|
|
18.08.2020 22:07 | Lari Åhman | ||
| Samat sanat Pasin kanssa. Hienoa settiä peltojen laidoilta. Samat Vaaleet näyttävät pyörivän tuolla suunnalla. | ||||
|
|
18.08.2020 21:48 | Lari Åhman | ||
| Hieno on kuva sekä juna! Mukavasti hieman mutkallakin. | ||||
|
|
18.08.2020 20:55 | Erkki Nuutio | ||
| Kunraalikuvernööri Obolenskin tarkastus- ja esittäytymisjunassa 23.8.- 7.9.1904 oli veturin perässä 8 vaunua: konduktöörivaunu, yhdistetty II ja III lk:n vaunu palvelusväelle, keittiövaunu, salonkivaunu seitsemälletoista ruokailijalle, yhdistetty I ja II lk:n bogievaunu SVR:n päätirehtöörille [Dratshevski], vastaavanlainen vaunu seurueelle, Hänen ylhäisyytensä kenraalikuvernöörin vaunu ja kulkulaitossenaattorin vaunu. Wiborgs Nyheter 24.8.1904. Kenraalikuvernöörin matkaa eri puolille Suomea selostettiin lehdessä laajasti 24.8.1904 alkaen : lähetystöjä lähetystöjen perään. Obolenski oli selkeästi tyynnyttelymatkalla: Olihan hänen edeltäjänsä saanut ansaitsemansa kohtalon ja muutama viikko myöhemmin myös Venäjän sisäministeri, Suomen ministerivaltiosihteeri von Plehve oli saanut vastaavan kohtalon Varsovassa. Lisäksi sota Japania vastaan oli käynnissä. |
||||
|
|
18.08.2020 20:36 | Pasi Seppälä | ||
| Onko minkälaisia havaintoja tämän kesän loviisalaisten kokoonpanoista? Vokkeja ja umpivaunuja taitaa kulkea, mutta onko muita vaunutyyppejä näkynyt? Entä pylväskuljetuksia? | ||||
|
|
18.08.2020 20:33 | Pasi Seppälä | ||
| Mukavan avara kuvauspaikka tässä kun yli kolmekymmentävaunuinen juna mahtuu hyvin kuvaan. Ja vielä kolmella punaisella deeveellä valjastettuna. Tyylikästä! | ||||
|
|
18.08.2020 19:56 | Aapo Niemelä | ||
| Kiitoksia, tunnelmaa oli myöskin paikanpäällä. Tämä 2650 alkaa jo muistuttaa näitä 25-sarjan rupikurppia, joita esiintyi rataverkolla vuoteen 2008 asti. Tässä täytyy tietenkin olla huomioimatta vihreitä turhateippauksia ja radio-ohjausvarustelua. Siinäpä muutama havainnekuva: https://vaunut.org/kuva/48764 https://vaunut.org/kuva/86203 https://vaunut.org/kuva/26311 | ||||
|
|
18.08.2020 19:47 | Aapo Niemelä | ||
| Suurkiitos kehuista Pasi! | ||||
|
|
18.08.2020 19:46 | Aapo Niemelä | ||
| Ohn-vaunu sopii hyvin Ohenmäelle. ;) | ||||
|
|
18.08.2020 19:00 | Timo Salo | ||
| Kansakouluahan tuolloin käytiin ja ikää oli niin vähän ettei välttämättä jää kaikki niin vielä mieleen. Oltiin n. 8-10 vuotiaita, kun päästiin Tr1:een tutustuun ja kiltit sedät käski laittaa 5-pennisen syljellä kiskolle ja muuttivat sen aivan uuteen muotoon... Siitä se kiinnostus lähti! | ||||
|
|
18.08.2020 18:16 | Timo Salo | ||
| Ihmettelen kovasti, että tuo optinen monimutkainen menetelmä olisi ainoa keino "hiilen" (voisi olla myös messinkiä) kuluneisuuden tarkkailuun. Mielestäni olisi helppo opettaa tietokoneelle normaalin hiilen lähettämä kohina (RF-taajuudella) ja jos kohinan määrä tietyn ajan aikana ylittyy, niin tapahtuisi hälytys. Tietysti talvi/kesästatus pitäisi kalibroida erikseen. (huurre haittaa huomattavasti johtavuutta, onhan se tislattua vettä, joka on eriste) Kuitenkin perusongelma on hiilen ja johdon ylimenovastus (joka suurenee kun hiili kuluu) ja sitä ainakin kokemukseni mukaan voi tarkkailla myös kohinan määrästä...??? | ||||
|
|
18.08.2020 17:06 | Tuomas Pätäri | ||
