Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.01.2022 15:52 | Kimmo Huhta | ||
| Tämä 263 monen muun keralla siirtyi 90-luvun alkuvuosina rataosaston käyttöön ja omistukseen, kuten sen ajan Tasoristeys-palstat kertovat. Tietäisikö joku siirron taustaa; oliko rataosastolla kalustopulaa jolloin Tka3:t tulivat todella tarpeeseen? Vai oliko niin päin, että liikenneosastolla ei enää ollut töitä niille, ja rataosaston oli ikään kuin pakko ottaa ne vastaan? | ||||
|
05.01.2022 19:19 | Kimmo Huhta | ||
| Lapsuudestani muistan pinkin vesivaunun ja lisäksi Tve1-pienveturin, joka oli vaunussa kiinni. VAPON alueella lojui laskematon määrä ruostuvia, neuvostoliittolaisia DT75-telatraktoreita. | ||||
|
05.01.2022 09:00 | Kimmo Huhta | ||
| Jompi kumpi ei täsmää, päivämäärä tai Tka:n numero. Numero 301 rakennettiin S.A.T.:lla vasta 1970. (Lähde: Suomen veturit, osa 2 Moottorikalusto) | ||||
|
02.01.2022 13:33 | Kimmo Huhta | ||
| Milloin Pyhäkummun vaunukuormakuljetukset (rikkihappoja, kalkkia ym. tarveaineita rikastamolle) siirtyivät rautatieltä autoille? | ||||
|
23.12.2021 12:11 | Kimmo Huhta | ||
| Pyhäsalmella työskennellyt asemamies sanoi tämän 273:n olleen Pyhäsalmelle sijoitettu ja itse toimineensa vuosikaudet sen päätoimisena kuljettajana. Kuvassa toki voidaan olla Haapajärvelläkin käymässä, kun puupino peittää kaiken tunnistettavan taustamaiseman. | ||||
|
18.12.2021 21:36 | Kimmo Huhta | ||
| Rakenneselostuksen mukaiset varusteet ovat tiedossa. Kiitos, kun laitoit selostuksen taannoin arkistosivulle! Se, missä selosteteksti ei tiedonjanoani sammuta, on jarrujen, suunnanvalinnan, tehonsäädön, vaihteenvaihdon käyttöliittymät. Olivatko vivustot sijoittelultaan ja muulta toteutukseltaan samankaltaiset, kuin olemme Tka3:n valokuvissa nähneet? Vai oliko toteutus vielä sukua JA5-tyypeille, joissa ainakin varaosaluettelon piirroskuvien mukaan ilmeisesti joitakin toimintoja ohjattiin jalkapolkimin? | ||||
|
|
18.12.2021 07:55 | Kimmo Huhta | ||
| Vasemmassa päässä runkoa, porrasaskelmien takana on jokin laatikkomainen rakenne, joka puuttuu oikeasta päästä. Mikä se on? | ||||
|
10.12.2021 10:15 | Kimmo Huhta | ||
| Nämä Karvetin raiteet (ainakin pääraiteesta porteille asti) näkyivät poistuneen maastosta. Havaittu 5.12.2021. | ||||
|
08.12.2021 16:44 | Kimmo Huhta | ||
| Onko vaihto saavuttanut jo Keitelepohjan? | ||||
|
Kuvasarja: HMVY:n lättähattujunat Turun seudulla |
05.12.2021 13:42 | Kimmo Huhta | ||
| Kiitos kuvista. Ilman näiden julkituloa olisi minulta jäänyt koko turnee huomaamatta. Nyt älysin pistäytyä Naantalissa. | ||||
|
|
03.12.2021 18:59 | Kimmo Huhta | ||
| Kurkkasiko kukaan tällaisen ohjaamoon? Vaikka Eljas ohjaamon sarjanumeroa ylös merkitessään? Olivatko hallintalaitteet Tka3:n kaltaiset? | ||||
|
|
02.12.2021 21:02 | Kimmo Huhta | ||
| Tietääkseni moottori oli vasemmassa (lyhyessä) päässä. Oikeassa (pitkässä) päässä oli painoja. Terästä ja betonia jossain muodossa. | ||||
|
|
02.12.2021 19:46 | Kimmo Huhta | ||
