Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.03.2022 03:52 | Arto Lopia | ||
| Timo: Mä jatkan polttoöljyllä niin kauan kun sillä vaan on mahdollista lämmittää, sitten voi siirtyä dieseliin, hintaero ei ennen tätä kriisiäkään ollut kovin suuri. Ainahan on lpg, sitä saa monenkokoisissa purnukoissa ja pulloissa, Asianmukaisiin säiliöihin sitä myös toimitetaan säoliöautoista. Mä olen yrittänyt nyt tarkkailla noita Operailin vetureita, mutta ei ne savuta silloin kun ne oikeasti kovalle joutuvat Hiukkaset ja pienhiukkaset nyt vaa ovat eri asia, se musta käry ei ole pienhiukkasia. No olkoon mitä ovat. Laitan tohon yhen linkin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Pienhiukkanen |
||||
|
23.03.2022 03:29 | Arto Lopia | ||
| Mä voin hatarasti kuvitella Lajusen piiskatukassaan ja fordsierralla jahtaamassa Keravan kisuja. Se nyt on vaan jokseenkin yhdentekevää pohdiskella maailmankieliä ja yhdys-sanoja ja semmosia. Stadilainen on stadilainen, sille on vaan yks määritelmä. Se ei oo kämppä töölös. |
||||
|
Kuvasarja: Tšornobyl ja Ukrainan piina |
09.03.2022 01:03 | Arto Lopia | ||
| Otetaan vielä vähän akvaviittiä halvan hotellin terassilla... | ||||
|
Kuvasarja: Tšornobyl ja Ukrainan piina |
05.03.2022 03:35 | Arto Lopia | ||
| Mä en näillä lähtötiedoilla vielä nostaisi Putinia Hitlerin tai Stalinin vertaiseksi PÄÄLLIKÖKSI, Adolf ja Josef oliovat aivan eri sarjassa, ja väite loukkaa heidän uhriensa muistoa. Toisten ihmisten kokema hätä ja tuska ei ole koskaan oikeutus nostaa omaa moraalista käsitystä. Hirmutyöt ja sinänsä tavallinen sota ei ole sama asia kuin järjestäytynyt kansanmurha. Pidä tää mielessäs. Jotkut on joskus joutunut vaeltamaan pitkin Venäjänaroja, osittain junassa, osittain kuorma-auton kyydissä, välissä sadan kilsan kävelyt mutta matka oli pitkä ja paljoa ei omaisuuttaan voinut mukanaan kantaa. Tallinnaan vei marssi ja siitä Hankoon. Mä en unohda, vaikka en itse matkaa suorittanutkaan. Vielä on ihmisiä joilla on omakohtaisia muistoja. |
||||
|
04.12.2021 22:11 | Arto Lopia | ||
| Ei tuo tehdas mennyt konkurssiin, se vaan lopetettiin. Tämän tyyppinen liiketoiminta vaan jotenkin "sattumalta kasaantui" Ruotsalaisen yhtiön omistukseksi. Käytännössä oli vaan kolme isoa sementtitehdasta suomessa, eli Parainen, Lappeenranta ja Virkkala. Virkkalan tehtaan kohtaloksi muodostui lopettaminen, koska tehtaan vieressä ei ole kalkkikaivosta, Tytyrissä on ja sieltä autoilla ajettiin raaka-ainetta Virkkalaan. Inkoon satamasta voi ajaa ja ajetaan kalkkikiveä Tytyriin, jossa se jalostetaan, mutta Paraisten tehtaalla on oma satama aivan tehtaan vieressä, joten päätös Virkkalan lopettamisesta lienee ymmärrettävä. Lappeenrannalla oli etäisyys etuna verrattuna näihin etelä kahteen tehtaaseen. Itseasiassa Virkkalan Kalkkitehtaalla oli aikoinaan oma rautatie Ojamolta Virkkalaan, rokotiili veti vaunuja. Virkkala ruokitiin aluksi Ojamolta. Jos aihe kiinnostaa niin kyllä siitä tietoa löytyy. |
||||
|
|
30.11.2020 21:10 | Arto Lopia | ||
