Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 16.07.2020 12:55 Jimi Lappalainen  
  Olisikohan mahdollista saada Pitkäkallion liikennepaikka tunnisteisiin?
kuva 16.07.2020 12:54 Jimi Lappalainen  
  Vaihdoton yhteys Maanselkä–Kerava olisi mainio nykypäivänäkin :)
Kuvasarja:
Kesäyö Helsingin rautatieasemalla
 
16.07.2020 12:18 Teppo Niemi  
  Väyläviraston julkaiseman verkkoselostus 2020 ( https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lv_2018-02_rautateiden_verkkoselostus_2020_web.pdf ) Liitteen 3B sivulla 3 kerrotaan Helsinki -nimisen osiin jaetun liikennepaikan osasta Helsinki asema seraavaa: Nimi: Helsinki asema ja sen toinen nimi on Helsingfors, kaupallinen nimi Helsinki päärautatieasema, ) sijainti 0+159 ja koodi 00001.
Ja tuon mukaisesti on myös Vaunut.orgin kuvanlisäyksessä oleva valikko tehty.

Ja Miro, mikä siis on pielessä? Suosittelen tutustumaan myös löytyisikö Vaunut.orgin keskusteluissa jotakin tähän liittyvää virallisempaakin kannanottoa.....
kuva 16.07.2020 12:17 Kari Haapakangas  
  Kappas vain, piti ihan tarkistaa, rautatieliikennepaikan nimi on tosiaan edelleen Rautaruukki, vaikka tehtaan nimi on kyllä vaihtunut.
Kuvasarja:
Kesäyö Helsingin rautatieasemalla
 
16.07.2020 10:43 Hannu Peltola  
  Miro: en käsitä, miten jotkut edelleen jaksavat hyökätä Vorgissa aggressiivisella asententeella toisten kirjoituksissa havaitsemiinsa puutteellisuuksiin... Liikennepaikkaluettelossa Helsingin kohdalla lukee "Helsinki asema". Ehkä sinun kannattaa tehdä sama ihmettely vaikka Avecralle: https://www.avecra.fi/asemaravintolat/kaikki-asemaravintolat/ tai vaihtoehtoisesti Helsingin kaupungille: https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/ota-yhteytta/hae-yhteystietoja/toimipistekuvaus?id=28428
Kuvasarja:
Kesäyö Helsingin rautatieasemalla
 
16.07.2020 10:22 Teemu Sirkiä  
  Äh, Miro viittasikin tuohon ”Helsingin rautatieasemaan” eikä kuvien ”Helsinki asemaan”, johon itse viittasin kommentissani.
Kuvasarja:
Kesäyö Helsingin rautatieasemalla
 
16.07.2020 10:14 Teemu Sirkiä  
  Ne ovat kaksi eri asiaa. Helsingin päärautatieasema on kaupallinen nimi ja Helsinki asema puolestaan liikennepaikan osan virallinen nimi, edelleen tänä päivänä.
Kuvasarja:
Kesäyö Helsingin rautatieasemalla
 