| Rataverkon raakapuun kuormauspaikkaverkko -selvityksessä ja sen päivityksessä vuodelta 2018 tuota ei esitetty tavoitetilaan kuuluvaksi kuormauspaikaksi, joten ehkä käytön loppuminen onkin ollut jo ennakoitavissa. Haittana tuolla on ainakin se, ettei kokojunamahdollisuutta ole, ja laajentaminen näyttäisi kartasta katsottuna ahtauden vuoksi aika vaikealta. Lisäksi paikkahan on logistisesti vähän huono, kun puuta tuovat autot joutuvat kulkemaan Vaasan keskustan tai ainakin Sundomin ja Sulvan taajamien läpi. Ihme tosin, ettei lähelle ole suunniteltu mitään korvaavaa terminaalia, kuten monessa muussa paikassa, jossa korvattavat lastauspaikat olivat/ovat ahtaita. Nyt lähimmät tavoitetilan terminaalit ovat pääradan varressa Härmässä ja Seinäjoella. |
||||
|
|
18.08.2020 16:56 | Petri Nummijoki | ||
| Hr11-vetureita olisi pitänyt näkyä Tampereen ja Porin välillä vuoden 1958 lopulta alkaen, kun Porin rata sai 43 kg:n kiskot. Käyttö jatkui kevälle 1961 asti, jolloin veturisarja siirrettiin Tampereelta Turkuun hoitamaan Rantaradan pikajunaliikennettä. Aikataulukaudella 1960-1961 olivat mahdollisia Hr11-junia H461 (lähtö Tampereelta klo. 4:20), P45 (lähtö Tampereelta klo. 18:07) ja H43 (lähtö Tampereelta klo. 20:35) sekä paluusuunnassa P46 (lähtö Porista klo. 8:30), H464 (lähtö Porista klo. 14:05) ja H470 (lähtö Porista klo. 22:00). Voisiko kulkuaika selittää ainakin useimpien junien osalta, ettei Hr11-vetureista ole kertynyt havaintoja? | ||||
|
|
18.08.2020 16:38 | Ilkka Hovi | ||
| Klapit pyörän alla pitää paikallaan. Riston tenderissä on kyllä seisontajarru. Tallimies laittanut vanhasta tottumuksesta koska Kanassa ei ole seisontajarrua, joten Kana vaatii muuta apua. Paikussa taasen on seisontajarrun kierrejarru. Yksi hyvä tutkimus kenelle on kiinnostava aihe. | ||||
|
|
18.08.2020 16:23 | Jorma Kattelus | ||
| Löysin tälläisen lopputyön: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/227736/Turkia_Henri.pdf?sequence=2&isAllowed=y Tekstissä on käsitelty hieman Meeriä. Meeri on italialaisen Mermecin valmistama vaunu, jonka alkuperäinen nimi on Roger 800. Meeri kykenee mittaamaan radan geometriaa, radan profiilia, vaihteita sekä ajolangan geometriaa ja kuntoa. Mittausjärjestelmiin on myös integroitu mukaan uusi ultraäänimittausjärjestelmä, joka kykenee huomaamaan entistä laajemmin raiteiden epäkohdat. |
||||
|
|
18.08.2020 15:56 | Tommi Koskinen | ||
| Selitys löytyy täältä: http://junalauta.net/forum/index.php?topic=235.90 Eli Vaskiluodon kuormauspaikka on nykyään Vaasan kaupungin omistuksessa, ja alueen käyttö on loppunut vuodenvaihteessa. Radan liikenteen tulevaisuus näyttää siis perin kehnolta. |
||||
|
|
18.08.2020 15:56 | Timo Salo | ||
| Katsoin piruuttani Pyynikin tornin korkeuden: Vain 26 metriä... Mutta Pyynikin harju nostaa näköalat lähes samaan luokkaan, kuin Näsinneula, joka on 134 metriä korkea. Sijainti vaan on kovin paljon alempana. | ||||
|
|
18.08.2020 15:40 | Mika Hakala | ||
| Ja tähän asti tätä vuotta ei ole julia-kannan mukaan kulkenut yhtään junaa. Viimeisin tapahtunut 28.12.2019. | ||||
|
|
18.08.2020 15:19 | Topi Lajunen | ||
| Tampereelta löytyy lisäksi Pyynikin näkötorni, joka ainakin jollain mittakaavalla on korkea. https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyynikin_n%C3%A4k%C3%B6torni |
||||
|
|