| Timo: Kyllä sarjavalmistetut moottorit on aikalailla tasalaatuisia, sarjavalmistuksen laaduntarkkailu ei suosi keskivertoa parempien moottorien valmistusta, eikä toki huonompienkaan. Jos ajattelee asiaa siltä kannalta että on pakoputki suoraan ylöspäin, niin täytyy muistaa se että siellä on pakko olla joku vesitasku tai muu tila johon sadevesi kertyy, tai sen pitäisi poistua sieltä mutta jos ei poistukkan. Kun sitten kun tuommonen kone käynnistetään on syöttö täysillä kunnes kierroslukusäädin saa jotain tietoa ja alkaa toimimaan. Käynnistyksessä ahtimet spoolaavat ja koneen toiminta on mitä on, joten syntyy nokea ja jos siellä vielä on vettä niin kyllä siinä mustuu mitä vaan. Typenoksidit ja pienhiukkaspäästöt ovat ne jotka dieselissä tuottavat ongelmia, ja musta savu ei taida olla kumpaakaan. |
||||
|
30.11.2020 19:49 | Arto Lopia | ||
| Hieman hassua ettei siitä jota käyttää joudu maksamaan, olisihan langat siellä käytettävissä. Samalla logiikalla nopeilla radoilla joilla ajellaan kalustolla joka ei nopeutta pysty hyödyntämään, pitäisi saada hieman halvennusta siitä ettei käytä rakenteen kaikkia ominaisuuksia. Ei kyllä sekään ihan reilulta tunnu, että makselet langoista joita et tarvitse, vähän kakspiippunen juttu. Nykyinen toimintatapa on kyllä näille uusille operaattoreille reilu ja oikeudenmukainen, kun ei taida muutaman veturin pyörittämiseen sopia sähkö- ja dieselveturit mitenkään järkevästi. Jos jonkin politiikan mukaisesti ei suomeen sopivaa käytettyä sähköveturia saa, niin ei taida saada dieseliäkään. VR:n dieselveturien keski-ikä taitaa olla aika korkea verrattuna näihin kahteen "merkittävään" yksityisen puolen dieselvetimiin. Ihan hauska ajatusleikki olis jos saisit arvottuna VR:n käytössä olevasta Dv12 ja Sr1 vetureista kymmenen kumpaistakin, niin mitenköhän siinä mahtais käydä? Oletuksena siis, että olisi mahdollisuus kehittää organisaatio joka näillä voisi operoida. |
||||
|
26.10.2018 22:03 | Arto Lopia | ||
| No en sen enempää noiden koneremonttien kanssa painiskele, että aivan varmaa tietoa olisi koko Perkinsinsin tuotannon varaosien saatavuudesta. Traktoreihin ja semmosiin tuntuu ainakin osia olevan saatavilla, jotkut valetut osat ovat olleet hankalia hankkia. Monenlaista osaa voi teettää ihan järkevillä hinnoillakin, tai sitten voi vaihtaa koko koneen suurinpiirtein samanlaiseen. Suomestakin löytyy monenlaista osaajaa jotka tekevät tarvittavia osasia, mutta museoväki varmasti nämä tietää. Yleensä jenkkikoneisiin(työ) saa hyvin osia, mutta Perkins ei varsinaisesti sellainen ole. USA on yleensä sellainen kertakäyttökulttuurin esimerkki, mutta kuitenkin siellä tehtyihin koneisiin on perinteisesti saanut hyvin varaosia. | ||||
|
|
24.10.2018 22:08 | Arto Lopia | ||
| Perkinsiin taitaa löytyä ihan hyvin osia, vanhoihinkin. Mahindra Intiassa tekee kai noita vanhempia Perkinssejä ja muitakin huipputeknisiä laitteita. Taitaa olla maailman suurin traktorivalmistaja, ainakin valmistusmäärällä mitattuna. Varmasti on päästönormit ihan kunnossa Mahindran tekemissä 60-luvun kopioissa. Tehtaan nurkissa on ureaa. | ||||
|
18.07.2018 02:52 | Arto Lopia | ||
| Lohjan vesiviskurista työmiehet otti helteisenä päivänä virkistävän suihkun, ja tämä on tapahtunut aikaisintaan 80-luvun loppupuolella. Tuskin silloin enää rautatien vesitorniin vettä pumpattiin, mutta olisiko vesiviskuri yhdistetty vesijohtoverkoston vesitorniin mikä ei edes ole mitenkään kaukana. Torni on Wikipedian mukaan valmistunut vuonna 1966, jolloin on vielä ollut tarvetta vesittää vetureita. Se oli vaan jotenkin niin huvittavan näköistä kun ukko meni vesiviskurin alle ja toinen käänsi hanan auki ja sitä vettä tuli oikein kunnolla, jäi mieleen. | ||||
