään enää ollut kulussa Rajamäeltä ns. "hiiva-vaunuja" - olivat normaalisti veturissa kiinni ja Riihimäellä ne vedettiin matkustaja-asemalle, jossa päivystäjä siirsi ne "pika-pätkään" siirto-kuormaukseen ja edelleen myöhemmin illalla pohjoisen ja idän TK-juniin. Tuolloin vielä tavaraa liikkui rautateillä, varsin normaali junapaino tuolla 1865:llä oli 700-800tn, ja taisipa vielä myöhemmin illalla Lohjalta tullut JK1833 ottaa lastatut vaunut "tavara-toimistolta". | ||||
|
01.03.2008 21:45 | Jorma Toivonen | ||
| Kuvan vasemm. reunan ulkopuolelle jää varikon lepohuone-rakennus. Vielä 1970-luvulla veturit kävivät jatkuvasti pysyäkseen lämpöisinä. Muutama Sr/Sv-12 työnsi taivaalle kitkerän sinistä savua, Hr12-vetureiden moottorien tyhjä-käynti "kumina" peitti alleen kaverin kuorsauksen. Silloin tällöin nuokin äänet peitti alleen Härmälän kentältä nousevan Convair CV 440:n kahden 18-syl. ja 2500hv:n Pratt&Whitney moottorien jylinä. (Käyttäjä muokannut 01.03.2008 21:46) | ||||
|
27.02.2008 22:23 | Jorma Toivonen | ||
| Aiemmin rata taisi kaartaa "vasemman kautta" tiukemmin kohti mäkeä. | ||||
|
27.02.2008 22:18 | Jorma Toivonen | ||
| Joko Robert olet "itsenäinen" kuljettaja??? | ||||
|
27.02.2008 21:54 | Jorma Toivonen | ||
| Valitettavasti vain muutama paperi tuli aikoinaan "pelastettua" kaatopaikka-kuormasta. | ||||
|
|
27.02.2008 20:45 | Jorma Toivonen | ||
| Tuona päivänä oli vuorossa aikainen Kirkniemessä käynti Vv15-parilla. Olin "varalla" 00.00 lähtien ja puhelimen pärinä herätti mukavasti klo 2.00:n jälkeen, vähän "evästä" mukaan ja töihin, aloitus-ajasta päätellen vielä "väsäiltiin" itse pari valmiiksi. Paluu puolenpäivän paikkeilla takaisin 1496tn:n "Silk-junan" kanssa. Seuraavana päivänä Sköldvikiin junalla 1662/1665 Hr12 2240:llä. (Käyttäjä muokannut 27.02.2008 20:46) | ||||
|
26.02.2008 23:36 | Jorma Toivonen | ||
| Mikähän lienee tuo "tummempi" kohta tuossa Claytonin ikkunan alla olevassa "luukussa", en muista ennen nähneeni tuollaista? | ||||
|
25.02.2008 19:14 | Jorma Toivonen | ||
| Dm8/9 runkojen käyttöä samassa junassa taisi eniten vaikeuttaa ulko-ovien hallinta, Dm9:n kuljettaja pystyi sulkemaan/avaamaan ovet ajopöydästä, Dm8:n kuljettaja pystyi ovien rakenteesta johtuen hallitsemaan vain niiden lukituksia. Mikäli junassa oli ensimmäisenä Dm8-runko, joutui konduktööri ovi-kohtaisista painonapeista myös sulkemaan Dm9-rungon ovet ennen matkan jatkumista, tai sitten kuului kova-äänisistä, jonkin toisen kuvan yhteydessä mainittu, kuljettajan kehoitus. | ||||
|
20.02.2008 22:06 | Jorma Toivonen | ||
| Olisikohan mitään taikaa tuolla hihnan "ristissä" olemisella? Muistelisin, että myös "puimakone-aikaan", kun pääsi pikkupoikasena polkemaan lietson lennättämiä pahnoja, hihnat myös pantiin "ristiin", hartsia hihnoihin pidon parantamiseksi ja eikun puintiin... Ensin tietysti haettiin erään isännän "fordsoni" lainaksi. | ||||
|
19.02.2008 22:16 | Jorma Toivonen | ||
| Taisivat olla suurimmat ongelmat Bredalla talvisin, alussa koneisto oli varsin "suojaamaton"? | ||||
|
19.02.2008 21:54 | Jorma Toivonen | ||
