Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.09.2006 23:59 | Jorma Toivonen | ||
| Tästähän varmaan tulee runsaastikin erilaisia kommentteja, mutta minun mielestäni kuvan "sanoma" lienee näillä sivustoilla tärkeämpi kuin ajolangan "terävyys", joka tässä kuvassa lienee täysin sivuseikka. Itse en ymmärrä satunnaisena kuvailijana mistään pakkauksista yms. mitään - kamera ottaa kuvan ja se on siinä (kuten olette kuvistani huomanneet). Toisaalta on ERITTÄIN miellyttävää katsella myös teidän ammattilaisten ottamia ERINOMAISIA otoksia. Tässäkin kuvassa ensimmäisenä kiinnittää huomion B-portaan käyttö junan vauhtiin saamiseksi - "mustasta savusta" päätellen "täysi ruiskutus päällä". | ||||
|
21.09.2006 20:28 | Jorma Toivonen | ||
| Kuvasta taitaa löytyä 12kpl dv:tä - vasemm. lukien 4+3+5=12. | ||||
|
14.09.2006 23:54 | Jorma Toivonen | ||
| Eipä taida meiltä löytyä näin monipuolista kalustoa muutaman vuoden kuluttua vastaavassa juhlassa, ei edes näyttely-esineinä saati sitten "työkuntoisina"... miksiköhän? | ||||
|
14.09.2006 23:43 | Jorma Toivonen | ||
| D-sarjaa valmistettiin puukorisina v.1925-1933. Teräskori oli 900kg painavampi. Vuodesta 1935 lähtien vaurioitumisien jälkeen vain ohjaamot korvattiin teräs-rakenteilla - toinen ohjaamo saattoi olla puinen toinen teräksinen. Vuoden 1947 jälkeen koko kori korvattiin teräs-rakenteisella tarvittaessa. | ||||
|
14.09.2006 23:37 | Jorma Toivonen | ||
| Ruotsin kielen taitoni heikohko, mutta mikäli oikein ymmärsin, 1950-luvun alussa D-sarjan vetureita saneerattiin mm. uusilla ajomoottoreilla, jolloin sarjaksi tuli Du. | ||||
|
13.09.2006 22:20 | Jorma Toivonen | ||
| Tosin aikataulusta taisi löytyä erilaista tietoa paljon - paljon enemmän, kuin meillä nykyään... toisin oli ennen. Yksityiskohtaisempi tarkastelu jäi tekemättä, mutta tälläkin matkalla sivua käännettiin parikin kertaa. | ||||
|
13.09.2006 22:09 | Jorma Toivonen | ||
| Sitähän se tarkoittaa. | ||||
|
13.09.2006 00:03 | Jorma Toivonen | ||
| Mm Itävallassa on mielestäni vanhoista sarjoista yksi yksilö, ainakin ulkoisesti, säilytetty alkuperäisessä asussaan, huolimatta siitä, että sitä joudutaankin käyttämään tarvittaessa normaalissa liikenteessä. | ||||
|
12.09.2006 23:46 | Jorma Toivonen | ||
| Ra-sarjan kaksi ensimm. veturia (846 ja 847) valmistuivat vuonna 1955 ja olivat liikenteessä vuoteen 1987 asti. Aikanaan veturia mainostettiin tehokkaimmaksi painoonsa verrattuna. Vasta vuonna 1961 valmistettiin 8kpl:a (n:o 987-994) lisää tätä sarjaa, nämä hylättiin 1990-luvulla, viimeinen ajo veturilla 993 v.1993. Veturn teho 3600hv, paino 65tn, pituus 15,1m, nopeus 150km/h ja max. vetovoima 180kN. Parhaiten veturit soveltuivat 5-6 vaunuisiin nopeisiin pika-juniin. | ||||
|
09.09.2006 00:37 | Jorma Toivonen | ||
