15.08.2018 09:06 | Petri Sallinen | |||
Kuvassa näkyvä makasiini on rakennettu tyyppipiirustusten mukaan. Tällaisia makasiineja rakennettiin aikanaan kymmenittäin. Kirkniemen makasiinin rakennepiirustus on päivätty muistaakseni vuodelle 1906 (tämän voin vielä myöhemmin tarkistaa). Suunnitelmaan on jo alkujaan piirretty varasto lämpöä tarvitsevien tavaroiden säilyttämistä varten. Tämä tarkoittaa sitä, että varasto on noin kolmanneksen pidempi kuin tyyppipiirustuksen mukainen makasiini. Mikäli suunnitelmaa on myös noudatettu, on Kirkniemen makasiini rakennettu jo alkujaan pidennettynä. Mikäli tässä kuvassa on pidennys, jäisi se oikealle, eli kuvan ulkopuolelle. Itse en tämän kuvan perusteella kykene sijoittamaan aihetta oikeastaan millekään asemalle — makasiini on sen verran puhdasoppinen toteutus tyyppipiirustuksesta. |
||||
14.08.2018 18:58 | Petri Sallinen | |||
Mikäli vanhoihin karttoihin on luottamista, niin Leppävaaran asemalla ei ollut makasiinia. Kaksoisraide valmistui vasta vuonna 1920. Kuvassa näkyy mitä ilmeisimmin kaksi raidetta. Tosin vuonna 1916 asemalle rakennettiin sivuraiteeksi sotilasraide. En tiedä, milloin se purettiin. | ||||
14.08.2018 09:55 | Petri Sallinen | |||
Pari Kirkniemiaiheista arkistokuvaa Finnasta. https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:1228 https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:1242 |
||||
13.08.2018 14:58 | Petri Sallinen | |||
Tämän linkin takaa löytyy valokuva vuonna 1907 valmistuneesta Albergan asemarakennuksesta. Kuva on julkaistu myös kirjassa Albergasta Leppävaaraan. http://www.jukkajoutsi.com/espoo.html Kuva löyty myös täältä. http://vaunut.org/kuva/45353 |
||||
11.08.2018 09:21 | Petri Sallinen | |||
OK. Hyvä tieto — kiitokset. Perheosastoja näyttää olleen muidenkin sarjojen vaunuissa. | ||||
09.08.2018 23:20 | Petri Sallinen | |||
Ci-sarjan vaunusta 2205—2221 on olemassa piirustus. Vaunu on jaettu kolmeen osastoon. Keskimmäinen osasto (ilmeisesti ensimmäisen luokan osasto) on hyttiosasto. Hyttiosastoja on kaksi, joissa kummassakin todennäköisesti kahdenistuttavat penkit vastakkain. Hyttiosastossa käytävän toisella reunalla on neljä yhden hengen penkkiä — niitä ei ole erotettu hyttiseinällä käytävästä. Vaunun kummassakin päässä on avo-osasto, joista toinen hieman suurempi. Pienempi saattaa olla tupakoiville — molemmat lienevät toisen luokan osastoja. Osassa sarjan vaunuista on korkeapaineinen Pintschin kaasuhehkuvalojärjestelmä ja osassa Dalén-järjestelmän mukainen kaasuhehkuvalo. |
||||
09.08.2018 14:30 | Petri Sallinen | |||
Totta — yhdistettyyn I ja II luokan makuuvaunuun on piirretty kaasuvalaisimien venttiilit lanterniinien viereen. Makuuvaunun toisen luokan hytistä on olemassa myös valokuva sisutuksesta, jossa valaisin näkyy. Yhdistetyn toisen ja kolmannen luokan makuuvaunussa mitä ilmeisimmin toisessa luokassa oli lamput sijoitettu samalla tavalla, mutta kolmannen luokan osastossa keskelle lanterniiniä. Sen sijaan yhdessäkään puhtaasti päivävaunuksi rakennetussa vaunussa en ole samanlaista valaisimien sijoittelua (vielä) havainnut. |
||||
08.08.2018 19:28 | Petri Sallinen | |||
Minkä numerosarjan toisen luokan vaunussa kaasuvalaisimet ovat lanterniinin kahta puolta? Minulla on kohtuullinen kasa avosiltaisten vaunujen piirustuksia, mutta yhdessäkään ei kaasuvalaisimia ole sijoiteltu lanterniinin kahta puolta, vaan aina keskelle — tosin mistään ei löydy dokumenttia, jossa todettaisiin etteikö näinkin voisi olla. Yleensä ainoastaan vessanurkkauksissa ja/tai kulmakomeroissa kaasuvalaisin on lanterniinin sivulla. | ||||
06.08.2018 21:25 | Petri Sallinen | |||