| Taisi nuo "aseman silmät" olla vain kolmitoimiset - "paikallis-lupia" ei tainnut olla mahdollista antaa, mikäli sitä tarkoitat? | ||||
|
19.02.2008 21:52 | Jorma Toivonen | ||
| Ilmeisesti P2:n pitämässä taukoa r.6, saattaa odotella sopivaa hetkeä lisätä vaunu johonkin pohj./itään menevän junan "perään". "Nenän rutusta" tuli ensin mieleen Rautaruukin ovet Hämeenlinnassa, mutta R:mäen Vv:den toimesta taidettiin kelajunien veto ylös aloittaa vasta vuoden 1976 kesällä. Ainakin alussa oli lupa ajaa vaikka ovien "läpi", elleivät ne olleet avoinna - mäki oli tiukka, eikä varaa ollut hellittää täysiä tehoja vasta kuin sisällä hallissa. | ||||
|
18.02.2008 01:01 | Jorma Toivonen | ||
| Saman vuoden keväällä tuli harjailtua tuota joka paikkaan pölyävää tavaraa r-mäen lasitehtaan pihalla - kuukausi riitti "kesätöissä" raaka-aineen käsittelyssä. Onneksi myöhemmin syksyllä pääsin opettelemaan ko. hiekan kuljetusta. Muutaman vuoden kuluttua samainen aine "tuotti harmia"... Riihimäellä oli kulussa PI ympäri vuorokauden koko viikon, usein la-iltaisin oli liikenne hiljaista, ruokatunti kesti kauan - ennen "vuoron-vaihtoa" lähdettiin punnitsemaan hiekka-vaunuja ja kuljettamaan niitä "purku-paikalle" ent. ikkuna-lasitehtaan luokse - purkaminen tapahtui vasta maanantaina "virka-aikaan", mutta vaunut olivat hyvissä ajoin paikalla, no siinähän lauantai-ilta meni työn puitteissa aina tarkalleen vaihto-aikaan asti... ja aiemmin tauolla tehdyn sauna-vastan lehdet ehtivät jo "kuihtua" ennen lauantaista "juhla-hetkeä". | ||||
|
18.02.2008 00:35 | Jorma Toivonen | ||
| ... ja suht. varmasti tuo Valmetin Sm1/2-kalusto onkin toiminut. | ||||
|
|
18.02.2008 00:26 | Jorma Toivonen | ||
| VR:hän luotti aikoinaan suuriin etelä-Eurooppalaisiin toimittajiin: - ei opittu Dm8:n Bredan ongelmista, vaan "pendot" tilattiin Italiasta, Dm11-tilaus ei onnistunut, Sr2:ssa alussa suuria "jarru-ongelmia", myöhemmin vaikeuksia laakereiden kanssa jne., ei vieläkään saavuteta koko sarjalla haluttuja nopeuksia... Olisikohan Valmet pystynyt valmistamaan kalustoa vaativiin olosuhteisiimme??? | ||||
|
17.02.2008 18:30 | Jorma Toivonen | ||
| Parisen kuukautta myöhemmin (20.4.1970) samainen veturi Ri-Tpe-Ri junissa 409/402, tavallisesti tuo "paikku-pari" taidettiin "vedellä" Tr1:llä. | ||||
|
14.02.2008 23:34 | Jorma Toivonen | ||
| Harvemmin käytettiin kesäisin tuota "tuulilasin puhallusta" ohjaamon ilmanvaihtoon. Konesuojan sivupeittojen auki-olo ei mitenkään parantanut moottorin mahdollisia lämpö-ongelmia - ainoastaan tuulettajan "puskemalle" jäähdyttäjän lämpimälle poisto-ilmalle annettiin mahdollisuus poistua ennen "törmäämistä" ohjaamon hataraan väliseinään. Kaikkein vaikeimmissa olosuhteissa pidettiin ohjaamon molemmat ovet ja ikkunat avoinna = läpivirtaus tuuletus - nopeushan ei ollut kovinkaan suuri painavilla juna-painoilla, tosin usein ovien "tiivisteiden" puute ajoi saman asian. | ||||
|
14.02.2008 23:12 | Jorma Toivonen | ||
| Eikö juuri noita "absorbentti-vaunuja" ollut kaikki Kouvolan lähistön ratapihat täynnä "jossain vaiheessa"? Pieniä jäämiä taisi jäädä ratapihoille auringon sulattaessa vaunujen kylkiä jne... | ||||
