Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.03.2007 23:14 | Jorma Toivonen | ||
| Molemmat kääntöpöydät näyttäisivät olevan valmiina - oliskohan vesitornin oik.puolella oleva "uusi puoli" vielä edes rakennus-vaiheessa. Myös 5/6-"pilttuiden" takana oleva korotus näyttää vieraalta. Henkilökuntaa riittävästi - nykyisin alueella kiertelee yksi huolto-kuljettaja, mikäli muilta kiireiltään ehtii. Vilkkaana diesel-aikana (1970-luvun alussa) mm. 3 huoltokulj., 2 huoltolämm., molemmilla pöydillä omat hoitajansa, polttoaineen jakaja, muutama huoltomies, pesijättäret (Dm7), parikymmentä remonttimiestä, tallimiehet ja puuseppä jne. - höyryaikana taisi väkeä olla vielä enemmän - ja nykyään tämä yksi mies tekee kaikki nämä tehtävät ehtiessään. | ||||
|
25.03.2007 22:55 | Jorma Toivonen | ||
| Itse kiinnitin huomiota noihin väreihin vasta nyt, vaikka niitä aikoinaan tuli nähtyä... | ||||
|
25.03.2007 22:50 | Jorma Toivonen | ||
| Tuolloin Hanko oli varsin vilkas paikka, vaihtotyöt hoideltiin Vv13-sarjan vetureilla - Riihimäeltä käsin kuulemma kovin suosittu "komennus-paikka". Vielä 1970-luvun alkupuolella kuljetettiin Hankoon tavaraa talvisin ylimääräisillä junilla - Dr12- tai Dr13-sarjoilla, takaisin tultiin "nipussa" vakinaisen junan mukana. | ||||
|
25.03.2007 22:42 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitoksia, hieman etelään pienestä radan länsi-puolella olevasta lammesta. | ||||
|
|
25.03.2007 22:06 | Jorma Toivonen | ||
| Aikoinaan muutamankin kerran välin ajelleena "Kaskimaan" nimi kuulostaa oudolta - mikä lienee ent. nimitys tai paikka? | ||||
|
|
25.03.2007 21:51 | Jorma Toivonen | ||
| Antverpen on "suomeksi" kirjoitettu - älä ole turhan tarkka. Onko muuten mitään eroa vinoviivan värillä tai suunnalla? | ||||
|
25.03.2007 21:12 | Jorma Toivonen | ||
| Ilmeisesti puretaan terminaaliin odottamaan laivaa. Usein lappu käännettiin "toisinpäin" telineeseen kuorman saavuttua perille, toisinaan telineessä oli paksukin nippu "käytettyjä" osoite-lappuja. | ||||
|
|
25.03.2007 21:07 | Jorma Toivonen | ||
| Olisiko kyseessä Antverpenin varasto Haminan satamassa? Samaan paikkaan kerätään enemmän tavaraa odottamaan 19.10. tapahtuvaa laivausta eteenpäin. | ||||
|
25.03.2007 12:30 | Jorma Toivonen | ||
| Takimmainen voisi hyvinkin olla 1977 ja välissä ehkäpä 1996 (muistaakseni myös "kertaajalla" varustettu Dv15) | ||||
|
25.03.2007 12:25 | Jorma Toivonen | ||
| Kuvat otettu n. klo 5.00 aamulla, oma työvuoro päättymäisillään ja kotiin nukkumaan. Toisaalta en vielä tuolloin kuulunut "piireihin". | ||||
|
23.03.2007 21:18 | Jorma Toivonen | ||
