Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.02.2007 01:36 | Jorma Toivonen | ||
| Stokerihan rikkoi hiilen "pölyksi", - saattoiko tulla "raakana" ulos piipusta. Joskus pohjoiseen Ri:ltä lähteneiden - "Istuin-kiven" sillalta seurattujen t-junien höyrypilvessä - tuntui "pistelyä" kasvoissa ja kotiin päästyä oli naama mustana. Myös "perintönä" on minulle tuolta ajalta jäänyt paritkin tuollaiset lasit - aiemmin tosin tuli mieleen "takaperin-ajot", mutta nyt kun asian mainitsit... | ||||
|
03.02.2007 01:22 | Jorma Toivonen | ||
| Missähän mahtanee olla Aimon aikoinaan keräämä aineisto. Muutaman kerran AH:n koneapulaisena olleena, ei tainnut olla alaa mistä hänellä ei ollut tietoa. | ||||
|
03.02.2007 01:15 | Jorma Toivonen | ||
| Tapiolle sen verran palautetta, muistot eivät olleet kultaisia...ehkä jälkipolvilla oli helpompaa. Varikolle päästyäni ei Ri:llä ollut kuin Tr1:n laakerien valua, Vv15 lossin vaihtoa, Dm7 webaston korjauksia, Vv13 moottorien asennuksia, tosin verstaan vanhempi vet.mest. haki "pojan" aina paikalle, mikäli yöllä oli jokin Sr12, Hr12, Hr13 jäänyt vian takia "talliin". Periaatteessa uran alku oli itse-opiskelua kuljettajien opastuksessa vasta työ-elämän mukanaan tuomien ongelmien parissa. Ei käy kateeksi nykyisen koulutus-järjestelmän kuljettajia kaikkien mahdollisten ja mahdottomien ongelmien eteen tullessa - yksin pimeässä, kylmässä talvi-yössä, kännystä ei löydy kenttää... | ||||
|
|
03.02.2007 00:40 | Jorma Toivonen | ||
| Valitettavasti luotettavat tietoni loppuvat 60-luvun alkuun. Myöskään Vr5:n kaksinajosta en ole kuullut. Aiemmin ainakin Vr5:t saivat junan kuin junan liikkeelle kohti mäkeä, jos ei liikkunut - vedettiin vähän löysät välit kireiksi ja sitten tönäistiin "vauhdilla" - useimmiten lähti roikka liikkeelle - kuten tehtiin myöhemminkin, esim. Dv15:lla ei ollut vaikeuksia suoriutua Dr14:sta tehtävistä työntäessä junia laskumäkeen. Mielestäni veturi kuin veturi saa nykyiset ja entiset junapainot liikkeelle, vauhdin nosto ja ylläpito vasta vaatii suurempia tehoja. | ||||
|
03.02.2007 00:00 | Jorma Toivonen | ||
| Juhani: Eihän Riihimäki mikään "taka-pajula" ollut, täältähän hoideltiin lättä-liikennettä sinne etelään jo 50-luvulla, oli Vv13 ja Vv15-sarjat ja näköjään joskus eksyi Tpe:n hurukin tänne "palo-pätkään" seisoskelemaan. | ||||
|
02.02.2007 23:44 | Jorma Toivonen | ||
| Olisiko kameran merkki ollut Zeiss(Ikon)? | ||||
|
|
02.02.2007 23:25 | Jorma Toivonen | ||
| Niistä en ole kuullutkaan, luulin että Ri:lle riittivät Vr5:t ja muutama Vr1, sekä Vv13 - kokeiltiinko muuten näitä Ri:llä kaksin-ajossa? Taisi joskus Tr2:in olla "mäessä" työntelemässä vaunuja alas, ainoastaan itse "mäen" ylitys oli kielletty? Myöhemminhän proto-sarjan Vr12-veturit (1851 ja 1852) tulivat Ri:lle. | ||||
|
|
02.02.2007 22:51 | Jorma Toivonen | ||