Valtionrautateiden omien makuuvaunujen rakentaminen juontaa juurensa vuoteen 1896, jolloin vuoden 1895 menoarvion ylijäämästä osoitettiin 125 000 markkaa makuuvaunujen rakentamiseen. Rafael von Haartaman tosin oli jo ehtinyt yksityisen pääomin turvin aloittaa sopimusliikenteen omistamillaan makuuvaunuilla SVR:n junissa vuonna 1876. SVR:n omien makuuvaunujen rakentaminen pääsi alkuun vuonna 1887. Vuonna 1889 oli jo valmiina "likimain neljä yhdistettyä toisen ja kolmannen luokan makuuvaunua". Makuuvaunuja päätetiin tuolloin rakentaa yhteensä 39 kappaletta, joista 10 kappaletta I ja II luokan vaunuja, kuusi kappaletta II ja III luokan vaunuja sekä 15 kappaletta III luokan vaunuja. Lisäksi erityisesti Turun-Karjaan rataa varten päätettiin rakentaa kaksi kappaletta I ja II luokan vaunuja, kaksi kappaletta II ja III luokan vaunuja sekä neljä kappaletta III luokan vaunuja. Vaunuista on olemassa piirustus — tosin ilman numerosarjatietoa. Niistä selviää vaunujen ikkunajako sekä penkkien/sänkyjen paikat. Vaunujen rakentamista kuvaava asiakirja vuodelta 1898 ei sisällä tietoja vaunujen numeroinnista. Vaunujen ominaisuuksia kuvattiin seuraavalla tavalla "näitä vaunuja voidaan käyttää sekä päivällä että yöllä matkustamista varten. Tosin kyllä siten tila ei tule oikein edullisessi käytetyksi etenkin III:n luokan vaunuissa, jonka tähden osa edellämainitusta lukumäärästä tulee sisustettavaksi yksinomaan päivällä käytettäväksi." En tiedä kävikö näin ja montako vaunuista rakennettiin lopulta päivävaunuiksi. "Ulkomuodossaan vaunut eroavat vanhoista vaunuista suuruutensa, päistään pyöristetyn kattorakenteensa, kattovalaistuksensa ja porttien ympäröimän päätysiltansa kautta". "I ja II luokan vaunuissa kulkee päästä päähän sivukäytävä, josta somien työntöovien kautta pääsee vaunun osastoihin. Hyvin leveät ja mukavat sohvat ovat toisella puolen päällystetyt ruskealla schagilla ja toiselta pehmeällä englantilaisella nahalla. Kesän ajaksi käännetään matrassit niin, että nahalla päällystety puoli jää ylöspäin. Sohvan niinikään schagilla päällystetty selkänoja on tehty siten, että se voidaan yöksi makuuta varten kääntää ylös vuoteeksi." Kolmannen luokan vaunuja kuvataan seuraavalla tavalla: "Kolmannen luokan vaunut eroavat sisustuksensa puolesta hyvin paljon I:stä ja II:sta luokasta. Niissä on otettu käyttöön rautatiehallituksen venäläiseltä insinööriltä Güntzburgilta Pietarista vuoden 1897 alussa ostama patentti III luokan vaunujen sisustamisesta siten, että istumapaikkain lukua vähentämättä kulllakin matkustajalla on oma makuutilansa. Tämän järjestelmän mukaan on vaunun keskellä kulkevan käytävän kummallakin puolella neljän hengen osastoja, joissa istuinpaikkain selkänojat voidaan nostaa ylös makuutiloiksi." ...."ensimmäiset uudet makuuvaunut tulevat otetuiksi käytäntöön Oulun radalla". |
||||
05.08.2018 23:42 | Petri Sallinen | |||
Sorry — meikäläisellä on tarkat datat ainoastaan sarjaan 2802-2813. 2801:stä en osaa sanoa mitään tarkkaa. Voi olla, että samoilla piirustuksilla tehtiin myös muita vaunuja aina 2843:een asti. | ||||
05.08.2018 13:05 | Petri Sallinen | |||
Vaunusarjasta 2802-2813 on todellakin olemassa tarkka rakennepiirustusten sarja, joka vastaa kuvassa näkyvää vaunua. Piirustukseen on kuvattu myös katolle kaasuvalaisimien venttiilit. Päätyseinässä olevat pyöreät ikkunat antoivat todennäköisesti kaasulampun valoa päätysillalle, koska valaisin on sisäpuolella ikkunan kohdalla. Kaikissa lanterniinikattoisissa vaunuissa pyöreitä ikkunoita ei ollut. En sitten tiedä, oliko kaikissa vaunuissa alkujaan ylipäätään kaasuvalaisinta katon lipassa antamassa valoa avosillalle ja yritettiinkö tälla ratkaisulla tuoda edes jotain valoa sillalle. Veikkaan, että kuvan vaunussa on kaasuvalaistuksen venttiilit, mutta kuvakulman vuoksi ne eivät näy — onhan skailetilla sen verran leveyttä. DEi-vaunujen sarjasta 2501-2506 on olemassa myös tarkka rakennepiirustusten sarja. Myös tässä sarjassa päätyseinissä oli pyöreät ikkunat. Pyöreitä päätyikkunoita näkee myös varastokäyttöön alistetuissa vaununkoreissa, mm. SA-kuvat on julkaissut kuvan tilapäisestä sota-aikaisesta asemarakennuksesta, joka on ilmeisesti rakennettu Di-vaunun korista. Kuvasta näkee hyvin päätyseinän pyöreät ikkunat. Myös tässä vaunussa näkyy päätyikkuna — en tiedä, oliko tässä vaunutyypissä alkujaan vain yksi pyöreä päätyikkuna vai onko toinen rakennettu umpeen http://vaunut.org/kuva/42947?t=Karjaa Alameren kirjassa julkaistussa piirustuksessa vain pohjakaavio vastaa valokuvassa näkyvän vaunun ikkunakaaviota. Kirjassa julkaisun vaunun sivukuvannossa sen sijaan on vain yhdeksän ikkunaa. Kirjassa esitetty piirustuspari ei siis vastaa toisiaan. Alameren kirja esittää vaunun numerosarjaksi 2802-2843. Toisaalta sama virhe on esitetty myös Mustassa kirjassa, josta Alameren kirjan piirustus on todennäköisesti peräisin. Sama virhe toistuu myös Mustan kirjan päivityslehdillä. |