|
14.02.2008 00:21 | Jorma Toivonen | ||
| Äänimaailma mahtava, kun määrätty nopeus saavutettiin ja "kenttä" "napsahti" päälle, ensin kierrokset putosivat ja sitten MGO:t lähtivät yhdessä "kerimään" kierroksia portaittain lisää... | ||||
|
|
14.02.2008 00:17 | Jorma Toivonen | ||
| "Myrkkyä" liikkui myös 1970-luvun alussa (taisi mennä, tai tulla Raumalle/-lta?). Liukulaakeri-vaunuilla kuljetettiin mm klooria ja ammoniakkia, sn 50km/h, vaunumies seurasi mukana ja tarkisti laakerien lämmöt määrätyin välimatkoin - Ri-Kv välillä pysähdykset olivat muistaakseni Järvelässä ja Uudessakylässä. | ||||
|
11.02.2008 13:18 | Jorma Toivonen | ||
| Juhlajuna ajettiin 26.09.1975. | ||||
|
09.02.2008 13:39 | Jorma Toivonen | ||
| Kyltissä lukee Rajamäki. | ||||
|
09.02.2008 00:45 | Jorma Toivonen | ||
| Niin... eihän PMR:kään tuolla huvikseen ajellut, sillä vaan sattui olemaan asiakkaan "tilaus" aiemmin tiedossa... Tässähän se tulevaisuudessa ongelma tuleekin ohjaukselle, eri operaattoreiden ns. tärkeys-järjestys. | ||||
|
|
09.02.2008 00:05 | Jorma Toivonen | ||
| Päivystäjä laitettu kulkuun "sähkeellä", tarkistamatta onko sillä edes mahdollisuuksia kulkea tuona perjantaina. PMR:n junille 1071/1072 tehty varaus ETJ:hin jo 25.01.2008. Sen paremmin tuntematta "käytäntöä", ymmärtääkseni ensin varanneella operaattorilla on lupa liikkua varaamallaan osuudella katsomansa aika-välin puitteissa. Käsitteet eivät ehkä yhtenevät, mutta Cargo on mielestäni tehnyt omat "varauksensa" rata-osalle tuon vak.junien luettelon ja aikataulujen kulku-aikojen "mukaan" - samoin kuin henk.liikenne, näiden aikojen "ulko-puolelle" jääneille hetkille saattaisivat sitten muut "operaattorit" suunnitella omat liikkumisensa ??? | ||||
|
31.01.2008 19:05 | Jorma Toivonen | ||
| Vanhoja lehtiä selaillessa osui silmiin pienehkö uutinen, jonka mukaan Kv:n vet.miehet kieltäytyvät käyttämästä Dr13-sarjan veturia ratapihapäivystyksessä 15.2.1981 jälkeen... Onkohan kellään muistikuvaa kuinka yleistä tuo käyttö oli? | ||||
|
27.01.2008 01:18 | Jorma Toivonen | ||
| Terve"menoa" joukkoon, Hki:n lähiliikenteeseen vai mihinkä muuhun??? Toivottavasti Valtion leipä on edelleen pitkä, vaikka se ehkä kapea onkin... Nimim. 34v. talon palveluksessa. | ||||
|
27.01.2008 01:05 | Jorma Toivonen | ||
| Dm8-kalustolla taidettiin yrittää ajaa Ouluun asti 1970-luvun alkupuolella (MK 57/58). Kesäisin tuotti ongelmia WC:n veden riittävyys ja talvella välivaunun lämmityslaitteen polttoaine-säiliön "pienuus". Liekö kenellään kommentoitavaa, oma tieto "huhujen varassa". | ||||
|
26.01.2008 23:25 | Jorma Toivonen | ||
| Eräässä Dr13 vetureiden käyttöhäiriöitä koskevassa kirjoituksessa mainitaan ko. asiasta mm. näin: Aina läpilyönnin sattuessa on generaattori tarkastettava. Ellei näyttäisi mitään vakavaa tapahtuneen, moottori käynnistetään ja toinen veturimiehistä, mieluummin perheetön, jää tarkkailemaan generaattoria, kun sitä porras portaalta kuormitetaan. Tarkkailu kannattaa suorittaa hieman kauempaa. Ellei uutta paukausta kuuluu, eikä mitään erikoista näy, voidaan matkaa taasen jatkaa. Samassa tarinassa varoitetaan veturi-sarjan heikoista jarruista. Kun veturilla suoritetaan hätäjarrutus 100km/h:n nopeudesta, pysähtymismatka on 800m (jarrulaji-asetin pikajuna-asennossa) tai 1km (tavarajuna-asennossa). | ||||