| Oikeassa olet Petri. Mikäli syöttö toimi ja oli oikein säädetty oli lämmittäjällä lokoisat oltavat. Jos ongelmia oli tiedossa, otettiin mukaan myös apulämmittäjä ja silloinkaan ei kahden miehen urakointi tahtonut riittää ahmatin ruokintaan. | ||||
|
|
02.02.2007 22:43 | Jorma Toivonen | ||
| Tr2:ssa moni paikka rasvattiin vaseliinilla prässiä käyttäen, aloitusaika taisi olla 2h:n luokkaa, muissa sarjoissa pruutalla roiskittiin öljyä sinne sun tänne - aloitusaika 1h 30min, vuorossa oleva "huoltomies" rasvasi "alakerran" - ainakin loppuaikoina -, lämmittäjän ei sentään tarvinnut pukea "sadetakkia" päälleen ja lähteä "ryömimään" pimeään ja ahtaaseen monttuun. | ||||
|
|
02.02.2007 22:37 | Jorma Toivonen | ||
| Joskus autoilijat joutuivat odottamaan kauankin, jos puomivahti oli vaihteella, syventyi lukemiseen tai jopa nukahti. "Tornista" muistaakseni kuitenkin aina soitettiin lähestyvästä rautatie-liikenteestä. Nykyisin silta sijaitsee aika tarkalleen asetinlaite-tornin paikalla. | ||||
|
|
02.02.2007 22:33 | Jorma Toivonen | ||
| Päivämäärä ei ole lähelläkään tarkkaa, kuitenkin kesäkausi ja 1965 voisi sopia hyvin eräisiin muihin seikkoihin, korkeintaan +/- yksi vuosi. Mitenkäs tämä nyt on parempi muista Tr2:sta? | ||||
|
02.02.2007 22:19 | Jorma Toivonen | ||
| Kuva otettu kesä-kaudella. Paksun lian alta olin tunnistavani viimeiseksi numeroksi 9, 0:n arvasin. | ||||
|
02.02.2007 22:14 | Jorma Toivonen | ||
| Taustalla on tuolloin "kuuma menomesta" - Rytmi Riihi. Tanssi-iltoina oli kaksi-miehinen henkilöstö hoitamassa juna/auto-liikennettä tässä ns. "Jussilan yli-käytävällä". Puomien perus-asento oli "alhaalla", jos auto sattui odottamaan ylitystä, vasta silloin nostettiin puomit ylös. Linja-liikenteen ohella myös veturi-talleille suuntautuva liikenne kulki tämän tasoristeyksen yli "edes-takaisin". Onneksi pyöräilijät ja jalankulkijat pääsivät kiertämään puomit "luvallisesti". | ||||
|
02.02.2007 21:14 | Jorma Toivonen | ||
| Entisillä valoilla ajeltiin ennemmin kuulo-aistin kuin näkö-aistin perusteella syys-pimeillä. 70-luvulla taisivat parhaimmat valot olla Vv15-sarjassa, joissa jännitettä nostettiin muistaakseni 28V:iin, sinne jäivät hämärään Sv:t, Sr:t, Hr:t, jopa Sm:t, uudet sähköveturit olivat siinä rajoilla. | ||||
|
|
02.02.2007 21:01 | Jorma Toivonen | ||
| Hy knp:lla ura alkoi jousia niputellen, pihaa haravoiden, lamppuja vaihdellen yms. vetureihin liittyvää - alussa kuluneilla viiloilla yriteltiin viilailla rauta-palikoista esiin tunnistettavia muotoja - usein huonoin seurauksin. Vasta usean kuukauden jälkeen, mm. VML:n painostuksesta, saimme vet.mestarin "huolehtimaan" meistä. Hänen ansiostaan kiersimme mm. täällä Kuopiossa, Turussa, Pasilassa tutustumassa tuleviin työ-koneisiin. Myös knp:lla pääsimme näkemään VETUREITA, ei enää lehtien haravointia pomojen ikkunan alta, halkojen kantoa voimalaitokselle tai auringon ottoa "saharassa" - me olimme silloin kaikkein alhaisinta pohja-sakkaa knp:lla. Onneksi meidän kurssi siirrettiin varikoille "ennen aikojaan" tilan puutteen vuoksi knp:lla... | ||||
