|
|
16.07.2020 12:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisikohan mahdollista saada Pitkäkallion liikennepaikka tunnisteisiin? | ||||
|
|
16.07.2020 12:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaihdoton yhteys Maanselkä–Kerava olisi mainio nykypäivänäkin :) | ||||
|
Kuvasarja: Kesäyö Helsingin rautatieasemalla |
16.07.2020 12:18 | Teppo Niemi | ||
| Väyläviraston julkaiseman verkkoselostus 2020 ( https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lv_2018-02_rautateiden_verkkoselostus_2020_web.pdf ) Liitteen 3B sivulla 3 kerrotaan Helsinki -nimisen osiin jaetun liikennepaikan osasta Helsinki asema seraavaa: Nimi: Helsinki asema ja sen toinen nimi on Helsingfors, kaupallinen nimi Helsinki päärautatieasema, ) sijainti 0+159 ja koodi 00001. Ja tuon mukaisesti on myös Vaunut.orgin kuvanlisäyksessä oleva valikko tehty. Ja Miro, mikä siis on pielessä? Suosittelen tutustumaan myös löytyisikö Vaunut.orgin keskusteluissa jotakin tähän liittyvää virallisempaakin kannanottoa..... |
||||
|
|
16.07.2020 12:17 | Kari Haapakangas | ||
| Kappas vain, piti ihan tarkistaa, rautatieliikennepaikan nimi on tosiaan edelleen Rautaruukki, vaikka tehtaan nimi on kyllä vaihtunut. | ||||
|
Kuvasarja: Kesäyö Helsingin rautatieasemalla |
16.07.2020 10:43 | Hannu Peltola | ||
| Miro: en käsitä, miten jotkut edelleen jaksavat hyökätä Vorgissa aggressiivisella asententeella toisten kirjoituksissa havaitsemiinsa puutteellisuuksiin... Liikennepaikkaluettelossa Helsingin kohdalla lukee "Helsinki asema". Ehkä sinun kannattaa tehdä sama ihmettely vaikka Avecralle: https://www.avecra.fi/asemaravintolat/kaikki-asemaravintolat/ tai vaihtoehtoisesti Helsingin kaupungille: https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/ota-yhteytta/hae-yhteystietoja/toimipistekuvaus?id=28428 | ||||
|
Kuvasarja: Kesäyö Helsingin rautatieasemalla |
16.07.2020 10:22 | Teemu Sirkiä | ||
| Äh, Miro viittasikin tuohon ”Helsingin rautatieasemaan” eikä kuvien ”Helsinki asemaan”, johon itse viittasin kommentissani. | ||||
|
Kuvasarja: Kesäyö Helsingin rautatieasemalla |
16.07.2020 10:14 | Teemu Sirkiä | ||
| Ne ovat kaksi eri asiaa. Helsingin päärautatieasema on kaupallinen nimi ja Helsinki asema puolestaan liikennepaikan osan virallinen nimi, edelleen tänä päivänä. | ||||
|
Kuvasarja: Kesäyö Helsingin rautatieasemalla |
16.07.2020 10:11 | Miro Heinonen | ||
| Asema oli uudelleennimetty Helsingin päärautatieasemaksi jo kymmenen vuotta sitten. En käsitä, miten jotkut edelleen käyttävät vanhaa nimeä, josta pää-etuliite puuttuu. | ||||
|
|
16.07.2020 09:54 | Jimi Lappalainen | ||
| No jo on. | ||||
|
|
16.07.2020 09:46 | Esko Ampio | ||
| Itse asiassa ovat virallisesti keltaiset. Millaisia ovat uudet opastimet? Eipä näy enää olevan lasikuitukaappeja. Tässä on pääopastin. | ||||
|
|
16.07.2020 09:30 | Jaakko Pehkonen | ||
| Ompa mukava kuulla että Rk-vaunukin museoidaan. Itse pidän sitä jopa parhaana ravintolavaununa. | ||||
