220-65457 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 16.11.2015 06:19 Hannu Siitari  
  Kuvia Viipurin aseman seudulta tiilen noutoaikoihin löytyy SA-kuva-arkistosta http://www.sa-kuva.fi , kun kuvahakuun päivämääräväliksi laittaa vaikkapa 19410830 - 19410830 ja tekstikenttään Viipuri.
kuva 15.11.2015 20:51 Hannu Siitari  
  Avaimet liittyvät Viipurin talvisodan aikaiseen evakuointiin.
kuva 15.11.2015 18:37 Hannu Siitari  
  Klooritehtaalle Kuusaan saareen laskeutuu raide tehtaan piipun ja etualalla näkyvän raiteen välisestä montusta. Raide ei näy kuvassa. Klooritehtaan turvatoimiin liittyvä varoitusvalo on keltaisessa pylväässä portin oikealla puolella.
kuva 04.11.2015 08:00 Hannu Siitari  
  Vielä jäi yksi selvitettävä asia, jota en tiedä: Johdinauton aisan päässä on "kouru", joka seuraa ajojohtoa. Kuinka tuo kouru laitetaan oikeaan asentoon, kun on kyseessä kaksikerrosbussi? Yksikerroksisessa kuljettaja voi vetää aisan niin alas, että pääsee tähän kouruun käsiksi paksut kumikäsineet kädessä. Näin ainakin Tallinnassa. Kourussa täytyy olla nivel, jotta bussi voi liikkua sivusuunnassa johtimien alla.
kuva 03.11.2015 08:32 Hannu Siitari  
  YouTubesta löytyy elävää kuvaa Belfastin hevosraitiovaunuista vuodelta 1901. Linkki tulee tässä: https://youtu.be/Z684pf26hAg
kuva 03.11.2015 08:27 Hannu Siitari  
  Tässäpä onkin mielenkiintoinen aihe. Kuinka tuo kelaimen tekemä virroittimen alaskiskaisu oikein toimii? YouTubessa on kaikenlaista liikkuvaa kuvaa Belfastin johdinautoista ja ne löytyy hakusanoilla Belfast trolleybuses. Pätkässä Trolleybus Days in Belfast chunk 2/4 sanotaan, että bussin rakenteessa olisi joku banbukeppi, jolla langalta pois tipahtanut johtimen orsi ohjataan takaisin langalle. Tämä tieto erittäin suurin varauksin, sillä juuri tuon kohdan selostuksesta on vaikea saada selvää.
kuva 01.11.2015 10:10 Hannu Siitari  
  Ehdin matkustaa kolme kertaa säännöllisen liikenteen puumakuuvaunussa. Matkat olivat vuoden 1972 jälkeen. Ensimmäinen matka oli Kouvola (1.00) - Savonlinna (7.20). Alavuoteella oli Savonlinnaan jossain liikeasioissa matkustanut saksalainen mieshenkilö. Minä ylävuoteella eli kyseessä 2. luokan lippu 1. luokan osastoon. Kaksi muuta reissua oli Jyväskylä(23.00) - Helsinki (7.00). Suluissa olevat kellonajat ovat noin-aikoja. Oi aikoja, oi tapoja!
kuva 27.09.2015 07:43 Hannu Siitari  
  Tässä hienossa kuvassa Kymintehtaan mäkiasutus näkyy entistäkin selvemmin. Veturin yläpuolella näkyy taitekattoinen talo. Sellainen on Mäyrämäentiellä Jyrääntien kohdalla. Sillan oikeanpuoleisesta tukipenkasta ylöspäin näkyy Kymintehtaan seurakuntatalo. Siinä on kolme valopistettä ja julkisivu on takapuolella. Seurakuntatalo on Kolarinmäentien ja Aittaronmäentien risteyksessä. Lähes kuvan oikeassa reunassa pilkistää pari kulmakunnan ainoaa kerrostaloa. Niiden osoite on Mäkitie. Osoitetiedot ovat siltä varalta, että jos joku haluaisi vaikka Google mapsista tutkia tätä upeaa Petkelmäen kuvauspaikkaa ja kuvauspaikasta avautuvaa maisemaa.
kuva 25.09.2015 21:46 Hannu Siitari  
  Tämän kuvan kuvauspaikan etsiskelyyn meni vähän aikaa, mutta löytyihän se lopulta. Kuva on otettu suurella todennäköisyydellä Lappakoskentien itäpuolella, Miehon ylikäytävältä etelään olevilta kallioilta. Kuvaajan ja kuvauskohteen välissä on mm. Savon rata. Puut ovat kahdeksassa vuodessa kasvaneet ja peittävät osia sillasta.