||||
06.07.2018 10:07 | Petri Sallinen | |||
Hieno kuva! Vasemmalla näkyvässä soravaunuletkassa erottuu hyvin vaaleita soravaunuja. Ne voisivat olla Mav-vaunuja (en tosin muista valmistumisvuotta ulkoa). Niitä ei enää maalattu, koska suolakyllästeisen puun arvelitiin kestävän sellaisenaan. | ||||
25.06.2018 13:19 | Petri Sallinen | |||
V.R. SUOMI -merkinnän käytöstä on kaksi eritasoista asiakirjamerkintää. Toinen vuodelta 1926 ja toinen vuodelta 1928. Kuvien perusteella tätä ennen oli joitakin vuosia käytössä merkintä VR-SJ, mutta sen käyttöönotosta tai käyttöönottoajankohdasta ei ole löytynyt (ainakaan vielä) määräystä tai muuta asiakirjatietoa. Em. määräyksistä huolimatta kesti pitkään ennen kuin merkintämuutokset saatiin vietyä koko vaunukaluston läpi. Vaunukorttitiedon perusteella voisi tietty yrittää selvittää kuvissa näkyvien vaunujen rakennusvuotta, jolloin ajankohtaa (ehkä) voidaan rajata lisää. |
||||
13.06.2018 09:15 | Petri Sallinen | |||
Pääkaupunkiseudun metro kulkee maanpäällisenä vain Helsingin itäisillä alueilla. Olen asunut 57 vuotta Espoossa enkä ole koskaan omistanut henkilöautoa — olen siis joukkoliikenteen käyttäjä. Hyvä, että metroa jatkettiin Matinkylään ja hyvä, että jatkotyö Kivenlahteen on tekeillä. Espooseen tarvittiin ennen kaikken nopea tapa liikkua paikasta toiseen. Ratikka ei ole yhtä nopea — itse asiassa Helsingin ratikka on erittäin hidas. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö ratikka voisi olla nopea tapa liikkua esim. Manchesterin Metrolink -ratikan tapaan. Länsimetro monipuolisti muutenkin liikkumista Espoossa. Liityntälinjat toimivat hyvin ja vaihdot ovat joustavia. Samalla vaihtoehtoisia reittejä avatttiin Espoon sisällä. Mussuttajat ovat saaneet turhan paljon puheenvuoroja — ainahan uudistuksissa on voittajia ja häviäjiä. Itse kuulun voittajiin: työmatkani Helsingin keskustaan lyheni 15 minuutilla. Tällä hetkellä Matinkylä on Länsimetron pääteasema. Sitä ei kuitenkaan ole suunniteltu päättäriksi, vaan väliasemaksi. Siksi Matinkylä tuppaa ajoittain ruuhkautumaan. Järjestelmä kykenee näyttämään kyntensä vasta sitten, kun Kivenlahden osuus valmistuu. Aika vähän sen sijaan on keskusteltu rantaradan ongelmista, joka on osa Espoon joukkoliikennejärjestelmää. Esim. Espoon sisäisillä bussilinjoilla syötetään porukkaa rautatieasemille. Kalustoa on liian vähän — junat ovat tupaten täynnä varsinkin ruuhka-aikana. Yhdenkin rungon vikaantuminen johtaa siihen, että porukkaa jää asemalle niin kuin olen itsekin useasti jäänyt. VR:n Turkuun suuntautuva pikajunaliikenne ei ilmeisesti pysy kovin hyvin aikataulussa, mikä sotkee monesti rantaradan paikallisliikenteen. Tähän pitäisi saada muutos. Jos VR tunaroi eikä pysy aikataulussa, niin saa sitten odottaa — nyt vaikuttaa siltä, että paikallisliikenne väistää aina kaukoliikenteen edestä. Tämä tarkoittaa sitä, että paikallisliikenteen vuoroja voidaan peruuttaa ja matkustajat eivät mahdu näitä seuraaviin vuoroihin. Yhtä lailla kaukoliikenne sotkee paíkallisliikenteen aikatauluja, jolloin matkustaja ei voi luottaa siihen, että ehtisi paikallisjunalla ajoissa johonkin paikkaan — on otettava varman päälle ja lähdettävä matkaan varmuuden vuoksi edellisellä junalla. Tosin voin kokemuksesta sanoa, että aina ei tämäkään auta. |
||||
12.05.2018 22:06 | Petri Sallinen | |||
Sanoisin, että Simon viittamassa kuvassa http://vaunut.org/kuva/17213 on VR SUOMI ja jonon jatkeena vaunun numero. Suomi-sanan pudottamisesta alaspäin on olemassa määräys, koska sen paikalle haluttiin määräasemakilpi. Ilmeisesti merkintöjen paikat olivat jonkin aikaa hakusessa. DEi-vaunun 2507 konepajapiirustuksessa (päiväys 2.1.1923) SUOMI-sana on fascia-listassa vaunun keskilinjalla. Samassa kohdassa ikkunan alla on määräasemakilpi ja sen alapuolella vaunun numero ja sen alapuolella VR-sana — kaikki emalikirjaimilla. Lienee pelkkä ehdotus tai hahmotelma. En ole koskaan nähnyt tällaista merkintää valokuvissa. |
