Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.02.2007 19:09 | Jorma Toivonen | ||
| Keväisen pakkas-yön jälkeen tämä onkin aamulla hankala paikka hakea vaunu pois "makasiinilta". Aika helposti nousee veturi jään päälle "luistelemaan" omille teilleen, saati tyhjä kevyt G-vaunu. | ||||
|
24.02.2007 22:01 | Jorma Toivonen | ||
| Niinhän se onkin. | ||||
|
|
24.02.2007 21:31 | Jorma Toivonen | ||
| Jotain tuttua ??? Onkos sillan alla maantie - vai olenko aivan jossain muualla... | ||||
|
23.02.2007 21:57 | Jorma Toivonen | ||
| Taitaa kaveri seistä konesuojan ala-reunan alapuolella tai kyseessä on kääpiö - eivät nuo Dv:n suojapellit noin hirveän massiivisia ole. | ||||
|
23.02.2007 21:53 | Jorma Toivonen | ||
| Ns. laskumäethän ovat "purettu" monesta paikoin. Aikoinaan yksin-ajoon siirtyivät päivystäjät ensin. Laskumäessä edellytettiin veturissa "laskumäki-opastimen" kertaajaa, joka oli Dr14-sarjassa (+ Riihimäellä muistaakseni Dv15 1995). Myöhemmin Dr14-sarjan siirtyessä Kv:n "kirjoihin", asennettiin Ri:n tarvetta varten Dv12-sarjan vetureihin 2565-2568 kertaajat. Jos veturissa ei ollut "laskumäki-opastimen" kertaajaa täytyi se miehittää myös kone-apulaisella - pelkkään radioon ei luotettu ja varsinainen opastin oli toisinaan kuljettajan "katve-alueella". Muistaakseni "7-sarjan" (1957,1977,1997) Dv15-vetureita ei saanut Ri:llä käyttää P1- ja P3-vetureina, - eivät ylittäneet raidejarruja (ilman kolinoita). | ||||
|
22.02.2007 18:00 | Jorma Toivonen | ||
| Hangon junissa yleensä käytettiin Dr12/Dv12-sarjoja. Satunnaisesti saattoi Dr13 käydä Hangossa, joskus Kirkniemen ylimääräisissä Silk-junissa. Kesällä kerran 1977 sattui vakinaiseen junaan (1816) vet. 2354, alkumatka meni hyvin, mutta Rajamäellä alkoi summeri soimaan, tarkastuksessa ilmeni, että konehuone oli veden vallassa - II-moottorin pääkierron vedenlämpö-mittari oli poistunut paikaltaan ja avautuneesta reiästä suihkusi 80-asteista vettä. Koneet seis ja rauhassa odoteltiin vesi-suihkun laantumista, senjälkeen I-mootori käyntiin ja yhden moottorin voimin Hankoon, junaa oli vain n. 830tn, joten hyvin se kulki yhdenkin MGO:n voimin. Toinen käynti Hankoon huhtikuussa 1979 veturilla 2339, tuolloin ylim. junalla vienti-tavaraa 1500tn:a laivattavaksi ulkomaille. | ||||
|
21.02.2007 23:41 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset kaimalle tyhjentävästä vastauksesta. Näinhän sitä aina käy - byrokratia vie lopulta voiton tavallisen ihmisen käytännössä hyvin toimivalta "hauskan pidolta". | ||||
|
|
21.02.2007 19:36 | Jorma Toivonen | ||