| Junan numero luultavasti 1670 (lähtö Ri:ltä klo 13.25), toisinaan juna ajettiin numerolla 1650 - lähtöaika sama. Aamujuna (1660/1667) oli suorittanut Sld:ssä tarvittavat vaihtotyöt, joten tällä junalla odoteltiin vain lähtevän junan 1671 täyttymistä ja senjälkeen vaihdettiin tyhjä-runko täyttö-paikalle. Lähtö-aika Sld:stä vaihteli klo 16.00-19.50 välillä, riippuen olosuhteista ja täytettävän rungon pituudesta, aikataulu-aika taisi olla klo 18.10. paikkeilla. | ||||
|
20.03.2007 21:25 | Jorma Toivonen | ||
| Suolaa tuodaan (vai viedään)? Mihinkä tarkoitukseen? | ||||
|
20.03.2007 21:18 | Jorma Toivonen | ||
| Lisäksi olivat vielä ns. SNTL:n "myrkkyjunat" (ammoniakki, kloori), joiden sn oli 50km/h, mukana seurasi vaunumies, joka tarkisti vaunujen liuku-laakerit määrättyjen matkojen välein. | ||||
|
|
20.03.2007 21:10 | Jorma Toivonen | ||
| Vaunukalusto monipuolistunut ajan myötä - ennen ei ollut kuin Vgk-umpivaunuja ja Vok-avovaunuja, näillä pystyttiin kuljettamaan kaikki tavara - tarvittaessa käytettiin vähän enemmän rautalankaa. Mm. Vokeissa kuljetettiin rautaa ja puuta aina kuormattuna laitoja myöden - painot???? | ||||
|
20.03.2007 21:01 | Jorma Toivonen | ||
| Vielä 1970-luvulla taisi Dr13 olla suht. harvinainen Pohjois-Hämeessä. 70-luvun puoliväliin asti taidettiin näitä tuoda Tampereelle pyöräsorviin Riihimäen kautta. Vuoden 1977 kesästä lähtien näillä ajeltiin vakituisesti Riihimäeltä Valkeakoskelle puujunia vieden. Kuvaan viitaten nämä "kymen hurut" saivat tyhjäkäynnillä aikaan varsin näkyvää ja silmiä-kirvelevää "savua" - kuormitettaessa pakokaasujen väri tummeni ja "aromit" vähenivät. | ||||
|
20.03.2007 11:16 | Jorma Toivonen | ||
| Valitettavasti vierailu asemalla oli hyvin lyhyt-aikainen, joten minkäänlaista kuvaa kaluston kirjavuudesta ei ole. Kuvien pvm:t korjattu, kiitos huomiosta. | ||||
|
19.03.2007 01:11 | Jorma Toivonen | ||
| Leksalle aika paljon aiheesta poikkeava kommentti, ettei "kuplalla" kovaa kiirettä (tai kiirettä lainkaan) voi pitää (aikoinaan vm52 ja vm64). | ||||
|
19.03.2007 00:57 | Jorma Toivonen | ||
| Siellä oli lähistöllä joku puutarha, josta lähetettiin kukkia muualle muovisten ämpärien ja saavien kera. | ||||
|
19.03.2007 00:34 | Jorma Toivonen | ||
| Parisen viikkoa tästä (13.08.2006), veteli museo-junaa Hy-Rm-Hy välillä, "tosi-toimista" ei ole tietoa. "Ulkoilee" silloin tällöin museo-alueella tai hieman pidemmällää... | ||||
|
18.03.2007 23:00 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitos kaima korjauksesta. Korjasin tekstin - ajatukset taisivat olla aivan muualla tekstiä luodessani. | ||||
|
18.03.2007 19:46 | Jorma Toivonen | ||
| Kuva on otettu kameralla... Kyllä kuvaajakin on kuljettaja - suomalainen. Paikallisen "opetuskuljettajan" opastuksella meillä oli mahdollisuus tutustua Rc-veturin kulku-ominaisuuksiin - luvallisesti. | ||||
|
14.03.2007 22:49 | Jorma Toivonen | ||