Miehon ylikäytävän länsipuolella (ylikäytävältä hieman Kouvolaan päin) olevilta kallioilta löytyy laavu, jossa istuen rautatieharrastaja voi juoda vaikka kahvia termarista sekä katsella ja kuunnella Savon radan liikennettä.
kuva 10.08.2015 07:28 Hannu Siitari  
  Tuohon edeltävään kommenttiin voisi lisätä, että kun avaa tietokoneella pdf-muotoisen aikataulun välille Helsinki – Tampere, niin ykkössivulla on ajat Tampereelta Helsinkiin ja kakkossivulla Helsingistä Tampereelle. Eihän aikataulu ole silloin Helsinki – Tampere vaan Tampere – Helsinki. Suomen Kulkuneuvojen ilmestymisen aikoihin tämmöinen epäjärjestys ei olisi tullut kuuloonkaan!
kuva 09.07.2015 06:54 Hannu Siitari  
  Maisemasta puheen ollen, mikä on lähinnä Helsinkiä oleva rautatien varren maalaismaisema, jossa kaupunki-infraa ei juuri ole? Ehdokkaani on Leppävaaran aseman länsipuolella oleva peltoaukea etelästä päin kuvattuna. Onkohan sieltä otettuja kuvia täällä? Jaa niin, rantaratahan menee keskuspuiston läpi. Siellä on metsäisiä maisemia.
kuva 09.07.2015 06:40 Hannu Siitari  
  Vararungosta tuli mieleen, että Helsingissä on päivystänyt myös vararaitiovaunu Mikonkadun sivuraiteella jollain vuosikymmenellä. Veikkaukseni on, että 1980-luvulla ja vaunu oli joka tapauksessa 4-akselinen telivaunu.
kuva 19.06.2015 06:01 Hannu Siitari  
  Mikko kyseli tietoja Kaivopuiston katetusta rautatietunnelista. Tunnelin länsipään suuaukko sijaitsi Puistokadun ja Ison Puistotien risteyksessä. Nykyisin paikalla on pyörätie ja se on nostettu itäpäästään em. katujen tasalle. Kun kulkee pyörätietä lännestä päin, niin joutuu tämän takia loivaan ylämäkeen.

Mitä taas itse tunneliin tulee, niin se on aidattua varastoaluetta.
kuva 21.05.2015 08:43 Hannu Siitari  
  Ehkäpä tässä kohtaa täytyy lausua muutama sana vanhojen itsepalveluravintolavaunujen muistolle ja tarkoitan niitä, joissa oli alkuperäinen sisustus. Lukuisat kerrat tuli siellä jonotettua ruokaa ja juomaa tai päinvastoin Kolarin ja Rovaniemen yöjunissa. Pisimmillään jonoa oli kassalta vaunun toiseen päähän ja kuumahan siellä oli kuin saunassa. Vaunun asiakaspaikkojen suunnittelu lienee osunut ihan nappiin, sillä mitään pikakorjauksia tai muutoksia niihin ei kai ole tarvinnut tehdä. Kun vaunut tulivat liikenteeseen, niin ainakin alkuvuosina osa ruoka-annoksista oli valmiina vitriinissä samalla tavalla kuin kaupoissa tänäkin päivänä myydään esim. makaronilaatikkoa.

