1375-102647 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 29.10.2017 09:48 Petri Sallinen  
  Näyttää vahvasti entiseltä M-vaunun alustalta. Reunalaidassa olevat silmukat ovat mitä ilmeisimmin sivulaitojen asentamista varten. M-vaunuissa lattian alla oli myös tuontyyppiset vahvikkeet.

https://vaunut.org/kuva/14341?tag0=11%7CM%7C
kuva 28.10.2017 11:05 Petri Sallinen  
  Mitoiltaan kiinteällä neljällä akselilla varustetun vaunun "kori" vastasi lyhyempää alunperin kolmiakselista K-sarjan vaunua (myöhemmin kaksiakselista). K-sarjaan sijoitettiin sivulaidattomat tolppavaunut. Vaunun pituus puskinten lautasten yli mitattuna oli 28'10". Sisempien pyöräkertojen akseliväli oli 10'3" ja uloimpien 3'. Vertailun vuoksi samanlaisella korilla varustetun kolmiakselisen K-vaunun akseliväli oli 8'6"+8'6". Kiinteällä neljällä akselilla varustetun vaunun ripustus muistuttaa Ds1-moottorivaunun ripustusta.

Kiinteällä neljällä akselilla varustetu vaunun leveys oli 7'6", kun taas vastaavan kolmiakselisen K-sarjan vaunun leveys oli 8'6". Pylväspareja vaunussa oli kuusi kappaletta, kun taas kolmiakselisessa K-sarjan vaunussa niitä oli kahdeksan paria. Kiinteällä neljällä akselilla varustetun vaunun litterasta tai numeroinnista ei ole mitään tietoa — piirustustus ei sisällä tätä dataa. Sen verran piirustuksen ajankohtaa on voitu haarukoida, että ne on laadittu ennen vuotta 1878. Todennäköisesti vaunut on muutettu kolmiakselisiksi melko varhaisessa vaiheessa, koska silmiin ei ole osunut näillä korin mitoilla listauksista neliakselisiksi merkattua vaunua.
kuva 24.10.2017 23:19 Petri Sallinen  
  Kiinteällä neljällä akselilla varustettua vaunua ei tarvitse metsästää — siitä on olemassa piirustus. Teen ehkä siitä vielä pienoismallin :) G-vaunujen ruotiminen taas on kiinni tietojen etsimisestä. Kansallisarkistossa on noin kymmenkunta mappia aiheesta, joiden lukeminen ehkä auttaa asiassa ja selventää problematiikkaa.
kuva 24.10.2017 23:03 Petri Sallinen  
  Mielestäni kuvassa on kaksi kaksiakselista vaunua —toinen on takimmaisella raiteella.
kuva 19.10.2017 13:46 Petri Sallinen  
  Vaunujen hankintaa koskevat listaukset antavat tarkempaa tietoa kuin SVR:n vuosikertomusten listaukset. Kuva Gabd-vaunusta 2042 on siinä mielessä kätevä, että se näyttää kiistattomasti vaunun korityypin. Nyt vain selvittämään vaunuyksilön historia. Kun tämä on selvitetty, tiedetään se, minä vuonna otettiin käyttöön ainakin yksi pystylaudoitetulla korilla varustettu Gabd. Tämän perusteella taas voi syntyä ajatus myös siitä, että miksei muitakin:)

Gabd-vaunu ei ehkä ole paras mahdollinen etsinnän kohde, koska vaunuja oli vuonna 1885 vain kaksi kappaletta — tosin litteraa olennaisempi tässä tapauksessa on korin malli. Sen syntyvuottahan tässä metsästetään.

Hankintatietojen perusteella voidaan Gabd-vaunun mittoja verrata muihin litteroihin sijoitettujjen umpitavaravaunujen korien mittatietoihin. Tämän tiedon perusteella taas voidaan ehkä päätellä muiden vaunujen rakenne. Ihanteellista olisi tietenkin löytää riiitävä kattaus eri vaunutyyppien konepajapiirustuksia. Ehkä niitä vielä löytyy, kun riittävän ahkerasti kaivetaan — ehkä ei, jolloin on tyydyttävä niukempaan lähdeaineistoon spekulaatioilla höystettynä. Mieluummin edes näin kuin ei mitään. Jos joku tulevaisuudessa löytää jotain uutta, niin korjattakoon sitten virheelliseksi osoittautuneet asiat.

1800-luvun vaunujen tietojen selvittäminen ei ole mitenkään simppeliä. Kuulisin mieluusti, minkälaisen metodin sinä olet valinnut tietojen metsästämiseen — se on paljon mielenkiintoisempaa kuin se, miten asiaa ei ainakaan pitäisi yrittää selvittää :)
kuva 18.10.2017 21:33 Petri Sallinen  
  Tunnut luottavan vahvasti siihen, että mitä museon plakaatissa kerrotaan — eli et kyseenalaista sitä. Olen kuullut aiheesta toisen erilaisen ja hyvin perustellun kertomuksen rautatiehistorian ammattilaisen kertomana. Sen mukaan vaunu todellakin olisi ollut Ga -> Gaa ja että konepaja olisi kunnostustyön yhteydessä oma-aloitteisesti keneltäkään kysymättä rykäissyt litteraksi G:n.

En ole yrittänyt asian todenperäisyyttä tarkistaa enkä edes tiedä olisiko se mahdollista. Vaunun aluskehys lienee sen verran vanha, että numeroa ja litteraa ei ole vielä stanssaamalla kehykseen lyöty, mikä tuli myöhemmin käytännöksi juuri siitä syystä, jos vaikka maalaamalla tehty sarjoitus olisi kulunut tunnistamattomaksi. Käytännöstä on olemassa kyllä määräys.

Asiasta on siis kaksi kertomusta — mikä on totta, mikä ei? Noin lähtökohtaisesti museon kalustokokoelman restauroinneissa on suoranaisia munauksiakin. Erään irvileuan mukaan enemmän virheellisesti restauroitua kalustoa kuin oikein restauroitua :)
kuva 18.10.2017 16:49 Petri Sallinen  
  Huvihevosvaunu Gaa:n osalta todennäköisesti tiedetään miltä vaunu näyttää — se on Suomen Rautatiemuseossa näytillä, mutta jostain syystä litteralla G :)
kuva 18.10.2017 13:05 Petri Sallinen  
  Havainto vanhemman ja uudemman Ga-tyypin välillä on merkittävä. Kun kuvia katselee tarkemmin, niin vaunuissa on teknisiä eroja — esimerkiksi ovien mekanismit ja kätisyys. Onko mahdollisesti vaunujen kantavuudessa eroja, joka voisi selittää erottelua G- ja Ga-sarjoihin?
kuva 18.10.2017 12:42 Petri Sallinen  
  "Vakiintunut käsite" ja "vakiintunut ilmaisu" ovat kaksi eri asiaa.