18.08.2020 13:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Mulla on ollut lapsuudesta/nuoruudesta sellainen muistikuva että Tampereella tai sen välttömässä läheisyydessä olisi Näsinneulan lisäksi toinen korkea torni, ja tämä taisi olla juuri se! Toivottavasti sitä ei pureta, ja ettei Turun Pääskyvuoren linkkitorniakaan purettaisi, vaan löytyisi arvokasta uusiokäyttöä. | ||||
|
|
18.08.2020 13:05 | Mikko Herpman | ||
| En ole asiantuntija, mutta toki raiteen geometriaa mitataan, samaten varmaankin myös ajolangan sijaintia. Radasta kaiketi mitataan heittoja, kallistumaa, ehkä raideleveyttä, jne. Varmasti tämä uusi vaunu osaa mitata aika paljon eri asioita. Katsotaan josko joku osaa pistää vielä tarkempaa tietoa kaikesta mitä Meeri osaa havaita ja mitata. |
||||
|
|
18.08.2020 12:25 | Timo Salo | ||
| Tuota veturia en muista nähneeni Pori-Tampere radalla, vaikka asunut radan varressa vsta 1960... Liekkö ajettu lainkaan täälläpäin? | ||||
|
|
18.08.2020 12:22 | Kari Rantanen | ||
| Paikkapaikoin mennään jopa 20km/h korjaustöiden takia. | ||||
|
|
18.08.2020 12:19 | Timo Salo | ||
| Uskomatonta pukeutumista maassa, jossa kaikki jotka osaa piirtää harpilla ympyrän, on tohtoreita... :-) (kraka? ja fausti) | ||||
|
|
18.08.2020 12:14 | Timo Salo | ||
| Näitä kans lisää, mukava työkuva konepajan arjesta! | ||||
|
|
18.08.2020 12:06 | Timo Salo | ||
| Kiitti Harrille hienosta linkistä! t. nokialainen... | ||||
|
|
18.08.2020 11:47 | Joona Kärkkäinen | ||
| Eipä ole tullut koskaan ajettua M-vaihteella metriäkään tavarajunaa, eikä sellainen tulisi edes mieleenkään vaikka junan sn olisi 90, niissä tapauksissa se 85 saa luvan riittää. Esimerkiksi raakapuujunat niin tyhjänä kuin kuormassa ovat nykyään yleisesti sn90. | ||||
|
|
18.08.2020 11:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Jouni. Onkin päässyt kulumaan aikaa siitä, kun viimeksi kävin Kotkassa. Pahoittelen antamaani vanhentunutta tietoa. | ||||
|
|
18.08.2020 11:39 | Timo Salo | ||
| Hieno kuva, mutta joku asiantuntija sais kertoa minkälaisia vaurioita/virheitä tuo Meeri on tarkoitettu löytämään??? | ||||
|
|
18.08.2020 11:33 | Harri Pesonen | ||
| Ja tuhkis idyllisessä paikassa...... | ||||
|
|
18.08.2020 11:28 | Harri Pesonen | ||
| https://ylojarvenuutiset.fi/2013/07/13/euroopan-ihmeesta-vireaksi-vanhukseksi/#8ce0dc74 | ||||
|
|
18.08.2020 10:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuskin ainakaan tarkoituksella; tämäkin juna näyttäisi körötelleen enimmäkseen kahdeksaakymppiä: https://juliadata.fi/timetables?s=5054&d=9.8.2020&speed=1. Onpa tosin joskus käynyt niinkin, että päivystysveturiin on epähuomiossa jäänyt linja-ajon jäljiltä M-aluevaihde. Kerran VETtinä Raumalle siirretty Dv12 oli ollut toista päivää raskaissa vaihtotöissä, eikä päivystysporukoiden ollut tullut vilkaistua K1-kaapin ovessa olevia »T/M» -lamppuja. Lähdin sitten vuorostani viemään veturilla 1800-tonnista puutavarajunaa Repolan mäkeen: https://www.vaunut.org/kuva/1594. Jo ratapihalla painatettaessa junaa Repolan vaihteen taakse panin merkille veturin laiskanoloisuuden sekä vaihteistoöljyn lämpenemisen sataseen alta aikayksikön ‒, ratapihan viettäessä selvästi sataman suuntaan. Laatikon lämmön sain pidettyä aisoissa pudottamalla tehoportaan B:stä 10…11:een ‒ perustemppu, jota ei käkätinohjauksella