||||
12.05.2018 22:00 | Petri Sallinen | |||
Jos Fo-vaunujen valmistumisvuosi 1918 pitää paikkansa, niin alunperin vaunuissa oli SVR-FSJ-merkinnät. Kyseisestä merkintätavasta puukorisiin vaunuihin on olemassa ohjeet ja mittapiirrokset, myös valokuvissa näkee tätä merkintää puukorisissa telivaunuissa. Lisäksi lukuisiin konepajapiirustuksiin on piirretty em. merkinnät — myös siten, että SVR-FSJ on vedetty ylitse ja korvattu VR SUOMI -merkinnöillä. VR-SJ-merkinnän osalta on vaikeampi sanoa mitään, koska merkintä ei todennäköisesti ehtinyt olla käytössä kovin montaa vuotta. Voisi kuvitella, että uudet merkinnät otettiin käyttöön vasta konepajakorjauksien yhteydessä. Jos VR-SJ merkintä oli käytössä kolmesta viiteen vuotta, niin kaikki vaunut eivät ehtineet tässä ajassa konepajakorjaukseen. |
||||
12.05.2018 21:51 | Petri Sallinen | |||
Ilkan viittaama vaunu on todennaköisesti N-sarjan vankivaunu. Kummallakin puolella vaunua on vain yksi ovi — ristikkäisesti vaunun nurkissa. | ||||
12.05.2018 21:45 | Petri Sallinen | |||
VR-SJ tunnus oli kalustossa käytössä 1920-luvulla jonkin aikaa ennen V.R. SUOMI -tunnusta. Tämä näkyy hyvin esimerkiksi E(k)-vaunujen esittelykuvissa Helsingin rautatieasemalla vuonna 1925, eli silloin kun ensimmäiset E(k)-vaunut valmistuivat. Myös tavaravaunuissa tunnusta näkee 1920-luvun kuvissa. Ilmeisesti alkujaan ajatuksena oli käyttää muotoa V.R. - S.J. koska emalisesta pisteestä on olemassa mitta- ja asennuspiirustus sekä käyttötarkoitusmaininta V.R.-S.J.-merkinnän yhteydessä (kiinnitys kahdella ruuvilla pisteen sivuista) :) E(k)-vaunuja esittävässä VR-SJ-merkinnöillä varustetussa kuvassa pisteitä ei kuitenkaan ole. V.R. SUOMI merkinnän käyttöönotosta on olemassa (ainakin) kaksi ajoitukseltaan hieman erilaista asiakirjaa. Koneosaston päällikkö Väinö Airas lähestyi helmikuussa vuonna 1926 kaikkia konepajoja kirjelmällä Koj 112/282 seuraavasti: "Koska Rautatiehallitus on kirjelmällä N:o 238/692 tammikuun 21. päivältä 1926 määrännyt, että kaikissa matkustaja- ja tavaravaunuissa vastedes on käytettävä ainoastaan merkintää SUOMI V.R. on myötäseuraaviin merkintäpiirustuksiin tehty vastaavat muutokset ja kehoitetaan konepajoja vähitellen muuttamaan vaunujen merkinnät näiden piirustusten mukaisesti aina kun vaunut joutuvat konepajaan korjausta varten." Määräyskokoelmista löytyy myös määräys V.R. SUOMI -merkinnän käytöstä. Se on kuitenkin päivätty myöhemmäksi kuin Airaksen kirjelmä. Määräys on 756/1928. VR-SJ-merkinnän käyttöönotosta ei ole toistaiseksi löytynyt määräystä. Kovin montaa vuotta merkintä ei todennäköisesti ehtinyt olla käytössä — sen verran harvakseltaan sitä näkyy kalustoaiheisissa valokuvissa — tosin sitä kuitenkin näkyy. V.R. SUOMI -merkinnän kehittäminen liittynee Suomen jäsenyyteen kansainvälisessä rautatieliitto UIC:ssä, jossa Victorian Railways jo esiintyi tunnuksella VR. |
||||
11.05.2018 15:10 | Petri Sallinen | |||
Keskustelu on todellakin mielenkiintoista — harvoin näin antoisaa. OK, eli tarkoitit konepajapiirustuksia. Minulla ei ole, mutta ehkä Kansallisarkistossa. Vuoden 1937 historiikin antama tieto, että kattokorokkeelliset Fo-vaunut olisi rakennettu jo vuonna 1918 tuntuu suhteellisen aikaiselta ajankohdalta, mutta minulla ei ole ensimmäistäkään kyseisiä vaunuja koskevaa rakennustietoa, joten en osaa sanoa asiaan mitään. Se on tietty mahdollista, että keskussähköjärjestelmä korvattiin myöhemmin vaunukohtaisella. Vaunukohtaiset tietoni loppuvat kuitenkin näiltä osin vuoteen 1938. Eikös kattokorokkeellisissa Fo-vaunuissa ollut myös englantilaisperäinen hihnakäyttöinen generaattori, kun yleensä se oli akselikäyttöinen. Muistan törmänneeni jossain paperiin, missä valiteltiin hihnan jäätyvän talvella. Ei-vaunuja koskevia numerotietomuutoksia näin muistaakseni joissain käskykirjeissä. Niiden kaivelu vie yleensä aikaa.... |
||||
11.05.2018 10:58 | Petri Sallinen | |||