Käsite on "asialle ominaisten piirteiden kokonaisuus" ja ilmaisu ainoastaan jollekin asialle tai käsitteelle annettu nimi — nimi voi kuvata asiaa tai olla kuvaamatta. Tutkimuksessa käsitteet ovat kriittisen tarkastelun kohteina — ilmaisu eli käsitteelle annettu nimi sen sijaan voi olla periaatteessa ihan mitä vaan, kunhan sen sisältö ymmärretään.

Asianosaiset voivat esimerkiksi sopia, että pystylaudoitettu vaunu on muodoltaan maksalaatikko-tyyppinen. Se voi vakiintua ilmaisuksi kuvaamaan pystylaudoitettua vaunua. Mikäli tutkimuksessa havaitaan, että Suomessa ei ole koskaan ollukaan pystylaudoitettuja vaunuja, vaan kaikki ovat olleet vaakalaudoitettuja, niin silloin vakiintunut käsite osoittautuu vääräksi, ei kuitenkaan vakiintunut ilmaisu. Vakiintunut ilmaisu voi jopa jäädä käyttöön, vaikka sitä kuvaava käsite olisi muuttunut.

Vakiintuneita ilmaisuja on tunnetusti vaikea muuttaa, mikäli ne ovat ehtineet vakiintua. Esimerkiksi Kielitoimisto yrittää epätoivoisesti muuttaa lehtikielen kautta vakiintuneita ilmaisuja — monesti huonolla menestyksellä, jolloin jossain vaiheessa vakiintunut ilmaisu kaikessa hiljaisuudessa hyväksytään viralliseksi ilmaisuksi.

Veikkaan, että "Ga-tyyppinen vaunu" -ilmaisu kuvaa hyvin myös sellaisen vaunun rakennetta, jota ei ole litteroitu Ga-vaunuksi, eli pystylaudoitettua korimallia :) Mikään ei tietenkään estä kehittämästi uutta ilmaisua ja käytön kautta hakea sille vakiintumista.

Tässäkin keskustelussa on ehtinyt syntyä jo uusi ilmaisu "Vanhemman tyyppinen Ga-vaunu".
kuva 18.10.2017 11:07 Petri Sallinen  
  Ga-tyyppinen vaunu tarkoittaa ulkopuolisella pystylaudoituksella varustetta vaunua. Termi on vakiintunut ilmaisu.
kuva 18.10.2017 10:03 Petri Sallinen  
  Vaikuttaa peräti mielenkiintoiselta. Onko lähteenä käyttämässäsi valmistusluettelossa vaunun G 1734-1755 osalta julkaistu esimerkiksi korin päämittoja (joissakin listauksissa nimittäin on). Mittoja voisi vertailla myöhemmän aikakauden Ga-vaunujen mittoihin.
kuva 18.10.2017 09:31 Petri Sallinen  
  En tunne tarkemmin vaunukorttijärjestelmää. Ko. 765/1922 on melko laaja asiakirja, mutta se keskittyy pääasiallisesti esittelemään kortteihin tallennettavia tietoja ja sitä, miten tiedot kortteihin tallennetaan. Kahden asiaa käsittelevän määräyksen perusteella ilmeisesti kortiston ylläpito tapahtui vaunukorjaamoissa ja konepajoilla ja ne koostettiin Mustaksi kirjaksi koneosastolla/konetoimistossa.

Se jää avoimeksi, oliko kaikilla kaikilla vaunukorjaamoilla ja konepajoilla kattavat valtakunnalliset kortistot. Vain tavaravaunut muutamia poikkeuksia lukuunottamatta olivat "kaikkien yhteisiä", muilla vaunuilla oli määrätty kotiasema vuoteen 1958 asti. Vastasivatko kotiasemat pääsääntöisesti omien vaunujensa tilastoinnista — en tiedä. Jos näin tapahtui, niin toimittiko koneosasto kyseiset kortit muille konepajoille ja vaunukorjaamoille — en tiedä. Miten tavaravaunujen kortistointi oli järjestetty käytännössä — en tiedä. Korjattu-sanan alle maalattu punainen viiva vaunussa ainakin kertoi sen, että vaunu oli mitattu ja kortistoitu, eli tällä vältettiin päällekäiset kortistointioperaatiot.

En myöskäään tiedä, milloin vaunukorteista luovuttiin. Ilmeisen myöhään, koska kortistoja on päätynyt myös harrastajille. Niitä pitäisi olla myös Rautatiemuseossa.

Tämänhetkisen dokumentteihin perustuvan tiedon valossa Mustan kirjan julkaiseminen alkoi (viimeistään) vuonna 1927. Tulkintaa voidaan muuttaa sen jälkeen, kun aiheesta löytyy uusi ajankohtaa tarkentava dokumentti. Jos olen ymmärtänyt oikein, niin "jos lehmällä olisi siivet, niin lehmä osaisi lentää" -tyyppistä spekulaatiota halutaan välttää ja perustaa tulkinnat vain dokumentteihin. Yritän toimia tämä asia kirkkaasti mielessäni :)
kuva 17.10.2017 21:22 Petri Sallinen  
  Vaunukortteja ja Mustaa kirjaa sivutaan pitkänpuoleisessa kuvauksessa vaunukorttijärjestelmästä. Tässä joitakin otteita.

Vaunukortit otettiin käyttöön määräyksellä Ko. 765/1922.

"Tarkkojen tietojen saamiseksi vaunustosta on otettu käyttöön korttijärjestelmä, jossa kustakin vaunusta on laadittu tilastokortti." Kortit sisältävät erilaista tietoa jokaisesta vaunusta, kuten mittoja, vaunun "aineslajin" (=puu tai rauta), taaran, kuormituksen, jarrulaitteet, lämmityksen, valaistuksen jne.

"...korttiin on merkittävä, milloin vaunu otettiin liikenteeseen, missä ja milloin se on uudestirakennettu, jos vaunulle on annettu uusi numero, myöskin vaunun aikaisempi numero"..."muistustussarakkeeseen merkitään erityislaitteet, kuten W.C.".