|
|
16.07.2020 08:45 | Timo Salo | ||
| Kiitti Jorma, jotenkin noin kuvittelin asian olevan, että järkevä käyttö on mahdollista! Sen vaan unohdin, että ennen oli aikaa, tänä päivänä on minuuttiaikataulu ja kännykkä aina kuultavissa... :-( | ||||
|
|
16.07.2020 08:08 | Eljas Pölhö | ||
| Ei niin vilkkaasti liikennöityä tietä kuin tämä voi katkaista. Paikalla ei näkynyt merkkejä mahdollisesta tulevasta siltatyömaasta. Onko junilla nopeusrajoitus tasoristeyksen kohdalla? Haukivuoren kaarteen sn 120 hiljennys on tästä muutama kilometri etelään. | ||||
|
|
16.07.2020 07:48 | Juhana Nordlund | ||
| Porin asema on vasta kuvan opastimien jälkeen, eli opastimilla on annettu opasteita nimenomaan Porin asemalle saapuville junille. Kuvassa katsotaan luoteeseen. | ||||
|
|
16.07.2020 07:21 | Topi Lajunen | ||
| Uusia yhdistelmäopastinasennuksia (ne kapeat) ei käsittääkseni enää tehdä. Vaikka ovat aiempia edullisempia, lienee katsottu, että nykyään yleisin opastintyyppi on merkittävästi parempi. | ||||
|
|
16.07.2020 01:07 | Jarkko Pasanen | ||
| Perjantaina 17.7.2020 siirtyy Oulusta Suolahteen museoitu Rk27820 Sinne voi aina tulla tutustumaan vaunun. | ||||
|
|
16.07.2020 00:22 | Jarkko Pasanen | ||
| Rk27820 ja Efiti23658 siirtyy perjantaina 17.7.2020 Keitele-museon suojiin Suolahteen. | ||||
|
|
16.07.2020 00:07 | Jorma Toivonen | ||
| Tuskin työvuorot niin kiireisiä olleet, etteikö välillä ehtinyt käväistä varastoja täydentämässä. Kovin heppoisesti ei höyryveturia päästetty kylmenemään taukojen ajaksi (pidemmäksikään ajaksi, jos käyttöä oli tiedossa). Johonkin tulipesän nurkkaan koottiin hehkuvat kekäleet kasalle, ns. "moppa", jota esim. huoltolämmittäjä käväisi kierroksellaan "ruokkimassa" (myös kattilan vedenkorkeus). Ajoon lähtiessä "mopan" levitys arinalle ja syttyvää poltto-ainetta (halkoja, hiiltä) päälle ja niin oli höyryhepo valmis palvelukseen (rasvauksen jälkeen). Höyrynpainekin oli jo ehtinyt kohota riittävästi. KOSKAAN ei lämmintä höyryveturia saanut jättää vailla valvontaa. |
||||
|
|
15.07.2020 23:46 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Sillä vain kysyin, koska Kokkola Ylivieskan välillä on ne kapeat opastimet. | ||||
|
|
15.07.2020 23:41 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Vai olisiko nämä lähtöopastimia asemalta pois. | ||||
|
|
15.07.2020 23:33 | Juhani Pirttilahti | ||
| Asennetaan samanlaisia opastimia kuin nyt. | ||||
|
|
15.07.2020 23:27 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Tuleekos tänne ne puikko opastimet? | ||||
|
|
15.07.2020 23:23 | John Lindroth | ||
| Harvinaisuusarvo asteikolla kuva kerää pisteitä. | ||||
|
|