|
02.02.2007 15:32 | Jorma Toivonen | ||
| Hannu tiesi oikein, Dv12-vetoinen juna rullaili sisään ja sen jälkeen tuprautti huru ominaisen savupölläyksen ilmoille. | ||||
|
|
02.02.2007 13:17 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä Sakari luit oikein, vasta jälkeenpäin korjailin tekstiä. | ||||
|
|
01.02.2007 18:54 | Jorma Toivonen | ||
| Ehkä seutu on muuttunut jonkinverran 20-vuoden aikana. | ||||
|
31.01.2007 00:28 | Jorma Toivonen | ||
| Historiasta en nyt paremmin tiedä, mutta VR:n vesitorni, josta höyryhevot aikoinaan saivat janonsa tyydytettyä. Pumppu-asema sijaitsi Vantaan-joen varrella, radan itäpuolella - matala vaalea (?) rakennus. Sitä en osaa sanoa tuliko veturi-tallien torniin vesi tämän kautta, vaiko suoraan pumpulta. | ||||
|
30.01.2007 23:32 | Jorma Toivonen | ||
| Ajattelin olleen vaikeampikin kysymys - varsinkin meitä nuorimmelle. | ||||
|
30.01.2007 23:29 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllähän Dr13 kiihtyi varsin mukavasti, jos kuljettajan ranne oli riittävän notkea - moni auto jäi toiseksi. Vaarana oli tietenkin "servojen" sekoaminen ja ratapihoilla ylinopeus - vahingossa kun "kenttä" lipsahti päälle, niin silloinhan vauhtia riitti (-saihan sen kylläkin "luvattomilla" kikoilla kesken pois päältäkin). | ||||
|
30.01.2007 23:22 | Jorma Toivonen | ||
| Kesä/syksy 1984 jatkoi 9449 (lähtö Hki 16.10) numerolla 433 Hl:aan ja paluu numerolla 434 takaisin Ri:lle. Aamuisin lähti Ri:ltä 431 Hl:aan ja palasi numerolla 432 Ri:lle, josta jatkoi Hki:iin numerolla 9400 (lähtö Ri:ltä 6.55). Kokeilua ei onneksi jatkettu, sillä koko touhu oli varsinaista sähläämistä - Hl:ssa aikaa ympäriajoon iltaisin 20min ja aamulla vain 15min - ei ehtinyt edes kahvilla käymään. | ||||
|
|
30.01.2007 22:48 | Jorma Toivonen | ||
| Kysymys teille tietäjille: mikähän mahtaa olla vipu tuossa ikkunan pielessä kulj.venttiilin ja suoratoimijarrun yläpuolella? | ||||
|
|
30.01.2007 00:06 | Jorma Toivonen | ||
| Olisiko suunniteltu öljy-junien ajoa voimalaitokselle, junat ajettiin myöhemmin kuitenkin Dv15:lla. | ||||
|
30.01.2007 00:03 | Jorma Toivonen | ||
| Aiemmin Dm7-kalustolla hoidettuna myöhässä-kulut olivat suunnilleen samaa luokkaa. Kokoonpanoina oli tuolloin muistaakseni VVLV ja VVV, näillä kahdella nipulla hoideltiin yön T-junat. Dv12-aikana ranta-radan katkoihin lähti illalla (to-pe) Ri:ltä Dv12-pari, joka palasi aamulla takaisin n. klo 7.00. | ||||
|
|
29.01.2007 23:26 | Jorma Toivonen | ||
| "Ylöspäin" (Hki-Ri) jäi noilla Dv12-vetoisilla T-junilla myöhään noin 10-15min. Muutamilla kuljettajilla oli tapana käyttää T-nop.aluetta Hki-Ke ja M-asentoa Ke-Ri, muttei sillä mielestäni paljoakaan aikaa "ottanut kiini". "Juopoillahan" ei enää ollut kiirettä, joten usein "ämmällä" ajeltiin koko matka - ehkä teoriassa hieman hävittiin kiihtyvyydessä alkumatkan lyhyillä pysähtymis-väleillä. | ||||