| Aiemmin tulli-muodollisuudet hoidettiin junassa ja juna lähti Imatrankoskelta, mutta vuonna 2002 tuli jotain erimielisyyksiä naapurin tullin kanssa ja he eivät enää suostuneet junassa tapahtuviin tarkastuksiin. Kesällä 2002 matkustajat kuljetettiin linja-autoilla Venäjän puolelle Svetogorskiin, josta varsinainen juna-matka vasta alkoi. Matkojen järjestäjä Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy katsoi, että järjestelyt muodostuivat liian monimutkaisiksi ja valitettavasti lopetti nämä elämys-matkat. Näin minä henk.koht. ymmärsin asian. | ||||
|
20.02.2007 13:56 | Jorma Toivonen | ||
| Taitaa olla Hv3-sarjan veturi (ei Hr). | ||||
|
20.02.2007 13:39 | Jorma Toivonen | ||
| Olettaisin, että virroitin pitää laskea käännön ajaksi. | ||||
|
20.02.2007 13:39 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä, hoiteli talli-alueen vaihteiden käännön, taustan TV:stä saattoi tarkastaa tilanteen kääntö-pöydän luona, ennen sen pyöritystä. | ||||
|
20.02.2007 13:36 | Jorma Toivonen | ||
| Enpähän lähde väittelemään Larin tarkkoja havaintoja vastaan, mutta muistelisin, että olisimme vierrailleet vain BM73-rungossa, mutta tuo muisti voi hyvinkin jo pätkiä... | ||||
|
20.02.2007 00:10 | Jorma Toivonen | ||
| Ainakin minulle suhteellisen sekavaa nämä Ruotsin eri yhtiöiden tilanteet. Nykyistä tilannetta en tiedä, mutta aikoinaan kunnossapidolla oli ongelmia esim. oikean "väristen" ovien löytäminen ja valitseminen eri yhtiöiden sähköjuniin mahdollisissa vaurio-tapauksissa. Kuinkahan paljon muuten Ruotsissa ja Tanskassa liikennöi esim. erivärisiä vanhoja NOHAB:a, joita mm. koeajettiin Suomessa 1950-luvun lopulla. | ||||
|
19.02.2007 23:59 | Jorma Toivonen | ||
| Suomeen aikoinaan suunniteltua Dm5-sarjaa ? | ||||
|
19.02.2007 23:55 | Jorma Toivonen | ||
| Juna menossa puiden kera kuvan mukaan kohti Karjaata? | ||||
|
19.02.2007 23:50 | Jorma Toivonen | ||
| No-joo öljyä polttava kuitenkin, kokeiltiinhan meilläkin aikoinaan öljypoltinta Pr2-sarjassa, mutta huonoin tuloksin - ilmeisesti lämpötilan vaihtelut olivat liian suuret ja nopeat (asiantuntijat voinevat korjata mielipiteeni)? | ||||
|
19.02.2007 23:31 | Jorma Toivonen | ||
| Vahvoja vetureita ja vieläpä "kapea-raiteisia"??? | ||||
|
|
19.02.2007 23:30 | Jorma Toivonen | ||
| Höyryveturihan tämä on, polttoaineena ilmeisesti dieselöljy. Vetovoimaa taitaa riittää jaettavaksi monelle muulle - ja loput meidän "vahvalle" trumannille. | ||||
|
|
19.02.2007 23:22 | Jorma Toivonen | ||
| Tottakai, dieseleitä ei Oslossa näkynyt, pari vanhaa veturia varalla - mikäli sähkökatkon aikana junia jäisi tunneleihin "loukkuun". | ||||
|
|
19.02.2007 23:04 | Jorma Toivonen | ||
| Tämä on ainut norjalainen veturi, joka on "kastettu". Veturi on kutsumanimeltään "Grobe", en muista enää nimen historiaa, olisiko ollut vet.mestarin vai jonkun kuljettajan mukaan??? | ||||
|
|
19.02.2007 22:59 | Jorma Toivonen | ||
| Veturit on valmistanut ruotsalainen Asea, ja ne vastaavat (suunnilleen) ruots. Rc4-sarjaa. Vetureita valmistettiin 17kpl:een sarja, ruotsalainen TGOJ on ostanut 6kpl näitä vetureita takaisin "kotimaahansa". | ||||