Vaunut mitattiin. "Sittenkuin vaunu on mitattu ja kaikki vaunukorttiin merkittävä otettu huomioon, on aluskehykseen korjattu-sanan alle maalattava punainen viiva". [Tässä pienoismallirakentajille huomioitavaa :)]

Ko. 759/1927 jatkaa vaunukorttijärjestelmästä seuraavasti:

"Vaunukortit on tarkistettava siten, että vuosittain täydennetyssä "Valtionrautateiden vaunut" [=Musta kirja] -nimisessä julkaisussa olevat tiedot, jotka pääasiallisesti on laadittu saapuneitten vaunukorttien perusteella, vaunujen määräaikaisissa suurissa tarkastuksissa verrataan tarkastuksenalaisena olevaan vaunuun. Jos tällöin huomataan virheellisyyksiä joko vaunun mittoihin, sisustukseen tahi varustukseen nähden, on kyseellisestä vaunusta lähetettävä uusi kortti, samoinkuin siinäkin tapauksessa, ettei vaunun numeroa ollenkaan ole sanotussa julkaisussa."..... [Tämän perusteella Mustan kirjan julkaisu olisi siis alkanut vuonna 1927].

... "On myöskin tarkastettava, onko vaununkuva [=Mustan kirjan sisältämä vaunukohtainen piirustus] joka suhteessa todellisuuden mukainen sekä ilmoitettava, missä suhteessa kuva on virheellinen, mahdollisesti viitaten johonkin toiseen, oikeaan kuvaan. Koska vaunujen mitat monessa tapauksessa ovat merkityt asianomaisista piirustuksista, voi kyllä sattua pienehköjä eroavaisuuksia vaunumittoihin nähden, eikä siis tarvitse laatia uusia kortteja, jos mitoissa huomataan vain pienempiä muutamien senttimetrien eroavaisuuksia."...

..."Uudet kortit kirjoitetaan paitsi aina silloin, kun jokin muutos on vaunuihin tehty vaikkapa vain vaunun sarjamerkki on muutettu."....

..."Koska tämä tarkastus tuottaa toivotun tuloksen ainoastaan siinä tapauksessa, että työ suoritetaan suurella huolella, on asianomaisille annettava tarkat ohjeet, millä tavoin mittaaminen on suoritettava ja miten kortit on kirjoitettava. Kortit on kuukauden 1. päivänä lähetettävä konetoimistoon.".

Mitä ilmeisimmin tarkin vaunukohtainen tieto on vanhoissa vaunukorteissa.
kuva 17.10.2017 15:40 Petri Sallinen  
  Piirustuksen rooli Mustassa kirjassa lienee ollut rautatieammattilaisten kannalta olematon tai vain suuntaa-antava. Tarkemmat vaunukohtaiset tiedothan esitettiin vaunukorteissa ja varsinaista rakentamista varten oli konepajapiirustukset.

Kohtuullisen paljon joihinkin Mustiin kirjoihin on kuitenkin tehty merkintöjä käsin, kun numerointia tai vaunujen ominaisuuksia on korjausten yhteydessä muutettu. Ehkä Musta kirja oli kätevä "käsikirja", josta osan perustiedoista sai nopeasti. Ei kai piirustuksen rooli ollut pelkästään tylsien luetteloiden graafinen elävöittäminen.

Piirustuksen merkitys korostuu enemmän harrastajien tai pienoismallirakentajien keskuudessa, jotka haluaisivat tietää, miltä joku vaunu näytti edes likimain. Musta kirja voi siis tarjota hehtaarin, kunnes tarkempaa dataa löytyy — jos löytyy.

Gav-vaunujen osalta Mustassa kirjassa piirustuksen mittojen ja luettelon numeeristen mittojen vastaavuus vaihtelee. Esim. 29501-29950 sarjan osalta 29 kappaleessa pyörästön pituus- ja vaunun pituusmitat vastaavat, kahdeksan vaunun osalta ne eivät vastaa (sarjaan ei ole luetteloitu muita vaunuja). Yhdessä listauksessa numeeriset arvot ja piirustuksen mitat taas eivät miltään osin vastaa jne.
kuva 17.10.2017 13:05 Petri Sallinen  
  Jos haluaa etsiä dataa piirustuksista, niin silloin on hankittava konepajapiirustukset. En osaa sanoa, laadittiinko venäläisistä vaunuista piirustuksia — edes silloin, jos niihin tehtiin muutoksia. Tosin yllättävän monista aika marginaalisistakin asioista löytyy seikkaperäiset piirustukset, kuten Ggkk-sarjan hiivavaunun ovesta — yksittäinen vaunu, joka tehtiin muutostyönä T(o)-sarjan vaunusta. Piirustukset olivat tietty ohjeina osien rakentajille.

Aika loogisesti voisi ajatella mainitsemallasi tavalla: Gav-vaunu ja Gd-vaunu näyttävät riittävän samanlaisilta, joten käytetään Gd-vaunun piirustusta esittämään Gav-vaunua Mustassa kirjassa.
kuva 17.10.2017 10:33 Petri Sallinen  
  Näinhän se on — vaunukuvastot heittävät asian lähinnä oikealle hehtaarille. Ne antavat viitteitä niin kauan kuin muutakaan parempaa tietoa ei ole. Ne antavat myös mahdollisuuksia jatkotutkimukselle.

Niin kuin aikaisemmin jo totesin, ei Mustan kirjan piirustus esitä kuin osaa sarjaan kuuluneista vaunuista. Ei tarvitse katsoa kuin yksilöiden pyörästöjen mittoja, niin kaikki eivät täsmää piirustuksen mittojen kanssa. Pari suoranaista virhettäkin on vuosien varrella paljastunut piirustustusten ja numerotietojen osalta.

Rautateiden historia ennen toista maailmansotaa sisältää runsaasti epävarmuuksia ja yllätyksiä — varsinkin vaunukaluston osalta. Eihän sitä ole tutkittu juuri lainkaan. Suurin osa tiedoista on yhä hajatietoja — juuri kun luulee löytäneensä loogisen päättelyketjun ilmaantuukin asioita, jotka kyseenalaistavat kokonaisuuden. Pintaahan tässä on vasta raapaistu — se "totuus" vielä antaa odottaa itseään pitkään.