Nyt on sitten sähkövalaistuksesta tarjolla ristiriitaista tietoa. Päiväämättömässä listassani on käsin kirjoitettu vaunuihin 22502, 22504 ja 22505 tehdyt keskussähkövalaistusmuutokset eli "Sähk.k.". Vuonna 1938 päivätyssä painamalla valmistetussa vaunukortteihin perustuvassa listassa koko sarja 22501-22505 on numerokohtaisesti ilmoitettu muutetun keskussähkövalaistukselle. Mihin lähteisiin perustuu tieto, että vaunut 22501-22505 olisivat olleet varustettuja yksittäisjärjestelmän sähkövalaistuksella? Muissa Fo-sarjan vaunuissa vuonna 1938 on ilmoitettu olevan keskussähkövalaistus vaunuissa 22506 ja 22507. Tuolloin tavanomainen sähkövalaistus "Sähk.y." taas oli vaunuissa 22511, 22512, 22513, 22514, 22515 ja 22516. Piirustukset numerotietoineen on julkaistu mm. Mustassa kirjassa. Kurt Ristniemi taas viittasi jo keskustelun alkumetreillä VR:n historiikkiin vuodelta 1937, joka sekin vahvistaa numerotiedot. |
||||
11.05.2018 08:18 | Petri Sallinen | |||
Vaunuluetteloiden lisäksi minulla on kaksi vaunukorttimerkintäsarjaa Fo-vaunuista. Toinen on vuodelta 1938 ja toinen todennäköisesti vuodelta 1926. Kummassakin dokumentissa kattokorokkeelliset Fo-vaunut on numeroitu sarjaan 22501-22505. Keskustelun käynnistänyt Tapsan kuva taas on vuodelta 1968, jossa vaunun numero on luettavissa vaunun kyljestä —22501. Mikään ei siis viittaa siiheen, että kattokorokkeellisten Fo-vaunujen numerointi olisi ajan saatossa muuttunut. | ||||
10.05.2018 18:36 | Petri Sallinen | |||
Minulta löytyy (lähes) katkeamaton sarja vaunuluetteloita vuosilta 1926—1938. Tosin vuosi 1927 puuttuu välistä. Listojen perusteella Fo-vaunujen numerointi ei muuttunut tuona aikana. Vuonna 1926 Fo-vaunuja oli 5 kpl ja niille varattu numerosarja oli 22501-23000. Vuonna 1928 vaunuja oli 15 kpl ja numerosarja oli sama. Vuonna 1929 vaunuja oli 30 kpl — numerosarja oli sama. Tästä eteenpäin luetteloissa ei ole muutoksia vuoteen 1938 asti. Oletko varma, että Fo-numeroita ylipäätään olisi muutettu? Keskussähkövalaistus on helppo selvittää, koska se on merkitty vaunuluetteloihin vaunukohtaisesti — tunnus on "Sähk.k". Sellainen asennettiin kaikkiin kattokorokkeella varustettuihin Fo-sarjan vaunuihin eli 22501-22505-sarjaan. |
||||
10.05.2018 14:31 | Petri Sallinen | |||
OK ja kiitokset. Päiväämättömän (ehkä 1920-luvun lopulta) vaunuluettelon mukaan kaikissa vaunuissa oli kamiinalämmitys ja kaasuvalaistus. Vuoden 1938 vaunuluettelon mukaan kaikissa vaunuissa oli jo sähkövalaistus, mutta yhä kamiinalämmitys. | ||||
10.05.2018 10:17 | Petri Sallinen | |||
Näkyykö Esan vaunukorteista Fo-vaunujen 22501-22505 valaistusta koskevia asioita? Vuoden 1938 vaunuluettelon mukaan kaikissa vaunuissa oli sähkövalaistus. Minulla on myös toinen päiväämätön luettelo, jossa kaikki vaunut on merkitty kaasuvalaistuiksi. Olisi kiva tietää, milloin valaistusjärjestelmä vaihdettiin. | ||||
04.05.2018 08:10 | Petri Sallinen | |||
Onneksi Eppu Normaalin Aknepop-levy ilmestyi samana vuonna — ei tarvinnut enää kuunnella Hurriganesin junttirokkia :) | ||||
21.04.2018 09:59 | Petri Sallinen | |||
Laivaliikenteessä polttoainekäytössä tapahtuvat muutokset ovat hitaita. LNG eli nesteytetty maakaasu on yksi uusimmista polttoaineista. LNG:n käyttöä laivaliikenteessä on kehitetty mm. Suomessa. Vaikka maakaasu on fossiilinen polttoaine (pääasiallisesti metaania), aiheuttaa sen käyttö polttoaineena vähemmän hiildioksidipäästöjä kuin raskaan polttoöljyn käyttö. Tieliikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat kaikkein hankalimmin vähennettävissä ja poliittisesti niiden rajoittaminen on päättäjien käsissä kuuma peruna. Voimalaitoksissa kivihiilen käyttö voidaan sentään kieltää lailla :) Suomessa liikenteen aiheuttamat hiilidioksipäästöt ovat noin viidennes kaikista Suomen tuottamista hiilidioksidipäästöistä ja noin 40 prosenttia taakajanjakosektorin (=päästökaupan ulkopuoliset toimialat) aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Rautatieliikenteestä sähkön käyttö on ilmaston kannalta paras vaihtoehto. Sähköntuotanto on päästökaupan piirissä ja halutessaan sähköä ostava operaattori voi valita päästöttömillä tuotantomuodoilla tuotettua sähköä. Jos tarjolla ei olisi päästöttömiä sähköntuotantomuotoja, niin silloin rautatieliikenne aiheuttaisi hiilidioksisipäästöjä samassa suhteessa kuin sähköä tuottavat voimalaitokset niitä aiheuttavat. Vanhat savuttavat dieselveturit eivät ole