15.07.2020 22:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Samaa vikaa minullakin, englantia ja ruotsia jo kansakoulussa, keskikoulu täydensi kumpaakin. Saksaa kansalaisopistossa ja myöskin itsekseen. Tekussa herrasteltiin englannilla. Olen jonkin verran tilannut ja ostanut tavaraa Saksan eBaystä. Niissä tapauksissa, joissa sanotaan että "möglicherwise kein Versand nach Finnland" eli mahdollisesti ei toimiteta Suomeen, olen aina saanut tilauksen läpi tiedustelemalla kohteliaasti saksaksi toimituskuluista. Saksalaiset myyjät ovat ikionnellisia, kun heihin ottaa yhteyttä nimenomaan saksaksi. Edelleen, sinuttelusta siellä ei välttämättä pidetä. Olen siis itseoppinut. Töissäkin aikoinaan sain asiani läpi puhelimitse saksalaisten kanssa. MUTTA: älkää vaatiko minua kertomaan akkusatiivin ja datiivin välistä eroa, minulla ei ole näistä harmainta hajuakaan! |
||||
|
|
15.07.2020 22:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tästä minä ainakin Etelä-Pohjanmaan maisemasta tykkään: katse ei pökkää mihinkään mäkeen lähellä.... | ||||
|
|
15.07.2020 19:04 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Paljonko oli raideleveys? | ||||
|
|
15.07.2020 18:24 | Teemu Sirkiä | ||
| Ennakkoilmoituksissa oli 12.7. kirjaus tämän tasoristeyksen purkamisesta, mutta ilmeisesti se tarkoitti jotain muuta kuin purkamista kokonaan. | ||||
|
|
15.07.2020 17:24 | Reino Kalliomäki | ||
| Reijo on ihan oikeassa. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/141175 koneen mekanismi erottuu selkeämmin. Ensimmäisen kommentin linkissä on vanhempi puurakenteinen malli. Sähkövetureita käyttävillä sahoilla piti ajojohdon olla korkealla! | ||||
|
|
15.07.2020 17:15 | Topi Lajunen | ||
| JKV:stä varsin kattavasti RATO 10:ssä: https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lo_2014-08_rato10_web.pdf | ||||
|
|
15.07.2020 17:07 | Esko Ampio | ||
| Baliisit ovat passiivisia. Niihin on ohjelmoitu kiinteitä sanomia, kuten kaarre- ja vaihderajoituksia. Koodaimilla annetaan baliiseille aktiivisanomia, kuten opastintiedot. Veturilaitteet,, baliisianturit lukevat baliisin ylityksessä baliisien ao. sanomat. | ||||
|
|
15.07.2020 16:23 | Jukka Ahtiainen | ||
| Helvetica Neue Bold sopii aika hyvin. Sinne ei kyllä pääse tältä asemalta. | ||||
|
|
15.07.2020 14:24 | Timo Salo | ||
| Tämä oli aikoinaan Jokisen kauppa ja pari kilometriä Siuroonpäin oli Korhosen kauppa. Ensinmainittu on nyttemmin purkukunnossa, mutta toisessa kaupassa asutaan täyttä häkää... Jaakkolan pysäkki oli n. 1km Siuroonpåin. | ||||
|
|
15.07.2020 13:38 | Timo Salo | ||
| Hienoja nämä näin hyvälaatuiset vanhat kuvat, ihmettelen vaan pärjäskö noin pienellä polttoaine/vesitilalla koko päivän ja annettiinko pannun jäähtyä yön aikana??? Eikös se ollut äkkiä päivän homma, kun höyryveturi saatetaan aivan kylmästä ajokuntoon... | ||||
|
|
15.07.2020 12:47 | Reijo Salminen | ||
| Ja kun kuvaa vielä kerran tihrustaa, niin tuo mekanismi tuolla ylhäällä taitaakin olla varmistamassa että laudat eivät pääse tippumaan kuljettimen kynsien yli yläkuolokohdan ylittämisessä, Tuo mekanismi on varmaan vastapainolla toteutettu niin että laudat ottaa noihin haittoihin, systeemi pyörähtää vasemmalle puolelle lautojen mukana ja nuo pystyhaitat varmistaa että laudat putoaa kuljettimen kynsien juureen matkalla alaspäin. Vastapaino palauttaa sitten mekanismin tähän kuvan asentoon odottamaan seuraavaa lautatoimitusta. Pomminvarma mekanismi. | ||||