Kansallisarkistossa esimerkiksi tämä voisi olla mielenkiintoinen mappi (en ole ehtinyt sitä selata).
Rautatiehallituksen koneosaston II arkisto / Kalustoa koskevat luettelot / Ba:1 Gd-vaunuluetteloita (1913-1934)
kuva 17.10.2017 09:50 Petri Sallinen  
  Keskusteluhan lähti kysymyksenasettelusta, onko Gd-vaunuja ollut numeroituna Gav-sarjassa. Pelkästään Mustan kirjan antaman tiedon perusteella voidaan todeta, että oli. Tämä tieto siis heittää asian oikealle hehtaarille. Se on sitten kokonaan toinen asia, kuinka tarkkaa tietoa Musta kirja antaa — sitä paitsi Mustista kirjoista on olemassa monenlaisia versioita. Itselläni on kolme ja kaikki ovat erilaisia. Asian selvittäminen syvällisemmin edellyttää tarkempaa tutkimusta ja käyntejä arkistossa — kaikki data ei löydy kotoa käsin nojatuolissa istumalla ja nettiä selaten :) Se on totta, että Mustan kirjan sisältämä piirustus on monessa mielessä aina suurpiirteinen ja koko sarjan kannalta vain viitteellinen — piirustus esittää vain osaa numerosarjaan kuuluneista vaunuista. Tämän voi havaita vaunujen numerokohtaisista mitoista. Sellaistakin on havaittavissa, että piirustus on numerosarjan kannalta jopa virheellinen.

Vaunujen rakenteellisia eroja tarkemmin havainnollistamaan tarvitaan konepajapiirustukset. 1920-luvulla käyttöön tulleessa (en muista ulkoa vuosilukua, mutta tästä on olemassa määräys) vaunukortistossa on esitetty tarkempia vaunuyksilöitä koskevia tietoja.

Alkuperäisen kuvan suurentaminen paljastaa, että kuvassa näkyvän vaunun katon korjausvuosi on 1924.

Kuvan Gav-vaunun päädyn rakenne muistuttaa vanhojen G-vaunujen päätyjen rakenteita. G- ja Ga-vaunujahan rakennettiin Gd-sarjaan (Ko. 28/1930). Tosin en tiedä millä tavalla. Asiaa on havainnollistettu piirustuksessa 501/93. Toisaalta tällaista päätyrakennetta käytettiin vielä puisilla pystytolpilla varustetuissa Gb-vaunuissa. Olisin lähes valmis väittämään sen olleen puisilla pystyillä varustettujen Gd- ja Gb-vaunujen vakiorakenteena. En voi kuitenkaan väittää näin, koska en ole nähnyt kaikista kyseistä rakennetta noudattavista vaunuista päätykuvia. Asiaa kannattanee kuitenkin tutkia.
kuva 16.10.2017 22:04 Petri Sallinen  
  Gd-korimallilla varustetuista Gav-vaunuista helpoimmat dokumentit on saatavilla Mustasta kirjasta. Yleisesti jaossa olevassa skannatussa kirjaversiossa on kolme sivua — kolme erityyppistä piirustusta. Harvemmin nähdyissä on enemmän päivityslehtiä, jotka tarkentavat listauksissa tapahtuneita numeromuutoksia.

Korkealla katolla ja puisilla pystypylväilla varustetuista Gd-vaunuista taas on olemassa jopa niinkin myöhään kuin 1960-luvun lopulta peräisin olevia valokuvia, mikäli tarkoitat puupylväillä venäläistyyppistä rakennetta (jota ne tosin eivät ole). Yksi hyvä kuva on Tapio Keräsen artikkelissa Junat-lehdessä 3/1990, jossa Gd-vaunua on käsitelty melko laajasti. Gd-vaunuissa käytetty teräksinen pystypylväs on ennen kaikkea venäläistä rakennetta. Ga-vaunujen puisesta korirakenteesta luopumista SVR aikanaan pahoitteli, kun piti ottaa käyttöön Gd:n korirakenne annettuna.

Yksi hyvä havainto Gd-vaunuista on myös se, että Gd-vaunuja rakennettiin myös vanhoille Ga:n alustoille, jolloin niistä tuli pidempiä — vaunun pituus yli puskinten mitattuna oli 7710 mm, kun taas perus-Gd:ssä se oli 7634 mm. Vuonna 1941 pitkiä Gd-vaunuja oli 80 kappaletta sarjassa 36001-36116. Lisäksi osa Gd-sarjaan litteroituja vaunuja oli mitä ilmeisimmin aluperin venäläisiä vaunuja.

Toinen mielenkiintoinen lisä Gd-kuvioon on määräys Ko. 28/1930. Sen mukaan G- ja Ga-vaunut rakennetaan uudestaan Gd-sarjaksi piirustuksen 501/93 mukaisesti (minulla ei ole tätä piirustusta).
kuva 16.10.2017 21:38 Petri Sallinen  
  Vaunu on alunperin ollut mitä ilmeisimmin Gd, vaikka onkin harvinaisempaa rakennetta — korkea katto ja puiset pystypylväät.

Kuvalaattapiirustusten mukaan Gav-sarjassa on ollut Gd-mallisia vaunuja. Päiväämättömän kuvalaattapiirustuksen (matala katto, metalliset pystytuet) mukaan sille oli varattu numerosarja 29501-29950. Vuodelle 1935 päivätty Gd-mallinen Gav-vaunua esittävä kuvalaattapiirustus (matala katto, metalliset pystytuet) kertoo numerosarjaksi 29504-29950. Vuodelle 1941 päivätty Gd-mallinen Gav-kuvalaattapiirustus (korkea katto, puiset pystytuet) kertoo numerosarjat 28001-28015 sekä 29001-29006.

Avosillalla varustettu Gd-tyyppinen kuvavaattapiirustus Gav-vaunusta kertoo numerosarjaksi 29502-29945 (vuosilukua ei tiedossa). Samasta vaunusta päivitetty piirustus vuodelta 1941 kertoo numerosarjaksi 29516-29945.
kuva 15.10.2017 08:28 Petri Sallinen  
  Pyörästön pituuden perusteella voi yrittää sortteerata Gpl-sarjaan sijoitettujen vaunujen alkuperää. Esim. vuonna 1939 Gpl-sarjassa oli 13 kappaletta vaunuja, joiden pyörästön pituus oli 3,66 metriä ja 21 kappaletta vaunuja, joiden pyörästön pituus oli 3,81 metriä.