|
12.05.2018 00:20 | Arto Lopia | ||
| Tälle maallikolle tuottaa vaikeuksia ymmärtää miten maa on muuttunut litteästä pallomaiseksi. Huomionarvoinen kummastelun kohde on myös se, että miten pallomaiseksi muuttunut maa onkin jossain vaiheessa alkanut kiertää aurinkoa. Mielestäni tuon kaltaisten muutosten tulisi olla melko selkeästi havaittavissa. Olen aivan varma, että litteän läpyskän muuttuminen pallomaiseksi aiheuttaa sen pintaan sellaisia muutoksia jotka pitäisi olla selkeästi havaittavissa. | ||||
|
09.05.2018 22:50 | Arto Lopia | ||
| Ehkä viljan tuonti ja vienti on siinämäärin vähäistä ettei ole järkevää ylläpitää sen lastaamiseen ja purkamiseen liittyviä laitteistoja ja varastoja. Vilja on suhteellisen halpa bulkkituote ja tuotanto ei käytännössä koskaan ole lastauspaikan yhteydessä, eli maantiekuljetusta tarvittaisiin joka tapauksessa ja kulkee sitten sillä lähtösatamaan saakka. Toisinpäin asia voisi olla toisin, mutta materiaalivirrat taitavat silloinkin olla kovin ohuita. | ||||
|
05.05.2018 00:33 | Arto Lopia | ||
| Silloin ratsuväki saattoi olla ihan vakavasti otettava asia, nykyään on traktoreita ja muita konevoimalla toimivia vetokoneita olemassa. | ||||
|
05.05.2018 00:17 | Arto Lopia | ||
| . | ||||
|
|
26.04.2018 20:06 | Arto Lopia | ||
| Ihmisellä on aina ollut suunnaton tarve pystyä hallitsemaan luonnonilmiöitä, täydellistä hallintaa ei koskaan olla saavutettu, ainoastaan jonkinlainen sietokyky. Nyt ihmiskunta on haltioissaan kun kuvittelee vaikuttaneensa koko maapallon ilmastoon, ja siitä innostuneena kuvittelee pystyvänsä vaikuttamaan ilmiöön jonka on kuvitellut aiheuttaneensa. Kreikkalaisessa mytologiassa oli Zeus jota piti pyrkiä miellyttämään, niin ei taivaallinen sähkökipinä jysähtänyt päälakeen. | ||||
|
|
24.04.2018 22:43 | Arto Lopia | ||
| Missä määrin viljaa junilla kuljetetaan? | ||||
|
24.04.2018 22:39 | Arto Lopia | ||
| Onko vandaaleilla jokin oikeus tuhota kaikkea jos joku ei ole sitä estämässä, ja siten vastuu vandalismista siirtyy joillekkin muille kuin vandaaleille? Melko vandaalin asenne täällä tuntuu monella olevan, eli jos sen pystyy rauhassa rikkomaan on vastuu omasta toiminnasta siirtynyt muualle, ja saa rikkoa. Tuollainen ajatusmaailma on jotenkin kieroutunut, vaikka sitä ei käytännössä toteuttaisikaan. | ||||
|
|
21.04.2018 01:21 | Arto Lopia | ||
| Logistiikka on ihmeellistä. Ehkä se kala ja purkin metalli olisi pitänyt tuoda siihen kaupan vieressä olevaan purkittamoon, ja näin se olisi sitten lähiruokaa tai jotain egologiikkaa noudattavaa ego-juttua. Voihan olla, että se fisu oli pyydystetty ilmoitetussa paikassa ja laiva oli jatkanut matkaansa Aasiaan kalastellen siinä matkan varrella. Ehkä, ehkä ei, ken tietää. | ||||
|
|
21.04.2018 01:03 | Arto Lopia | ||
| Ei huoleta, enemmän huolettaa sun argumentaatiovirheet. Olkiukkoo kyhäät. | ||||
|
|
21.04.2018 00:00 | Arto Lopia | ||
| On ihan muodikasta olla huolissaan ympäristöstään, muovipusseista ja sen sellaisesta. Jos nyt aivan suunnaton ilmastoahdistus painaa päälle, niin nyt kannattaa toimia ja ottaa yhteyttä paikalliseen mielenterveystoimistoon. Reilu annos neuroleptejä auttaa irrationaalisiin pelkotiloihin melko tehokkaasti. Niin, ne rikkipesureista tulevat ainekset todellakin lasketaan pääosin mereen, tosin ne ovat käyneet läpi tietynlaisen kemiallisen prosessin, jonka tarkempaa toimintaa en ala selittämään. En osaa. |