ilmaston kannalta ihanteellinen ratkaisu. Todennäköisesti yhden dieselveturin aiheuttama ilmastohaitta on kuitenkin tiedossa. Tätä voidaan verrrata kumipyöräliikenteen aiheuttamaan ilmastohaittaan, sillä olettamuksella, että sama tavaramäärä kuljetetaan paikasta A paikkaan B. Vertailu tosin ei ota huomioon palveluiden saatavuuttaa eikä niiden hintaa. Jos kuljetusmuotojen aiheuttamat ilmastovaikutukset sanktioitaisiin, niin sanktion hinta siirtyy itse kuljetuspalvelun hintaan. Sähköä käyttävässä rautatieliikenteessä näin jo tapahtuu: jos operaattori ostaa kivihiilellä, maakaasulla tai turpeella tuotettua sähköä, on voimalaitoksen omistajan ostettava päästöoikeuksia (=lisäkustannus aiheutetuista hiildioksidipäästöistä). Päästöoikeuden hankintahinta taas siirtyy lopputuotteen hintaan. Tällä tavalla sähköä käyttävä rautatieliikenne maksaa osaltaan sähköntuotannon ilmastovaikutuksista. Tosin VR on tainnut jo aika pitkään ostaa päästöttömillä tuotantomuodoilla tuotettua sähköä. |
||||
17.04.2018 17:26 | Petri Sallinen | |||
Kuvassa näkyvä Arm 1 on "nosta terät". Sen kaverina usein näkyvä suorakaiteen mallinen Arm 2 on "sulje siivet" vuoden 1957 Junaturvallisuussäännön (Jt) mukaan. | ||||
27.03.2018 12:25 | Petri Sallinen | |||
VR (V.R.) SUOMI merkinnästä vaunuissa määrättiin vuonna 1926 (Koj 112/282). Tämän perusteella kuva on aikaisintaan vuodelta 1926. | ||||
26.03.2018 11:42 | Petri Sallinen | |||
11-ikkunainen Ei-vaunu 2828:n pituus oli piirustuksen mukaan 18680 mm. Ensimmäiset uudella korityypillä varustetut vaunut rakennettiin vanhojen avosiltaisten alustoille, mikäli kuvassa näkyvä Ei on 2844-2890. Veikkaan, että kuvassa näkyvät vaunut ovat yhtä pitkiä. Perspektiivi muuttaa vaikutelmaa. | ||||
24.03.2018 23:35 | Petri Sallinen | |||
Tuttu kuva tuo isompi. Junassa on postiosastolla varustettu kolmiakselinen F. Postiosasto on liukuoven vasemmalla puolella olevan ikkunan kohdalla, ennen kattokoroketta. Postiosasto näkyy vaunun sisäpiirroksessa. Moni on ollut näkevinään kuvassa postiosaston kohdalla muuta väritystä vaaleamman kaistaleen, jonka on aavisteltu olleen postinkeltaiseksi maalattu. En osaa sanoa, onko näin. | ||||
24.03.2018 16:44 | Petri Sallinen | |||
Lanterniinikattoinen vaunu on mitä ilmeisimmin Ei-sarjan vaunu. Arkistostani löytyy konepajapiirustus 11-ikkunaisesta vaunusta, jossa vaunulle on annettu numero 2828. Vaunun piirustukseen ei ole piirretty koristeellisia sivuportteja, vaan pelkkä avonainen kehikko. Kuvasta on vaikea sanoa, minkälaiset portit vaunussa on vai ovatko portit jäänet auki. Uudemman korimallin Ei voisi olla sarjaa 2844-2890, eli yksi ensimmäisistä valmistusarjoista, jolloin vaunussa oli suorat eteiset ja A3-telit. Toinen vaihtoehto voisi olla Ei 2891-2905, jolloin vaunussa on vinot eteiset ja A7-telit. |
||||
23.03.2018 16:25 | Petri Sallinen | |||
Tuolta löytyy Bm1 Kokkolan asemalla. Hyvä kuva — ja on siellä muutakin kivaa. Kuka saa tolkkua motin kotipaikkamerkinnästä, eli mikä mahtaa olla vaunun kotipaikka? http://rautatiekuvia.blogspot.fi/2017/03/blog-post_8.html |
||||
10.03.2018 09:25 | Petri Sallinen | |||
Vasemmanpuoleisessa vaunussa on todennäköisesti kaksiputkijärjestelmä —muuta en osaa siitä sanoa. Oikeanpuoleisesta on paha sanoa mitään. Joissakin vaunuissa kaasuputket saattoi olla asennettua välikattoon. | ||||
10.03.2018 00:27 | Petri Sallinen | |||
Kaasuvalaistusta käsitteleviä huoltokirjoja on saatavilla divareista suhteellisen hyvin. Hintakaan ei ole yleensä kuin muutaman euron. Ilmeisesti moinen kama ei kiinnosta juuri muita kuin friikkejä. Vanhin käsiini saama opus on vuodelta 1916. "Junien kaasuvalaistuslaitosten selitys sekä ohjeita niiden hoitamiseen". Vuonna 1928 julkaistu päivitetty versio on nimeltään "Junien painekaasuvalaistuksen selitys ja hoito-ohjeet". Vuoden 1943 painos kantaa samaa nimeä. Googlettamalla löytyy kyllä divareista. Yleensä hyvin säilyneissä "Mustan kirjan" johdantolehtisillä on kuvattu kirjassa käytetyt lyhenteet. Lyhenneluettelon perusteella voi päätellä vaunuissa käytetyt valaistusjärjestelmät. Esim. vuodelle 1933 päivätty lyhennelistaus sisältää seuraavat tiedot: Kaasuvalo, avoliekkinen (P) — [vanhemmassa painoksessa sanamuoto on avoinliekkinen], kaasuhehkuvalo matalapaineinen Pintsch-järjestelmäinen (M.P.), kaasuhehkuvalo korkeapaineinen [vanhemmassa painoksessa "korkein kaasunpainein"] Pintsch-järjestelmäinen (Paink. P.), kaasuhehkuvalo korkeapaineinen Ehrich & Graetz -järjestelmäinen (Paink. E.G.) sekä kaasuhehkuvalo Dalén-järjestelmäinen. Pintschin ja Ehrich & Graez -järjestelmistä käytetään joissain yhteyksissä myös ilmaisua "öljykaasuhehkuvalo". |