Ga-vaunujen pyörästön pituus on 3,66 metriä. Tämä on myös vanhojen G-vaunujen pyörästön pituus. Kuvalaattapiirustuksissa ja Mustassa kirjassa Gpl-sarjan yhteydessä esitetty piirustus on mitä ilmeisimmin vanhan G-vaunun piirustus (näyttää aivan samanlaiselta kuin G-vaunun kuvalaattapiirustus). Gd-vaunun pyörästön pituus taas on 3,81 metriä.
kuva 15.10.2017 08:06 Petri Sallinen  
  Vuonna 1896 tehdyssä litterauudistuksessa litteroita niputettiin seuraavasti:

Täckta vagnar for styckegods och boskap G, Gb -> G
Täckta vagnar for styckegods, hästar och boskap Ga, Gab, Gabd, Gad -> Ga
Täckta vagnar for styckegods, boskap och stångjärn Gbc -> Gc
Täckta vagnar for styckegod och lös spanmål Gd, Gbd -> Gd

Kaikki em. uudet litterat sijoitetaan numerosarjaan 4001-9600.

Lisäksi Lyxhästar Ga-littera muutettiin Gaa (numerot 9601-9610).

Tämä dokumentin mukaan Ga-littera olisi ollut käytössä jo ennen vuotta 1896 kahdessa eri vaunutyypissä. Myös Gb- ja Gd-litterat näyttävät olevan vanhoja —jo ennen vuotta 1896 käytössä olleita.

Litteramuutosasiakirjassa on muitakin mielenkiintoisia litteroita. (Lähde)vesivaunu (vattentransportvagnar) on alkujaan ollut litteralla M ja se on muutettu vuonna 1896 litteraksi Gv.
kuva 14.10.2017 09:26 Petri Sallinen  
  Vaunulistaukset vuosilta 1926-1938 tunnistavat Gpl-litteran ja sen käyttötarkoituksen lantavaununa. Vuonna 1926 vaunuja oli 44 kappaletta ja vuonna 1938 34 kappaletta. Vaunuista on olemassa myös useampi kuvalaattapiirustus. Kuvalaattapiirustuksen mukaan Gpl-vaunut oli rakennettu Gd-tyyppisistä vaunuista tai vanhoista G-sarjan vaunuista. Yhdessäkään Gpl-vaunua esittävässä kuvalaattapiirustuksessa, joita minulla on kuusi kappaletta eri aikakausilta, ei vaunua ole esitetty Ga-tyyppisenä.

Gpl-vaunujen numerokohtaisiin listauksiin on kuitenkin merkattu korin ulkomitat, joiden perusteella voi sortteerata Gpl-sarjan tarkemmin. Tämän tiedon avulla voi selvittää melko luotettavasti sen, mitkä numerot olivat esimerkiksi Ga-tyyppisiä vaunuja.
kuva 27.09.2017 09:40 Petri Sallinen  
  Ilmajoen Nopankylässä oli Suomen suurin hevosajokalujen valmistukseen keskittynyt yhteisö. Jo 1800-luvun puolivälissä yli 30 sepän voimin siellä valmistettiin kärryjen ja rekien osia. Lisää dataa aiheesta esim. oheisen linkin takaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ajokalusepp%C3%A4
kuva 26.09.2017 11:11 Petri Sallinen  
  Voisiko olla Savonlinna?
kuva 12.09.2017 09:35 Petri Sallinen  
  Dokumentti vihreään värin käytöstä vetureissa vuodelta 1928 on vakuuttava ja mitä ilmeisimmin muuttaa käsitystämme vihreän värin käytön alkamisajankohdasta vetureissa. Vuoden 1928 kirjelmässä viitataan määräykseen numero 325 — sattumalta määräyksen numero on sama kuin ktt 325 vuodelta 1931, joka tähän asti on ollut tunnetuin ja erittäin seikkaperäinen maalausmääräys.

Värityksen muutos sinisestä vihreäksi vuonna 1928 olisi muutenkin looginen ajakohta. Tuolloinhan luovuttiin puskinpalkkiin maalatuista numeroista ja veturin numeronlaatta ryhdyttiin asentamaan nokikaapin nokalle.
kuva 09.09.2017 14:40 Petri Sallinen  
  Vaunuissa ei ollut kamiinaa, vaan kuten Erkki totesi, lämmitettiin vaunua hiekkalaatikoilla. Suuremmille asemille rakennettiin jopa laatikoiden lämmittämistä varten "hiekkalämmityslaitos". Lämmitys oli kuitenkin vain ensimmäisessä luokassa (lähde Suomen Teollisuuslehti 17.3.1912). Kun Pietarin radalle 1870-luvulla toimitettiin aivan uudentyyppisiä avosiltaisia vaunuja, oli esimerkiksi Saksassa valmistettuihin vaunuihin ainakin piirustusten mukaan yhä sijoitettu hiekkalämmitys. Jossain pitäisi olla kuvaus vaunujen lämmityslaitteiden kehityksestä, mutta eipä juuri nyt osunut silmiin. Siellä oli kyllä maininta siitä, milloin kamiinalämmitys vakiintui vaunujen lämmitysmuodoksi.
kuva 08.09.2017 09:26 Petri Sallinen  
  OK. Mielenkiintoinen tieto, että vihreästä väristä olisi jo määräys vuodelta 1928.

Ktt 325/1931 on dokumenttina ollut sen verran vahva ja tunnettu, että hallinnollisesti vihreän värityksen kauden on tähän asti oletettu alkaneen vuodesta 1931. Ktt 325/1931 on esimerkiksi mukana vuoden 1933 määräyskokoelmassa. Tosin määräyskokoelmiin sidottiin vain kokoelman tekovuonna voimasssa olleet määräykset. Siksi on myös mahdollista, että Ktt 325/1931 on korvannut täydentyneenä tai osin muuttuneena jonkun jo aikaisemmin annetun määräyksen vihreästä värityksestä.
kuva 07.09.2017 23:04 Petri Sallinen  
  Kaivoin esille Pekka Välimäen artikkelin "Valtionrautateiden höyryvetureiden värityksestä ja merkinnöistä". Se on julkaistu Suomen Rautatiemuseon 100-vuotisjuhlakirjassa. Tämä lienee paras esitys aiheesta. Artikkeli toteaa seuraavaa "Valtionrautateiden kahdeksalla ensimmäisellä höyryveturilla oli nimi; vetureiden kylkiin kiinnitettiin messinkiset nimikilvet, jotka poistettiin vuonna 1868 luovuttaessa nimien käytöstä. Ensimmäinen höyryveturin numerokilpityyppi oli savutorven juureen kummallekin puolelle kiinnitetty kilpi. Toisissa vetureissa näitä kilpiä ei ole ja numero on maalattu hytin sivuseiniin. Ovatko nämä kaksi merkintätapaa olleet rinnakkaisia vai peräkkäisiä? Mahdollisen aikaeron määrittäminen valokuvien avulla on vaikeaa. G-sarjojen vetureiden hankintojen alkaessa 1880-luvulla, savutorven sivuilla sijaitsevista numerolaatoista luovuttiin. Hytin sivuseiniin kiinnitettiin messinkinumerot."