||||
|
05.01.2018 03:49 | Arto Lopia | ||
| En minä ainakaan mitään vahingoniloa todellakaan tunne, paljonhan 1009 kilometrejä tuntuu keräilevän. Päinvastoin, olen iloinen kun ajatte ja veturi on usein liikkeellä. Ei kai sitä voi kiistää, että 1009 on usein myöhässä, vaikka vertaisi ajojen määrään, silti se syy kiinnostaa. Koneita joita paljon käytetään, niin niitä myös paljon ennakolta huolletaan. Oli se sitten Volvo tai höyryveturi. Volvoakin voi huoltaa, ei pelkästään korjata. Jotain kokemusta on itselläni koneiden ennakkohuollosta, parikymmentä äijää vaihtaa koneeseen juhlapyhinä osia jotka eivät edes ole rikki, ja tämä vain siksi ettei joku viikko ole 100 äijää ja ämmää ilman konetta jonka käyttämiseen ovat palkattu. Osatkin ovat usein sellaisia, ettei niitä saa alle puolen vuoden tilausajalla, ja varmasti ei ole kysymys kunnossapidon rajattomista resursseista. Joku on tarkkaan laskenut, että näin kannattaa toimia, ja ihan taloudellisin perustein päätynyt tulokseensa. Varmaan joku puunmurskaamokin on melko riippuvainen tuotteiden ostajista, ja siksi se puunmurskaaminen loppuu jos sitä murskataan vaan siinä määrin kuin tuotantokoneisto toimii. Itselleni on aivan sama vaikka joku palkkaa pystyisikin nostamaan, itse en edes suostuisi ilman käypää korvausta toimimaan minkäänlaisen yrityksen tai edes yhdistyksen toimitusjohtajan/toiminnanjohtajan tai edes hallituksen jäsenenä. |
||||
|
|
01.01.2018 04:41 | Arto Lopia | ||
| Höyryveturi ei varmaankaan ole mikään huoltovapaa työkone. Tuhatysiä hoitaa tietääkseni ihan taitava henkilöstö, mutta silti on jatkuvia teknisiä ongelmia. Pikkuhiljaa alan uskoa, ettei koneen huoltoon panosteta riittävästi taloudellisia tai muitakaan resursseja. Vastaavia koneitahan on muillakin käytössä, eikä ne samalla tavoin hajoile. VR:n konettakin käskytetään oikein kunnolla ja silti se kestää. Viimeksi kun VR:n vastaavan koneen tuossa kuvan paikassa bongasin, niin oli meno aivan toisenlaista, oli varmaan kaikki otettu koneesta irti. Siitä huolimatta se pysyi aikataulussaan. | ||||
|
|
31.12.2017 15:02 | Arto Lopia | ||
| Nyt se on nyykähtäny Lahteen, pitikin kyllä vähän epämääräistä ääntä kulkiessaan. | ||||
|
27.10.2017 23:19 | Arto Lopia | ||
| Näin tämän muistomerkin jollain museoajelulla junan ikkunasta, paikantaminen oli hieman haastavaa, mutta seuraava tunnistettava paikka oli Hakamaantie. Myöhemmin kävin etsimässä muistomerkkiä, mutta en löytänyt. Mutta tuossa se on kuvattuna ja tarkemmat koordinaatit olisivat tervetulleita. Muistomerkit on kai tehty muistamista varten, niiden vieressä voi vaikka viettää pienen hetken ja polttaa vaikka tupakin, ja ehkä ne herättää joskus umpiluussa jonkinlaisen ajatelmankin. Niillä on aina jotain annettavaa, ainakin minulle. | ||||
|
14.08.2017 21:22 | Arto Lopia | ||
| Tavallaan ihan ymmärrettävää, että kuorma-autoilla elinkeinonsa hankkivat eivät oikein siedä vpk-yhdistysten toimintaa omalla alallaan. Kilpailuasetelma on täysin mahdoton. Höyryvetureiden vesittämisen varaan ei kyllä kukaan voi liiketoimintaansa perustaa, tavallaan voisi ajatella yhdistysten omistamien höyryvetureiden vesityksen olevan aivan hyväksyttävää toimintaa. Ovat tavallaan verotuksen osalta samassa asemassa. | ||||