||||
08.03.2018 18:41 | Petri Sallinen | |||
Vaunu on hyvin todennäköisesti kolmiakselinen E-sarjan vaunu — pituus 12 metriä puskinten ylitse mitattuna. Sarjaan kuuluivat ainakin numerot 601, 606, 608, 619 ja 626, jotka olivat jarruttomia. 603, 610, 613, 621, 623, 624, 683, 689 ja 695 oli varustettu kiertojarrulla. Vaunussa 607 oli kiertojarrun lisäksi ilmajarru. Kuvalaattapiirustukseen piirretyt vaunun kattokalusteet vastaavat kuvan kattokalusteita. Haitarimallisia tuuletusventtiileitä pitäisi olla rivissä vaunun keskilinjalla kolme kappaletta — todenäköisesti kolmas on lipun takana. Kaasuvalaisimia on vain kaksi, kummassakin osastossa yksi. Lisäksi vaunun nurkkaan sijoitetussa käymässä on kolmas valaisin ja mitä ilmeisimmin käymälässä on myös tuuletusventtiili — nämä näkyvät kuvassa. Vaunun keskellä on kamiina samassa tilassa matkustajien kanssa — kamiinan piippu on todennäköisesti myös lipun takana. Piirustukseen ikkunat on piirretty mataliksi samaan tapaan kuin kuvassa. Myöhemmin osa vaunuista muutettiin kaksiakselisiksi. Minulla ei ole vaunusta tarkempaa vaunukorttihistoriaa, esim. sen mahdollisista sarjamuutoksista. |
||||
24.02.2018 10:44 | Petri Sallinen | |||
Esalta taas kerran erittäin hyvää dataa. | ||||
21.02.2018 20:27 | Petri Sallinen | |||
Todennäköisesti ne ovat signaalinarujen kannattimet, vaikka yleensä ne ovat vaunun katolla. Oheisen linkin takaa näkyvässä kuvassa idea näkyy kummassakin junarungossa hyvin — Ga-vaunussa lisäsäksi päätyseinän koukuun rullattuna. http://www.vaunut.org/kuva/122364?t=signaali |
||||
17.02.2018 09:01 | Petri Sallinen | |||
Kuvalaattapiirustuksen mukaan vaunun korin malli ja numero 779 stemmaavat. Vuoden 1939 vaunulistauksen mukaan nro 779 on E-sarjan vaunu, joka kuului sarjaan 668-803. Tuolloin vaunun kaasuhehkuvalaistus oli Elrich & Graetz -järjestelmän mukainen. Vuonna 1926 vaunussa oli jo höyrylämmitys (kuvan vaunussa näkyy kuitenkin vielä kamiinanpiippu) sekä ilmajarrujärjestelmä. | ||||
16.02.2018 19:32 | Petri Sallinen | |||
Sama havainto. Numeroa ei näy, mutta häiveet muista teksteistä näkyvät. | ||||
16.02.2018 17:42 | Petri Sallinen | |||
Moni pääsäännöksi oletettu käytäntö on kuitenkin osoittautunut yksittäisten poikkeusten kautta monesti virheelliseksi. | ||||
16.02.2018 16:25 | Petri Sallinen | |||
Yhden kuvan perusteella ei todellakaan kannata tehdä yleistäviä johtopäätöksiä. Tässä tapauksessa ainakin minua kiinnostavat vain Suomessa käytössä olleet peltivuorattujen vaunujen sarja ja niihin liittyvät yksityiskohdat. | ||||
16.02.2018 16:04 | Petri Sallinen | |||
Helsingin asemalla kuvattua peltivuorattua vaunua koskevan kuvan lähdetiedoissa on maininta: "No 692 à 697, construites par CGC, Bogies: type RR. Pour la Russie, puis en Finlande". Rakennusvuodeksi ilmoitetaan vuosi 1900. En tiedä pitääkö tämä paikkansa kuinka hyvin vaunujen (tai Suomessa käytettyjen vaunujen) fascia-tekstien osalta, mutta lähtökohtaistesti on väitetty vaunun toisella puolella olleiden fascia-listatekstien olleen aina (?) ranskankielisiä ja että toisella puolella olisi aina ollut kansallinen teksti-ilmaisu — Suomessa aluksi ruotsinkielinen, joka myöhemmin olisi vaihdettu suomenkieliseksi. |
||||
15.02.2018 19:25 | Petri Sallinen | |||
Todennäköisesti teak-vuoratuisssa vaunuissa tekstit olivat messinkisiä kohokirjaimia. Sen sijaan peltivuoratuissa vaunuissa kirjaimet ovat selvästi maalattuja ja maalaten varjostettuja — myös yhtiön embleemi. Tämä näkyy vaunusta 2002 Helsingin asemalla otetussa kuvassa selvästi. | ||||
15.02.2018 18:55 | Petri Sallinen | |||
SA-kuvista löytyy useampi kuva R-vaunuista nro 2019 ja 2014, jossa Hitler tapasi Mannerheimin. Vaunun 2019 fascialistassa on ranskankieliset tekstit. | ||||