Vaikka kuvassa ei yhtään sinistä makuuvaunua olekaan, niin kerrotaanpa vielä sekin, että alun perin päätyhytti, jossa on paikat 34 ja 35, oli vaununhoitajan hytti, josta hän myi kahvia ja teetä ja jotain kahvileipää. Vaununhoitaja oli joka toisessa makuuvaunussa. Alkoholijuomia? Ei, sehän ei noihin aikoihin tullut kuuloonkaan, sillä varsinaisissa ravintolavaunuissa olutta ja viiniä myytiin ainoastaan ruokailijoille. Milloin tuo ns. voileipäpakko on mahtanut päättyä? Porkkanajunien viimeisinä vuosina keskiolutta tarjoiltiin myyntikärrystä matkustajaosastoihin, mikä tuntuikin varsin omituiselta.
kuva 12.05.2015 16:17 Hannu Siitari  
  Ei tarvitse kurvissa jarrutella, riittää, että kallistaa koppaa. Ykkösellä kallistus toimii liiankin hyvin, kakkosella kytketty pois :)
kuva 26.04.2015 11:51 Hannu Siitari  
  Tuo 2-kerroksisen ravintolavaunun yläkerta on hauska paikka. Vaunusta ei tarvitse poistua koko matkan aikana ja tarkoitan tällä päiväjunaa. Jos keittiöosaston ovi käytävään on auki, niin yläkertaan kuuluu mukavaa astioiden kilinää. Kun joka toiselta asemalta lähdön jälkeen vielä kuulutettiin ”Tervetuloa lounaalle”, niin nälkähän siinä tuli ja oli pakko mennä syömään. :)
kuva 17.04.2015 08:58 Hannu Siitari  
  Kuva junan työntämisestä löytyy kirjasta "Rautatiet sotavuosina", sivu 184 ja SA-kuva-arkistosta vaikkapa tekstihaulla "Veskelyksen-Äänislinnan".
kuva 17.04.2015 08:16 Hannu Siitari  
  Kouvolassa lienee ollut vilkasta puoli neljän aikoihin iltapäivällä, sillä molemmat "Kauko-Idän" pikajunat 1 ja 2 ovat olleet siellä samanaikaisesti. Ja korvike maistunut junaa odottaville tilapäisessä asemaravintolassa.
kuva 06.04.2015 09:19 Hannu Siitari  
  Tästäpä tulikin mieleen kysyä, että onko kukaan kuvannut todennäköisesti Suomen pisintä täysin kaksikerroksista IC-junaa IC 77 välillä Helsinki(16.12) - Kouvola(17.33)? Viime joulun aatonaattona se lähti 13-vaunuisena kuljettaen 1000 matkustajaa. Näin kerrottiin joko Ylen tai Maikkarin uutisissa.
kuva 25.03.2015 08:29 Hannu Siitari  
  Makuupaikoissa on suurella todennäköisyydellä ollut sotilasarvoon perustuva nokkimisjärjestys ainakin tilanteessa, jossa tilattuja tai jäljellä olevia paikkoja myytiin ennen junan lähtöä. Tämä selviää kirjasta ”Rintaman poliisi - valvontaupseerin päiväkirja 1941 - 1944”. Kirja perustuu Taavetti Heikkisen päiväkirjoihin ja sen on toimittanut Jarmo Nieminen. Heikkinen oli sotilasarvoltaan luutnantti ja kun hänellä oli komennustodistus matkasta päämajaan Mikkeliin, niin hän sai tilatun makuupaikan Äänislinnasta, vaikka kapteenin arvoisia lomalle meneviä jäi ilman makuupaikkaa.

Kirja sisältää useita kuvauksia lomamatkoista välillä (Syväri -) Tokari - Otava. Koti oli Otavassa. Kun Äänislinnan pikajuna 1 / 2 alkoi liikennöidä, niin matkaan meni noin vuorokausi. Sitä ennen matka kesti kahden yön yli. Tässä pari esimerkkiä:

Tiistaina 21.4.42 illalla klo 18.16 lähti juna Tokarista ja matka alkoi. Keskiviikko 22.4.42 matkapäivä. Rautatiesiltoja vartioitiin. Routa oli rikkonut radan Elisenvaaran – Vuoksenniskan välillä, joten oli kierrettävä Antrean kautta. Kouvolaan tullessa oltiin niinollen yli kolme tuntia myöhässä. Torstaina 23.4.42 kello 12 saapuvassa moottorijunassa pääsin Otavaan.