|
|
26.01.2008 00:42 | Jorma Toivonen | ||
| Liekö nuo Jonin lämpö-ongelmat sattuneet 1980-luvun alkupuolelle. Alku-vuodesta 1981 muutettiin Dm8/9 lämmitys-järjestelmää, tosin tieto tästä tai käyttö-ohjeet eivät saavuttaneet käyttävää henkilöstöä (veturimiehiä), joten tuolloin saattoi vaunujen lämpötila vaihdella suurestikin kylmästä/kuumaan, miten poltin sattui käymään tai ei käymään. | ||||
|
26.01.2008 00:04 | Jorma Toivonen | ||
| Koe-veturissa ohjaamon ylä-osaa siirrettiin puoli metriä eteenpäin "avaruuden" saavuttamiseksi. Koje-pöytä suunniteltiin saksalaisen standardin mukaan. Etupaneelissa mittarit ajomoottoreiden virroille, kello, moottorin kierr.luku ja jarrujen painemittarit, valvonta mittarit ja varoitusvalot ikkunoiden väli-paneelissa. Ajopöydän vasemm. puolelta säädeltiin tehoa, nopeutta ja ajosuuntaa. Veturissa kokeiltiin lähinnä vain Wärtsilän 12V22-moottorin ja Strömbergin kehittämän sähköisen voimansiirron toimintaa rautatie-olosuhteissa. Vanhat Dr12:sta peräisin olevat rata-moottorit kestivät yllättävän hyvin uuden moottorin 2580hv:n tehon, vain parisen kappaletta taisi "kärähtää" kokeilun aikana. | ||||
|
20.01.2008 13:12 | Jorma Toivonen | ||
| Em. onnettomuus tapahtui 28.1.1981, turmassa menehtyi autoilija ja neljä Poriin matkalla olleen junan matkustajaa. | ||||
|
20.01.2008 01:07 | Jorma Toivonen | ||
| Hurjiltahan nuo tuntuivat aluksi myös junan edestä katsuttuna, mutta niihin ehti varautua ja pitää penkistä kiinni. Yleensä niissä otettiin "ilo irti" ja ajettiin suurinta sn:ää. Taitaa Helsinkiin tullessa olla vielä "Linnunlaulun" alla tuo "paha heitto", jossa "herätellään" matkustajat... | ||||
|
|
20.01.2008 00:34 | Jorma Toivonen | ||
| Aikoinaan vastaavasti Nummelan etelä-päässä mentiin "suorille" sn 35 ja "väärälle" sn 50, - "väärän" kakkonen oli läpi-ajoraide, "suoran" kolmonen = sivulle, aseman edessä raide 1 oli lyhyt pätkä ja käytettiin vain harvoin. | ||||
|
|
20.01.2008 00:09 | Jorma Toivonen | ||
| En puolustele meitä tupakoitsijoita, mutta olisiko oikea väri ollut alunperinkin hieman kellertävä - "kermaisempi". Toinen asia mikä kuvasta tulee mieleen, on tuo ohjaamon lattian korkeus. En muista vuotta, mutta Dm8 tai -9 otti "mittaa" sora-auton kanssa Hyvinkään pohjois-puolella. Paikalla oli ylimm. ylikulku työmaan ajoneuvoille ja turvamies, mutta kuitenkin MP ja soralastissa ollut k.a. sattuivat yhtäaikaa paikalle. "Porkkanan" nokka "repeytyi" ja auton lasti purkautui junan uumeniin - vet.miehistölle ei käynyt kuinkaan, mutta sisään käytävää pitkin vierineet suurehkot kivet taisivat vahingoittaa matkustajia ??? Varmaan joku muistaa tapahtuman tarkemmin... | ||||
|
|
19.01.2008 23:57 | Jorma Toivonen | ||