voi tehdä, mutta joka sopii niin ympärilyönnin kuin laatikon lämpenemisen ehkäisemiseen. Ja niin vain sain vietyä senkin junan Repolaan, missä vasta huomasin aluevaihteen olevan sopimattomassa asennossa. Ilmankos Deeverissä ei tuntunut olevan vääntöä. Mutta jos »isolla vaihteella» saa vietyä 24-vaunuisen puutavarajunan Repolan mäkeen, ei parivaljakolla tuollaista kuvan seitsemän-kahdeksansataatonnista ilmapalloa junavauhteja vedettäessä eroa tuskin huomaisi mistään muusta kuin niistä keskikaapin lampuista. | ||||
|
|
18.08.2020 09:48 | Mikko Herpman | ||
| Ehkä harvinainen kuva tuon veturin katolla näkyvän laatikon/antennin johdosta. Taitaa olla aika lailla ensimmäisiä "linja-radioita" taikka ylipäätään radiopuhelimia vetureissa. Jossain sattui silmään vuosia sitten irtaallaan tuollainen laatikko, ja en vielä ole nähnyt kuvaa missä se olisi veturin katolla.. |
||||
|
|
18.08.2020 09:45 | Mikko Herpman | ||
| Onkohan Risto laskettu kylmäksi, kun näkyy olevan klapeja tenderin päälle jonkun verran. Ehkä ylöslämmitystä varten.. | ||||
|
|
18.08.2020 09:42 | Mikko Herpman | ||
| Eiköhän juna jaksa kulkea suhteellisen hyvin tasaista vauhtia jos vain pyörä pitää. Kohta alkaa taas kosteat lehtikelit ja tällä radalla pusikkoa taitanee piisata, eli kisko saanee liukastetta päälleen. Näkyy tässäkin olevan penkalla kiskoa, lieneekö jo vaihdettu raskaampi paikalleen, vai vielä odottaa asennusta. Raskaampi kisko nostanee nopeutta hieman, helpottanee pahimpia paikkoja. |
||||
|
|
18.08.2020 09:27 | Marko Vornanen | ||
| Jos kello on noin 14 niin tämä voisi hyvinkin olla P76. Ensimmäisenä Ylivieskasta saapunut vaunu joka nostettiin junan keulille sähköisellä matkakoneella diesel-veturin tehdessä tilaa Iisalmessa. | ||||
|
|
18.08.2020 08:52 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä voi jo alkaa valmistautua henkisesti kymmenen kilometrin päässä odottavaan Sapran mäkeen. Onkohan kuormajunien ajaminen tällä rataosalla hyvinkin tasaista jutaamista, kun suurin sallittu nopeus on vain 40 km/h? Mäkeen ei voi isosti vauhtia ottaa, mutta ehkä nopeus ei tuosta enää suuresti hyydykään? | ||||
|
|
18.08.2020 08:45 | Jouni Hytönen | ||
| On itse asiassa muuttanut alkuperäiseltä paikaltaan asemarakennuksen vierestä Merikeskus Vellamon lähistölle Kotkan satamaan. | ||||
|
|
18.08.2020 01:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| On nykyisin Kotkan asemalla muistomerkkinä. | ||||
|
|
18.08.2020 01:05 | Heikki Jalonen | ||
| Hieno kuvataltio menneen logistiikan maailmasta ja melko luovasta rakenneratkaisusta. Kalliita ja hankalasaantisia rakenneosia huolella välttävästä. Kuvasta näyttäisi, että tuo vahvistava portaali olisi niitattua+pultattua rakennetta. Lienee alusta saakka kuulunut tuon nippunosturin rakenteeseen, ei siis ole myöhemmin lisätty? Kissan rata näyttäisi olevan IPE-profiilia, ehkä IPE400. Olisi varmasti liian hoikka tuolla jännevälillä, olipa sallittu taakka mitä hyvänsä, kiepahdus olisi suuri riski. Yläpuolisen kannattimen kohdalla on lisäksi palkin jatkos, pultattu. Luultavasti nosturin (osina) kuljetettavuuden vuoksi, vältetään hankala pitkä yksittäinen osa. Samalla myös kierretään pitkän (>6m) yhtenäisen palkin hankinnan hankaluus. Nostinkoneikko vaikuttaa KONE-valmisteelta, kokoluokka 5000 kg. 4 