Tässä siis aikaisemmalle toteamukselleni lähde — valitettavasti Välimäen artikkeli ei em. asioiden osalta sisällä lähdeviitteitä, joten joudumme (taas kerran) tyytymään toisenkäden tietoon :)

Toisaalta kuka tahansa valokuvia tarkkaan katseleva huomaa myös edellisten tapojen yhdistelmän: messinkinen laatta savutorvessa ja maalattu numero hytin seinässä. Tämän lisäksi joissakin vetureissa ei ole kumpaakaan numeroa.

Uusi höyryveturikirja väittää vihreän värityksen tulleen käyttöön vuonna 1928. Tämä on selkeä virhe. Määräys Ktt. 325/1931 vuodelta 1931 sisältää erittäin seikkaperäiset ohjeet vihreää kuosia noudattavan höyryveturin maalaamiseksi. Sama asia todetaan myös Välimäen artikkelissa. Määräystä täydentää Ktt. 232/1931, jonka mukaan "veturien ja tenderien maalaukseen on käytettävä tummanvihreänä lakkavärinä kotimaista Unica-väriä ja värittömänä lakkana Unica Wearing Body -lakkaa". Lisäksi seuraavana vuonna annettiin määräys Ktt 295/1932, jonka mukaan "tenderien maalaukseen saa käyttää, paitsi edellisessä kohdassa mainittua Unica-lakkaväriä, myöskin O.Y. Winter Company A.B.n veturivihreää N:o 9426." Tämän osalta taas lähteen esittäminen oli helppoa.
kuva 07.09.2017 13:18 Petri Sallinen  
  Hyvä pääsääntö on se, että fakta on fakta siinä vaiheessa, kun se on kirjallisen lähdeaineiston avulla osoitettu faktaksi. Tietenkin monen elämä saattaa muuttua helpommaksi, mikäli lauseisiin muistetaan liittää riittävä määrä todennäköisesti-sanoja, minkä puuttuminen ei kuitenkaan poista lähdekritiikin mahdollisuutta :)

Eri veturisarjoista näkemieni kuvien perusteella en ole täysin samaa mieltä kirjan väittämästä pääsäännöstä, mutta tämän epäilyn tueksi en ole löytänyt kirjallisia dokumentteja. Toisaalta en ole niitä vielä kinunnut kirjan tekijöiltäkään. Kohtuullisen monessa veturisarjassa kirjan väittämää käytäntöä ei kuitenkaan ole ollut käytössä. Kuinka paljon poikkeuksia pitää olla, jotta pääsääntö ei ole enää pääsääntö on tietty hyvä kysymys.
kuva 07.09.2017 12:55 Petri Sallinen  
  Saattaa olla, että "Höyryveturit valtionrautateillä" -kirjassa mainittu käytäntö oli pääsääntö. Poikkeuksiakin on. Sattuneesta syystä minulla on tukku C5-vetureiden kuvia, joissa on pelkkä numerolaatta piipussa. On myös sellaisia käytönaikaisia kuvia, joissa ei ole minkäänlaista numeroa.

Pelkkä numerolaatalla varustettu C5 näyttää olevan myös Vaunut.orgissa. Tosin yhdellä kuvalla ei yleensä voi todistaa vielä mitään muuta kuin yhdenlaisen käytännön :)
https://vaunut.org/kuva/99193?tag0=0%7CC5%7C
C1 näyttää myös olevan vailla minköönlaista numeroa.
https://vaunut.org/kuva/17723?tag0=0%7CC1%7C
C2:n kuva on hytin kohdalta vähän savuinen, mutta enpä usko hytin seinästä numeroa löytyvän.
https://vaunut.org/kuva/99188?tag0=0%7CC2%7C

Museon C5:n sanotaan olevan siinä asussa, missä se aikanaan Suomeen toimitettiin. Tähän toteamukseen on helppo yhtyä, koska veturin toimittamisesta on olemassa hyvinkin kattavaa kirjeenvaihtoa. Tällä perusteella museon entisöityyn veturiin ei myöskään ole maalattu numeroa hytin kylkeen.

[IMG]http://imagizer.imageshack.us/v2/xq90/923/BnOdiA.jpg[/IMG]

Moni lähdetieto perustuu valokuviin. Monesti kuvien löytäjä/haltija ei halua, että kuvia julkaistaan. Olen aina kunnioittanut tätä näkemystä, jos olen kuvan saanut joltain tutulta tällä ehdolla varustettuna. Sama pätee moneen muuhunkin kirjallisen aineistoon. Niiden etsimiseen ja löytämiseen on saattanut kulua paljon aikaa, vaivaa, rahaa ja matkustamista. Kaikki eivät halua, että työllä ja tuskalla hankittu data levitetään netissä. Tutkija ehkä haluaa säästää aineistoa tulevia julkaisuja varten tai laajempaa tutkimuksellista kokonaisuutta varten, josta esimerkkinä tässäkin keskustelussa mainittu uusi kirja.

Moni tutkimusta harrastava saattaa myös ajatella, että etsiköön jokainen itse omat datansa — parhaimmillaan tutkimus toki voi olla hyvinkin vuorovaikutteista, jolloin aineiston etsimisessä voidaan tehdä jopa työnjakoa tai aineistoa vaihdetaan. Karhun voi tunnetusti kaataa monella eri tavalla.
kuva 07.09.2017 10:02 Petri Sallinen  
  Aluksi numerolaatta sijoitettiin savutorveen. Tässä vaiheessa numeroa ei vielä ollut hytin seinässä eikä muuallakaan. Muistaakseni aluksi laatta sijoitettiin noin puoliväliin tai vähän puolivälin alapuolelle torvea, josta se myöhemmin siirrettiin piipun juureen. Tässä vaiheessa numerolaatta oli vielä melko pienikokoinen.