| Eipä näitä MGO:n parfyymejä paljon kaipaile, silmät vuotivat vettä, hengitys salpautui jne.. Alkuaikoina talvisin oman jännityksen mukaan toi vielä ohjaamon lämmitys, joka hoidettiin webastolla - käynnistyykö, työntääkö ohjaamoon lämmintä ilmaa vai omat pakokaasunsa. Lämmönsäätöä ei ollut, joko hikoiltiin tai paleltiin. Kyllähän Dv12 haisi ennen yhtä pahalle, nyttemmin MGO:hon on tehty joitain rakenteellisia pieniä muutoksia, joilla on saatu päästöjä pienemmiksi samoin kuin vetureita ei enää käytetä tyhjäkäynnillä päiväkausia kuten ennen. | ||||
|
08.09.2006 22:13 | Jorma Toivonen | ||
| Kaupunki erittäin "vastakohtainen" - keskustassa uusia ja moderneja lasipalatseja, seuraavassa korttelissa vanhoja ja "ränsistyneitä" asunto-kasarmeja. | ||||
|
08.09.2006 21:57 | Jorma Toivonen | ||
| Radalla harjoitetaan liikennettä höyryvetureilla ympäri vuoden, talvella tosin joudutaan turvautumaan toisinaan dieseleihin runsaissa lumi-olosuhteissa. Talven tullen kuulemma maisemat ja tunnelma junissa paranevat entisestään. | ||||
|
28.08.2006 00:08 | Jorma Toivonen | ||
| Jäähdyttäjän sivu-säleiköstä päätellen toinen veturi lienee 25-sarjan edustaja, veturissa ei myöskään ole ilmastointia - kaikissa 26-sarjalaisissa se taitaa jo olla. | ||||
|
27.08.2006 23:58 | Jorma Toivonen | ||
| Lisähankinta jouduttiin suorittamaan, koska SJ ei enää kalustopulaansa vedoten, pysty vuokraamaan vetureitaan yhtiölle mahdollisissa ongelmatilanteissa. Hector Rail:llä on myös kaksi uutta Siemensiltä ostettua 441-sarjan veturia. Vetureille on varattu huolto-aikaa hallissa 8vrk:n välein, tosin tilaa löytyi vain joinakin aamu-yön tunteina. | ||||
|
27.08.2006 23:50 | Jorma Toivonen | ||
| Veturin teho 4000kW, vetovoima 260kN, paino 83,5tn, nopeus 150km/h ja pituus 16,22m. | ||||
|
27.08.2006 14:34 | Jorma Toivonen | ||
| Claytonia käytettiin matkustajavaunujen lämmitykseen Hr12 ja Sr12-vetoisissa junissa. Sr12-sarjassa Clayton vesisäiliöineen ja muine lisälaitteineen nosti veturin akselipainon n. 16,5 tonniin, Sv12:lla akselipaino oli n.15,5 tn. Höyrynkehittimistä luovuttiin vähitellen 1970-luvun alkupuolella. Mikäli muistelen oikein, jotain vaunujakin varustettiin Claytonilla, asiantuntijat voinnevat varmistaa asian. | ||||
|
22.08.2006 23:13 | Jorma Toivonen | ||
| Eihän tämä tähän kuvaan oikeastaan kuulu, mutta muistelisin kuulleeni, että oikorataaa markkinoitaessa korostettiin Tikkurilasta tulevan kauko-liikenteen vaihto-aseman. Nopeasti aikatauluja silmäillessä vaihtoajat pohj./itä ja itä/pohj. tuntuvat verrattain pitkiltä - IC-junilla. Myöskään Ri:n kolmas lähijuna-vuoro ei taida sopia kulkemaan Keravan Etelä-puolella, tästä pullonkaulastahan ei HALUTTU, tai OSATTU kertoa suurteen suunnitelmien sumentamina. | ||||
|
19.08.2006 00:25 | Jorma Toivonen | ||
| Näitä 1142-sarjan vetureita voi "bongata" myös Ruotsissa... | ||||