| Vanhaan "hyvään aikaan" pysäytettiin juna (Hy-Kr) kahvi-tauon ajaksi - muutoin ei kahvi kupissa pysynyt, tai käytiin yö-aikaan "nakkarilla" Muijalassa. Ei ollut kiirettä, k-o ei hätyytellyt, Lh-Ri välillä Juholan seisakkeen tienoilla oli keväisin todella upea kullero-pelto, josta kerättiin useinkin kauniit kukat vaimolle - ja taas perhe-onni kukoisti... Nykyään yksinään taitaa pää-asiana olla päästä mahdollisimman nopeaan eroon työstä - ei tule mieleenkään tällaiset ammatin suomat etuudet. | ||||
|
14.03.2007 22:32 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllähän muuttuvat litterat monimutkaisiksi. | ||||
|
14.03.2007 22:31 | Jorma Toivonen | ||
| Ilmeisesti olin matkalla kohti Hki:tä 1. rungossa. | ||||
|
14.03.2007 21:30 | Jorma Toivonen | ||
| Valitettavasti paikallisen kielen tunteminen hieman vaillinainen... | ||||
|
11.03.2007 20:48 | Jorma Toivonen | ||
| Kaikenlaisia uusia merkkejä näyttää tulevan rautatie-liikenteeseen - pysäköinti kielletty? | ||||
|
11.03.2007 20:35 | Jorma Toivonen | ||
| Riihimäen sahalla oli pitkään käytössä vielä oma "pässinsä", josta tosin ei taida keneltään löytyä kuvaa? Veturia muistaakseni siirreltiin toisinaan raiteelta toiselle isolla trukilla, ettei aina tarvinnut ajella vaihteelle asti. Sähkölaitokselle vietiin purua poltto-aineeksi - ei enää 1970-luvulla. Aseman etelä-puolen "pika-pätkiä" käytettiin varsin ahkerasti vielä 70-luvulla. Tavaraa tuli mm. Hnk:n ilta-lätällä ja Hy:ltä ja Rajamäeltä ns. hiiva-vaunuja, tavarat jaettiin eri määränpään kiito-vaunuihin ja P II liitti ne iltaisin pohjoisen TK-juniin. | ||||
|
11.03.2007 19:49 | Jorma Toivonen | ||
| Yleisellä puolella taisivat uunit olla "pelti-päällysteisiä" ja herroilla tällaisia upeita kaakeli-luomuksia, eivätkä nyky-ajan "peili-ovetkaan" vedä vertoja vanhalle tyylille. | ||||
|
11.03.2007 19:42 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno savupiippu, varsinkin alaosan hormisto-rakenne. | ||||
|
11.03.2007 19:40 | Jorma Toivonen | ||
| Komea kaide kivi-portaissa. | ||||
|
08.03.2007 01:06 | Jorma Toivonen | ||
| Onneksi näiden Claytonien kanssa en enää joutunut kanssa-käyntiin kuin kerran. Ri:n vet.kiertoon tuli sattunnaisesti yksi Psl:n Sr12 vuoden 1974 aikana, pääosin tuolloin olivat höyrynkehittimet jo poistettu käytöstä, mutta vielä 2707:ssä se oli vielä toiminta-kunnossa. Toki aiemmin ajettiin "puu-paikkuja" näillä vetureilla Hki-Ri-Hki. "Isot pojat" kertoilivat, että talvisin oli varsin haastavaa "maata" Sr:n käynti-sillalla putsaten Claytonin palovahtia (valokennoa) tai saada ulos-puhallutuksilla (kierukka tai noki) helvetin-kone toimimaan ja lämpöä matkalaisille muutaman asteen pakkasilla ja nopeudella 110km/h... nykyään on helppoa - ei kun "töpseli" seinään ja menoksi - sähkö hoitaa loput. | ||||
|
|
07.03.2007 23:54 | Jorma Toivonen | ||