[IMG]http://imagizer.imageshack.us/v2/xq90/922/UMTdA2.jpg[/IMG]
[IMG]http://imagizer.imageshack.us/v2/xq90/922/GIsXxn.jpg[/IMG]
kuva 28.08.2017 23:18 Petri Sallinen  
  En osaa sanoa. XG-vaunuista on jonkin verran piirustuksia, mutta ei tuollaisesta. Kansallisarkistosta saattaisi löytyä.
kuva 28.08.2017 21:51 Petri Sallinen  
  Arvelen vaunun olevan virkatarvevaunu, koska kyseessä on radankorjausjuna. Littera tuskin on T — pikemminkin XT tai joku muu virkatarvevaunujen littera. Vaunun alusta on mitä ilmeisimmin vanha O-sarjan vaunu.

T-sarjan työläisvaunuissa seinälaudoitus oli alkujaan juuri tuollainen. Vaunuista on olemassa konepajapiirustukset ja varastokäytössä säilyneistä T-sarjan vaunuista on hyviä lähikuvia, joista korin rakenne selviää. Joihinkin vaunuihin lisättiin myöhemmin korin ulkopuolelle eristykset ja uusi laudoitus samaan tapaan kuin Ggkk-sarjan hiivankuljetusvaunuihin.
kuva 25.08.2017 14:48 Petri Sallinen  
  YLEn arkistossa käsitellään Eläintarhan ajoja. Vanhin selostus näyttäisi olevan seitsemänsistä ajoista eli vuodelta 1938. Alussa selostaja toteaa, että "suosittu junakatsomo on juuri ajettu paikoilleen". Junakatsomoa siis kaiketi käytettiin useampana vuonna.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/elaintarhan-ajot-60-vuotta
kuva 14.08.2017 15:32 Petri Sallinen  
  Jokaisella tietojärjestelmällä on sielunsa, jonka syövereihin on syytä perehtyä — Elka kyllä toimii hyvin ja ainahan sinne voi soittaa :)
kuva 14.08.2017 12:22 Petri Sallinen  
  Tampellan valmistamien kapearaidevetureiden piirustukset löytyvät Elinkeinoelämän keskusarkistosta.
kuva 14.08.2017 10:13 Petri Sallinen  
  Vuonna 2013 ilmestynyt Ilkka Hovin kirjoittama kirja "Satulatankkiveturit Suomessa" on erinomainen selvitys (=134 sivua!!!) aiheeseen. Kirjassa käydään läpi myös Tampellan valmistamat satulatankkiveturit — kirjassa on muhkeasti teknistä tietoa vetureista ja niiden käytöstä. Todellinen perusteos asiasta kiinnostuneille.
kuva 01.08.2017 10:17 Petri Sallinen  
  Vuoden 1941 vaunulistauksissa Nobelin vaunujen littera on Gnz.
kuva 28.07.2017 15:12 Petri Sallinen  
  Finska Oljefabriks A.B. -yhtiön vaunut numeroitiin välille 15301-15306. Vaunujen sarjamerkki oli Grz. Rh 12/1912.
kuva 27.07.2017 22:22 Petri Sallinen  
  Ga-, Gab-, Gabd- ja Gad-sarjojen vaunut yhdistettiin vuonna 1896 litteraksi Ga. Rakenteellisesti kuvassa näkyvä Gabd-vaunu näyttää jo kovasti siltä vaunulta, mitä me olemme tottuneet katselemaan Ga-sarjan vaununa. Tosin liukuovi näyttää olevan eri kätinen kuin myöhemmän ajan Ga-vaunuissa. Pystylaudoitettu vaunutyyppi on mitä ilmeisimmin huomattavasti vanhempi kehitelmä kuin mitä olemme tottuneet ajattelemaan.

SJiF-tunnus oli käytössä rautatiekalustossa vuosien 1872-1888 välisenä aikana.
kuva 18.07.2017 08:59 Petri Sallinen  
  Minulla on No-vaunusta kuvalaattapiirustus vuodelta 1933. Piirustukseen on piirretty K4-telit. Alkuperäinen piirustus koskee vain vaunuja 3001-3003, joissa sivuovi oli samassa tasossa ulkoseinän kanssa. Tosin piirustukseen on myöhemmin käsin lisätty numerot 3004 ja 3005, joissa ovi oli ilmeisesti syvennöksessä.
kuva 10.07.2017 10:24 Petri Sallinen  
  Mistä tuo nosturi mahtaa olla peräisin — eli mikä mahtaa olla valmistaja?
kuva 04.07.2017 13:52 Petri Sallinen  
  Vaunun toisella puolella teksti on muodossa SVR - FSJ ja vaunun toisella puolella muodossa FSJ - SVR. Tasapuolista kielipolitiikkaa.
kuva 03.07.2017 08:43 Petri Sallinen  
  Numeron perusteella vaunu on malminkuljetukseen tarkoitettu Okm ja kyllähän se näyttää siltä kuvankin perusteella. Laita voi olla ehkä tavallista korkeampi.
kuva 07.06.2017 11:19 Petri Sallinen  
  Määräyksen Erkin mainitsemasta merkintöjen muutoksesta löysin, mutta en päivämäärää, vuotta enkä määräyksen numeroa. Määräys kuuluu seuraavasti:

"Katetut tavaravaunut, jotka ovat aiotut sotilaiden ja hevosten kuljetukseen varustetaan seuraavalla, kummankin sivun diagonaalisesti vastakkaiseen kulmaan tehtävällä merkinnällä:

N.M
H.P.