|
19.08.2006 00:24 | Jorma Toivonen | ||
| Näitä diesel/sähköisiä vetureita taitaa löytyä kaikista "itä-blokin" maista. Sn 90km/h, teho 1350hv - 750r/min, paino n.117tn. Molemmissa "vaihtotyö-valot", vain toinen puskinlyhty palaa. | ||||
|
18.08.2006 22:45 | Jorma Toivonen | ||
| Ihmeen hyvässä kunnossahan veturi on, Hr11-veturit tuotiin konepajalle kesällä/syksyllä 1972. Omin voimin ilmestyivät alueelle, eivätkä enää silloinkaan olleet kovin "priima-kunnossa". | ||||
|
18.08.2006 22:40 | Jorma Toivonen | ||
| Mm. siiloille menevä raide näkyy umpivaunujen oikealla puolella. | ||||
|
18.08.2006 22:39 | Jorma Toivonen | ||
| 1970-luvun puolen välin tietämillä hoidettiin Jp:n hommat Riihimäeltä käsin JK-junilla 1656-1657, tarvittaessa käytiin Keravalla asti. Myöhemmin Ri-Prv JK-juna jätti vaunuja Järvenpäähän ja Keravan päivystäjä järjesteli vaunut oikeille paikoilleen. | ||||
|
17.08.2006 15:04 | Jorma Toivonen | ||
| Jos kuva on otettu iltapäivällä, voisi junan n:o olla ehkä 1823 (Lpo-)Krn-Ri, (kulussa la). | ||||
|
14.08.2006 23:30 | Jorma Toivonen | ||
| Kun oikein pinnistelee vanhaa muistiaan, taitaapi Hr1 1021 hääräillä taustalla. Eipähän "pikku-MAN:sta" tällaisia savuja saa aikaiseksi yrittämälläkään, vaikka "iso-veli" saattaa välillä hieman "pölläytelläkin". | ||||
|
14.08.2006 23:26 | Jorma Toivonen | ||
| Vuotta aiemmin (02.06.1999.) suoritettiin vielä koeajo välillä Hy-Jk-Ri Hy knp:lla suoritetun korjauksen jälkeen. | ||||
|
14.08.2006 23:22 | Jorma Toivonen | ||
| Veturin koe-ajo, ilmeisesti viimeisen konepajakorjauksen jälkeen, suoritettiin 02.02.1999. välillä Hy-Jk-Ri, jonka jälkeen se siirtyi Tpe:lle tuottavaan työhön. | ||||
|
14.08.2006 23:19 | Jorma Toivonen | ||
| Hy knp:lla vuonna 1999 olivat ilmeisesti viimeiset Dr13-vetureiden ajokuntoon takaisin saattamiset, vetureita yritettiin saada liikenteeseen paikkailemalla vain kaikkein tärkeimmät viat. 2321 koeajettiin 15.02.1999. ja 2337 18.11.1999 välillä Hy-Jk-Ri, Ri:ltä veturit hinattiin Tpe:lle "tuottavaan työhön" takaisin. | ||||
|
08.08.2006 23:57 | Jorma Toivonen | ||
| "Pika-lättä" H325 jättä VLV:n Kauklahteen ja jatkoi Karjaan kautta; oletettavasti edelleen Hankoon. | ||||
|
08.08.2006 23:52 | Jorma Toivonen | ||
| Hnk:sta lähtenyt H312 otti Kkn:lta lisää vetovoimaa peräänsä, sama "nippu" jatkoi Hki:stä kohti Ri:ä junana 207 klo 11;00. | ||||
|
08.08.2006 23:41 | Jorma Toivonen | ||
| Normaali 26-sarjalaisen jäähd.kennojärjestys. 08:n alapuolelta avautuvat "komeron" ovet, jossa sijaitsee Webasto-esilämmityslaite, samoin kuin Dr14-sarjassa. 25- ja 27-sarjan vetureissa webasto sijaitsee konehuoneessa, päämoottorin etu-puolella. Avonaisen luukun takaa löytyy tärkeimpänä jarru-lajiasetinhana, joka asetetaan aina junalajin vaatimaan asentoon. | ||||
|
