Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.05.2006 00:29 | Jorma Toivonen | ||
| Yhteystiedot kun jotekin saisin. | ||||
|
07.05.2006 00:18 | Jorma Toivonen | ||
| Eipähän tämä mikään "raketti" ollut 2600hv:sta huolimatta. 14.12.-82 olimme lähdössä Hki:stä P61:llä, kun tämä ilmaantui Sr1:n eteen. Tällähän ajettiin tuolloin näitä rasitus-koeajoja Hki-Sk-Hki välillä. Tällä kertaa 61:ssä oli 64 aks., yleensä juna oli varsin pitkä - kerrankin 84 aks. Tpe-Sk välillä (tuolloin max. pituus sai olla 80 aks.), mutta muutoin olisi yksi autovaunu jäänyt Tpe:lle ja matkustajat olisivat joutuneet odottamaan autojaan ties kuinka kauan määränpäässä ja eihän pimeässä yössä kukaan tällä välillä havaitsisi ylipitkää junaa. Junan sn oli 110km/h, johtuen "puuvaunuista", tälläkin kertaa saavuimme myöhässä Sk:een, vaikka veturin melusaasteesta olisi voinut kuvitella matkan joutuvan nopeammin. Joskus kuulakkaalla pakkas-säällä Ri:llä kuuli kun P61 oli tulossa Hyvinkäällä kohti pohjoista. | ||||
|
|
06.05.2006 23:42 | Jorma Toivonen | ||
| Mikäli Perttua kiinnostaa, hajanaisia aikatauluja eri vuosilta voisi löytyä - ei tietoa ovatko vakinaisia junia. Uran alkuaikoina jäi joskus aikataulujen korjauslehtiä "varastoon", kun jakelussa ei eroteltu erikseen ajoalueella tarvittavia korjauksia aikatauluihin. | ||||
|
29.04.2006 13:51 | Jorma Toivonen | ||
| Dr13 pääsi käymään Ri:llä syyskuussa. | ||||
|
|
28.04.2006 19:18 | Jorma Toivonen | ||
| Sen vuorohan oli n. kuukautta myöhemmin. | ||||
|
28.04.2006 18:18 | Jorma Toivonen | ||
| Korttion ratapiha valmistui vasta 50-/60-luvun vaihteessa. 50-luvun alussa nykyisellä "ala-ratapihalla" oli kymmenkunta raidetta, paljon lyhyempiä kuin nykyään ja myös sen etelä-puolella oli vetopätkä/laskumäki. Alueella sijaitsi myös jonkinlainen hiilivarasto. Koottinkohan sinne pohjoiseen lähtevät tavarajunat, koskei aseman raiteilta 12 - 23 näyttäisi olevan vaihdeyhteyttä pohjoiseen. (ratapihakartta v.1952) | ||||
|
28.04.2006 17:33 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä Riihimäelle on aina tultu virallisesti Korttion länsipuolta. Tässä ratalinja taitaa olla jo nykyisellä paikallaan. Vanha linja oli "suorempi", taitaa olla juuri purettu tuosta oikealta - ratapohja ja pöllikasa. Mutka matkaan tuli samalla kun tehtiin uusi yhteys tavaratoimistolle pääradan alitse. | ||||
|
|
28.04.2006 17:26 | Jorma Toivonen | ||
| Tässä vaiheessa tiilitehtaasta jäljellä enää piippu. Paloi komeasti eräänä elokuisena iltana 60-luvun alussa. Hataran muistikuvani mukaan idän lähtö- ja tuloraide olisivat olleet sama vielä 60-luvun puoliväliin asti. Erkanemisvaihde saattoi sijaita linjasuojastustolpan jälkeen. Jussilan ylikäytävän puomivahti kävi kääntämässä vaihteen aina tarpeen mukaan. Oikean puoleinen raide oli ennen ratapihan "vetopätkä" (tai jonkinlainen laskumäki). | ||||
|
25.04.2006 16:55 | Jorma Toivonen | ||
| Tuulilasi häämöittää tuossa oikeassa reunassa ja häikäisysuojaa oikeassa yläreunassa (malli muistutti hivenen Dm7 tai ex. Dr13) | ||||
|
25.04.2006 15:53 | Jorma Toivonen | ||
| Ainakin ennen näillä täysilä venäläisillä pyttyjunilla oli sn 60 km/h, joihinkin mäkiin nopeuden nosto oli sallittu. T3116 varmaankin otti jo vauhtia pois Herralanmäen jälkeen alkavaa nopeusrajoitusta varten, joskus voi käyttää myös maastoa vauhdin hillitsimiseen, ettei joka paikassa tarvitse tarttua jarru-kahvaan. | ||||