| Henk.koht. kokemuksia ei näistä ole, muutaman kerran matkustin. Lieneekö yleisin kuulutus olleen ovi-valon palamisesta? Yleensä matkustin tupakka-osastossa, jossa Bredan tärinä ja kolina mukavasti hieroi jalka-pohjia, vauhdin (sitten joskus) noustua tarpeeksi kuului lattian alta suhaus ja mahtava kolaus, kun 3-vaihde kytkeytyi. Käyttäjän kannalta sarja taisi olla aikansa "Pendolino". Varsinkin kone-apulaiselle riitti työ-sarkaa, milloin kävi pumppailemassa lisää nestettä jäähd.järj. paisuntasäiliöön (nesteen määrää ei tainnut nähdä säiliössä, vasta merkkivalo ilmoitti asiasta), kulkusuunnan muuttuessa availi matkustaja-osastojen lattia-luukkuja tarkastaen jokaisesta moottorivaunusta erikseen suunnanvaihto-laitteen kytkeytymisen jne. Kulku-ominaisuudet taisivat olla varsin hyvät telien rakenteesta johtuen - kerran olin ohjaamossa matkan aikana, tuolloin kuljettaja innostui esitelmöimään ajokkinsa ominaisuuksia, unohti tehonsäädön ja nop.mitt. seurannan, ja niinpä tulimme "Sitikkalan mäkeä" alas varsin vauhdikkaasti matkalla kohti Kouvolaa... | ||||
|
18.01.2008 23:43 | Jorma Toivonen | ||
| Tässä vaiheessa olivat jo puomit asettuneet "paikoilleen", pienten alku-vaikeuksien jälkeen. | ||||
|
18.01.2008 00:07 | Jorma Toivonen | ||
| Ei virtaviivaisia, mutta ainakin vastaavan näköiset tanskalaiset "kuminaamat" kulkivat kevyesti 180km/h, vailla tuulen suhinoita tai ohjaamon vetoisuutta, vaikka suurehko onkin tuo pääty-ovi. | ||||
|
16.01.2008 19:54 | Jorma Toivonen | ||
| JK1465 Ri-Lh, vaihtotyöt Hikiä, Oitti, Mommila ja Järvelä. Junamiehistö palasi tästä takaisin Riihimäelle, vaunut vietiin Lahteen - usein mukana vain nuo luultavasti Oitista otetut kuormat. Takaisin palattiin T1466:lla, jossa olikin usein kuormaa riittävästi yhdelle veturille. Mikäli Järvelään oli tulossa tukkeja yms. saatettiin juna ajaa 2xDv12 tai Dr-sarjoilla. Yleensä veturi vaihdettiin Lahdessa, joten Lh:kin vet.miehet saattoivat nauttia Dv12-sarjalaisista. | ||||
|
12.01.2008 23:35 | Jorma Toivonen | ||
| Tässähän rata kaartelee kuin kissan häntä - ehkä siitä on tullut Katinhännän nimitys näille mutkille. Saman niminen seisake oli aikoinaan myös kuvaajan kohdalla (?). Maasto on soista ja vasemm. puolelta jyrsittiin turvetta ennen. (Mikäli nyt muistikuvani asettuivat oikeaan kohtaa rata-osaa.) | ||||
|
12.01.2008 23:30 | Jorma Toivonen | ||
| Melkoisen myöhään ajettiin Riihimäeltä Dv15-parilla vielä Hämeenlinnaan päivystämään - aamuin ja illoin. Tehtäviin kuului mm. Raahen kelajunan vienti ylös Rautaruukille. Juna vietiin kahdessa osassa (kevyempi kuin nykyään) ja Dv15:llä sai pitää täydet tehot päällä alusta pitkälle hallin sisälle saakka. Kiireiset nosturit olivat jo ensimmäisten kelojen kimpussa ennenkuin juna edes lopullisesti pysähtyi, ainakaan nosturien kuljettajat eivät tuolloin pitäneet savuttavista MGO-moottoreista, jos joskus harvoin Dv12-pari suosi veturi-miehiä. | ||||
|
11.01.2008 22:29 | Jorma Toivonen | ||
| Käytännön vaihtotöiden ripeys katosi suoratoimijarrun erittäin hitaaseen irtoamiseen, huomattavasti nopeampi vaihtoveturi oli Dr12-sarjalainen, jonka jarrun sai irrottamaan tarvittaessa hyvinkin nopeasti. Molempien etuna oli sähköisestä voimansiirrosta johtuen nopea ajo-suunnan vaihto. Aikoinaan esim. Sköldvikin vaihtotyöt tehtiin molemmilla veturi-sarjoilla, aamuisin Dr12 ja iltapäivisin usein Dr13. Myös Dr12-sarjalaisia käytettiin paljon Karjaan radan JK-junissa. | ||||
