|
|
15.08.2020 21:01 | Mika Hakala | ||
| Nyt pitäisi näkyä: http://junalauta.net/ratapiha/albums/userpics/10001/20190906_D0153_Mantynen.jpg | ||||
|
|
15.08.2020 20:55 | Joonas Viita | ||
| Noin puolitoista kilometriä. | ||||
|
|
15.08.2020 20:51 | |||
| Ja Jimi; En tajunnut ottaa kuvaa paikan päältä. Tajusin havaitsemani paikan olevan tämän kuvan ikuistamispaikka vasta tuonne toteuttamani reissun jälkeen. | ||||
|
|
15.08.2020 20:48 | |||
| Mika; Kuvaa ei löydy. | ||||
|
|
15.08.2020 20:33 | Mika Hakala | ||
| Muistelinkin nähneeni kuvan tuosta nykyisestä tilanteesta. Täällä: http://junalauta.net/ratapiha/displayimage.php?album=search&cat=0&pid=2457#top_display_media | ||||
|
|
15.08.2020 20:31 | Aapo Niemelä | ||
| Mukava kuva tästä vanhasta "julkkiksesta". Mikäköhän mahtaa olla arvioitu etäisyys kuvaajan ja junan välillä? | ||||
|
|
15.08.2020 19:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuinka pitkälle rata tulee tästä vielä jatkumaan? Vai päättyykö se tuohon? | ||||
|
|
15.08.2020 18:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Tässä karttakuva, miten rata on mennyt: https://i.imgur.com/4G2WslG.png | ||||
|
|
15.08.2020 18:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Vahtitupa ( https://vaunut.org/kuva/136272 ) sai tällä kertaa olla rauhassa :) | ||||
|
|
15.08.2020 15:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
15.08.2020 15:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Pääraide on nykyään lähempänä, paikalla tehtiin rataoikaisu, ks. https://vaunut.org/kuva/118659 + vertailukuva v. 2015: https://vaunut.org/kuva/107093 | ||||
|
|
15.08.2020 15:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Vrt. https://vaunut.org/kuva/139457 | ||||
|
|
15.08.2020 14:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvaa? | ||||
|
|
15.08.2020 14:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Tiilimaan näkemät: https://vaunut.org/kuva/4331 | ||||
|
|
15.08.2020 14:22 | |||
| Nykyään tämä paikka on muuttunut aivan käsittämättömän paljon. Tietä on levennetty ja se on saanut asvalttipäällysteen, rata penkereineen on katkaistu, ja tietäkin on madallettu reilusti alkuperäiseltä korkeudeltaan. | ||||
|
|
15.08.2020 12:28 | Pasi Utriainen | ||
| Minulla vie ihan oikeaan paikkaan. | ||||
|
|
15.08.2020 10:19 | Markku Knuutti | ||
| Näinä aikoina " sekapeltiromun " ostohinta on 10 e / tonni. | ||||
|
|
15.08.2020 09:29 | Lasse Reunanen | ||
| Asiaa joka sana. | ||||
|
|
15.08.2020 07:44 | Timo Salo | ||
| Tässäkin on hyvä esimerkki, kuinka Meerin punainen nokka erottuu HUOMATTAVASTI paremmin taustasta, kun nuo onnettomat lähivalot...??? Tilanne varmasti muuttuisi, jos Meerin otsavalo laitettaisiin vilkkumaan aina kun lähestytään tasoristeystä??? Tässä samalla näkee, että juna näkyy pienestä kulmasta etuviistosta, kun lähestytään tasoristeystä. Harva autoilija kuitenkaan ajaa kiskoille nähdäkseen tuleeko juna, vai ei... :-) (silloin valonheitinten pääkeilat kylläkin näkyy paremmin) |
||||
|
|
15.08.2020 07:39 | Timo Salo | ||
| Matti ja Liisa olivat varmaan ihkaensimmäiset junabongarit... | ||||
|
|
15.08.2020 07:15 | Timo Arolainen | ||
| Karttapaikkalinkki vie Miehikkälään. | ||||
|
|
15.08.2020 05:58 | Timo Salo | ||