|
|
15.07.2020 12:34 | Kari Haapakangas | ||
| Voihan se toki toimia myös kulkusiltana, sillä aivan tuosta oikeanpuoleisesta vaunusta on vaikea yltää kiramon kouriin. | ||||
|
|
15.07.2020 12:24 | Erkki Nuutio | ||
| Hieno kuva! Tämänkaltaista se oli Tampereellakin ankkojen ja kalkkunoiden juostessa edestakaisin ratapihalla. Turbiinipiippu sopi hyvin kaupunkikeskustojen akustiikkaan. Se päästeli sellaisia syvällisiä baritoniääniä. Tampereen ankka ei ollut vieraslaji. Toista ovat paskoja-ankat. Ne pitäisi kitkeä ennen kurtturuusuja. |
||||
|
|
15.07.2020 11:44 | Reijo Salminen | ||
| Eikös tuossa oikeanpuoleisessa vaunussa ole sahalta tulleet lautaniput, joista ripeät miehet nostivat ne sopivina annoksina kiramon (enpä ollut tätä sanaa ennen kuullutkaan) nostettavaksi, taapelin päällä sitten toiset miehet taaplaamassa. Varmaan ihan turvallisuussyistä kiramo ottaa tukea tuosta toisesta vaunusta ettei pääse kaatumaan. Mitenköhän tuo kiramo toimii kun taapeli on sanotaan vaikka puolet tästä korkeudesta? Käykö laudat kääntymässä korkeuksissa? Taapelit on kyllä komeat. EDIT: Vastaan itse itselleni, tässä kuvassa näkyy että käyvät kääntymässä korkeuksissa. https://tinyurl.com/y85n2vte Tosin kummastuttaa tässä kuvassa näkyvät systeemit tuolla ylhäällä. |
||||
|
|
15.07.2020 11:34 | Reijo Salminen | ||
| Ankat kaksinvedossa! | ||||
|
|
15.07.2020 10:36 | Erkki Nuutio | ||
| Lyhyt (noin 30 s.) johdatus laskutikun vaiheisiin : https://de.wikipedia.org/wiki/Rechenschieber Sen perusteella selluloidipintaisia ja -asteikkoisia tikkuja tehtiin Saksassa 1880-luvun lopulta lähtien. Jenkkilässä tehtiin luultavasti jo varhemmin. Rakennusstatiikan alalla toiminut professori hankki sellaisen ensimmäiseksi - eli siinä ja siinä. Luultavasti kuitenkin tikun käyttö alkoi Suomessa 1890 vuoden vaiheilla. Kyllä ristikot laskee tikuttakin, apuna logaritmitaulukot ja esimerkiksi helmitaulu. Aikaa kului tietysti tikunkin kanssa. Nautin sairaasti tyrmäämällä Otaniemen professorin vaatimuksen suorituksesta näistä klassisista menetelmistä ennakkovaatimuksena lisuriopintoihin. Tyrmäys oli helppo kun käsissä oli tuore M.Sc.-tutkinto elementtimenetelmän opeista Euroopan johtavasta yliopistollisesta tutkimusyksiköstä Swanseassa. Lyhyen johdatuksen laskutikkuun ja muut saksan tekstit tekniikan ja historian alalta luen sujuvasti 50-vuotisesti työssä opittuna. Keskikoulussa oli ruotsi ja englanti ja tekussakin pakotettuina samat. Saksan puhuminen sujuu huonosti, koska en koskaan pystynyt irtautumaan muusta saksan kieliopin omaksumista varten. Kielipoliitikkomme saavat tuholaistoiminnastaan arvosanan 6+, jos sitäkään. He eivät olekaan meidän puolellamme. |
||||
|
|