|
|
14.08.2017 01:22 | Arto Lopia | ||
| Näinhän se pääasiassa siis menee kuten Juha kertoo. On toki mahdollista, että VPK-yhdistys omistaa säiliöauton jota sitten käyttää siihen mihin katsoo sitä tarvitsevansa, mutta yhdistys ei vaan voi verotuksellisista syistä harjoittaa liiketoimintaa aivan miten haluaa. Kuinka vapaa on sitten vpk, joka on täysin alistetussa asemassa pelastuslaitokseen. Mukava reservihän nuo VPK:t ovat, mutta kuinka kauan, kun niiden toimintavalmiutta huononnetaan varainhankintaa hankaloittamalla. | ||||
|
|
14.08.2017 00:31 | Arto Lopia | ||
| VPK on ymmärtääkseni yhdistys joka siis päättää omasta toiminnastaan itsenäisesti ja voi omistaa myös autoja. Luultavasti jokaisessa VPK:ssa on jokunen jäsen jolla on vaadittava ammattipätevyys veden kuljettamiseen. Yhdistys ei vaan saa kilpailla yritysten kanssa samoilla apajilla. Verottaja kohtelee yhdistyksiä ja yrityksiä vähän eritavoin. | ||||
|
23.07.2017 21:51 | Arto Lopia | ||
| No en minä sillä, että olis ollut kyseessä aivan kohtuuton toimenpide, olen vaan hyvin allerginen kaikille kulkua rajoittaville jutuille. Ymmärrykseni kulkemisen rajoittamiselle kyllä löytyy tästä kommenttiketjusta. | ||||
|
|
23.07.2017 18:48 | Arto Lopia | ||
| Nopeasti se on saatu lämmitettyä, tai ehkä se ei täysin päässyt edes jäähtymään. Mitä kävin kattelemassa, niin näytti ettei siellä minkäänlaista tulta pesässä ollut. Toivottavasti nyt on edessä huolettomampia kilometrejä kuin aikaisemmin. | ||||
|
|
22.07.2017 23:30 | Arto Lopia | ||
| Mikä tuosta on tarkelleen ottaen hajonnut, laahustelin akselilaakerit vai joku muu laakerointi? Tänään jo pistivät pakettia nippuun, mutta eipä tuota päässyt kattelemaan ja kyselemään. En sitten tiedä kenen oikeudella pääsy oli kielletty, mutta ymmärrän kyllä ettei ole kiva hommia tehdä jos on jos jonkinlaista viisastelijaa pällistelemässä. Asetinlaitekopillehan tuosta menee tie, eli ei ole asemarakennuksen omistajan päätettävissä kuka siitä kulkee ja kuka ei. | ||||
|
22.07.2017 21:27 | Arto Lopia | ||
| Minusta on ihan hieno asia jos joku pystyy ja haluaa omalla rahalla ja riskilla ylläpitää, hankkia ja kunnostaa jotain museokalustoa. Kovin moni meistä ei siihen kykene. Otsollahan vois ajella Lohjan satamaradalla, mutta tuskin se onnistuu, eiköhän anneta senkin radan mieluummin pusikoitua kuin päästää HVM sinne. | ||||
|
|
21.07.2017 23:31 | Arto Lopia | ||
| Nyt 1009 jäi suht hyvään paikkaan, lähistöllä on kalustoa ja osaamista isojenkin osien liikuttelemiseen. Niin ja lisäksi myös mielenkiintoa hommaa kohtaan :) | ||||
|
07.07.2017 01:26 | Arto Lopia | ||
| Tai ehkä liikkuvan kaluston operoijat olisi siirrettävä henkilöstöyhtiöön josta saisi henkilöstöä vuokrata. Työstä kieltäytyminen tietysti aiheuttaisi työsuhteen katkaisemisen, ammattipätevyyden menettämisen ja siten työttömyysturvan ja ammattisuojan menettämisen toistaiseksi määrittelemättömäksi ajaksi. Vai ei vai ;) | ||||
|
|
07.07.2017 01:15 | Arto Lopia | ||
| No jos se tuohon on pysäköity luvatta, niin ehkä liikenteenohjaus ei ole vielä aivan valmis hallitsemaan useamman liikennöitsijän liikkumista rataverkolla. Onko lainsäädännössä joku porsaanreikä joka estää moisen luvatta pysäköidyn junan siirtämisen sopivampaan paikkaa omistajan kustannuksella? Ehkäpä sen siirto ei onnistunut sit niin millään kun seisontajarrun/junajarrun käyttöön koulutettua henkilöstöä ei mistään löytynyt ja junan oman henkilöstön työtunnit oli tullut täyteen ja siten eivät voineet hommaa mitenkään edesauttaa, rikkomatta työaikamääräyksiä. | ||||