| Lasse: Tiedän kyllä tuon, silti esim. työurani aikana käytin molempia sekä LED, että tavallisia valoja työvalona. Silti tavallinen valo voitti AINA. Vaikka LEDin valo/värilämpötila olisi mikä, niin se jotenkin kiiltää esim. kirkkaan metallin pinnasta niin, ettei sillä nähnyt "mitään", vaikka valo oli uskomattoman kirkas... (huomiovalona siis oivallinen) Joku niissä mättää vieläkin, en tiedä mikä. Mutta yksi syy voi olla esim. se, että LED on äärettömän nopea. Jos se kytketään vaikka suodattamattomaan tasajännitelähteeseen, niin se syttyy ja sammuu 100 kertaa sekunnissa... (kokoaaltotasasuuntaus) Paristoilla tätä ilmiötä ei tietenkään ole. Jotkut koneistajat jopa väittivät saavansa päänsärkyä ko. valosta. Mielestäni mahdollista, kun valo värähtelee 100 Hz:in taajuudella, niin siinä syntyy helposti ns. stroboilmiö. Hehkulangalla varustetut polttimot taas jälkihehkuvat niin pitkään, että moinen ilmiö on mahdoton. Ensimmäiset "polttimot" mitkä ovat "lähellä" hehkulampun ominaisuuksia, ovat mielestäni E27 kannassa olevia lamppuja, joissa valoa tuottava elementti on jaettu 5-6:een osaan joulukuusen mallisesti. Niitä myydään tavallisissa marketeissakin. Myös LEDi-polttimon kestävyys on vielä hakusessa. Usein näkee esim. autoissa, kuinka polttimoiden valoteho on hiipunut lähes olemattomaksi. (päivähuomiovaloissa) Vaikka LEDille luvataan uskomattomia käyttöaikoja! Siihenkin voi olla syynä, että LEDin läpi ajetaan liikaa virtaa. Kaikki elektroniikkaa harrastavat tietää, että esim. ensimmäisten yksittäisten LEDien max. virta oli 20mA, joka säädettiin sarjaan kytkettävällä vastuksella. Uskon kuitenkin, että tekniikka kehittyy ja myös LEDillä saadaan hehkulampun veroista valoa!!! Kaikissa valolähteissä on omat ongelmansa, esim. sinertävät xenonvalot näyttää välillä, kuin hälytysajoneuvo olisi tulossa vastaan. Noitten LEDien yksi "ongelma" on myös se, ettei ne tuota lämpöä, kuten hehkulamppu. (toisaalta näin) Auton takavaloihin "kylmä" LED ei sovellu lainkaan ainakaan täällä ennen niin kylmässä pohjolassa! Takana pöllyävä lumi peittää hetkessä LEDin, mutta hehkulamppu pitää muovin pinnan sulana! LED on lyhenne sanoista: Light emmitting diode ja sen kynnysjännite on 2V, kun taas tavallisen tasasuuntauspiidiodin on n. 0,7V ja germaniumdiodin lähes olematon, että silleen... https://fi.wikipedia.org/wiki/LED |
||||
|
|
15.08.2020 04:15 | Lasse Reunanen | ||
| Timo Salo. Ledivaloja on saatavilla monella eri värilämpötilalla. Halvoissa valoissa on yleensä hyvin kylmä 6000-8000 K valo, koska sillä saadaan helposti paljon mainostettuja lumeneita. Päivänvalo on n. 5400 K ja sitä kylmempi rasittaa silmiä. Ammattiautoilijat ja esim. metsäkoneurakoitsijat eivät yleensä käytä 5500 K kylmempiä valoja. Nuo kylmät valot on teini Jonnen auton keulassa yleensä. Uskoisin junissa olevan n. 5000-5500 K valot. Halvoissa valoissa myös optiikka on alkeellista ja hajavaloa kohdistuu liikaa etualalle ja taivaalle häikäisemään esim. sateessa. Laadukkaammissa sekin asia on kunnossa. Outoa olisi, jos junissa olisi valojen suhteen menty hinnat alkaen valoilla. | ||||
|
|
15.08.2020 00:54 | Jouni Hytönen | ||
| Ja aika usein saisi kehottaa sammuttamaan tarpeettomasti palavat etusumuvalot. Jotkut käyttävät niitä ikään kuin lisävaloina, vaikka niistä ei ole juuri mitään hyötyä siinä tarkoituksessa, vastaantulijoita ne kyllä häikäisevät. | ||||
|
|
15.08.2020 00:14 | Lasse Reunanen | ||