|
|
25.04.2006 15:40 | Jorma Toivonen | ||
| Ei ehkä kuvasta hyvin käy ilmi, mutta kaikki toiminnot hoidetaan vasemmalla kädellä eli kuljettaja istuu kyljittäin hallintalaitteisiin nähden. | ||||
|
|
25.04.2006 15:38 | Jorma Toivonen | ||
| 70-luvulla oli "öljyjunilla" sn 35 km/h Ke-Olli välillä. Tosin silloin junapainot olivat vain 1500tn ja veturina usein Dr 12 ja "täydet tonnit" kulkivat vain Keravalle päin. Pientä taiteilua toisinaan aiheutti vain Nikkilän aseman kohta syksyisillä lehtikeleillä. Kerran tunnissa oli liikenteellisesti sopiva rako päästä Kytömaalta pääradalle kohti Riihimäkeä ja sitten hurussa saikin olla täydet tehot päällä ohi Hyvinkään. | ||||
|
|
25.04.2006 12:55 | Jorma Toivonen | ||
| Tässä aletaan jo olla ohi nopeusrajoituksen. Keravalta tultaessa rajoitus alkaa hieman ennen Nikkilän asemaa ja päättyy aseman jälkeisen sillan jälkeen juuri sopivasti ylämäen alkaessa. | ||||
|
|
25.04.2006 10:53 | Jorma Toivonen | ||
| Mielestäni pahempi paikka on Nikkilän jälkeinen ylämäki, johon ei saa vauhtia paikalla olevan nopeusrajoituksen takia. Tässä alamäessähän saa jo hieman kerättyä nopeutta tulevia ylämaita varten. | ||||
|
25.04.2006 10:43 | Jorma Toivonen | ||
| Tapion mainitsema asia on minulle aivan outo. Parisen kesää sitten, vet. tallien käytön muuttuessa, vietti toisen kääntöpöydän "montussa" rusakkopoikue elämänsä ensimmäiset viikot. Siellä oli turvallista asustaa heinikon suojissa, pöytää käännettiin erittäin harvoin ja saalistajat eivät löytäneet, mitä nyt joskus joku yksinäinen huoltokuljettaja yritti saada juttuseuraa hämmästyneistä poikasista. | ||||
|
19.04.2006 10:34 | Jorma Toivonen | ||
| n. 2400 litraa yhteensä. | ||||
|
19.04.2006 10:20 | Jorma Toivonen | ||
| Korj. ed. 244 Oulussa v.1944, 309 ainut Sk4-sarjalainen Rovaniemellä v. 1942. | ||||
|
|
19.04.2006 09:54 | Jorma Toivonen | ||
| 244 on pyörinyt Roi:n ympäristössä v. 1942 aikana, samoin kuin tästä sarjasta 309. | ||||
|
18.04.2006 23:35 | Jorma Toivonen | ||
| Ol 49-sarja 50-luvun alun puolalaista tuotetta. Tekn. tietoja esim.: työpaino - 145,2 tn, vettä 25 kuutiota, hiiltä 12 tn, pituus - 20675mm, nopeus - 100km/h, teho (?) - 1290hv, vetovoima 96kN, suurin aks.paino - 17,15tn, valmistettu 115 kpl. 72km:n matkaan - 15 pysähdystä - kului aikaa 1h50min. Johtava kond. meinasi kylläkin hermostua täysin lyhyiden pysähtymis-aikojen pidentymisistä, sillä pääsimme myös seuraamaan työskentelyä veturissa matkan aikana ja "hämäläiset" vaihtoajat eivät aina minuutissa onnistuneet. | ||||
|
|
18.04.2006 22:27 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä. Taitavat vieläkin ajaa päivittäin kaksi junaparia tällä välillä höyryn voimalla, mikäli rahat riittävät. Osittain toimintaa rahoittavat mm. engl. harrastajat, jotka maksavat saadakseen ajaa ja heittää hiiltä pesään. Käsittääkseni muutkin voivat saada maksua vastaan "koulutusta" höyryhevon käytössä. Syksyllä paikallinen veturimiehistö oli tosin huolissaan toiminnan jatkumisesta, myös PKP:lla (Puolan VR) on rahat vähissä. | ||||
|
|
18.04.2006 22:08 | Jorma Toivonen | ||
| Aika ei riittänyt. Useamman kaverin samanaikaiset vapaa-ajan järjestelyt eivät järjesty aina ongelmitta. Toinen kohteemme oli Varsova. | ||||