04.08.2006 23:57 | Jorma Toivonen | ||
| Lähtöä odotellessa, kun heittää pari-, kolme-sataa lapiollista HYVÄÄ hiiltä pesään, saa hieman huokaista - säätelee pesän vetoa ja syöttää vettä silloin tällöin kattilaan... ja toivoo sormet ristissä, ettei pesä mene "tukkoon". Tämä täysin epävirallinen tapa, jonka sattumoisin kuulin "isoilta pojilta". | ||||
|
04.08.2006 23:29 | Jorma Toivonen | ||
| "Tauruksen" teho n.7900hv, vetovoima 300kN, pituus 19,28m, paino 86tn, sn 230km/h. | ||||
|
04.08.2006 23:27 | Jorma Toivonen | ||
| 4024-sarja 4-vaunuinen sähköjuna-yksikkö, 174 matkustajapaikkaa. 4023-sarja vastaava 3-vaunuinen yksikkö 126 matkustajapaikkaa, molempien sn 140 km/h. | ||||
|
04.08.2006 23:24 | Jorma Toivonen | ||
| 1142 on 4-akselinen yleis-veturi. Pituus 16,2m, paino 82,5tn, teho n.5440hv, vetovoima 260kN, nopeus 150km/h. | ||||
|
04.08.2006 23:20 | Jorma Toivonen | ||
| 2043-sarjaa on valmistettu vuodesta 1965, teho n.1500hv, vetovoima 196kN, paino 68tn, pituus 15,76m, nopeus 100km/h. ÖBB uudistaa yleis-dieseleitään 2016-sarjaan kuuluvilla "Hercules"-vetureilla. | ||||
|
01.08.2006 23:22 | Jorma Toivonen | ||
| Rata kiemurtelee Salzach-joen laaksossa kohti 45km:n päässä sijaitsevaa Krimmliä. Osuuden raidepituus on tosin n.53km, koska yli sata vuotta sitten saatiin valtion avustuksia yli 50km:n pituisten rataosuuksien rakentamisille. Kesäisin radalla liikennöi päivittäin 13 edestakaista junavuoroa, lisäksi kaupunki on "ostanut" Zellermoosin "lähiöön", n. 5km:n päähän, arkisin 12 edestakaista vuoroa. Tulvien vaurioittaman 24km:n loppu-osuuden korjaamiseen haetaan rahoitusta eri tahoilta. | ||||
|
22.07.2006 00:42 | Jorma Toivonen | ||
| Tapion kuvat tuovat vanhat "hyvät" ajat ja VETURIT takaisin. Tämä veturi-sarja tuo mieliin varsin kipeitä muistoja - käsijarru-veivin rasvanippa oli nimittäin juuri koneapulaisen polvilumpion edessä, muutaman kerran elettiin varsinaisia "tähtihetkiä" Dr12-sarjalla työskenneltäessä. | ||||
|
22.07.2006 00:16 | Jorma Toivonen | ||
| Paljonkohan mahtanee olla painoa noissa taustalla olevissa avo-vaunuissa? | ||||
|
22.07.2006 00:14 | Jorma Toivonen | ||
| Tr1 1076 vei edell. iltana Silk-junan Lahteen (jno 2227), palasi ilmeisesti vasta yöllä takaisin Ri:lle tyhjennetyn junan kanssa (jno 2204). Näitä Krn:n Silk-junia kulki ainakin Hl:aan, Tpe:lle ja Lh:een. Vaunujen lukumäärästä (17-27 kpl) ja koosta johtuen junapainot vaihtelivat 800 tn - 1400 tn. | ||||
|
21.07.2006 16:52 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä Anttila päättelee kuvaamispaikan aivan oikein. | ||||
|
|
20.07.2006 00:09 | Jorma Toivonen | ||
| Mistäs noin pian arvasit. Kuvia tällä palstalla ei täältä taida aiemmin ollakkaan. | ||||
|
12.07.2006 23:07 | Jorma Toivonen | ||