| Vanhaan viestiin myöhäinen kommentti. Mikko Itälahdella on käynyt pilkkuvirhe tuossa romuraudan hinnassa. Ostohinta romuraudalle on n. 50 e/tonni, riippuen romun puhtaudesta. Palkkitavarasta maksetaan jopa 90 e/tonni ja vaikkapa romuautoista vain 20 e/tonni. Romuraudan hinta ei ole kovin suuresti 15 vuodessa muuttunut. Eli veturin hinta on romuna joitain tuhansia euroja. | ||||
|
|
14.08.2020 22:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitä tarkoitat? Mihin ei ole mahdollisuutta? | ||||
|
|
14.08.2020 21:51 | Antti Kukkonen | ||
| Poliisi saisi kyllä pitää ratsoiden yhteydessä valoratsiaa. Voisi kysyä esimerkiksi että laita takasumuvalo ja sen jälkeen säädä ajovalojen korkeutta. Viime talvena ajelin Laukaasta Siilinjärvelle lumipyryssä ja oli ikävää miten monessa autossa ei palanut edes takavaloja saatikka ajovaloja tai sumuvaloja! |
||||
|
|
14.08.2020 21:43 | Antti Kukkonen | ||
| On kyllä hyvä että nykyään ei ole mopojen painorajoitusta. Taistelee terveen järjen kanssa sellaiset, pakko tehdä heikkorakenteinen ajoneuvo. Syynä taisi olla kotimaisen mopotuotannon suosiminen. Omistan japanilaisvalmisteisen 60 kiloa painavan mopon ja pakko todeta että ei se kaipaa yhtään ylimääräistä vauhtia! | ||||
|
Kuvasarja: Kemiran tehtaalta Oulussa |
14.08.2020 18:01 | Mikko J. Putkonen | ||
| Ei ole uudempaa kuvamateriaalia tuolta. Vähemmän on tullut kuvailtua viime vuosina muutenkin. Liikennemääriä en osaa kommentoida. En ole tuosta hetkeen kulkenutkaan, vaikka muutaman kilometrin päässä asun. Ehkä pitää käydä syksyn mittaan räpsäisemässä päivitykseksi muutama otos älyluurilla, jos siellä nyt jotain merkittäviä muutoksia on tapahtunut... :-) | ||||
|
|
14.08.2020 17:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Konepajakoulukaveri aikoinaan viilaili punaista Pappa-Tunturiaan. Sai sen kulkemaan noin 80 km/t ja ajan tavan mukaan ei välittänyt hittojakaan niinkin tarpeellisten välineiden kuin jarrujen päivittämisestä. Tosin tuon aikaisten Pappisten jarrut ei kehuja kestäneet, saivat parhaimmillaankin arvosanan "kehno" ellei peräti "olematon"! | ||||
|
Kuvasarja: Kemiran tehtaalta Oulussa |
14.08.2020 17:29 | Tero Korkeakoski | ||
| Ei sulla päivitettyjä kuvia ole tarjota? Onko liikenne vielä yhtä vilkasta kuin tuolloin? | ||||
|
|
14.08.2020 17:04 | Timo Salo | ||
| Esim. SR2:ssa on samanlaiset kirjeluukun kokoiset valoumpiot kuin monissa autoissa. Lisäksi kesäisin näyttävät olevan ötököiden peitossa jolloin valoteho on melko vaatimaton. Tarttis laittaa se iso otsavalo päälle, niin sitten siittä olisi jotain apua havaittavuuteen, mutta häikäisee myös! SR3:ssa on jo terävät LED-valot, ne näkyy helposti ja pitkälle. Miten mahtaa olla, näkeekö niillä myös hyvin? Itse olen hiukan pettynyt siihen mitä ko. valolla (LED valo yleensä) näkee, valon väri täysin erilainen kuin esim. halogeenilampussa. Mikä lie kuljettajan mielipide noista valoilla näkemisestä? | ||||
|
|
14.08.2020 16:54 | Hannu Peltola | ||
| Yhdysvalloissa junien turvallisuuteen herättiin varhain, mutta myös siellä estetiikka on usein ajanut turvallisen värityksen ohitse. Hyvä esimerkki on Pacific Northwestin vihreydessä kulkenut Northern Pacificin North Coast Limited, jonka Raymond Loewyn suunnittelema vihreä väritys on yksi kauneimmista rautateillä kulkeneista, mutta sen havaittavuus ikivihreiden metsien keskeltä voi olla haastavaa: https://vaunut.org/kuva/73662?s=1 (kuva on pienoismallista, kun esikuvan kuvaa ei näy olevan Vorgissa...) | ||||