16.07.2020 10:11 Miro Heinonen  
  Asema oli uudelleennimetty Helsingin päärautatieasemaksi jo kymmenen vuotta sitten. En käsitä, miten jotkut edelleen käyttävät vanhaa nimeä, josta pää-etuliite puuttuu.
kuva 16.07.2020 09:54 Jimi Lappalainen  
  No jo on.
kuva 16.07.2020 09:46 Esko Ampio  
  Itse asiassa ovat virallisesti keltaiset. Millaisia ovat uudet opastimet? Eipä näy enää olevan lasikuitukaappeja. Tässä on pääopastin.
kuva 16.07.2020 09:30 Jaakko Pehkonen  
  Ompa mukava kuulla että Rk-vaunukin museoidaan. Itse pidän sitä jopa parhaana ravintolavaununa.
kuva 16.07.2020 08:45 Timo Salo  
  Kiitti Jorma, jotenkin noin kuvittelin asian olevan, että järkevä käyttö on mahdollista! Sen vaan unohdin, että ennen oli aikaa, tänä päivänä on minuuttiaikataulu ja kännykkä aina kuultavissa... :-(
kuva 16.07.2020 08:08 Eljas Pölhö  
  Ei niin vilkkaasti liikennöityä tietä kuin tämä voi katkaista. Paikalla ei näkynyt merkkejä mahdollisesta tulevasta siltatyömaasta. Onko junilla nopeusrajoitus tasoristeyksen kohdalla? Haukivuoren kaarteen sn 120 hiljennys on tästä muutama kilometri etelään.
kuva 16.07.2020 07:48 Juhana Nordlund  
  Porin asema on vasta kuvan opastimien jälkeen, eli opastimilla on annettu opasteita nimenomaan Porin asemalle saapuville junille. Kuvassa katsotaan luoteeseen.
kuva 16.07.2020 07:21 Topi Lajunen  
  Uusia yhdistelmäopastinasennuksia (ne kapeat) ei käsittääkseni enää tehdä. Vaikka ovat aiempia edullisempia, lienee katsottu, että nykyään yleisin opastintyyppi on merkittävästi parempi.
kuva 16.07.2020 01:07 Jarkko Pasanen  
  Perjantaina 17.7.2020 siirtyy Oulusta Suolahteen museoitu Rk27820 Sinne voi aina tulla tutustumaan vaunun.
kuva 16.07.2020 00:22 Jarkko Pasanen  
  Rk27820 ja Efiti23658 siirtyy perjantaina 17.7.2020 Keitele-museon suojiin Suolahteen.
kuva 16.07.2020 00:07 Jorma Toivonen  
  Tuskin työvuorot niin kiireisiä olleet, etteikö välillä ehtinyt käväistä varastoja täydentämässä. Kovin heppoisesti ei höyryveturia päästetty kylmenemään taukojen ajaksi (pidemmäksikään ajaksi, jos käyttöä oli tiedossa). Johonkin tulipesän nurkkaan koottiin hehkuvat kekäleet kasalle, ns. "moppa", jota esim. huoltolämmittäjä käväisi kierroksellaan "ruokkimassa" (myös kattilan vedenkorkeus). Ajoon lähtiessä "mopan" levitys arinalle ja syttyvää poltto-ainetta (halkoja, hiiltä) päälle ja niin oli höyryhepo valmis palvelukseen (rasvauksen jälkeen). Höyrynpainekin oli jo ehtinyt kohota riittävästi.
KOSKAAN ei lämmintä höyryveturia saanut jättää vailla valvontaa.
kuva 15.07.2020 23:46 Kari Ranta-Ojala  
  Sillä vain kysyin, koska Kokkola Ylivieskan välillä on ne kapeat opastimet.
kuva 15.07.2020 23:41 Kari Ranta-Ojala  
  Vai olisiko nämä lähtöopastimia asemalta pois.
kuva 15.07.2020 23:33 Juhani Pirttilahti  
  Asennetaan samanlaisia opastimia kuin nyt.
kuva 15.07.2020 23:27 Kari Ranta-Ojala  
  Tuleekos tänne ne puikko opastimet?
kuva 15.07.2020 23:23 John Lindroth  
  Harvinaisuusarvo asteikolla kuva kerää pisteitä.
kuva 15.07.2020 22:14 Esa J. Rintamäki  
  Samaa vikaa minullakin, englantia ja ruotsia jo kansakoulussa, keskikoulu täydensi kumpaakin. Saksaa kansalaisopistossa ja myöskin itsekseen. Tekussa herrasteltiin englannilla.

Olen jonkin verran tilannut ja ostanut tavaraa Saksan eBaystä. Niissä tapauksissa, joissa sanotaan että "möglicherwise kein Versand nach Finnland" eli mahdollisesti ei toimiteta Suomeen, olen aina saanut tilauksen läpi tiedustelemalla kohteliaasti saksaksi toimituskuluista. Saksalaiset myyjät ovat ikionnellisia, kun heihin ottaa yhteyttä nimenomaan saksaksi. Edelleen, sinuttelusta siellä ei välttämättä pidetä.