|
18.02.2007 20:36 | Jorma Toivonen | ||
| Nopeus 80km/h, kattilan paine 1,6Mpa, arinan pinta-ala 6,3m², suurin aks.paino 20,6tn, painoon lisätään vielä tenderi ja siihen 20,5tn hiiltä ja 27m³ vettä saadaan kokonaistyöpainoksi 189tn. | ||||
|
17.02.2007 18:11 | Jorma Toivonen | ||
| Aivan outoa maastoa minulle, tuskin olen koskaan käynytkään, mutta muille vihjeeksi, etteivät nuo lätät ole Etelä-Suomen "koneita" - ehkäpä Oulun seudulta? | ||||
|
13.02.2007 00:05 | Jorma Toivonen | ||
| Tuossa vähän lipsahti - ruots. Rc-veturiin pääsee k-apulaisen puolelta suoraan ohjaamooon, mutta kuljettajan puolen kulku on "kone-huoneen" kautta. | ||||
|
|
12.02.2007 23:55 | Jorma Toivonen | ||
| Tehoa näyttäsi olevan 7000kW, sn 160km/h - mitenkähän kitka-painon laita? Ilmeisesti tuossa tullaan ensin "tuulikaappiin" ja vasta sieltä ohjaamoon, samoin mm. M62-sarja, ja ruotsalaiset Rc-veturit. | ||||
|
11.02.2007 16:20 | Jorma Toivonen | ||
| Rostovin suunta on oikein, taitaa lempinimi pikemminkin viitata vain "ilmansuuntaan". | ||||
|
11.02.2007 12:38 | Jorma Toivonen | ||
| Lähes 40% koko sarjasta keskellä vilkkainta työpäivää huilaamassa. | ||||
|
11.02.2007 12:32 | Jorma Toivonen | ||
| Tietoa ei ole, mutta epäilisin - Dm7:lla mielestäni alettiin hoitamaan Ri-Hnk-Ri välin henkilöliikenne jo 50-luvun lopulla tai heti 60-luvun alussa, heti Hv-kauden jälkeen ja eiköhän tuolloin Pekat hoitaneet tärkeämpiä junia. | ||||
|
11.02.2007 12:24 | Jorma Toivonen | ||
| Ns. III-tilaus-sarjasta (2635) lähtien veturit olivat 3-ajokelpoisia. Tuo 6kpl:een sarja (2635-2640) oli tarkoitettu Kostamus-liikenteeseen ja tilauksen yhteydessä mainittiin, että se toimitettaisiin myös SA3- ja vapiti-kytkimin. | ||||
|
11.02.2007 00:34 | Jorma Toivonen | ||
| Mistäs tee kaikki tiedätte? Veturiin oli tehty polttoaine-kierron muutos, joten siirtopumppua ei tarvi ajon aikana käyttää, jos takakonehuoneessa oleva 3-tiehana on oikeassa asennossa - pimeällä ajettaessa merkkivalo himmenetään tuolla ruskealla paperilla oikosulku-johtimen avulla, sitä et varmaan tiennyt? | ||||
|
11.02.2007 00:28 | Jorma Toivonen | ||
| Veturi näyttäisi jo olevan irti junan rungosta, eikä kaikkia paheitaan saa nyky nuorisolle näyttää - ihmisiä ne kuljettajakin ovat, ensin odottelet "vaihto varikolla" junaa saapuvaksi, eihän matkustaja-junat voi olla myöhässä neljää tuntia, kaikki pe-illan suunnitelmat kariutuvat myös häneltä, kyllä tuossa vaiheessa jo tupakkia käryää... Kuulemieni huhujen mukaan tuossa syksymmällä (lumisateiden aikaan) Ri-Tpe tavara-juna taittoi taivalta toistakymmentä tuntia normaalin parin/kolmen tunnin sijaan. Mahtoi olla kaverilla oltavat, ei ravintola-vaunua, ei evästä, ei juotavaa ja vielä jos tupakit loppuu - mistäs tuolta metsä-taipaleelta löydät esim pizza-paikan. | ||||