| Onko jokin optinen, silmää huijaava vaikutelma, vai onko Tka2:n akselisto pituussuunnassa epäsymmetrinen? Siis niin, että etuakselista on etupään puskinpalkkiin pidempi matka, kuin taka-akselista takapään puskinpalkkiin. Mistä syystä niin on? | ||||
|
28.11.2021 21:28 | Kimmo Huhta | ||
| Taivalkosken rata. | ||||
|
27.10.2021 17:43 | Kimmo Huhta | ||
| Sivutolppien sankka punaruskea ja hiukan matala sivutolpasto ei näytäkään Sp-, Sps-, Spa-, Spar- sati varsinkaan Snps-vaunujen pankoilta. Ja niihin kai puukuljetukset on rajattu vuosia sitten. Joten jostain muusta tavarasta lieneekin kyse kuin raakapuusta. | ||||
|
07.10.2021 19:18 | Kimmo Huhta | ||
| Onko tällaiselle radalle tulossa hyväksyntä 22 tonnin akselipainolle? Saisi siten aikanaan Dr19 liikkua täälläkin. | ||||
|
05.08.2021 21:31 | Kimmo Huhta | ||
| Tulee mieleen van Goghin loppuaikojen maalaus "Vehnäpelto ja korpit". | ||||
|
29.07.2021 16:43 | Kimmo Huhta | ||
| Onkos tilannekuvaa, onko Srj-Knki jo yhtenäinen 54E1-kiskotus? Ovatko vaihdetut pölkyt olleet synteettisiä pölkkyjä vai puisia (poislukien jo mainitut muutamat betoniset)? | ||||
|
27.01.2021 10:29 | Kimmo Huhta | ||
| Enpä ajatellutkaan, että tämä kuvassa oleva juna olisi sellaisenaan etelään kääntynyt. Aprikoin sitä, että taaimmaiset Hhn-vaunut ovat hypoteesini mukaan voineet jäädä tästä Haapajärven ratapihalle ja jatkaa myöhemmin 4302:lla. | ||||
|
|
27.01.2021 09:52 | Kimmo Huhta | ||
| Kyllä 1974 vielä oli periaatteessa päivittäinen junapari 6955/4302. Aikataulujen valossa liikenne supistui vasta 27.5.1979 alkaen Jy-Pp-järjestelijään. | ||||
|
|
26.01.2021 15:59 | Kimmo Huhta | ||
| Voisivatko taaimmaiset puruvaunut olla matkalla Äänekoskelle? | ||||
|
12.11.2020 20:39 | Kimmo Huhta | ||
| "Eetvi lähti pariksi päiväksi nii... Ristijärven taloihin. Voin ostoon." | ||||
|
25.08.2020 21:29 | Kimmo Huhta | ||
| Jouko, asensiko näitä jokin pitkin maata kiertävä tasoristeystyökunta, vai kuuluiko se oman rata-alueen tehtäviin? | ||||
|
13.08.2020 21:28 | Kimmo Huhta | ||
| Onko kukaan sattunut huomaamaan, milloin tämä tukikohta jäi vaille päivittäistä läsnäoloa, ja rataesimies sekä ratatyöntekijät katosivat? Ainakin noin 1995 saakka täällä ilmeisesti pidettiin Tka6:tta vakituisesti, mutta voiko siitä päätellä jotain toimiston ja sosiaalitilojen päivittäisestä käytöstä työpisteenä? |
||||
|
26.05.2020 09:34 | Kimmo Huhta | ||
| Tulo-opastimet Pihtiputaalla? Eipä ole sattunut yhteenkään julkaistuun valokuvaan niitä tallentumaan. Muistatko niiden tarkempia sijainteja? Valo-opastimet kai ne olivat? | ||||
|
01.05.2020 14:07 | Kimmo Huhta | ||
| Erääseen toiseen foorumiin tallentuneen aikalaiskuvauksen mukaan vaihde poistettiin 29.4.2020. | ||||
|
25.04.2020 20:30 | Kimmo Huhta | ||
| Tunnelmallinen hämärän hyssy, lampuissa valot ja kuormattuja Hkb-vaunuja. Tähän kuvaan on mukava palata aika ajoin. Kiitos Markukselle! | ||||
|
17.04.2020 20:03 | Kimmo Huhta | ||
| Vok osoitti monipuolisuutensa myös henkilöautojen kuljetuksissa. Ohessa on Konelan mainosfilmi, joka sopivasti alkaa otoksella Moskvitsejä tuovasta tavarajunasta. Tunnistaako joku kuvauspaikkaa? (Selostajana mm. Ylen pääkuuluttajana toiminut Pentti Fagerholm!) https://www.youtube.com/watch?v=svNXf43vQDI |