Torstai 25.2.43. Tulin henkilöautossa luutnantti Oittisen ja Rääkköläisen sekä vääpeli Holopaisen kanssa Tokariin. Siitä Äänislinnaan. Makuuvaunupaikat oli tilattu ja maksettu ja Oittisen kanssa saimme paikat 2. luokassa. Teimme uuden havainnon Suomen köyhtymisestä: 2. luokan makuuvaunussa ei ollut lakanoita eikä pyyheliinoja. Likaisen näköiset tyynyt ja viltti vain. Perjantai 26.2.43. Hyvinhän se siitä huolimatta nukutti Sortavalaan asti ja matka jatkui kommelluksitta aina kotiin asti.
kuva 23.03.2015 17:40 Hannu Siitari  
  Junat 2 ja 4 liikennöivät väliä Äänislinna - Helsinki ja lomajuna 8 väliä Äänislinna - Joensuu - Haapamäki.
kuva 17.03.2015 10:00 Hannu Siitari  
  Sellainenkin välivaihe taisi olla, että kuljettajarahastuksessa takaovesta ei päässyt sisään eikä ulos. Vaunuun noustiin etuovesta ja kuljettaja tarkasti matkaliput. Poistuminen keskiovista eli toimittiin samaan tapaan kuin busseissa.
kuva 13.02.2015 09:34 Hannu Siitari  
  Kuva on tosiaan otettu 23.6.1941. Edellisenä päivänä Saksa oli julistanut sodan Neuvostoliitolle. Kuvassa ihmiset lukevat aiheesta julkaistua sanomalehden lisälehteä, ”sähkösanomaa”. Vanha Forumin kauppakeskus on rakenteilla ja rakennustyö on laitettu pakettiin. Vanhassa yksikerroksisessa Forumissa oli pieniä liikehuoneistoja ja niiden välillä ulkokäytäviä. Kannattaa tarkastella ihmisten pukeutumista, erityisesti naisten surupukeutumista. Talvisota oli päättynyt 13. maaliskuuta edellisenä vuonna. Vastapäisellä pysäkillä raitiovaunua odottaa muutamia täysin mustiin pukeutuneita naishenkilöitä.
kuva 19.10.2014 09:27 Hannu Siitari  
  Menneinä vuosikymmeninä kestorutinan aihe oli täytetyn sämpylän + kahvin korkea hinta ravintolavaunuissa. Sen jälkeen maantiepuolelle rakennettiin ABC-asemat ja ymmärtääkseni rutina ravintolavaunujen kalliista sämpylöistä on vaimentunut. Viime talvena aina maaliskuun lopulle saakka oli yöjunissa tarjous 6 euron hintaisesta aamiaisesta, johon sisältyi juustoreissumies, jogurtti, appelsiinimehu ja kahvi tai tee. Tuli käytyä Kolarissa kaksi kertaa tämän vuoden aikana, maaliskuussa ja syyskuussa ja jostain syystä menomatkalla Kolarin päässä ihmiset jonottivat lähes käytävän pituudelta ravintolavaunussa ”kuivia sämpylöitä” ja muita aamiaistarvikkeita oli sitten tarjous tai normaali hinta. Mitä taas juomapuoleen tulee, niin kaksikerroksisissa ravintolavaunuissa oli touko-kesäkuussa varsin oiva tarjous: pikkupullo kuohuviiniä ja kolme vaahtokarkkia neljällä eurolla. Normaali hinta ilman vaahtokarkkeja on 10 euroa. Arjen säästöjä yllättävissä tilanteissa.
kuva 06.10.2014 07:37 Hannu Siitari  
  Mikkelin paikallisliikenteen ajantasauspysäkki on Hallitustorilla Porrassalmenkadulla yhden korttelin verran mäkeä ylös rautatieasemalta. Tuskin sielläkään lauantaina alkuillasta kovin vilkasta on. Paremman kuvan asiain tilasta saisi esim. arkipäivänä koulujen päättymisen aikoihin. Pääsääntöisesti paikallisliikenne ei aja matkakeskuksen kautta.