köyttä, tavallisesti max 1500kg/köysi. Tuon näköistä mallia tehtiin jo 1930-luvun lopulla, varmaan jonnekin vuoden 1955 tietämille saakka. Nauhakaapeli kertoisi valmistuksen (tai saneerauksen?) ajankohdaksi mielellään jotain selvästi 1950-lukua. Lautanippu on tuotu kuormauspaikalle traktoripelissä. Aivan kuin siellä näkyisi työkalulaatikko vasemmassa lokasuojassa, kuten Ford 5000-mallissa oli. Ehkäpä siellä oli lähiseudun urakoitsija (samalla varmaan myös maanviljelijä) huolehtimassa likikuljetuksista? |
||||
|
|
17.08.2020 22:13 | Jukka Martio | ||
| Vaikuttaa siltä, että tässä on nähty melkoinen vaiva kuvan saamiseksi, sillä kuvauspaikka näyttäisi olevan kaukana teistä melkoisen ryteikön takana. Tulos on onneksi vaivan arvoinen, | ||||
|
|
17.08.2020 21:38 | Jyrki Talvi | ||
| Upea elokuinen tunnelma kuvassa. | ||||
|
|
17.08.2020 21:04 | Pasi Seppälä | ||
| Kiitokset palautteesta. Tämä kyseinen perjantai oli kokolailla pilvinen, joka lisäsi vielä pimeyden tuntua. Tässä on ISO4000 käytössä ja seuraaviin juniin tulin sitä vielä lisänneeksi. Tuloksena oli melkoista kirjopyykkiä, joka on aika karseaa katseltavaa. Tämän vanhan croppirungon käyttökelpoinen herkkyysalueen raja on jotakuinkin tässä. Mutta kuten Aleksanterikin totesi, savonradan eteläpään perjai-illan mielenkiintoiset junat siirtyvät vääjäämättä kulkemaan pimeyden suojissa. Ainoa lohtu on junakohtauksen sattuminen kohdalle, jolloin voi vähän pitemmällä suljinajalla jotain yrittää. Ensi perjantaina täytyy kuitenkin vielä kammeta radan varteen. Jos tulisi aurinkoinen ilta ja jos sattuisi kulkuviivatkin suunnitellun etupuolelle, niin saattaisi saada vielä linjakuvia otettua. |
||||
|
Kuvasarja: Roslagsbanan 4.12.1982 (sisältää huonolaatuisia kuvia) |
17.08.2020 20:59 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Kari! Näitä on oikein mukava selvittää ja samalla selviää itsellekin, mitä kaikkea tuli 14-vuotiaana kuvattua. Päivitin kuvasarjan saatetekstiä saamieni täsmennysten perusteella. |
||||
|
|
17.08.2020 20:37 | Pasi Seppälä | ||
| Komeita dieselrahteja olet laittanut kelpo satsin. Hyvistä kuvateksteistä vielä lisäpongot. | ||||
|
|
17.08.2020 20:33 | Pasi Seppälä | ||
| Hetki jolloin olosuhteiden vaihtumista on helppo seurata. Auringonvalon valaisema osuus puunlatvoissa pienenee silmin nähtävästi ja kuu karkaa nopeasti korkealle. Kameran asetuksia saa herkistellä jatkuvasti. Linnunlaulu on yllättäen loppunut ja on tullut hiljaista. Kohta on pimeää... Tästä hienosta kuvasta tilanne on helposti kuviteltavissa. |
||||
|
|
17.08.2020 17:12 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Mahtava ja tunnelmallinen kuva Pasi! Enään tätäkään junaa ei niin helpolla kuvata, ja kaikki mielenkiintoset junat tahtoo mennä pimeällä. | ||||
|
|
17.08.2020 17:08 | |||
| Hyvä tilannekuva! | ||||
|
|
17.08.2020 16:59 | Aapo Niemelä | ||
| Huuppistakeikkaa, kiitoksia huomiosta Rasmus. :) Korjaillaan... | ||||
|
|
17.08.2020 16:54 | Perttu Karttunen | ||
| No nyt pompsahti arvonnasta ihan juuttaan hieno otos! | ||||
|
|
17.08.2020 16:42 | Konsta Alasimi | ||
| Tässä tosiaan on tunnelmaa. Loistava otos. | ||||
|
|
17.08.2020 16:03 | Rasmus Viirre | ||
| Eiköhän Pystylän ylikäytävä ole kumminkin vielä vartioimaton, mutta nimi Hapuli voisi vähän avata tätä pulmaa ;) | ||||