||||
|
12.04.2020 09:55 | Kimmo Huhta | ||
| Puut raivattu, kattopeltiä vaihdettu suurelta osalta ja akkunat tukittu. Joku tätä kunnostaa. Yllättävä käänne. | ||||
|
02.04.2020 18:18 | Kimmo Huhta | ||
| Ratakuorma-autossa reipasteluvarustevalmistajan merkki. Ei mitään uutta auringon alla. Tka6 142:ssa komeili UMBRO:n tunnus. | ||||
|
28.03.2020 09:28 | Kimmo Huhta | ||
| Tuon Tka3:n numeroksi ei sovi 286. Ylänurkistaan pyöristetyt konesuojat olivat vain numeroissa 261-270. Muitakin ristiriitaisia tuntomerkkejä löytyy verrattuna Jorma Attilan Risteellä 286:sta ottamaan valokuvaan. | ||||
|
27.03.2020 19:16 | Kimmo Huhta | ||
| Näkyypä 292 olleen Parkanoon sijoitettuna vielä vuonna 2000. Epäilemättä jonkinasteisessa käytössäkin. (Juha Knaapilan kuva 21.2.2000) | ||||
|
13.03.2020 16:40 | Kimmo Huhta | ||
| Erkki Nuution kommentti pitkähköistä junista sekä resurssien jakamisesta toi mieleen Rautatiemuseolla säilytettävän keisarin vaunuston. Onhan se vanha ja monista vastaavista keisarikunnan vaunustoista ainoa säästynyt maailmassa, on pähkinäpuisia pattijalkaisia kalusteita ja villasamettitoppaukset. Mutta edustaako se rautateiden maassamme tekemää työtä paljonkaan, edes 1800-luvun osalta? Mielestäni sen säilöminen Kaipiaisten liiteriin oli oman aikansa museoajattelun tuote, mutta nyt tuollaisen kuriositeettisen koruesineen esilläpito arkisen työkalun sijaan tuntuu ummehtuneelta. Tällaista vastakkainasettelua ei ole toki mukavaa tehdä, mutta katettujen raidemetrien rajallisuus saa sitä ajattelemaan. Sikälikin, kun eräältä ko. museon amanuenssilta kuulin, että on ollut keskusteluja siirtymisestä jatkossa pelkästään pienoismalleihin liikkuvan kaluston kartuttamisessa. | ||||
|
22.02.2020 17:56 | Kimmo Huhta | ||
| Ainakin kymmenen vuotta myöhemmin, liikenteen päättyessä, Kauhavan Tka3 kävi tällä radalla. | ||||
|
21.02.2020 19:24 | Kimmo Huhta | ||
| Sisä-Suomen Lehti 9.1.1994 kertoo eläkkeellejääntijutussa näin: "Suolahdessa ollessaan hän [Hämäläinen] on pitänyt kiinni kolmesta asiasta: paikallisesta vaihtoveturista, kampiasetinlaitteesta ja henkilökunnastaan, joka 15 vuotta pysyi samassa määrässä. Käsin hoidettavan kampiasetinlaitteen tilalle tarjottiin toisenlaista, mutta asemapäällikkö Hämäläinen halusi pitää vuonna 56 rakennetun 15-kampisen Suolahdessa." | ||||
|
21.02.2020 19:10 | Kimmo Huhta | ||
| Lättähatun vasemmalla puolella näkyy esiopastin, ja vielä vuonna 1985 otetussa kuvassa se näkyy. Milloin Saarijärveltä katosivat opastimet? | ||||
|
|
20.02.2020 13:21 | Kimmo Huhta | ||
| Olikos Suolahdessa ja Äänekoskella 90-luvulla ja junasuorituksen loppuun asti Siemens DrS-asetinlaitteet vai jotkut muut? | ||||
|
29.01.2020 06:37 | Kimmo Huhta | ||
| Saatko, Eljas, selville, mikä Tka tuli Pihtiputaalle 290:n jälkeen ja mikä oli Pihtiputaan viimeinen Tka3-yksilö? Kiitos näistä Tka3-päivityksistä. Huippumielenkiintoisia. | ||||
|