|
18.04.2006 16:38 | Jorma Toivonen | ||
| Molemmista päistä voidaan kuormaa siirtää erikseen sivusuunnassa ja muistaakseni tarvittaessa myös nostaa, tarkkoja lukemia en muista, mutta senteistähän siinä on kysymys. | ||||
|
18.04.2006 15:07 | Jorma Toivonen | ||
| Olihan se juhlavaa syödä lämpimiä voileipiä tauoilla, varsinkin jos laukku sattui jäämään vielä epähuomiossa lattialle vaihteistosta lisälämpöä saamaan. Ohjeiden mukaanhan vasemman puolen takimmaista konesuojan ovea ei olisi saanut avata, ainakin teoriassa haittaa moottorin imuilman saantia. Ilmansuodatin sijaitsee vasemm. puolen pikku-oven takana. | ||||
|
18.04.2006 14:30 | Jorma Toivonen | ||
| Tallien lämmitykseen ja höyryn antoon oli usein isotkin kattilahuoneet (huom. kuvan savupiippu), halot näihin laitoksiin kuljetettiin vielä silloin "omalla kalustolla" - ei kumipyörillä. Olisikohan ihmettelyn aihetta aiheuttaneet vaunut tähän tarkoitukseen. Mm. Riihimäelläkin taisi olla parikin veturinkattilaa tähän tarkoitukseen. | ||||
|
18.04.2006 13:58 | Jorma Toivonen | ||
| pjh - ken lienee tutkimassa lätän kääntöä kuvassa n:o 23481? | ||||
|
09.04.2006 16:43 | Jorma Toivonen | ||
| TALGO-junan erikoisen rakenteen perusidea syntyi v.1941 Espanjassa. TALGO sana "syntyy" sanoista: T = treen - juna, A = articulado - niveltyvä, L = ligero - kevyt, G = Goicoechea - keksijän nimi, O = Oriol - rahallinen tukija. Sitä en sitten osaakkaan kertoa miten ja milloin ko. nimeä kantava kiskokalusto-tehdas on syntynyt. | ||||
|
|
09.04.2006 16:03 | Jorma Toivonen | ||
| Veturi on saksalainen Krauss-Maffei:n valmiste. 8 kpl:een sarja valmistui vuosina 1982/1983. 2 kpl MTU 16-syl. dieseliä, kummankin teho 1535 kW ~ 2088 hv, 1900 r/min. Hydraulinen voimansiirto 2 kpl VOITH L520 rz U2 vaihteistoa. Paino 80 tn, nopeus 180 km/h. Ed. 5 kpl:n 353-sarja ja tämä 354-sarja tarkoitettu vetämään erikoisia Talgon valmistamia "pikajuna"-runkoja eripuolille Espanjaa, ylittävät rajan myös Portugalin puolelle. Itse havaitsin tälläisen kokonaisuuden Lissabonissa, veturina 353-sarjalainen, jonka erottaa mm. punaisesta värityksestä. | ||||
|
08.04.2006 23:55 | Jorma Toivonen | ||
| Eihän tästä tuu mittään... Kirj.virh. kun yrittää korjata tulee sama asia uudelleen, taidan jättää nämä teille osaavimmille ja alkaa seurata kuvia ilman kommentteja kuten tähänkin asti... | ||||
|
|
08.04.2006 23:50 | Jorma Toivonen | ||
| Aimon kanssa tuli muutama "reissu heitettyä", tuntui olevan erittäin "keräileväinen luonne". Minnekkähän kaikki hänen keräilykohteensa ovat joutuneetkaan... Jokunen vuosi sitten muistelen hänen esitelleen minulle jonkin Tv2:n numerolaattaa Toyotan takakontissa, oliko valettu Hy knp:lla häntä varten? | ||||
|
08.04.2006 23:40 | Jorma Toivonen | ||
| Näillä myöhäisillä illan tunteina alkavat ajatukset harhailla jo pitkin sivuraiteitakin, mutta nuorena koneapulaisena sain kuulla vanhemmilta kuljettajilta useinkin kommentteja mm. "kaksi-kielisistä" junansuorittajista..., joita vähitellen alkoi ilmaantumaan eteläiseen Suomeen. "Hitaana hämäläisenä" kului jonkin aikaa ennenkuin tajusin, ettei asia tainnutkaan koskea suomi/ruotsi - kielikysymystä. Älkää pojat olko aina niin tosikkoja, voi meitä ymmärtämättömiä joskus neuvoa ja oikoa hivenen toisinkin. No niin, nyt taisi tulla ajettua jo päätepuskimenkin läpi.... | ||||