Olen siis itseoppinut. Töissäkin aikoinaan sain asiani läpi puhelimitse saksalaisten kanssa. MUTTA: älkää vaatiko minua kertomaan akkusatiivin ja datiivin välistä eroa, minulla ei ole näistä harmainta hajuakaan!
kuva 15.07.2020 22:02 Esa J. Rintamäki  
  Tästä minä ainakin Etelä-Pohjanmaan maisemasta tykkään: katse ei pökkää mihinkään mäkeen lähellä....
kuva 15.07.2020 19:04 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Paljonko oli raideleveys?
kuva 15.07.2020 18:24 Teemu Sirkiä  
  Ennakkoilmoituksissa oli 12.7. kirjaus tämän tasoristeyksen purkamisesta, mutta ilmeisesti se tarkoitti jotain muuta kuin purkamista kokonaan.
kuva 15.07.2020 17:24 Reino Kalliomäki  
  Reijo on ihan oikeassa. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/141175 koneen mekanismi erottuu selkeämmin. Ensimmäisen kommentin linkissä on vanhempi puurakenteinen malli. Sähkövetureita käyttävillä sahoilla piti ajojohdon olla korkealla!
kuva 15.07.2020 17:15 Topi Lajunen  
  JKV:stä varsin kattavasti RATO 10:ssä: https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lo_2014-08_rato10_web.pdf
kuva 15.07.2020 17:07 Esko Ampio  
  Baliisit ovat passiivisia. Niihin on ohjelmoitu kiinteitä sanomia, kuten kaarre- ja vaihderajoituksia. Koodaimilla annetaan baliiseille aktiivisanomia, kuten opastintiedot. Veturilaitteet,, baliisianturit lukevat baliisin ylityksessä baliisien ao. sanomat.
kuva 15.07.2020 16:23 Jukka Ahtiainen  
  Helvetica Neue Bold sopii aika hyvin. Sinne ei kyllä pääse tältä asemalta.
kuva 15.07.2020 14:24 Timo Salo  
  Tämä oli aikoinaan Jokisen kauppa ja pari kilometriä Siuroonpäin oli Korhosen kauppa. Ensinmainittu on nyttemmin purkukunnossa, mutta toisessa kaupassa asutaan täyttä häkää... Jaakkolan pysäkki oli n. 1km Siuroonpåin.
kuva 15.07.2020 13:38 Timo Salo  
  Hienoja nämä näin hyvälaatuiset vanhat kuvat, ihmettelen vaan pärjäskö noin pienellä polttoaine/vesitilalla koko päivän ja annettiinko pannun jäähtyä yön aikana??? Eikös se ollut äkkiä päivän homma, kun höyryveturi saatetaan aivan kylmästä ajokuntoon...
kuva 15.07.2020 12:47 Reijo Salminen  
  Ja kun kuvaa vielä kerran tihrustaa, niin tuo mekanismi tuolla ylhäällä taitaakin olla varmistamassa että laudat eivät pääse tippumaan kuljettimen kynsien yli yläkuolokohdan ylittämisessä, Tuo mekanismi on varmaan vastapainolla toteutettu niin että laudat ottaa noihin haittoihin, systeemi pyörähtää vasemmalle puolelle lautojen mukana ja nuo pystyhaitat varmistaa että laudat putoaa kuljettimen kynsien juureen matkalla alaspäin. Vastapaino palauttaa sitten mekanismin tähän kuvan asentoon odottamaan seuraavaa lautatoimitusta. Pomminvarma mekanismi.
kuva 15.07.2020 12:34 Kari Haapakangas  
  Voihan se toki toimia myös kulkusiltana, sillä aivan tuosta oikeanpuoleisesta vaunusta on vaikea yltää kiramon kouriin.
kuva 15.07.2020 12:24 Erkki Nuutio  
  Hieno kuva! Tämänkaltaista se oli Tampereellakin ankkojen ja kalkkunoiden juostessa edestakaisin ratapihalla. Turbiinipiippu sopi hyvin kaupunkikeskustojen akustiikkaan. Se päästeli sellaisia syvällisiä baritoniääniä.
Tampereen ankka ei ollut vieraslaji. Toista ovat paskoja-ankat. Ne pitäisi kitkeä ennen kurtturuusuja.
kuva 15.07.2020 11:44 Reijo Salminen  
  Eikös tuossa oikeanpuoleisessa vaunussa ole sahalta tulleet lautaniput, joista ripeät miehet nostivat ne sopivina annoksina kiramon (enpä ollut tätä sanaa ennen kuullutkaan) nostettavaksi, taapelin päällä sitten toiset miehet taaplaamassa. Varmaan ihan turvallisuussyistä kiramo ottaa tukea tuosta toisesta vaunusta ettei pääse kaatumaan. Mitenköhän tuo kiramo toimii kun taapeli on sanotaan vaikka puolet tästä korkeudesta? Käykö laudat kääntymässä korkeuksissa? Taapelit on kyllä komeat.

EDIT: Vastaan itse itselleni, tässä kuvassa näkyy että käyvät kääntymässä korkeuksissa. https://tinyurl.com/y85n2vte

Tosin kummastuttaa tässä kuvassa näkyvät systeemit tuolla ylhäällä.
kuva 15.07.2020 11:34 Reijo Salminen  
  Ankat kaksinvedossa!
kuva 15.07.2020 10:36 Erkki Nuutio  
  Lyhyt (noin 30 s.) johdatus laskutikun vaiheisiin : https://de.wikipedia.org/wiki/Rechenschieber
Sen perusteella selluloidipintaisia ja -asteikkoisia tikkuja tehtiin Saksassa 1880-luvun lopulta lähtien. Jenkkilässä tehtiin luultavasti jo varhemmin. Rakennusstatiikan alalla toiminut professori hankki sellaisen ensimmäiseksi - eli siinä ja siinä. Luultavasti kuitenkin tikun käyttö alkoi Suomessa 1890 vuoden vaiheilla.

Kyllä ristikot laskee tikuttakin, apuna logaritmitaulukot ja esimerkiksi helmitaulu. Aikaa kului tietysti tikunkin kanssa.
Nautin sairaasti tyrmäämällä Otaniemen professorin vaatimuksen suorituksesta näistä klassisista menetelmistä ennakkovaatimuksena lisuriopintoihin. Tyrmäys oli helppo kun käsissä oli tuore M.Sc.-tutkinto elementtimenetelmän opeista Euroopan johtavasta yliopistollisesta tutkimusyksiköstä Swanseassa.