| Claytonin ohjaukseen ja "polttimelle" 380/220V:n ja 50Hz:n vaihtovirtaa tuottavaa generaattoria pyöritti 1-sylinterinen, 0,66 l:n tilavuuksinen ja 6,25 hv:n Petter 1 W diesel-moottori. Moottorin yksinkertaisuuden ja toiminta-varmuuden vuoksi sitä on käytetty monissa muissakin yhteyksissä mm. erilaisissa poltto-ainetesteissä yms. | ||||
|
07.03.2007 23:48 | Jorma Toivonen | ||
| Varmaan toimiva ja luotettava kytkeytymis-mekanismi, vailla mitään nykyajan hienouksia. | ||||
|
|
07.03.2007 19:54 | Jorma Toivonen | ||
| Höyrynkehitin sijaitsi todellakin takakonehuoneessa, sen oikealla puolella. Claytonin vaatima diesel-generaattori etukonehuoneen oikeassa etukulmassa. | ||||
|
|
07.03.2007 10:04 | Jorma Toivonen | ||
| Claytonin vesisäiliö (taisi olla 2000 l) on konehuoneen taka-osassa, siksi MGO:n pakoputket nousevat "loivemmin" ylös ja senvuoksi myös pakoputkien suoja on 27-sarjassa suurempi (=pidempi). Vesi-säiliön täyttö-luukku näkyy pakoputken vieressä. | ||||
|
|
07.03.2007 09:51 | Jorma Toivonen | ||
| ... puoli-teholla tahtoivat paikat nokeentua.... | ||||
|
|
07.03.2007 09:49 | Jorma Toivonen | ||
| Silloin tällöin (ohjeissa 12h:n välein) täytyi Claytonin kattilan pohjalle mahdollisesti kertyvä sakka poistaa "ulospuhalluksella", näin ehkä tässäkin ennen matkan alkua. Talvisin höyrynkehitin oli käynnissä jäätymisien estämiseksi, vaikkei juna olisikaan tarvinnut höyryä. Jotta olisi ollut "kulutusta", pidettiin toista tai molempia höyryletkujen hanoja hieman avoinna. Claytonin polttimella oli kaksi teho-asentoa, mutta ½-teholla tahtoivat paikat nokeentua ja kehittimen toiminta oli epävarmaa, täydellä teholla käynti oli hieman varmempaa. | ||||
|
05.03.2007 00:56 | Jorma Toivonen | ||
| Luultavimmin kuitenkin tilanne on kuljettajan hallinnassa, välttämättä yksittäinen kuva ei anna koko totuutta todellisuudesta. Veturi ei poistu "imussa" kuin laiturin päähän asti ja jää odottelemaan "uusia silmiä", kunnes päivystäjä on ehtinyt "alta pois". | ||||
|
05.03.2007 00:26 | Jorma Toivonen | ||
| Lieneekö sama 2222:n, jolla jouduin harjoittelemaan lämmittämistä keväällä 1973, lähti Kv:sta puolen-päivän jälkeen, tuolloin kylläkin jo Tr1:llä. | ||||
|
05.03.2007 00:22 | Jorma Toivonen | ||
| Onnea Robertille urasi alkuvaiheelle, tuotahan tulette harjoittelemaan useammankin kerran "kertaus-koulutusten" aikana, sataa räntää silmiin tai kova tuuli huojuttaa sauvaa edestakaisin, ettei millään meinaa osua pieni tappi pieneen reikään, välillä lanka kipinöi ja räiskii ennakko-maadoituksesta huolimatta. Vain pieni, mutta tärkeä osa koulutusta - onneksi ei joudu usein tosi-toimissa tekemään, ehkä ei koskaan uran aikana. | ||||
|
|
04.03.2007 23:33 | Jorma Toivonen | ||