|
06.07.2017 23:58 | Arto Lopia | ||
| Värikylläisyys ja syväterävyys ainakin parantui. | ||||
|
|
06.07.2017 23:55 | Arto Lopia | ||
| No varmasti jollain raiteella aikaansa viettävä kalusto aina vähän heikentää liikenteenohjauksen mahdollisuuksia tehdä erilaisia poikkeavia järjestelyitä, mutta berneröity romukalustohan ei tälläistä tietenkään aiheutta. Onks se kilpailu muuten ihan hyvä juttu, kunhan kilpailevat jonkun muun kuin harrastajayhteisön hyväksymän museoliikennöitsijän kanssa. | ||||
|
24.06.2017 01:19 | Arto Lopia | ||
| Mikä kolmipyörien kulkureitti tuossa kuva oikeassa kulmassa menee? | ||||
|
19.06.2017 01:10 | Arto Lopia | ||
| Kai ne päästöt, mitä lie ovatkin, niin jäävät sinne missä ajoneuvon polttoaine on tankattu. Jos ja kun ulkomaan kilvissä olevat kuljetusyksiköt lisääntyvät, niin ei se VR:n päätös ole. On ihan positiivista, että iso valtion firma mukautuu noinkin helposti vallitsevaan asiantilaan. Rakennusalan pikkufirmat sopeutuivatkin hyvin nopeasti, tai osa no ei sopeutunut ja niiden kohtalo oli mikä oli. Mikä hemmetin kansallismielisten intohimojen kohde tuo kuljetusala oikein on, mitä lie natseja ja ulkomaalaisvastaisia oottekaan :P | ||||
|
19.06.2017 00:56 | Arto Lopia | ||
| Minkälaisilla vaunuilla noita säkkejä olisi sopivaa kuljettaa? Laidat on oltava, muuten valuvat pikkuhiljaa reunan yli ja löytyvät ratapenkalta. Tuoltahan ne on helppo onkia ylös vaikkei laidatkaan olisi nousevat, liina kiinni jne... Tota "putinin paskaa" liikkuu aikamoisia määriä, eli ei ihme että kelpaa VR:lle ;) | ||||
|
03.08.2016 00:42 | Arto Lopia | ||
| Omassa vanhassa ja raihnaisessa autossani ei ole ollut havaittavissa vaihteiston puolesta minkäänlaista kylmäkankeutta, vaikkei siinä ole mitään esilämmitysmahdollisuutta. Autossa on pakat jotka napsii kiinni ja ovat öljynpaineella ohjattuja, veturissa niitä ei ole, on vain turpiinikytkimiä. Kenties aiheuttaa vähän erilaisen toiminnan pakkasilla. Näin kuvittelen, saatan olla aivan väärässäkin. | ||||
|
|
01.08.2016 03:52 | Arto Lopia | ||
| Pienet koneet on jonkinverran erilaisia toiminnaltaan, niissä tehonsäätö on enemmän kierroperusteista ja ei ne sillätavalla ryntäile. Nämä isot koneet ei ole sillatavalla kiinnostuneita kierroksista, ne lisäävät syöttöä jos tavoiteltua kierroslukua ei syystä tai toisesta tavoiteta ja jos ei ole kuormaa niin syöttöä lisätään ja jos syöttöpumppu/rpm-säädin ei reagoi riittävän nopeasti keventyneeseen kuormaan, niin kone vingahtaa ehkä korkeasti ja kovasti ja hajoaa. Ovat melkein vakiokierroskoneita ja tehonsäätö on kai syötöstä riippuvaista. Mä en vaan ymmärrä, että miksi noissa olisi joku tietty nopeus jolla voi ajaa loputtomiin tehot täysillä. Jokaisella vaihteellahan on kai oma turbiinipyörästö ja siksi eri vaihteilla on tavallaan sama tehohäviö, jos siis niillä on samanlaiset turpiinit. Vaihteisto on todella hieno keksintö noissa ja varmasti hankala saada toimimaan optimaalisesti, mutta kun se saadaan toimimaan, on se aivan voittamaton konstruktio. Sähköhimmelit on noihin verrattuna aikamoisia kötöstyksiä. | ||||