|
25.01.2007 23:52 | Jorma Toivonen | ||
| Siellä matkustavat vaihto-työn johtaja seuralaisineen. | ||||
|
25.01.2007 23:40 | Jorma Toivonen | ||
| Tavarajuna saattoi olla matkalla Psl:aan. Ri-Tpe välin t-junat ajettiin tuolloin vielä päästä päähän dieseleillä (Dr12), Sr1:n "vähyyden" takia. Ensimm. varsinaiset "sarja-veturit" saapuivat vasta talvella 1975. Mm. j.2010 (Vna-)Kv-Ri toi veturit 3007 ja 3008 Ri:lle 30.01.1975, josta ne seuraavana aamuna siirrettiin Hy knp:lle (2010:ssä vet. Dr13 2350). 01.07.1975 siirrettiin 3019 ja 3020 j.1856:lla Hy knp:lle. | ||||
|
23.01.2007 16:55 | Jorma Toivonen | ||
| Lahden suunnan tulo-opastin oli melko hankalassa paikassa, mikäli joutui pysähtymään tolpalle painavan junan kanssa, vaikkei mäki ole kovin pitkä, eikä jyrkkäkään, ei edes alstomin suurtartuntakaan pelastanut, vaan usein joitui päivystäjä auttamaan pulaan joutunutta. Siksi usein jäätiinkin jo edelliselle linja-suojastukselle odottelemaan värien vaihtumista. | ||||
|
20.01.2007 23:23 | Jorma Toivonen | ||
| Tapion kuvia seurattuani olettaisin Kouvolasta etelään, mutta tuolloin ehkä Sr12-sarja oli erittäin harvinainen (?) tuolla suunnalla. Pienenä tarkennuksena semafori taitaa näyttää vain "selvä sisälle", jatko sitten muilla opasteilla tai tiedoilla. | ||||
|
20.01.2007 13:55 | Jorma Toivonen | ||
| 2739 tullut luultavasti Kkn:lta. Päivän ensimm. henk.juna 426 Riihimäeltä, lähtöaika 8.05., saapuu Kr:lle vasta 10.00 jälkeen. | ||||
|
16.01.2007 11:25 | Jorma Toivonen | ||
| Noin 1cm:n leveä lattaviila. Dr13:ssa on mahdoton määrä kaikenmaailman kontaktoreita yms., räpsiessään kiinni ja auki muodostuu kynsien väliin nokea ja "piikkejä", joiden poistamisen jälkeen voidaan taas jatkaa matkaa jonkin aikaan, ellei sattunut työntämään viilaa väärään paikkaan väärään aikaan... | ||||
|
16.01.2007 11:05 | Jorma Toivonen | ||
| Tässähän toinen radio-ohjaus koevetureista, kuljettaja ohjailee junan kulkua Iisalmesta käsin, vai liekö jäänyt vahingossa kyydistä... | ||||
|
15.01.2007 19:54 | Jorma Toivonen | ||
| Dakkus: tuolla huonolla selitykselläni yritin täsmentää, ettei hätäjarrutus aiheuta mitään äkkipysäystä - äkkipysäys tulee vasta kun ollaan tukkirekan kyljessä... Jyrki: lättään kun laittaisi Volvon 275hv:n moottorin Ttv6:n tapaan ja jonkinlaiset jarrut. Tekniikka on yksinkertaista ja ennenkaikkea toimivaa vielä 50v:n jälkeenkin, katkaisut ja kiinniajot onnistuivat varmasti, kuljettajan ajo-ergonomia hyvä - ei tarvinnut kurkotella sinne tänne ajon aikana - ohjaamo valoisa ja tilava -näkyväisyys hyvä joka puolelle jne. |
||||
|
|
14.01.2007 23:58 | Jorma Toivonen | ||
| Täysitehoisen käyttöjarrutuksen ja hätäjarrutuksen erona on vain se, että viimemainitun yhteydessä jarru-johto tyhjenee hieman nopeammin ja toimivat kiskojarrut tulevat käyttöön hilliten hieman enemmän nopeutta, mikäli eivät ole pahemmin ruosteessa. Tuskin tässäkään tapauksessa matkustajat putoile penkeiltä jne. "Ennen" useinkin Sm-kalustossa käytettiin kisko-jarrua vauhdin hiljentämiseen saavuttaessa laituriin matkustajien huomaamatta koko asiaa. | ||||