| Tavarajunien sn taisi olla jo tuolloin 75km/h, mutta Tr2:n sn oli vain 65km/h. Noihin aikoihin aikatauluihin oli merkitty vain veturin sn, junan sn ja junan pn (=perusnopeus), jota noudattamalla pysyttiin aikataulussa (n. 36-46km/h). Vaunujen vetolaitteet asettivat tuolloin rajoituksensa junien suurinpaan painoon, jotka taisivat olla aikalailla noin arvoja - "tarvittaessa". Erään tiedon mukaan veturissa ei havaittu junan "alla" olevia jarru-kenkiä sen lähtiessä Kv:sta kohti Ri:ä - onneksi "luiskahtivat" pois alta aiheuttamatta suurempia ongelmia - eivät tuntuneet "runskin" lähtöä hidastaneen. | ||||
|
04.03.2007 22:18 | Jorma Toivonen | ||
| Ma aamuna 5.3.2007. pitäisi alueen olla tyhjä... Autojen pysäköinti aseman itä-puolelle. | ||||
|
04.03.2007 09:58 | Jorma Toivonen | ||
| Ei ollutkaan torstain veturi, tuon takiahan P266 seisoi Ri:llä pari tuntia... | ||||
|
|
04.03.2007 09:55 | Jorma Toivonen | ||
| Seuraappa Timo kävelyilläsi tilannetta. Lieneekö sama susi, joka jäi Ri:lle ratamoottori (?)-vaurion vuoksi to 1.3. Ehkä siirto-yritys esim. Hy knp:lle ei onnistunutkaan suunnitelmien mukaan - nyt mietitään seuraavaa suunnitelmaa... | ||||
|
01.03.2007 00:01 | Jorma Toivonen | ||
| Hr1 1004 tuli juhlajunan avuksi Jp:ssä, veturit siirtyivät Hy:llä junan edestä "sivuraiteelle" vesitykselle (Pr1 776) - näin erään lehtijutun mukaan. Eiväthän Pr1:t virka-aikanakaan tainneet liikkua Ke/Jp pidemmälle kohti pohjoista ja Kkn:ää kauemmaksi länteen? | ||||
|
|
28.02.2007 22:10 | Jorma Toivonen | ||
| v.1987 VR:N juhlajuna Pr1 + Hr1, alkumatkan suoritti Pr1 776 yksin, mutta Hr1 tuli avuksi myöhemmin (Jp ?) ja yhdessä matkattiin Hämeenlinnaan. | ||||
|
26.02.2007 22:04 | Jorma Toivonen | ||
| Alleajosuoja taitaa olla vasta tuo harmaa ritilä tuolla kauempana, putoaa vielä alemmaksi, kaapien ruhon pois pyörien alta - korjata saa, mikäli oletukseni on väärä. | ||||
|
26.02.2007 21:51 | Jorma Toivonen | ||
| Liian vaikeaa meille - tosin meillähän ostetaan paikka matka-lipun kylkiäisenä. Ennen "roikkui" paperiset varaus-liput penkkien selkänojissa - kehitys ei mielestäni mene kuitenkaan eteenpäin tieto-Suomessa. Mitenkäs muuten tämä "kylkiäis-kauppa" - ei nykyään enää saa edes joulu-kinkkua kännykän oston yhteydessä. Onko tämä sitä pakko-myyntiä, vai pakko-rahastusta? | ||||
|
26.02.2007 21:38 | Jorma Toivonen | ||
| Onko museolla ymmärrettävää web-sivustoa ja missähän päin Pietaria museo sijaitsee??, onkohan venäjän-kielen ummikolla mahdollista vierailla siellä tai edes löytää sinne? | ||||
|
|
26.02.2007 21:26 | Jorma Toivonen | ||
| Vaiko kulj. Salmelainen Napakympistä??? Muistaakseni mitään "romuja" ei tarvinnut kuljettaa mukana ohjaamon-vaihdossa. Et muuten Oskari huomannut matka-tavarahyllyn reunassa olevat tiedot paikan-varauksesta (paikan numero+ matka-väli). | ||||
|
25.02.2007 19:09 | Jorma Toivonen | ||
| Keväisen pakkas-yön jälkeen tämä onkin aamulla hankala paikka hakea vaunu pois "makasiinilta". Aika helposti nousee veturi jään päälle "luistelemaan" omille teilleen, saati tyhjä kevyt G-vaunu. | ||||