|
|
29.07.2016 00:50 | Arto Lopia | ||
| Siirtykö vaihteistoöljyn lämpö samaan jäähdytysnesteeseen joka jäähdyttää moottoria? Kysymys kai on siitä kuinka paljon lämpöä koneistosta saadaan siirrettyä pois, ja tuntuu melko kummalliselta jos kyseiseen asiaan ei liittyisi ulkoilman lämpötila hyvinkin olennaisesti. Useimmille laitteillehan on speksattu jokin lämpötila-alue, jolla niiden luvataan toimivan luvatulla tavalla, onko Dv12-veturille olemassa jotkin lämpötilarajoitukset, joiden ulkopuolella ei toiminta enää ole valmistajan lupaama? | ||||
|
17.07.2016 00:36 | Arto Lopia | ||
| Helsinki on nykyään varsin omituinen paikka jossa "neo-internationalistit" tuntuvat säilyttävän historiaa valikoivasti, eli tuonkin vesiviskurin kohtalo ei varmaankaan ole ollut aivan itsestään selvää. Sinänsä saisivat kaupungissaan mellastaa ja tuhota historiaa siten kun kunnallisvaaleissa valitut "hihhulit" parhaaksi toteavat, mutta kun se on tämän maan pääkaupunki, eli myös tälläisen lohjalaisen "maalaistollonkin" kaupunki, niin asia ei ole aivan niin yksiselitteinen. Case-Malmi Airport noin niinku viitteenä. | ||||
|
22.10.2015 00:12 | Arto Lopia | ||
| No jos vapaassa markkinataloudessa toimitaan, niin mahdollisten kilpailijoiden toimintaa on pyrittävä hankaloittamaan kaikilla mahdollisilla keinoilla. VR ei edelleenkään ole mikään monopolitoiminnan harjoittaja, ihmiset ja tavarat saadaan liikkumaan myös muullatavoin kuin kiskoja pitkin. Rautatieliikenne ei kai milloinkaan ole ollut valtion tai VR:n yksinoikeus. Hanko-Hyvinkää ratakin on yksityisin varoin rakennettu, mutta jotenkin se, niinkuin moni muukin yksityinen rautatie on päätynyt valtion omistukseen. Toiminnan kannattavuus on ollut kai niin huonoa, ettei mikään muu taho kuin valtio ole sitä halunnut harjoittaa. Mut mä jatkan tätä oppositiossa olemista taas toistaiseksi, kunnes taas valaistuksen koen ja totean, ettei teidän kanssa kannata keskustella :) |
||||
|
21.10.2015 22:09 | Arto Lopia | ||
| Miksi muuten joidenkin mielestä Hr/Dr13 oli epäonnistunut konstruktio? Tehoa oli, nopeutta riitti sen mitä tarvittiin, akselipaino oli melko matala, vetokyky suurehko? Jos tilaaja speksaa jotain ja suunnittelija sen pystyy toteuttamaan, niin eikö silloin olla päästy tavoitteeseen. Alku oli kai hankalaa, mutta se on kai kaikkien vetureiden kanssa sitä ollut, myös Dv12 on nautiskellut alkuaikojen ongelmista, mutta silti uskallan väittää sen olevan Suomen onnistunein veturityyppi. Aika harva 60-luvun tuote on nykyäänkin vielä täydessä tuotantokäytössä, edes modernisoituna, tai modifioituna. Laahakaivinkoneita on ehkä muutamia, mutta se johtuu ainoastaan siitä, ettei uudempia ole valmistettu. | ||||
|
|
21.10.2015 19:32 | Arto Lopia | ||
| Varmaankin tuo nopeakäyntisten ja suuritehoisten dieselmoottoreiden käyttökohteiden vähäisyys on todella ollut syynä siihen, miksi niitä ei oltu aikoinaan kehitelty, höyryveturi kun tarjosi tutun ja turvallisen vaihtoehdon. 