Mikkelin liikenne on tulossa kilpailutukseen lähiaikoina.
kuva 10.06.2014 06:54 Hannu Siitari  
  Pitääpä kertoa tästä ravintolavaunun osastosta vielä yksi tapaus, mikä on selvänä mielessä. Matkustin kerran Kouvolasta Joensuuhun junassa, joka lähtee Helsingistä klo 10 jälkeen aamupäivällä. Lahden oikorataa ei silloin ollut, joten kello oli hieman yli 12 Kouvolasta lähdettäessä. Kun oli ruoka-aika, niin jätin matkatavaran, pienen repun omalle paikalleni ja menin ravintolavaunuun. Kun konduktööri kulki ohitseni (tuli selän takaa), niin hänet havaittuani heilutin vimmatusti matkalippua, mutta se ei auttanut vaan minun täytyi lähteä hänen peräänsä. Selitykseksi konduktööri kertoi, että hän ei voinut tajuta, että Kouvolasta junaan nousseella asiakkaalla oli jo ruokalautanen edessä, kun hän tarkistaa matkalippuja. Avecran palvelut ovat joskus yllättävän nopeita. Silloin oltiin jo itsepalvelussa eli tilaukset piti käydä tekemässä toisen osaston puolella.
kuva 30.05.2014 07:43 Hannu Siitari  
  Oi niitä aikoja! Tarkoitan tämän vaunusarjan alkuaikoja, jolloin tähän osastoon oli pöytiin tarjoilu. ”Saanko jälkiruuaksi kahvin ja konjakin, ja sitten lasku”. Aamiaisella tarjoilija kiersi kahvipannun kanssa kaatamassa lisää kahvia. Tällainen ravintolavaunu oli jonkin aikaa sunnuntai-illan erikoisnopeassa Suden kiidättämässä junassa Oulusta Helsinkiin. Heti Oulusta lähdettäessä tarjoilija tai tarjoilijaharjoittelija ryhtyi tuomaan valmiiksi avattua olutpulloa pienen tarjottimen päällä asiakkaalle. Jossain matkustaja-aseman eteläpuoleisessa vaihteessa vaunu heilahti hieman ja pullo kaatui kyljelleen. Yritys päättyi siihen. Tässähän sitä olisi rautatieperinnettä tallennettavaksi.
kuva 04.05.2014 09:01 Hannu Siitari  
  Olen matkustanut tässä päivä-Kalakukossa Kouvolasta Mikkeliin juuri kesällä 1964 ja ensimmäistä kertaa teräsvaunussa. Ikää ei minulla silloin paljon ollut, mutta muistan, kuinka vanhempani ihmettelivät, että onko tämä ensimmäisen luokan vaunu. No ei ollut ja tilaakin oli. Laulussa ja elokuvassa Kalakukko on yöjuna.
kuva 22.04.2014 13:26 Hannu Siitari  
  Henkilökuntalehti Kymi-Yhtymä 1952/4, syyskuu: "Kuusankosken tehdasratapihalla isojen kiskojen päällä on loppukesästä lähtien isännöinyt Move 5, upea Diesel-veturi. Tämä keltaiseksi maalattu, huomiota herättävä uutuus on Valmetin tekemä. Siinä on 320-hevosvoimainen kaksoisdiesel-moottori. Veturin voimakkuutta osoittaa se, että se on vetänyt tehtaan montusta 12 paperilla lastattua vaunua, millaiseen saavutukseen valtion rautateiden höyryveturit eivät pääse. Tämä veturi hoitaa tehdasalueen koko vaihtoliikenteen Saksanahoa myöten. Sen johdosta rautateiden veturit liikennöivät nykyisin ainoastaan Kuusankosken asemalle saakka. Move 5:n miehistöön kuuluu ainoastaan kuljettaja, ja käyttökustannukset ovat puolet vastaavan höyryveturin kustannuksista. Voikkaalle on tilattu samanlainen moottoriveturi, ja se saapunee lähiaikoina."
Kyseessä on eri veturityyppi kuin mitä kuvassa oleva. Yhteinen tekijä on Kymin Osakeyhtiö ja Kuusankoski. Tämän näköinen Move on tullut Kuusankoskelle vuonna 1952: http://vaunut.org/kuva/15985?a=1
Tekstissä kerrotaan isoista kiskoista. "Pienet kiskot" oli kapearaideverkosto, raideleveys 60 cm, mikä vuonna 1952 toimi täydessä laajuudessaan.