|
|
10.02.2007 23:41 | Jorma Toivonen | ||
| 26- ja 27-sarjaa ohjaillaan edelleen "ratilla". Näiden sarjojen vetureita ei välttämättä maalattu saneerauksen yhteydessä. 25-sarjalle ei ehkä enää olisi riittänyt näin pinnallinen ehostus, joten se vaati "järeämpiä" toimenpiteitä. | ||||
|
10.02.2007 23:35 | Jorma Toivonen | ||
| 50-luvun puolivälissä Ri:llä työjunissa ja lumiauroissa käytössä: 378,383,385,381:ä käytettiin mm Hy:llä päivystäjänä. Tämä 374 ollut pohjoisessa Rovaniemellä ainakin vuoden 1942 lopulla. | ||||
|
|
10.02.2007 23:29 | Jorma Toivonen | ||
| "Ammattilaiselle" liian helppo kysymys. | ||||
|
|
10.02.2007 20:12 | Jorma Toivonen | ||
| Tuo kolminajo-kelpoisuus taidettiin tosin toteuttaa jo aiemmin. 26-sarjaa saneerattiin 90-luvun puolessa välissä, 27-sarjaa vuosituhannen vaihteessa. | ||||
|
|
10.02.2007 19:59 | Jorma Toivonen | ||
| 26- ja 27-sarjojen ajopöydät uusittiin aikoinaan jo JKV-laitteiden asennusten aikaan (samoin kuin 25-sarja). Varsinainen "ulospäin" näkyvin saneeraus taisi olla ohjaamossa olevan sähkökaapin uusiminen, ilmastointi ja taidettiinpa samassa yhteydessä toteuttaa 3-ajokelpoisuus yms. - ei siis yhtä perinpohjainen kuin 25-sarjassa. | ||||
|
10.02.2007 19:46 | Jorma Toivonen | ||
| Useamman vuoden tuossa veturissa on ollut umpinaiset konesuojan ovet takapäässä, en tiedä onko aikoinaan ollut joku kokeilu vai miksi nämä ovat vaihdettu. | ||||
|
|
10.02.2007 19:31 | Jorma Toivonen | ||
| Sen verran henk.koht. kuva, että isäni toimi lämmittäjänä Sk:ssa ja tässä vaihtaa pikaisia kuulumisia veljensä kanssa - vaihdemiehenä sillä hetkellä, ei ollut tekstiviestejä, eikä oikeastaan puhelimiakaan työläiskodeissa. Hieman epämiellyttävämpää sensijaan oli tuo Hr:ssä huomattava säkkikangas "peittely", nimittäin "pikkulapset" kävivät kaapimassa suklaata veturin jäänteistä - hyytynyt verihän muuttuu kuivuessaan ruskeaksi... Asiasta toiseen Sk:n toisen puskinlyhdyn vieressä näyttäisi olevan opaste-lippu, miksiköhän? | ||||
|
|
09.02.2007 22:29 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä sama valokuva on kyseessä, ammattimaisemmat "retusoijat" saaneet paremman tuloksen. | ||||
|
08.02.2007 22:42 | Jorma Toivonen | ||
| Kesälauantaisin tällä kokoonpanolla on ajettu Hki-Prv-Hki, luultavasti myös ensi kesänä? | ||||
|
08.02.2007 22:38 | Jorma Toivonen | ||
| Senverran täydentäisin edell. vastausta, että liikennepaikka on vailla tulo-opastinta. | ||||
|
08.02.2007 22:02 | Jorma Toivonen | ||
| Taitaa olla kosteutta - sateinen päivä ja vaunu oli ensimmmäisenä Psl-Olli. Myös liitevaunun kyljessä näkyy "vesinoroja". | ||||
|
08.02.2007 11:00 | Jorma Toivonen | ||
| Erään tiedon mukaan valmistettiin 8-yksikköä + 2 moott.vaunua varalle vuodesta 1963 ja niitä käytettiin vuoden 1989 kevääseen. Moottoreiden yht. teho n. 2000hv ja nopeus 160km/h, voimansiirto hydraulinen. Tiedon mukaan tämä yksikkö olisi "varastoitu" harrastajien toimesta. | ||||