|
|
08.04.2006 23:05 | Jorma Toivonen | ||
| Vr:llä virallinen kieli on mielestäni vieläkin vain suomi. Tämä kyltti on "täysin korvessa" - ei minkään yleisen kulkureitin varressa, joten ilmeisesti tarkoitettu vain varoitukseksi luvallisesti alueella liikkuville ammattilaisille. | ||||
|
|
08.04.2006 23:00 | Jorma Toivonen | ||
| Täällä Ri:llä muistan kuulleeni myös nimityksen "pellonraivaajasta", johtuneeko siitä että Vr5-sarja useimmiten työskenteli laskumäessä tyhjentäen tuloratapihaa. 50-luvun lopulla täällä työskenteli 1408-1410, 60-luvun alussa myös 1407 ja 1411. | ||||
|
|
08.04.2006 17:00 | Jorma Toivonen | ||
| Muutama mv-neg. löytyisi minultakin 60-luvun puolestavälistä täältä Ri:ltä (mm. 1408, 1310), ensimm. oman kameran harj. kuvia, muttei ole kalustoa lähettää niitä näille sivuille (ainakaan vielä), ja tämä nykyaikainen tietojen käsittelytaitokin varsin hataraa. | ||||
|
08.04.2006 11:22 | Jorma Toivonen | ||
| Pääsipä trumanni näyttämään kykynsä myös pikajunassa. Jouluaattona v. 1958 Tr2 1315 avusti 48-akselisen P12 Riihimäeltä Helsinkiin, lähtö Ri 13.00 - tulo Hki 14.05. Oikeista aikatauluajoista ei valitettavasti ole tietoja, eikä mahd. välipysähdyksistä (tuskin oli noin lyhyen ajoajan puitteissa). Paluu Pasilasta pelkällä veturilla kesti 1h 20min. | ||||
|
07.04.2006 08:42 | Jorma Toivonen | ||
| 880-sarjan Tk3:a löytyy 50-luvun puolivälin jälkeen silloin tällöin myös Ri:ltä. 880, 884, 886, 887, 888, 892, käytettiin siihen aikoihin yleensä vain työjunissa. 887 mm. 19.3.1957 korjausjunassa Kuurilassa. Tässä onnettomuudessa vaurioitunut Hr1 1005, kuljetettiin muuten 20.03.1957 Sk3:lla (n:o 374) Riihimäeltä Hyvinkään koenpajalle. | ||||
|
|
06.04.2006 19:27 | Jorma Toivonen | ||
| Nämä asiakirjat koskevat muuten vain ajanjaksoa 03.1942 - 04.1943. | ||||
|
|
06.04.2006 19:22 | Jorma Toivonen | ||
| Ajattelin lyh. tekstiä vähän loppupään numeroista löytyy vain 878 - 881, 884, 887 (vasta tammikuu 1943 lähtien), 898. Tv 1 594 löytyy ensimm. kerran 10-11.11.1942 ylim. työjunasta Roi-Kjä-Roi, al. klo 10.00 - lop. seur. pv:nä klo 05.25. | ||||
|
|
06.04.2006 15:36 | Jorma Toivonen | ||
| Isäni työkirjojen mukaan, hän nuorena lämm.harj. noihin henk.juniin päässyt, vakiona näyttivät olleen Roi - Kjä työjunat. Ao. Tk3-vetureita ei myöskään lyödy kirjoista, alkupään numeroista vain 800 - 809, -36, -37, -47, -48, 880 - 887 useimmiten, välistä muutama hajanumero. Tv1 594 löytyy myös muutaman kerran. 14.3.1942 85/86 vet. 880, 16.3.1942 93/92 vet.837, 17.3.1942 101/98 vet. 809 mm. | ||||
|
06.04.2006 12:31 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllähän hurun MGO:n möyrysivät iloisesti vetäessään n. 200 tonnia perässään "muijalan" mäkeä ylös. Vauhtia otettiin ns. Betonilan kohdilta ja löysäiltiin vasta Muijalan seisakkeen jälkeen. Iloisuus oli välillä tiessään ohjaamosta, ei hienoja jousitettuja istuimia vaan vanhat seinältä taittuvat läpyskät, joilla istumista ei voinut ajatellakkaan. Myöskään hyviä kiinnipitopaikkoja ohjaamossa oli vähänlaisesti hurun lähtiessä "loikkimaan", ei voine puhua hypähtelyistä yms. Myös oman jännityksensä hommaan toivat, kuten tunnettua, Lohjan seudun "jäykkäniskaiset" autoilijat vartioimattomissa tasoristeksissä. Tosin sinä päivänä vain yksi 6-satanen fiiu oli vähän täpärämmässä tilanteessa. | ||||