13.02.2018 22:34 | Petri Sallinen | |||
Vuoden 1976 jälkeen — erityisesti 2010 -luvulla — yhtiön vaunujen historiaa on tutkittu aikaisempaa perusteellisemmin. On löytynyt mm. parikin värillistä piirrosta/postikorttia 1900-luvun paikkeilta, joissa yhtiön vaunut on kuvattu sinisinä. Yhtiöhän oli tunnettu siitä, että sen tunnusvärejä käsitellään ja esitetään "oikein".ympärille vuonna 1876. Nagelmackerin makuuvaunut olivat jo tuolloin sinisiä. CIWL:n 50-vuotisjuhlan kunniaksi sininen ilme lanseerattiin oikein kunnolla yhtiön vaunuihin vuosien1924-26 aikana — aikaisintaan vuonna 1922, jolloin ensimmäisten teräsravintolavaunujen piirustukset on päivätty. Tätä ennen yhtiöllä oli ruskeita, vihreitä ja sinisiä vaunuja. Teak-seinäisten vaunujen korit oli lakattu. CIWL eli kansainvälinen makuuvaunuyhtiö Belgiassa perustettiin G Nagelmackerin makuuvaunufirman Yksi tunnettu värillinen maalaus on Orient-Expressin lähtökuva vuoden 1900 paikkeilla. Siinä CIWL:n vaunu on esitety sinisinä. Nykytutkijat Euroopassa pitävät taiteilijan kuvausta uskottavana — myös sitä, että osa vaunuista oli sinisiä jo ennen kuin sininen löi lopullisesti läpi 1920-luvulla. Keski-Euroopasta saadun tiedon perusteella oletetaan myös, että kuusi Suomessa käytössä ollutta peltivuorattua olisi ollut sinisiä, kuten Keränen on piirroksessaan kuvannut. Historiallinen tieto siis tarkentuu, päivittyy ja voi jopa osoittautua vääräksi. Kuva peltivuoratusta CIWL:n vaunustakin Helsingin asemalla löytyi vasta muutama vuosi sitten. |
||||
13.02.2018 13:32 | Petri Sallinen | |||
Mihin lähteeseen tietosi perustuu siitä, että sininen väri olisi tullut käyttöön vasta 1920-luvulla? | ||||
11.01.2018 17:05 | Petri Sallinen | |||
Kuvassa on jollekin vanhalle alustalle nostettu Mav-vaunun kori tai sitten Velsa Oy:n rakentama kokeiluvaunu. Kuvan perusteella alusta ei ainakaan näytä vanhalta Hdk:n alustalta. Tosin Hdk-vaunuja ehdittiin rakentaa melkoisen pitkällä jaksolla muistaakseni neljässä erässä: ensimmäiset vuonna 1925 ja viimeiset 1950-luvun alussa. Vaunun rakenne ehti muuttua matkan varrella — erilaisia päätyjä Hdk-vaunuissa ehti olla (ainakin) neljää erilaista. Ma-vaunuissa ei kuitenkaan käytetty tuollaista korityyppiä, joka oli päästään avoin — Mav-vaunussa sen sijaan käytettiin. Lehtileikkeen ajoitus — vuosi 1968 — sen sijaan käy yksiin Mav-vaunujen rakentamisen kanssa. Mav-vaunun mittojen kanssa yksiin käy myös kuvatekstissä ilmoitettu soralavan pituus: 6,4 metriä. Kuvatekstissä myös kerrotaan, että Velsa Oy toimittaa VR:lle (pelkkiä) lavoja, jotka asennetaan vanhojen vaunurunkojen päälle. |
||||
Kuvasarja: Dm12 |
02.01.2018 19:33 | Petri Sallinen | ||
Oletko taltioinut kohdetta myös Tapio Keräsen tyyliin, jotta kaikki tulevaisuudessa aiheesta pienoismalleja rakentelevat voisivat tutkailla koneen yksityiskohtia ja todeta niittien määrän? :) | ||||
31.12.2017 12:04 | Petri Sallinen | |||
Loistavaa dataa! Ilmeisesti käytössä on kohtuullisen laaja vaunukortisto. | ||||
31.12.2017 08:52 | Petri Sallinen | |||
Sekin voisi olla mahdollista, että vaunu on rakennettu vanhasta DE-vaunusta. | ||||
30.12.2017 11:46 | Petri Sallinen | |||
En ole aikaisemmin törmännyt dokumentteihin, jossa D(k)-vaunut olisivat jossain vaiheessa esiintyneet Ck-litteralla — loogisesti se olisi kyllä täysin mahdollista. Vaunusarja 388-407 rakennettiin vuonna 1927, jolloin vaunut saivat litteran D. Littera oli käytössä aina vuoteen 1944 asti. Vuosina 1944-46 rakennettiin suurehko sähkövalaistujen E(k)-vaunujen sarja. Tuolloin uudet vaunut litteroitiin poikkeuksellisesti Ek-tunnuksella, vaikka vuonna 1925 rakennetut samanlaiset kaasuvalaistut vaunut oli litteroitu E-sarjaan. Samalla vanha kaasuvalaistu sarja sai litteran Ek. Ilmeisesti vaunut haluttiin erottaa vanhemmista avosiltaisista E-sarjan vaunuista. Tuolloin myös em. D-vaunut litteroitiin uudestaan Dk-sarjaan. Vuoden 1956 luokkamuutoksen yhteydessä Dk-vaunuista tuli ensimmäisen luokan vaunuja. Käskykirjeen mukaan Dk-vaunujen uusi littera olisi tuolloin ollut C, vaikka mielestäni Ck olisi ollut loogisempi ottaen huomioon vaunujen historian. |