|
14.01.2007 23:48 | Jorma Toivonen | ||
| Ehkä eräs taannoinen paljon kommentteja aiheuttanut välikohtaus olisi jäänyt tapahtumatta, jos meilläkin olisi ollut tarpeeksi karski gorilla paikalla... | ||||
|
|
14.01.2007 23:33 | Jorma Toivonen | ||
| Ehkä hieman poikkeaa asiayhteydestä - seurattuani näitä moitteita italiaanoista (ei ehkä aiheettomasti) - olivat nämä ranskattaret aikoinaan myös melko oikukkaita ja vaikeasti ymmärrettäviä (kuten naiset yleensä). Mm. kynsien hoito taisi olla heidän heikkoutensa, jopa siinä määrin, että monella veturimiehistöllä oli henk.koht. "kynsiviila" hoitoa varten, mikäli neitonen heittäityi oikein oikukkaaksi. | ||||
|
14.01.2007 22:08 | Jorma Toivonen | ||
| 240-sarja on hieman toisen mallinen ja parisen kymmentä vuotta vanhempi. | ||||
|
|
14.01.2007 20:19 | Jorma Toivonen | ||
| "Suuntakahvan" merkinnät menevät suurinpiirtein näin: K=käynnistys, tässä asennossa voidaan moottorit käynnistää konehuoneesta, EN= eteen, normaali-ajo; ES= eteen, suurtartunta, DT= "tyhjäkäynti", tällä asennolla voidaan moottoreiden kierr.lukua nostaa ilman, että veturi lähtisi liikkeelle, esim. kompressoreiden kierr.luku nousee samalla = ilmantuotto paranee, ja sama taaksepäin. Tehonsäätöpyörän normaali-asento ajon aikana on V, + - asennolla nostetaan kierr. portaittain, - - asennolla päinvastoin. Viimeisellä "portaalla" sininen servon valo sammuu. Sitä millä portaalla ajetaan ei muutoin näe mistään - ehkä joku asiaan perehtynyt voisi sen päätellä moott.kierr.luvusta. Tosin 11-portaan ohituksen voi havaita mittaristosta. | ||||
|
03.01.2007 23:59 | Jorma Toivonen | ||
| Tuon näköistä peiliä en ennen ole nähnytkään, liekö jonkun kuljettajan oma kokeilu. Joskus sateisilla ilmoilla käytettiin taskupeiliä ikkunan raossa kondyktöörin "valmis lähtöön"-opasteen tarkkailuun, myöhemminhän tuli Dv12-sarjaan "tuuli-visiiriin" peili. | ||||
|
01.01.2007 01:29 | Jorma Toivonen | ||
| Naputtelut hoitelee junahenk.kunta, kuljettajan tehtävänä naputella vain JKV. | ||||
|
01.01.2007 01:27 | Jorma Toivonen | ||
| Kuva ei liittyne rautatien arkeen, mutta vanhuksille sallittanee myös hieman kevyempi harrastus-toiminta rasittavan työjakson jälkeen - tämäkin yksilö saattoi olla tositoimissa 100m:n päässä keväällä 1977. | ||||
|
29.12.2006 23:19 | Jorma Toivonen | ||
| Lisäyksenä edell., kuljettavan henkilön päähineestä en eroita hopeista nauhaa. | ||||
|
|
29.12.2006 23:16 | Jorma Toivonen | ||
| Varsinaisia kunnollisia virka-asuja ei vielä tuolloin ollut ja vanhemmat kuljettajat olivat tuolloin vielä siististi pukeutuneita herrasmiehiä - varsinkin puhtaissa diesel-kalustossa -, joten olettaisinkin koneapulaisen ajavan ja kuljettajan kertovan vanhoista hyvistä ajoista. | ||||
|
29.12.2006 23:06 | Jorma Toivonen | ||