| Joskus aikoinaan tuli paikka ohitettua dieseleillä. Muistelin, että Ollin nousun jälkeen oli tällaisia kosteimpia kohtia radan varressa ja kuvaajahan on näiltä seuduilta ja eikös maantiestöäkin ole suhteellisen lähellä... Viimeisin paikan siivuutus Dm7:llä viime vuonna, tänä vuonna vain lätän "painolastina". | ||||
|
|
12.07.2006 22:17 | Jorma Toivonen | ||
| Jussin kuvia seuranneena, saattaisi olla Ollista jonkinmatkaa Sköldvikiin päin. | ||||
|
06.07.2006 22:58 | Jorma Toivonen | ||
| Eipähän onnistu enää meidän vehkeissä - ikkunat liian korkealla tai kaukana tai pieniä tai eivät avaudu. Parhaiten onnistui Dr12:ssa ja Dv-sarjoissa (ja tietysti h-veturit). Eipä voi enää vastata pikkuharrastajien vilkutuksiin. | ||||
|
29.06.2006 00:02 | Jorma Toivonen | ||
| Jussihan sai parempia, AURINKOISIA kuvia matkan päätepisteestä Porvoosta, toivottavasti Tsl:llä on vielä uusi tulevaisuus edessä kierreltyään menneisyydessään, papereiden mukaan, ympäri Suomea. | ||||
|
25.06.2006 16:46 | Jorma Toivonen | ||
| Virallisesti Dv15-vetureiden käyttö Ri:llä loppui kesällä 1996, kun kunnossapidon toimet saaneerattiin Ri:n osalta. Papereiden mukaan Dv-15 veturit siirrettiin Hki:iin, tosin täällä taisi seistä vain kolme veturia "pätkässä" varalla. Vetureiden käyttö taisi olla aika vähäistä jo edellisenä vuonnakin, sillä Ri:llä oli v.1995 alusta v.1996 kesään "omat" Dv12-veturit, 2546 - 2568. Tämän jälkeenhän Ri:llä ovat kiertäneet Tpe:n Dv12-veturit. | ||||
|
|
22.06.2006 23:46 | Jorma Toivonen | ||
| Näillä 7-päätyvillä (1957,1977,1997) Dv15-vetureilla ei aikoinaan saanut ajaa Riihimäen laskumäen raidejarrujen yli, ilmeisesti renkaat liian ohuet, joten pyörien vastapainot ottivat "hiljentäjiin" kiinni. | ||||
|
22.06.2006 23:40 | Jorma Toivonen | ||
| Esi-sarjan veturit (1851 ja 1852) olivat Riihimäen käytössä valmistumisestaan (v. 1969) aina 1990-luvun alkuun, jolloin koko Dr14-sarjan siirrettiin Kv:n "kirjoille". 1852:ssa oli pieniä ongelmia suunnan kääntymisen kanssa niinkauan kuin muistan, ei korjaantunut edes suurissa huolloissa konepajalla, ilmeisesti suuntalaatikkoa ei tämän pienen vaivan vuoksi kannattanut vaihtaa. | ||||
|
22.06.2006 22:00 | Jorma Toivonen | ||
| Taitaisi olla liian hankalaa asentaa tuohon Fots:iin agregaatti Edm-vaunuja varten, jos sen kuitenkin täytyy seurata mukana. Liian yksinkertainen vaihtoehto? | ||||
|
20.06.2006 09:36 | Jorma Toivonen | ||
| Hilding Carlsson valmisti tätä korimallia eri kokoisina versioina vuoteen 1949 asti. Meidän Bm2 oli valmistajan 1938 vuosimalli, samanlaisella korilla valmisti Motala Verkstad 2kpl Bm3-sarjan vaunua vuonna 1939. Ainakin Tanskassa aikoinaan oli tämän mallisia kiskobusseja. | ||||
|
18.06.2006 19:17 | Jorma Toivonen | ||
| Samaa asiaa tarkoitin. Tässä on vasemmalla jalalla hoidettava kunnollisen kokoinen kytkinpoljin, oikealla jalalla hoidetaan äänimerkin anto. | ||||