07.01.2020 19:54 | Kimmo Huhta | ||
| Onko Trilex-pyörällä joitakin erityisominaisuuksia, hyviä tai huonoja puolia verrattuna Suomessa tavallisempiin pyörämalleihin? Käsittääkseni Trilex on ollut kauan peräti harvinainen Suomen kuorma-autokalustossa. Jostain syystä se on mm. USA:ssa suosittu. | ||||
|
07.12.2019 16:40 | Kimmo Huhta | ||
| Onko tietoa, missä nämä risutukit oli lastattu? Olisiko voinut olla Keitelepohja? Sieltä tuli pohjoiseen risutukkeja aikanaan, mutta jäljet päättyvät Haapajärvelle. | ||||
|
03.12.2019 18:06 | Kimmo Huhta | ||
| Lehtipuista päätellen on kevät tai alkukesä. Muuttaisin vuosilukua 1-2 napsua isommaksi, sillä vielä syksyllä 1999 myös laiturit ja laituriraiteet olivat hiivatillisessa asussa. Saatatko paljastaa tämän kuvan lähdettä? Olisi kiintoisaa nähdä enemmänkin kuvia tuolta ajalta. | ||||
|
09.11.2019 14:13 | Kimmo Huhta | ||
| Volvo. | ||||
|
08.09.2019 10:22 | Kimmo Huhta | ||
| Näemmä syksyllä 1995 on vielä ollut pukkinosturi paikoillaan? Vuoden 2003 kuvissa sitä ei enää näykään. Minä vuonna purettiin? | ||||
|
09.06.2019 13:58 | Kimmo Huhta | ||
| Milloin Enonjärven palkkinosturi on viety pois? Muistatko, Jorma, oliko se tuolloin vielä paikallaan? | ||||
|
08.06.2019 19:55 | Kimmo Huhta | ||
| Tämä 446 oli 70-luvulla ilmeisesti pitkäänkin Äänekosken vaihtoveturina. Onko jollain tietoa, milloin se on sieltä poistunut, ja tuliko tilalle vielä jokin toinen pienveturi? | ||||
|
07.02.2019 16:53 | Kimmo Huhta | ||
| 13.1.1956 viidennen liikennejakson päällikkö Vilho Aaltonen kirjoitti liikenneosaston päällikölle Niinisaaren puhelinvartiopaikan perustamisesta näin: "Viime joulukuussa junain kulussa vallinneen epäsäännöllisyyden aikana osoittautui tarpeelliseksi, että Myllymäen ja Valkeajärven liikennepaikkain välillä olisi puhelinvartiopaikka junain kulun ohjaamista varten. Kuljetustoimiston päällikön kehoituksesta järjestettiinkin sanotulle välille pv-paikka ja suostui Niinisaaren seisakkeen lähellä km:llä 325 asuva ratavartija sijoittamaan puhelinvartijoiksi määrätyt liikenneosaston miehet toistaiseksi asuntonsa keittiöön, jossa puhelinkin oli. Liikenteen sitten asetuttua lakkautettiin sanottu pv-paikka joulun aikaan. Vastaisen samanlaisen tarpeen varalta tehtyyn tiedusteluun ilmoitti ratavartija, ettei hän enää ole halukas ahtaaseen, huoneen ja keittiön käsittävään asuntoonsa ottamaan puhelinvartijoita. Tämän vuoksi pyysin ao ratajakson päällikköä sijoittamaan paikalle jonkinlaisen kojun, jotta siihen voitaisiin tarpeen vaatiessa sijoittaa puhelinvartiopaikka. Koju onkin nyttemmin sijoitettu Myllymäen ja Valkeajärven välille km:lle 324+600 m eli suunnilleen sille paikalle, jolla suunniteltu Niinisaaren liikennepaikka tulee sijaitsemaan, ja on siellä jo tarpeelliset puhelinyhteydet naapurijunanlähetyspaikkoihin. Sanottu liikennepaikka, Niinisaari, tullaan tästä lähtien tarpeen vaatiessa tilapäisesti miehittämään ja tullaan sitä tällöin käyttämään tilapäisenä puhelinvartiopaikkana, koska se täyttää Jt:n 123 §:n 9. kohdan tällaiselle pv-paikalle asettamat vaatimukset." |