| Täytyi muistaa kääriä paidan alas tai nykäistä takkia päälle, jos sattui ehtimään. | ||||
|
17.12.2006 19:01 | Jorma Toivonen | ||
| Iän mukana paljon kärsinyt "moniste-vihkonen" 1950-luvulta, jossa annetaan ylimalkaiset yleisselostukset käytössä olleesta diesel-kalustosta. Vihkonen tarkoitettu ilmeisesti kuljettajille "yleistiedon" lisäämiseksi, ei opintomateriaaliksi. Joitain tietoja vanhoista lehtileikkeiden osasista. | ||||
|
17.12.2006 18:29 | Jorma Toivonen | ||
| Hieman lisäystä vuoden takaiseen kirjoitteluun "katolla olevasta pöntöstä". Vaunussa oli 5 jäähdytyskennostoa. Yksi jokaisen moottori-puoliskon edessä ja viides kenno II-ohjaamon katolla II-pään moottoreille, mikäli teleissä olevat jäähdyttäjät eivät pystyneet jäähdyttämään tarpeeksi. Ehkäpä myös tämän vuoksi pyrittiin suosimaan I-pää edellä ajamista. | ||||
|
|
17.12.2006 18:24 | Jorma Toivonen | ||
| I-ohjaamossa sijaitsi "Fluidheat"-esilämmityslaite, jolla voitiin moottorit ja vaunu esilämmittää pitkän seisokin jälkeen, tai ylläpitää lämmitystä seisonnan aikana. 1950-luvulla laitteeen toimintaa kuvattiin mm. ...keskipakoispuhaltimen ahtaman ilman ja dieselpolttoöljyn seos palaa virrankatkojan, induktiolaitteen ja kipinäkärkien avulla synnytetyn korkeajännitteisen valokaaren ylläpitäminä lieskatorvessa. Palokaasut johdetaan tuliputkien kautta takaisin kattilan etupäähän ja edelleen ulos. | ||||
|
14.12.2006 01:06 | Jorma Toivonen | ||
| Ei tarvitse kommentoida jälkeenpäin, etenkin entisillä 2-painejarrullisilla oli joskus ongelmia - varsinkin painavat ja "jarruttomat" Silk-junat meinasivat yllättää pari kertaa, samoinkuin talvella lähiliikenteen "puu-paikut", vaihtotöistä puhumattakaan... | ||||
|
14.12.2006 00:58 | Jorma Toivonen | ||
| v.1963 mukaan vetureilta vaadittiin tavarajuniin 1300tn:n vetokyky, 140km/h:n nopeus pikajuniin. Kuljettajan täytyi pystyä ajamaan kahta yht.kytkettyä veturia, sekä veturia täytyi pystyä käyttämään heiluriliikenteessä. Sähköistysohjelman kokonaistarve oli 90 veturia. Myöhemmin N-liiton tarjoamista vetureista puuttuivat mm. jääkaappi (todella tärkeä), heikko äänieristys, kaksinajolaitteet, alh. matkanopeus, yms. - kuitenkin päädyttiin siihen vaihtoehtoon, vaikka lehtitietojen mukaan vertailu kotimainen/n-liittolainen vastasi autopuolella Cadillac/Volga. Sen verran kokemuksia Sr1:stä, että toimii - ei tullut vilu talvella, jollei pitänyt jalkoja lattialla, vaan "sähkölevyn" päällä (-kengän pohjat saattoivat sulaa), lattialla vesikannun vesi jäätyi... jne. | ||||
|
|
13.12.2006 23:35 | Jorma Toivonen | ||
| Juhanin kommenttiin sallittaneen pieni korjaus (-joskus toisetkin ovat olleet mielestäni turhan tarkkoja tällä sivustolla), ei veturin jarruissa varmaankaan mitään vikaa ole ollut, jos ovat luistellen tulleet mäkeä alas, vaan kitkakerroin on tehnyt "temput" kuljettajan harkintakyvylle, voi olla, että on sattunut joskus itsellekin, mutta en tunnusta... | ||||