15.07.2020 08:56 | Eljas Pölhö | ||
| Rautatiesilta oli 3-kaarinen ristikkosilta, jonka jännevälit olivat 19,50 + 64,43 + 19,50 m. Pääkaaren alla oli vapaan vedenpinnan leveys 59,4 m ja vapaa korkeus keskiveden aikana 8,3 m. Tämä oli kapein kohta Korianvirtana tunnetussa osuudessa Keltin koskien ja Korianvirran alapuolisen suvannon välillä (osuuden pituus 3,4 km). Levein kohta oli 355 m. Virtajuovan vähin syvyys oli 1,3 m (850 m:n päässä rautatiesillan yläpuolella), suurin syvyys 18,7 m ja keskisyvyys 7,4 m. (Lisiä Suomen hydrografiaan II, Kymijoki ja sen vesistö; toim Edv. Blomqvist; 1911) | ||||
|
|
15.07.2020 07:45 | Teppo Niemi | ||
| Jep. Ja jos yhdistys saisi tähän oikeudet ja riittävän hyvälaatuisen kopion, voisi tuon käyttöä harkita jopa eri julkaisuissakin korvaamassa vanhempia kuvia. | ||||
|
Kuvasarja: Kansiareena rakentuu ratapihan päälle Tampereella |
15.07.2020 06:48 | Timo Keski-Petäjä | ||
| 15.7.2020 työmaakamera kuvaa jälleen hieman korkeammalta: https://flycam.roundshot.com/kansijaareena | ||||
|
|
15.07.2020 00:07 | Lari Åhman | ||
| Tällaisessa paikassa MGO-möyry on kyllä mahtavaa! Sitkeitä puurtajia Deeverit kyllä ovat. | ||||
|
|
15.07.2020 00:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika vekkulia ollut tuon sillan sauvavoimien laskeminen. Tapahtuiko kynällä ja paperilla? Niin, olliko "räknäysriukuja" eli laskutikkuja jo tuolloin, taisi olla? | ||||
|
|
15.07.2020 00:03 | Jorma Toivonen | ||
| Ainakaan ennen niin viitseliätä kuljettajia en tavannut, että alkaisivat purkamaan ja udelleen kokoamaan valmista nippua. Ei tehonsäädön ohjaus, ei ehkä ilmastoinnin toimimattomuuskaan olisi johtanut moiseen toimenpiteeseen... A-P:n mainitsema RO-veturin asema, tai peräti veturin tehonsäädön ongelmat, varsin todennäköisimmät syyt vaihtoliikkeeseen. | ||||
|
|
14.07.2020 22:51 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Kokeile seuraavaksi Fat Ramenia, siellä liemi on paljon parempaa ja autenttisempaa. (y) | ||||
|
|
14.07.2020 22:34 | Jouni Hytönen | ||
| Heittäisin kuvausvuodeksi mieluummin vaikka 1992. Vuosi 1987 on täysin poissuljettu. | ||||
|
|
14.07.2020 20:39 | Pasi Seppälä | ||
| Tämä voisi kyllä olla kuvattu sillan pohjoispuoleltakin ja siis joen länsipuolelta. Nuo rakennukset varmaankin paljastavat, että mistä suunnasta on kuvattu. Kukahan tietää varmaksi? Mutta kuva on mahtava. Vain juna puuttuu sillalta. | ||||
|
|
14.07.2020 20:23 | Petri Tuovinen | ||
| Olisiko kuva otettu Jokelanperän tasoristeyksen kohdalla, maisemallisesti sopisi. | ||||
|
|
14.07.2020 20:15 | Erkki Nuutio | ||
| Upea ammattikuvaajan kaunissävyinen tallenne. Tasainen pilvisyys oli ehkä etu kuvaukselle. Etualan samantyyliset tukevat soutuvenheet - olivatko työveneitä esimerkiksi uitttöitä varten? |
||||
|
|
14.07.2020 20:09 | Tero Korkeakoski | ||
| Näyttää että kallio jatkuisi matalana veteen, mutta karttapaikan mukaan tuossa onkin aika pian liki 15m syvää. | ||||