|
06.02.2007 23:41 | Jorma Toivonen | ||
| Eikä nykyajan vaunuissa ole enää vanhan-ajan "varuste-laatikkoa" - ei pysty "korvessa" tekemään nuotiota radan varteen ilman kirvestä ja tulitikkuja, jos sattuisi olemaan kyseessä pidempikin pyssäys. | ||||
|
|
06.02.2007 23:08 | Jorma Toivonen | ||
| ... ja vaunussa on lämmintä - kuinkahan nykyään näillä pakkasilla, kun veturista pääkatkaisija poksahtaa auki, ei taida kovin kauan vaunuissa lämmintä riittää. | ||||
|
06.02.2007 23:04 | Jorma Toivonen | ||
| Tälle puolelle oli oikeastaan harvoin asiaa, lähinnä jarrujen juna-lajiasettimen kääntö, vasemmalla "ilma-seinässä", ja ns. esilämmityshana oli tällä puolen moottoria. Myös MGO:n öljyn mittatikku on aivan tuolla etunurkassa. Tänne päästäkseen oli myös "kiivettävä" etualalla olevan kompressorin yli. Mielestäni tilaa oli ainakin yhtäpaljon verrattuna Dr12:a, paitsi korkeus-suunnassa. Kyllähän konehuoneen läpi käveltiin varsin usein ja tarkkailtiin mm. vuotoja, jäähd.nesteen lämpöjä ja määrää - ja aluksi ilman suojaimia. | ||||
|
06.02.2007 19:08 | Jorma Toivonen | ||
| Tai paremminkin osa siitä. | ||||
|
04.02.2007 16:00 | Jorma Toivonen | ||
| Valitettavasti tuolloin ei kameraa tullut kanniskeltua mukana. | ||||
|
|
04.02.2007 12:51 | Jorma Toivonen | ||
| 70-luvun alussa junaparilla 1806/1813 (ma-pe) tuotiin sementtiä Vv15-parilla Ri:lle. Edelleen ainakin Hämeenlinnaan (Kantolanniemeen) ja Lahteen (Mukkulaan), sekä Tampereellekin oli näitä junia kulussa. Norm. junassa oli 17-vaunua (n. 800tn), 23-vaunua (n. 1200tn) tai 27-vaunua (n.1400tn). Joskus iltapäivisin oli kulussa lisäksi myös 17-vaunuinen runko, vetovoimana esim. Hr12 tai 1xVv15. Vaunut työnnettiin "ylös mäkeen" tehdas-alueelle, josta täyttäjät laskivat runkoa tarpeen mukaan alaspäin, aina vaunun täytyttyä. Käytössä taisi olla kaksi "täyttöraidetta" ja yksi vaaka, mikäli oikein muistan. Kuljetuksethan alkoivat hiipumaan 1970-luvun puolessa välissä. | ||||
|
03.02.2007 01:48 | Jorma Toivonen | ||
| Samainen henkilö. Joskus tuntui, että teki "tikusta asiaa" saadakseen "pojan" mukaan koe-ajoille tai "rahakkaille päivä-raha" keikoille, Vv13 akuston vaihdolle Tkl:aan, öljypoltin huoltoon Rm:lle tai ylitöihin varsin tärkeisiin korjauksiin. | ||||
|
03.02.2007 01:36 | Jorma Toivonen | ||
| Stokerihan rikkoi hiilen "pölyksi", - saattoiko tulla "raakana" ulos piipusta. Joskus pohjoiseen Ri:ltä lähteneiden - "Istuin-kiven" sillalta seurattujen t-junien höyrypilvessä - tuntui "pistelyä" kasvoissa ja kotiin päästyä oli naama mustana. Myös "perintönä" on minulle tuolta ajalta jäänyt paritkin tuollaiset lasit - aiemmin tosin tuli mieleen "takaperin-ajot", mutta nyt kun asian mainitsit... | ||||