40-luvulla eräs mäntämoottorityyppi saavutti kuitenkin eräänlaisen teknisen huippuhetkensä, suuri teho pienessä ja keveässä paketissa oli erityisen tärkeää ja myös kestävyys lähes jatkuvalla huipputeholla käytettäessä, käyttökohteina ainoastaan lentokoneet ja jotkin erityisen nopeat pinta-alukset. Taantuneet sittemmin lähemmäs ruohonleikkurin moottoria tekniikaltaan. Enemmän taloudelliset kuin tekniset asiat olivat syynä siihen, ettei veturiin hyvin sopivaa isoa dieseliä aikoinaan ollut, näin uskon, ja tähän kai Kimmokin viittaa. Materiaali- ja valmistustekniikan kehittyminen kai on syynä siihen, että lähes jokaisella on käytettävissään erittäin tehokas, kestävä ja edullinen moottori, vaikkapa autossaan. Hr11 on kyllä niin erikoinen laitos, että se pitäisi jo sen takia museoida, ja siinähän oli kaksoiskoneisto, kuten vaikkapa Dr13-veturissa. Eli ei ole pakko tehdä yhtä suurta koneistoa, vaan on mahdollista kytkeä samaan laitteeseen useampia pienempiä, jolloin hintakin kai on hieman alhaisempi kuin kahden pienen veturin. Olikohan VR:n uusimmassakin hankinassa kaksi dieselgeneraattoria yhden suuremman sijaan? Syynä toki varmaan ennemmin käytettävissä oleva tila, kuin saatavilla olevat komponentit? |
||||
|
|
21.10.2015 12:09 | Arto Lopia | ||
| Jäi Jannen kirjoituksesta sellainen mielikuva, että vain sähköinen voimansiirto on veturissa toimiva ja ainoa oikea ratkaisu, ja kaikki muut ratkaisut ovat surkeita viritelmiä. Kaksi dieselsähköistä isompaa veturisarjaahan maassamme on ollut, ja romutettuhan ne on, ja se "kelvoton" turpiinihärveli on Dv12, silti niitä edelleen on suuri määrä päivittäisessä käytössä. Voisi kuvitella juuri saksalaisten lähteneen dieselsähköistä voimansiirtoa kehittämään, olihan heille siitä paljon kokemusta vedenalaisten vehkeitten kautta kertynyt, vaan valitsivat toisen suunnan. 40-luvullahan oli jo oikeastaan kaikki polttomoottoriin liittyvät olennaisimmat keksinnöt jo keksitty, sitä en tiedä miksei niiden pohjalta veturiin hyvin soveltuvia moottoreita ryhdytty tosissaan kehittämään. |
||||
|
|
20.10.2015 23:42 | Arto Lopia | ||
| 60-luvun kelvottomalla turpiinikytkimellä toimivat veturit ne vieläkin junia tuolla kiskovat. Ne "diesel-electriset" taitaa olla jo pääosin romutettuna. Laivatkin taitaa pääosin olla ilman tuota dieselsähköistä voimasiirtoa. Autotehtaiden protoja on kyllä säilytetty, ja Hr11 ei edes ollut proto, vaan ihan tuotantokäytössä ollut laite. Miksi 30- ja 40-luvuilla valmistettiin höyryvetureita, olihan sukellusveneissä jo diesel sähköinen voimansiirto? Veturisuunnittelijat varmaan elivät jonkinlaisessa teknisessä umpiossa? | ||||
|
11.10.2015 14:15 | Arto Lopia | ||
| Se auto on pysäytettävä siihen mihin on määrätty, ei pidä ajatella sääntöjen ja määräysten järkevyyttä, ei sitä tee poliisikaan. Säännöt ja lait on tehty noudatettaviksi, ei ymmärrettäviksi. Noudata niitä, äläkä mieti niiden järkevyyttä. Vaan miten tälläseen tilanteeseen onkaan päädytty... | ||||
|
Kuvasarja: Ojakkalaa wanhaan aikaan ja kapearaiteistakin. |
12.07.2015 23:18 | Arto Lopia | ||
| Lisätiedot kuvista ovat erittäin tervetulleita! Ainoa kuvissa näkyvä asia jonka olen omin silmin nähnyt, on Ojakkalan uudempi asemarakennus. | ||||
|
18.06.2015 14:48 | Arto Lopia | ||
| Toimivan tuotantokaluston romuttaminen on aivan normaalia toimintaa, siis pelkästään VR ei syyllisty tähän. Mikään järkevästi johdettu yritys ei voi antaa vanhaa kalustoaan kilpailijoille, jos ja kun tuotannnon laitteet ovat sellaisia joita ei vapailta markkinoilta juurikaan löydy. Ja taas joht. Nyman pistää ripauksen politiikkaa keskusteluun, no herra pitää oman linjansa. | ||||