|
|
06.04.2006 11:06 | Jorma Toivonen | ||
| Vuonna 1981 Dr 13 - sarja oli vielä harvinainen Turun ympäristössä. 10 - 11.3. suoritimme kulkuominaisuuksien koeajoa VR:n uudella suurnosturilla, Edk 1000/4 + mittavaunu A 17,Salo - Paimio välillä nopeusalueilla 60 km/h - 120 km/h. Veturimme 2323 yöpyi Turun tallissa. 5.3.1981. ajoimme Nummela - Lohja väliä veturina 2309 60 km/h - , 90 km/h nopeus ritti veturimiehistölle, sillä veturin kulkuominaisuudet loppuivat siihen. Rataosan sn tavarajunille oli silloin 60 km/h. | ||||
|
|
06.04.2006 08:05 | Jorma Toivonen | ||
| Vuoden 1942 aikana Roi-Kjä alueella liikkuivat Sk 2-sarjasta veturit 208, 209 ja 210. Roi-Kjä-Roi välillä liikkui ilmeisesti vain yksi aikataulun mukainen tavarajuna - 6231/6232 - , joka useimmiten ajettiin Sk 3 tai Sk 4 sarjan vetureilla. Kulussa oli runsaasti ylim. työjunia, jotka useimmiten ajettiin Tk 3 sarjan vetureilla, samalla sarjalla ajettiin myös ko. välin henkilöliikenne. | ||||
|
31.03.2006 23:49 | Jorma Toivonen | ||
| Trumannin äänen erotti selvästi kuuluvasta kilinästä (kolinasta), liekö laakerien välykset olleet suuremmat kuin muissa veturi-sarjoissa. | ||||
|
31.03.2006 23:26 | Jorma Toivonen | ||
| Erään uran "ammatillinen päätös". Ura alkoi yli 2-tuhatta numeroa ja yli 3-kymmentä vuotta aiemmin. 30.03.1973 lämm.harj. junalla 2213 Ri-Kv aamuvarhaisella kv:n veturilla n:o 1082, 86 aks. 890 tn:n junapainolla sai poikanen heitellä hiiltä pesään aivan riittävästi, muttei silti meinannut paineet pysyä "tapissa". Paluumatkalla oli Ri:n "oma kone", 1051, joka oli jäänyt Kv:aan ed. päivänä laakerivaurion vuoksi (näitähän sattui usein loppuaikoina, - johtuen osaltaan kulj. ammattitaidosta-, kuka nyt halusi hiilenpölyyn ja kuumuuteen, jos oli mahdollista saada diesel-veturi rikkoutuneen veturin tilalle.) | ||||
|
31.03.2006 22:54 | Jorma Toivonen | ||
| On ilmeisesti Oitin taajaman jäteveden puhdistamo, paikalla olevista kuopista kuljetettiin aikoinaan savea asemaa vastapäätä olevaan toiseen tiilitehtaaseen, toisen tehtaan savikuopat ovat ent. Oitin asemalta länteen radan eteläpuolella. | ||||
|
31.03.2006 22:46 | Jorma Toivonen | ||
| Onko joku muukin joskus käynyt Mommilassa. Varsinkin 60-luvulla , teini-iässä, tuli usein matkustettua Ri-Mla-Ri lätällä usein kaukana taustalla näkyvään mummolaan. Mieleen jäi odotuspenkkien edessä olevat kauniit kukka-istutukset, 50-luvun lopulta junanlähettäjän opaste-lyhty, joka riippui koukussa aseman rappujen edessä olevassa sähkötolpassa johdon päässä (eipä ollut patterilamppuja silloin). Ko. ylikäytävä tuli usein ylitettyä myös "super-majorilla", octavialla, kuplalla - kenen isännän asioilla kulloinkin kuvaajan takana olleessa kaupassa kävin. | ||||
|
30.12.2005 10:54 | Jorma Toivonen | ||
| Aluksihan päätykytkimet olivat pussissa piilossa, kuten Dm 12:ssa nykyään. | ||||
|
|
30.12.2005 10:43 | Jorma Toivonen | ||
| Kuva taitaa olla ennemminkin Riihimäeltä. | ||||
|
05.12.2005 18:26 | Jorma Toivonen | ||
| junan n:o 1670, Ri - Sld, 152 akselia, junapaino 878 tn. Lähtö Ri:stä klo 13.20, tulo Sld klo 14.35. Paluujunana 1671 Sld - Ri, 124 akselia, junapaino 1819 tn. Lähtö Sld klo 18.00, tulo Ri klo 19.30. |
||||