kuva 17.04.2014 16:09 Hannu Siitari  
  Raitio-lehdessä 4/1996 julkaistussa artikkelissa Kausalan-Leininselän rautatiestä on pieni ajatusvirhe. Laiva on lähtenyt Voikkaalta klo 3.00 aamuyöllä ja tulo junalla Kausalaan on ollut klo 7.25 aamulla. Raition siteeraaman jonkin Resiina-lehden mukaan tulo Kausalaan olisi ollut klo 19.25. Lainaus Raition artikkelista: "Vielä vähäsen Kausalasta: Vaikka virallista yhdysliikennesopimusta VR:n kanssa ei ollutkaan olemassa, oli junan lähtö- ja tuloajat Kausalassa sovitettu sellaisiksi, että yhteys Helsingistä päin saavuttaessa oli junalla 4, lähtö Helsingistä 10.20 ja tulo Kausalaan 15.12, josta juna Leininselkään 15.25. Paluuyhteys oli Leinistä 19.25 Kausalaan saapuneella junalla ja 19.40 junalla 261 edelleen Helsinkiin, tuloaika 0.52."
kuva 17.04.2014 06:24 Hannu Siitari  
  Tuttuja paikkoja ovat Kymintehtaan asemalla sijainneet Strengelin elintarvikekauppa, osuuskauppa ja kioski. Kesäisin kioskin vieressä oli jäätelökioski. Ennen Kuusaanniemen radan valmistumista, siis ennen vuotta 1964 höyryveturit toivat tavarajunat Kouvolasta Kymintehtaan asemalle, josta pikku-Movet jakelivat vaunut eri paikkoihin vanhan Kymintehtaan tehdasalueelle. Iso Move, Move-90 nro 14 saapui Kuusankoskelle vuonna 1966.
kuva 16.04.2014 07:14 Hannu Siitari  
  Olen käynyt Kausalan sahalla 1960-luvun alkupuolella, jolloin sahan kapearaideverkosto oli vielä käytössä. Ikää ei silloin paljon ollut, mutta jotain muistan siitä käynnistä. Moottoriveturi seisoi sivuraiteella ja höyryveturi oli ajossa. Pääsin jopa matkustamaan höyryveturin hytissä. Viereisellä raiteella ollut puutavaralla lastattu vaunu saatettiin liikkeelle sillä tavalla, että veturin ja vaunun väliin laitettiin sopivan pituinen kakkosnelonen ja pökättiin vähän vauhtia. Seuraavassa myötävaihteessa vaunu siirtyi veturin etupuolelle ja näin säästettiin vaihtotyössä.
kuva 15.04.2014 20:15 Hannu Siitari  
  Kauramaa on nykyisen Mankalan voimalaitoksen lähellä Kymijoen virtaussuuntaan nähden vasemmalla rannalla. Iitti, Lyöttilä ja Marlebäck oikealla sekä Kimola, Jaala ja Oravala vasemmalla rannalla.
kuva 09.04.2014 16:35 Hannu Siitari  
  Olisiko jollain tietoa, että minkälaiset matkustusrajoitukset oli voimassa tämän aikataulun alueella jatkosodan aikana. Erään kirjan mukaan talvisodan tai ainakin sen loppupuolen aikana helmikuussa 1940 Lapin lääniin sai matkustaa ainoastaan Lapin lääninhallituksen myöntämällä luvalla. Lupa piti anoa lääninhallitukselta ja luvan toimitusaika oli useita viikkoja. Matkustusasiakirjat varmaankin tarkastettiin Oulusta pohjoiseen lähtevissä junissa. Syynä matkustusrajoitukseen ei voi olla muu kuin Ruotsin rajan läheisyys. Sota-aikana oli voimassa sota-ajan rajoitukset. Ilman hyväksyttävää syytä ei Ruotsiin lähdetty sotaa pakoon, sillä kaikki 18 - 65 vuotiaat olivat työvelvollisia.
kuva 08.04.2014 06:16 Hannu Siitari  
  Kyllä, näinhän tässä on käynyt, että junan 65 kohdalla pari kellonaikaa on tipahtanut yhtä riviä alemmaksi.
kuva 07.04.2014 20:31 Hannu Siitari  
  Knoppitehtävänä voisi kysyä, että mikä painovirhe tässä aikataulussa on.