|
|
14.08.2020 16:48 | Raimo Harju | ||
| Katos vaan, oletpas Juha ottanu komeen kuvan, ja vielä mun merkkipäivänä. | ||||
|
|
14.08.2020 15:58 | Topi Lajunen | ||
| Nokka on juu maalattu, ja värityksen eron huomaa ajovalojen loisteen takaa kyllä, jos katsoo veturia. Se, mitä merkitystä sillä on veturin havaitsemiseen ylipäätään, ei käytännössä mitään. Aiheesta on keskusteltu laajasti sivustolla, hakutoiminnolla löytänee keskustelut. | ||||
|
|
14.08.2020 15:49 | Timo Salo | ||
| Itselläni oli tismalleen samanlainen Solivieteri jota sitten "isojen poikien" ohjeittein mukaan virittelimme. (28 taakse jne) Ei muutakun tyypit ottamaan läheiseen murhasaaren mäkeen, vauhtia oli mittarin mukaan 70 km/h ja silloin moottori leikkasi kiinni... Siinä vaiheessa ymmärsin, ettei moottorista voi ottaa määräänsä enempää irti. Asfalttirupi opetti! |
||||
|
|
14.08.2020 15:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lisää "kansanviisauksia": serkullani oli punavalkoinen Solifer Export-mopo. Nimitteli sitä "Suolivieteriksi"! Itse ajelin Metusalemin aikaisella m/1962 Öglaendilla. Se harvoin riehaantui yli 15 km/t:n "nopeuteen" tai oikeamminkin hitauteen. Yksi mieliharmi sekin! | ||||
|
|
14.08.2020 15:13 | Aapo Niemelä | ||
| Sattuipas eteen nasevan näköinen Vemppu. Veturi on tuoreaakin tuoreammassa maalissa, erottuu hyppäävästi ympäristöstä ja keulan V on omalaatuisen terävä. Kait kuvakulmakin muuttaa vaikutelmaa. | ||||
|
|
14.08.2020 13:46 | Erkki Nuutio | ||
| Mittapuku (126) on Esalle. Viereinen 128- ja taaemmat 127:t (korjaus 133:t) ovat kai tukevammille. Pätevimmän ja innostuneimman ja myös fysiologisesti edustavimman tehdasesittelyn suoritti tekujen auto-opettajille joihin kuuluin Fiatin päätehtaalla nuori Fiatin naistohtori 20 vuotta sitten. Iäkäs tehdas antoi hyvin selkeän ja toimivan vaikutelman. Olihan sielläkin autohelistin oli laadunvalvonnan työkaluna, mutta niin on muuallakin. Pohjois-italiaanot ovat eteviä ja ahkeria ja Torinokin vaikutti myönteisesti - ainakin jos vertasi sitä Milanon Mafia-vaikutelmaan. Teollisuushistoriamme tyypillisen surullinen esimerkki on puolestaan Solifer. Tässä matkailuvaunuina Solifer-malliston pienemmästä päästä, ehkä tyyppiä Artic 450. Everstiluutnantti Saurio perusti Saurion tehtaat 1930-luvun lopulla valmistamaan tykistön kranaattien pohjanalleja. Nämä ovat vaativia tuotteita ja riittävä saanti oli välttämättömyys tykistön ammustuotannolle. Sodan päätyttyä Saurion tehtaat teki vähän kaikkea, mutta vähitellen mm. Solifer-dynamot polkupyöriin saivat suosiota. Kansainvälistä kuuluisuutta muotoilunsa ansiosta saivat mm. Solifer Export-mopedit - niinkuin moni muistaa. Asuntoperävaunujen valmistus alkoi 1965 vaiheilla ja laajeni menestyksellisesti. Saurio poistui, omistus siirtyi Bensow-kauppahuoneelle. Vaiheet 1980-luvun alkupuolelle kertoo hyvin valaisevasti yli 30 vuotta mukana ollut (lopuksi tj:nä) Heinz Ramm-Schmidt kirjassaan När Finland reste sig ur krigets aska (Litorale, 2002, 155 s.) . Surulliset loppuvuodet kertoo puolestaan Anssi Siukosaari kirjoituksessaan Miehet Solifer-menestyksen takana (Caravan 2/2016, s. 122-123). Solifer-vaunujen valmistus Suomessa päättyi 62672 vaunun jälkeen 5.2004 . Umpikujaan veivät tyypilliset suomalaisjohdon hölmöydet, lyhytnäköisesti toimineen suuryrityksen (Lohja) tulo omistajaksi,oikeiden ihmisten siirto syrjään ja taistolaisuus työpajalla, lisäyritysostot, kuten tyypillinen, siis täysin järjetön kilpailijan osto Ruotsista ja vihdoin alaa ymmärtämättömän "sijoittajaryhmän" tohellus. |