Lyhyen johdatuksen laskutikkuun ja muut saksan tekstit tekniikan ja historian alalta luen sujuvasti 50-vuotisesti työssä opittuna. Keskikoulussa oli ruotsi ja englanti ja tekussakin pakotettuina samat. Saksan puhuminen sujuu huonosti, koska en koskaan pystynyt irtautumaan muusta saksan kieliopin omaksumista varten.
Kielipoliitikkomme saavat tuholaistoiminnastaan arvosanan 6+, jos sitäkään. He eivät olekaan meidän puolellamme.
kuva 15.07.2020 08:56 Eljas Pölhö  
  Rautatiesilta oli 3-kaarinen ristikkosilta, jonka jännevälit olivat 19,50 + 64,43 + 19,50 m. Pääkaaren alla oli vapaan vedenpinnan leveys 59,4 m ja vapaa korkeus keskiveden aikana 8,3 m. Tämä oli kapein kohta Korianvirtana tunnetussa osuudessa Keltin koskien ja Korianvirran alapuolisen suvannon välillä (osuuden pituus 3,4 km). Levein kohta oli 355 m. Virtajuovan vähin syvyys oli 1,3 m (850 m:n päässä rautatiesillan yläpuolella), suurin syvyys 18,7 m ja keskisyvyys 7,4 m. (Lisiä Suomen hydrografiaan II, Kymijoki ja sen vesistö; toim Edv. Blomqvist; 1911)
kuva 15.07.2020 07:45 Teppo Niemi  
  Jep. Ja jos yhdistys saisi tähän oikeudet ja riittävän hyvälaatuisen kopion, voisi tuon käyttöä harkita jopa eri julkaisuissakin korvaamassa vanhempia kuvia.
Kuvasarja:
Kansiareena rakentuu ratapihan päälle Tampereella
 
15.07.2020 06:48 Timo Keski-Petäjä  
  15.7.2020 työmaakamera kuvaa jälleen hieman korkeammalta: https://flycam.roundshot.com/kansijaareena
kuva 15.07.2020 00:07 Lari Åhman  
  Tällaisessa paikassa MGO-möyry on kyllä mahtavaa! Sitkeitä puurtajia Deeverit kyllä ovat.
kuva 15.07.2020 00:05 Esa J. Rintamäki  
  Aika vekkulia ollut tuon sillan sauvavoimien laskeminen. Tapahtuiko kynällä ja paperilla? Niin, olliko "räknäysriukuja" eli laskutikkuja jo tuolloin, taisi olla?
kuva 15.07.2020 00:03 Jorma Toivonen  
  Ainakaan ennen niin viitseliätä kuljettajia en tavannut, että alkaisivat purkamaan ja udelleen kokoamaan valmista nippua. Ei tehonsäädön ohjaus, ei ehkä ilmastoinnin toimimattomuuskaan olisi johtanut moiseen toimenpiteeseen... A-P:n mainitsema RO-veturin asema, tai peräti veturin tehonsäädön ongelmat, varsin todennäköisimmät syyt vaihtoliikkeeseen.
kuva 14.07.2020 22:51 Olli Keski-Rahkonen  
  Kokeile seuraavaksi Fat Ramenia, siellä liemi on paljon parempaa ja autenttisempaa. (y)
kuva 14.07.2020 22:34 Jouni Hytönen  
  Heittäisin kuvausvuodeksi mieluummin vaikka 1992. Vuosi 1987 on täysin poissuljettu.
kuva 14.07.2020 20:39 Pasi Seppälä  
  Tämä voisi kyllä olla kuvattu sillan pohjoispuoleltakin ja siis joen länsipuolelta. Nuo rakennukset varmaankin paljastavat, että mistä suunnasta on kuvattu. Kukahan tietää varmaksi? Mutta kuva on mahtava. Vain juna puuttuu sillalta.
kuva 14.07.2020 20:23 Petri Tuovinen  
  Olisiko kuva otettu Jokelanperän tasoristeyksen kohdalla, maisemallisesti sopisi.
kuva 14.07.2020 20:15 Erkki Nuutio  
  Upea ammattikuvaajan kaunissävyinen tallenne. Tasainen pilvisyys oli ehkä etu kuvaukselle.
Etualan samantyyliset tukevat soutuvenheet - olivatko työveneitä esimerkiksi uitttöitä varten?
kuva 14.07.2020 20:09 Tero Korkeakoski  
  Näyttää että kallio jatkuisi matalana veteen, mutta karttapaikan mukaan tuossa onkin aika pian liki 15m syvää.