kuva 27.03.2014 08:35 Hannu Siitari  
  Nopein juna Helsinki - Hämeenlinna: vuonna 2001 1.07 (IC 173), 2002 0.58 (Pendolinoja ja IC 57).
kuva 23.03.2014 16:23 Hannu Siitari  
  Marraskuussa 1914 makuuvaunuja oli vain neljällä reitillä: Helsinki - Petrograd, Helsinki - Tornio, Rauma - Petrograd ja Tornio - Petrograd.
kuva 22.03.2014 19:23 Hannu Siitari  
  Paikallisjunien aikataulua Järvenpää - Helsinki vuodelta 1914 minulla ei ole.
kuva 15.03.2014 08:43 Hannu Siitari  
  Kartta on kirjasta "Piletti Pietariin - Suomen kulkuneuvojen 100-vuotistaipaleelta" vuodelta 1991.
kuva 13.03.2014 07:56 Hannu Siitari  
  Se on alkuperäisessä kuvassa oleva viivan pätkä, ei kuitenkaan roska. "Painovirhe", sanoisin.
kuva 12.03.2014 14:31 Hannu Siitari  
  Kehykkeessä olevat numerot osoittavat aikaa kello 6:sta illalla 5.59:ään aamulla. Näin todetaan kapeassa reunasarakkeessa.
kuva 05.03.2014 10:05 Hannu Siitari  
  L5/L6: Lomajuna Helsinki - Raivola
L13/L14: Lomajuna Tampere - Raivola
1/2 ja 3/4: Helsinki - Äänislinna
25-11-L11/L12-12: Helsinki - Aunuksenlinna - Mäkriä
kuva 03.03.2014 15:38 Hannu Siitari  
  Hienostihan täällä näyttää tieto kulkevan. Helsingin kaupungintalon aulassa olevassa Virka galleriassa on 25.5.2014 asti näyttely ”Kolmen yön ihme - Kun Helsinki pelastui 1944”. Kannattaa käydä katsomassa. http://www.virka.fi
kuva 03.03.2014 09:03 Hannu Siitari  
  Erään tarkkoihin päiväkirjamerkintöihin perustuvan kirjan mukaan ensimmäisenä pommitusiltana 6.2.44 Kouvolasta noin klo 19 Helsinkiin saapuva juna jäi ilmahälytyksen takia Malmille ja ilmeisesti pystyi ajamaan Helsinkiin klo 22 jälkeen pommituksessa olleen tauon aikana. Seuraavana aamuna noin klo 9.00 Kouvolaan lähtevä juna saapui lähtöraiteelle puolitoista tuntia myöhässä ja vaunujen rikki menneisiin ikkunoihin oli laitettu vanerilevyt. Mitkä mahtoivat olla noiden junien tarkat aikataulut?
Henkilöasemalla miinapommien osumat katkaisivat raiteet 1, 2, 4, 5, 6 ja 7 sekä 31. Henkilöasemalla vain 3 raidetta kunnossa. Kokonaan paloi 7 matkustajavaunua. Vetureita ei vaurioitunut. Korjausmiehet saivat rautaisannokset muonaa. Suuren matkustajaryntäyksen takia makuuvaunut otettiin päiväkäyttöön. Tämä on kerrottu kirjassa "Hävittäkää Helsinki".
kuva 27.02.2014 19:02 Hannu Siitari  
  Juhannusjunasta tehdyssä kirjassa mainitaan, että nopeusrajoitus olisi kerrottu kirjassa "Yhteisellä matkalla. VR 150 vuotta". Minulla ei ole tuota jälkimmäistä kirjaa, joten en tiedä, että millä tarkkuudella asia on siinä selostettu. Eihän se tosiaan koko Suomessa ole ollut voimassa. Joka tapauksessa rintamalinjojen läheisyydessä junat ajoivat hyvin hiljaisella nopeudella. Klo 8.34 Äänislinnaan saapunut juna lähti Matkaselästä klo 0.40 ja saapui Suojärvelle klo 3.36 ja matkaa on 108 kilometriä.