||||
|
07.02.2019 09:41 | Kimmo Huhta | ||
| 9. liikennejakson päällikkö, W. Rintala lähestyi liikenneosaston johtajaa Dm4 koneapulaisten ulkoasun puutteiden vuoksi 1.7.1954 näillä sanoilla: "Nykyisin kulussa olevien moottorikiitojunien henkilökuntaan kuuluu konduktöörin ja kuljettajan lisäksi koneapulainen, jonka tehtävänä näyttää m.m. olevan junassa olevien laitteiden toiminnan tarkkailu ja jonka tämän vuoksi on liikuttava pitkin junaa matkustajavaunuissa. Tämän koneapulaisen vaatetus on ollut useimmiten perin heikko: kulunut, tahrainen siviilipuku, esim. harmaa ja päässä samanveroinen siviililakki (baskerikin) tai virttynyt ja tahrainen virkalakkiräyskä, toisin sanoen vaatetus, mikä on tavallinen ja sopiva veturitallissa työskennellessä, mutta mikä ei alkuunkaan vastaa junahenkilökunnalle matkustajajunissa asetettuja vaatimuksia. Erittäinkin kun on kysymyksessä laadullisesti tämän hetken korkeimman luokan junistamme saatan asian tietoonne esittäen ryhdyttäväksi toimenpiteisiin asiantilan oikaisemiseksi." | ||||
|
07.03.2018 10:19 | Kimmo Huhta | ||
| Milloin Keitelepohjassa loppuivat sahan / parruveistämön rautatiekuljetukset? | ||||
|
Kuvasarja: Fh-vaunuja |
28.01.2018 12:45 | Kimmo Huhta | ||
| Rautatieuutiset 6.1.1977 kertoo: "UUSI KONDUKTÖÖRIVAUNU KOELIIKENTEESSÄ - Erityisesti työjunaliikennettä uhkaavan konduktöörivaunupulan poistamiseksi hankittiin liikenneosaston aloitteesta vuonna 1975 kokeilumielessä 3 kpl ns. tilayksiköitä, jotka asennettiin VR:n Pieksämäen konepajan toimesta Haa-merkkisten avovaunujen alustoille Nämä vaunut, sarjamerkinnältään Fh, asetettiin sittemmin koeliikenteeseen Pieksämäen liikennepiiriin keväällä 1976. Koeliikenteestä saatujen käyttökokemusten perusteella on ideaa myöhemmin kehitelty edelleen Pieksämäen konepajan, rautatiehallituksen koneteknillisen toimistonja Liimarakenne Oy:n yhteistyönä ja tuloksena on ollut neljäs prototyyppi , Fh n:o 3304. Koeajo-ohjelmansa läpikäyneenä se esiteltiin liikenneosaston ja Rautatieläisten Liitto ry:n edustajille Pieksämäellä joulukuun 30. päivänä. Uuden tyypin tilayksikkö on edeltäjiään huomattavasti vankempi. Lujitemuovisista edeltäjistään poiketen se on liimarakenteinen ja aikaisempia paremmin äänieristetty. Myös vaunun jousitusta ja tärinänvaimennusta on parannettu. Koeajotulosten perusteella vaunu vastaa äänieritys- ja tärinänvaimennusominaisuuksiltaan nykyisiä teräskorisia henkilövaunuja. Uusi prototyyppi asetetaan koeliikenteeseen ja käyttöhenkilökunnan arvosteltavaksi ensinnä Pieksämäen liikennepiiriin. Saatujen käyttökokemusten perusteella pyritään vaunujen sarjavalmistusta silmällä pitäen rakennetta edelleen kehittämään käyttäjien toivomaan suuntaan." |
||||
|
04.11.2017 20:43 | Kimmo Huhta | ||
| Joo. Töppi, mikä töppi. Korjataan... | ||||
|
02.07.2017 10:42 | Kimmo Huhta | ||
| Ohhoh! Iloinen yllätys kerrassaan. Aivan poikkeuksellista, että uusi tulokas Suomen rataverkolla on asjallinen, eikä yhdentekevä tai kartettava. Toivottavasti tämä avoin uusi aika tuo vielä lisää idän kalustoa. | ||||