Entinen merkki 36M. 6H. [ja sama kyrilisillä kirjaimilla] on poistettava kaikista katetuista tavaravaunuista ja uusi merkki N.M.H.P. (normaalimittainen) maalattava ainoastaan niihin normaalivaunuihin, jotka sotilaskuljetuksia varten varustetaan v. 1885 mallin mukaisella sisustuksella (irtonaisilla istuinlaudoilla ja kivääritelineillä)."
kuva 04.06.2017 18:07 Petri Sallinen  
  Ga-vaunun merkintä on todennäköisesti N.M. Tämä tarkoittaa sitä, että vaunuilla voi kuljettaa sotilaita ja hevosia. Merkintä otettiin käyttöön vuonna 1910 (Rh. 41/1910).
kuva 03.06.2017 19:32 Petri Sallinen  
  Veikkaisin myös samaa — voi liittyä vaikka ensimmäisen maailmansodan aikaisiin sairasjunakuljetuksiin. Jotenkin näyttäisi siltä, että vieressä Ga-sarjan vaunussa on myös risti, joka rajoittuu aivan kuvan oikeaan reunaan. Pystyykö virkapukujen avulla haarukoimaan ajankohtaa? Keskimmäisellä kaverilla näyttäisi olevan lätkä lakissaan.
kuva 03.06.2017 11:11 Petri Sallinen  
  Valkoisella kolmiolla merkittiin kalkin kuljetukseen sovitetut vaunut — myöhemmin kolmiomerkintä korvattiin vaunujen ylänurkkiin maalatuilla valkoisilla kolmioilla.

Räjähdysaineiden kuljetuksiin tarkoitetut vaunut merkittiin 400x400 mm:n kokoisella valkoisella neliöllä, joka oli reunustettu mustalla kehyksellä. Neliön sisälle oli maalattu tyylitelty pommin kuva, jossa punaisella maalattu "liekki" ja sen perässä sinisellä maalattu ympyrä.

G-vaunujen risti on todella mielenkiintoinen. En tiedä sen sisältöä.
kuva 30.05.2017 15:20 Petri Sallinen  
  Dm6:n esikuva oli YCo5p eli Ruotsin kapearaidelättä. Sen pyörän halkaisija olin 676 mm. YCo4:ssä pyörän halkaisija oli sama. Dm6:n pyörän halkaisija taas oli 613 mm.
kuva 10.05.2017 10:51 Petri Sallinen  
  Linkin takaa löytyy kuvaus linja-autoliikenteen kartellitapauksessa. Päätöksessään Kilpailu- ja kuluttajavirasto esittää sakkoja Linja-autoliiton ja Matkahuollon lisäksi seitsemälle liikennöitsijälle, joista VR-Yhtymän omistama Pohjolan Liikenne on yksi. Päätös on viime vuoden tammikuulta.

https://www.kkv.fi/ajankohtaista/Tiedotteet/2016/25.1.2016-kkv-esittaa-38-miljoonan-euron-seuraamusmaksuja-kartellista-7-linja-autoyhtiolle-linja-autoliitolle-ja-matkahuollolle/
kuva 09.05.2017 17:11 Petri Sallinen  
  Ristisubventio tarkoittaa sitä, että samassa konsernissa oleva liiketoiminta-alue tukee ansiottomasti toista liiketoiminta-aluetta. Yleensä niin, että toinen liiketoiminta-alue toimii kilpailluilla markkinoilla ja toinen monopolissa.

Matkahuolto Oy taas on Linja-autoliiton omistama osakeyhtiö. Sen suhde yksittäiseen linja-autoyritykseen ei ole konsernimuotoinen. Toki yksittäinen linja-autoyhtiö voi Linja-autoliiton jäsenyyden kautta olla tavallaan osaomistajana Matkahuollossa — ei kuitenkaan juridisessa mielessä suora omistaja. Jos linja-autoyhtiö kuljettaa Matkahuollon rahtia, on linja-autoyhtiö puhtaasti Matkahuollon alihankkija. Tässä kuviossa ei siis ole kyseessä ristisubventio.

Sehän on tunnettu tosiasia, että Matkahuolto ja Linja-autoliitto ovat jo useamman kerran olleet kilpailuviraston syynissä kartelliepäilyjen vuoksi — ensimmäisen kerran jo vuosina 1993 ja 1997. Puljujen toimistot ratsattiin vuonna 2011, jolloin niitä epäiltiin kielletystä yhteistyöstä ja määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Vuonna 2016 kilpailu- ja kuluttajavirastoksi muuttunut virasto taas totesi tutkinnassaan, että Matkahuolto on muodostanut kielletyn kartellin, joka on rajoittanut kilpailua ja estänyt uusien yrittäjien pääsyä markkinoille. Siksi virasto pläjäytti osapuolille 40 miljoonan euron sakot, joista tosin valitettiin Markkinaoikeuteen. En tiedä, onko markkinaoikeus jo tehnyt päätöksen asiassa. En ainakaan muista törmänneeni tällaiseen uutisointiin.

Linja-autoliikenteen harjoittajilla ei siis ole ollut puhtaita jauhoja pussissaan, mutta ristisubventiosta tässä toiminnassa ei ole ollut kyse, vaan kielletystä kartellista. Sekin on hyvä tiedostaa, että VR omistaa Pohjolan Liikenteen. Sitä en ole tutkinut, mikä on ollut Pohjolan Liikenteen rooli em. kuvioissa tai onko Pohjolan Liikenne edes Linja-autoliiton jäsen. Asian selvittäminen ei ole kuitenkaan vaikeaa, jos se kiinnostaa.

Mitä taas tulee VR:n liiketoimintojen eriyttämiseen, niin eriyttäminen yhtiöittämällä lisäisi kummasti läpinäkyvyyttä ja estäisi ristisubventiot. Tällä hetkellä VR-konsernin tilinpäätöstiedot ovat sen verran kimurantisti laaditut, että läpinäkyvyydestä ei voi juuri puhua.

Se taas on luonnollista, että VR Track on yhtiöitetty. Ei se muuten voisi toimia kilpailluilla markkinoilla. VR Track on kokeillut siipiään myös sähköasemaurakoinnissa, mutta nolostihan siinä kävi. Yhtiö voitti tarjouskilpailun kantaverkon sähköasemasaneerauksessa, mutta ei kuitenkaan kyennyt hoitamaan hommaa.

VR kertoo nettisivuillaan omistavansa 23 tytäryhtiötä ja kahdeksan osakkuusyhtiötä. Tosin tällaista määrää ei löydy tilinpäätöksen liitetiedoista — saattaa johtua siitä, että kaikki omistukset eivät ole suoria. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että VR:llä ei ole ollut minkäänlaista tuskaa perustaa uusia yhtiöitä, mikäli sellaisille on ollut tarvetta. Kokonaisuus on kuitenkin niin monimutkainen, että yhtiöiden välisten rahavirtojen seuraaminen ei ole ihan yksinkertainen asia. Tässä tutkivalle journalismille yksi aihe.
<<   >>