||||
|
|
14.08.2020 13:29 | Seppo Rahja | ||
| Hei, terve vaan! Nimi on kyllä hyvinkin tuttu, mutta teitä kumpaakaan en voinut tunnistaa kun en ole ennen nähnyt. | ||||
|
|
14.08.2020 12:52 | Lasse Reunanen | ||
| Tuo Esan kommentti kyllä kuvaa hyvin Fiat 126:a. Kuvassa tosin junaan on lastattu Fiat 133- ja 128-autoja. Asuntovaunut on Solifer Arctic 45 T -mallisia. | ||||
|
|
14.08.2020 10:57 | Timo Salo | ||
| Mistähän tuo Esa on oppinut kaikki nuo kansanviisaudet...??? :-) | ||||
|
|
14.08.2020 10:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunussa kuormana pikkiriikkisiä Fiiatteja (126). Esimerkki autosta, jota ajaakseen piti se pukea päälleen! | ||||
|
|
14.08.2020 10:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Onpa siellä myös lumiaura. | ||||
|
|
14.08.2020 09:46 | Teppo Niemi | ||
| Taustalla näkyy vielä porkkanajunakin (Dm8/9). Dm-junien huolto oli kuvan oton aikaan juurikin muuttamassa Ilmalan varikolle, sitä varten valmistuneisiin halleihin jossa se toimi marraskuuhun 1986 saakka. | ||||
|
|
14.08.2020 09:08 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Tuolta asemalta Heikki Turunen nousi lättähatun kyytiin v. 1963 lähtiessään Helsinkiin pyrkimään Ateneumiin (jäätyään valitsematta totesi kotiuduttuaan: "Muuten olisin ihan varmasti päässy, vaan kun eivät ottanneet"). | ||||
|
|
14.08.2020 08:47 | Timo Salo | ||
| DV12:sta alkuperäinen nokan maalaus oli mielestäni erittäin onnistunut esimerkki turvallisesta maalaustavasta: Kirkkaat luontoonsopimattomat värit ja se V-kuovio oli siinä parasta. (harvemmin näkyy luonnossa moista kuviota ja lisäksi mielestäni tyylikäs virtaviivainen näky) Ajoin aktiivityöurani aikana n. 70000 km/vuosi ja kaksi kertaa oli nokkakolari kintaalla näkyvyyden takia, vain onni pelasti VORGgilaisten kiusaksi... :-) |
||||
|
|
14.08.2020 08:30 | Vertti Kontinen | ||
| Toinen asia liittyen tähän näkyvyysaiheeseen. Entäs miten on Sr2 ja vihreiden Sr1, Dr16 ja Dv12 laita? Se valkoinenhan vasta sulautuu talviseen maisemaan, etenkin jos juna aiheuttaa lumipöllyä. | ||||
|
|
14.08.2020 08:20 | Timo Salo | ||
| Niin, lienee täysin selvää kuinka tärkeät ajovalot ovat huomioinnin kannalta, siksi kirkkaat LED-valot ovat erittäin tärkeät! Silti ei autoihinkaan ei ole pakko vielä tänäpäivänä asentaa ajovaloautomatiikkaa... Täysin käsittämätöntä, osassa on, osassa EI! Sitten ihmetellään pimeiden autojen määrää, kun valojen käyttö on muistin varassa! Eräs moottoripyöräilijä sanoi, että 2-pyöräisellä pitäisi sallia AINA kaukovalojen käyttö ja AINA saa vilkauttaa vastaantulevalle, jos valot on pimeänä. Kaikenmaailman turvakamppanijoita ja tietoiskuja esitetään, mutta ajovaloautomatiikkaa ei saada pakolliseksi!!! Sama koskee myös junia, paitsi ilmeisesti 1009:siä. Ja Topille, myös nokka on kai maalattu vetureissakin? |
||||
|
|
14.08.2020 08:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Ks. https://vaunut.org/kuva/67018 | ||||
|
|
14.08.2020 08:02 | Topi Lajunen | ||
| Kyllä, veturi tulee usein päälle kylki edellä ajovalot osoittaen sivulle. | ||||