kuva 27.02.2014 11:38 Hannu Siitari  
  Eikös jatkosodan aikana pimennys- ym. määräyksistä johtuen suurin sallittu nopeus ollut 57 km tunnissa, jolloin voimassa oli aivan eri aikataulut? Matka Helsingistä Karhumäkeen tai Syvärille kesti kahden yön yli. Makuuvaunuja oli junassa Helsingistä Sortavalaan ja toistamiseen Suojärveltä alkaen
kuva 15.12.2013 19:41 Hannu Siitari  
  Avecran koko tuotevalikoima ravintolavaunutyypeittäin näkyy täällä: http://www.avecra.fi/ravintolavaunut/tuo​tevalikoima/
kuva 12.12.2013 10:42 Hannu Siitari  
  Kymintehtaan rata on rakennettu vuosina 1891-1892 ja se jatkettiin Savon radan rinnalla Kouvolaan asti vuonna 1908. Raidekaavioista ensimmäinen lienee Kymintehtaan radan kaarre Saksanahon kohdalla. Seuraava kaavio on Kymintehtaan alueelta. Kaaviossa ylin raide on ns. Kinnaslinjan raide. Kymintehtaan tehdasalueelta johtaa raide Myllysaareen eli Kuusaan saareen päävarastorakennuksen läpi. Varastorakennuksen oikealla puolella on ollut kääntöpöytä tavaravaunuille. Kaavion tämä osa ja Resiina-lehden 4/2012 sivulla 9 oleva kuva vastaavat hyvin toisiaan. Kinnaslinjan raiteesta on kuva sivulla 10. Kaaviossa näkyy myös osa tehtaan kapearaideverkostosta. Jäljellä olleet Kymintehtaan raiteet on purettu pois kesän 2013 aikana.
kuva 18.10.2013 09:00 Hannu Siitari  
  Helsingin Sanomat noin 10 vuotta sitten:

"Presidentin junavaunu siirtyy tilausmatkoille
Salonkivaunun saa varata vaikka yrityksen asiakastilaisuuksiin
Presidentti voi tästedes lainata valtioneuvoston junavaunua

VR siirtää 1992 valmistuneen presidentinvaunun tilausliikenteeseen.
Salonkivaunua ovat käyttäneet presidentit Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen. Vaunu on tehty alun perinkin presidentin junamatkoja varten. Esimerkiksi Tarja Halonen ehti käyttää sitä lähinnä maakuntamatkoillaan kahdeksan kertaa. Tasavallan presidentin kanslian mukaan vaunun käyttö on ollut viime aikoina vähäistä. Ulkoapäin vaunu ei poikkea paljoa muista vanhemmista matkustajavaunuista.

Valtiojohdon käytössä on ollut VR:llä kaksi junavaunua, ja toinen niistä jää yhä valtioneuvostolle. Myös presidentti voi tarvittaessa hyödyntää sitä junamatkoillaan. Tilausliikenteeseen siirtyvään vaunuun lisättiin uutta kokoustekniikkaa. Siinä on keittiö, kokoustilat kymmenelle, makuutilat kuudelle, kolme suihkua ja kaksi vessaa. Salonkivaunu on varattavissa tilauksesta ryhmille tai kokousmatkoille. Vaunun voi liittää kaukojuniin intecity2-junaa ja Pendolinoa lukuun ottamatta. Vaunussa on neljä hyttiä, joista kaksi on kahdelle hengelle ja kaksi yhdelle matkustajalle. Vaunun muutostyöt aloitettiin viime syksynä, ja muutokset tehtiin VR:n Hyvinkään konepajalla.

VR odottaa liike- ja tilausmatkailun kiskoilla kasvavan yhä lähivuosina. Kysynnän kasvua odotetaan etenkin Savon ja idän suuntaan, kun Helsingin ja Lahden välinen oikorata saadaan käyttöön. Presidentinvaunun matka Helsingistä Rovaniemelle maksaa 2499 euroa, ja menopaluun saa 2948 eurolla. Kyse on perusmaksusta, jossa ei ole esimerkiksi tarjoilua."
kuva 08.10.2013 20:24 Hannu Siitari  
  Olin Parmassa viime lauantaina ainoastaan 2 tuntia, kun tilausajobussimme pysähtyi ruokailutaukoa varten matkalla La Speziasta Milanon lentokentälle. Vain tästä yksilöstä ehdin napata kuvan. Myös uudempia valko-harmaita 2-akselisia busseja näkyi.
<<   >>