|
10.01.2008 20:15 | Jorma Toivonen | ||
| Kelpaisikohan teille Victorian asema? Sieltä teimme ainakin juna-matkan Pengeen ja takaisin. | ||||
|
10.01.2008 00:09 | Jorma Toivonen | ||
| Ei "työn teossa" aina niin tosissaan tarvitse olla, pienestäkin tapahtumasta täytyy ottaa "täysi ilo irti"... | ||||
|
10.01.2008 00:04 | Jorma Toivonen | ||
| Näinhän se on, korjasin tekstin - kiitokset huomautuksesta. | ||||
|
04.01.2008 00:27 | Jorma Toivonen | ||
| Omat muistelut eivät tuohon aikaan riitä, mutta tuolloin lähti Karjaalta illlalla 20-aikoihin tavara-juna kohti Riihimäkeä, 1970 vielä Tr1:llä, myöhemmin joko yhdellä tai kahdella Vv15:lla. 70-luvun puolessa välissä lähdettiin Ri:ltä illalla kymmenen aikoihin Vv15-parilla Karjaalle, perillä oltiin vaihtelevasti puolen yön jälkeen, jonka jälkeen veturit talliin ja nukkumaan. Lepohuone sijaitsi tuolloin veturitallia vastapäätä vanhassa puutalossa. Karjaa oli tuohon aikaan varsin vilkas lajittelu-ratapiha, päivystäjä (Vv15) hyökkäsi "raivoisasti" Ri-junan kimppuun, sillä hetken kuluttua saapui myös Tku:sta ja Psl:sta junat, jotka vaativat myös vaunujen lisäyksiä tai pois-ottoja ennen matkan jatkumista. Päivystäjän "veto-pätkä" oli juuri sopivasti lepo-huoneen ikkunan edessä, joten siinähän nuorukainen makaili vain hetekalla kuunnellen vihellin-opasteita ja Vv:n kaukana olevien jarrujen "pärinää", sekä kuljettajan kuorsausta. Aamulla viiden jälkeen havahtui ikkunan edessä jyskyttävän Hr12:n ääneen, tuo juna tuli suoraan Turusta ja sillä jatkettiin nukutun yön jälkeen kohti Riihimäkeä. | ||||
|
03.01.2008 20:09 | Jorma Toivonen | ||
| Erään aloittelevan vet.lämm.alokkaan(?) työkirjojen mukaan (03.-42 - 04.-43) ei Rovaniemellä olisi kohdalle osunut tuon numeroista veturia. Työmatkatkin ulottuivat vain Kemijärvelle asti, kerran on käyty Joutsijärvellä. Roi-Kjä välillä ajettiin useita nk. ylim.työjunia ja Misissä päivystettiin varsin ahkeraan, vetureina mm. Sk2 208,209,210, tai Sk3 214 tai 396. Tuskin tiedot paljon auttavat. | ||||
|
02.01.2008 22:13 | Jorma Toivonen | ||
| Ei tainnut olla täältä päästä yhteyttä tuohon "pääraiteeseen". Raide asemalta tänne tuli vasemmalla olevan Hy-Kr radan ja aidan välissä, vetopätkänä ulottui suht. kauas kuvaajan selän taakse, jonkin verran oikealle oli myös useampi raide, joita viimeksi käytettiin mm. hylättyjen pyttyjen seisonta-raiteina. Johonkin väliin tänne pohjoispäähän sijoittui myös pienehkö tehtaan veturi-talli, tehtaalla oli kuulemma myös oma veturi aikoinaan - tosin en muista koskaan nähneeni. | ||||
|
01.01.2008 00:40 | Jorma Toivonen | ||
| Varsin erikoinen tuo ulkoliitäntä-kaapelin kulku-reitti. | ||||
|
01.01.2008 00:39 | Jorma Toivonen | ||
| Tuskin on "selvitty" entisistäkään Juhan kuvista, kun jo "pukkaa" vuoden 2008 aluksi uutta (vanhaa) tilalle. Kiitokset. | ||||
|
31.12.2007 13:04 | Jorma Toivonen | ||
| Uran aikaiset "työ-kirjat" tallessa. | ||||