|
|
03.07.2020 20:10 | Jouni Hytönen | ||
| Eivät viittaa mihinkään tiettyyn maahan, vaan Neuvostoliiton rautateiden alueelliseen osaan, joka mainittiin tuossa ylempänä. | ||||
|
|
03.07.2020 20:07 | Jouni Hytönen | ||
| Ristisaareen tehtiin sittemmin erillinen kevyen liikenteen väylä, joten se ei minusta ole mitenkään akuutti paikka. Tämä oli monin eri tavoin ikävä. Kaarteesta johtuen esimerkiksi bussilla olisi mukava todeta kesken ylityksen, että tila ei riitä kaksisuuntaiseen liikenteeseen - ei muuta kuin tiukka jarrutus keskelle tasoristeystä odottelemaan lisätilaa. | ||||
|
|
03.07.2020 20:07 | Timo Salo | ||
| Nuo tietyn tyyppiset kirjaimet viittaa tiettyyn maahan...??? Ei Baltia ollut mitään silloin! | ||||
|
|
03.07.2020 20:01 | Jouni Hytönen | ||
| Pribaltijskaja eli nykyinen Viro, Latvia, Liettua sekä Kaliningradin alue. En oikein osaa sujuvasti kääntää, mikä olisi suomenkielinen nimi. Itämeren rannan rautatiet? | ||||
|
|
03.07.2020 19:46 | Erkki Nuutio | ||
| Lokomon nosturiesitteessä vuodelta 1984 on mobiilinostureina AM333N/MS333N (nostokyky 25 t, nostokorkeus 33-34 m, työpaino 21.7-21.4 m) ja MS335N (nostokyky 35 t, nostokorkeus 52 m, työpaino 35.2 t). Lisäksi olivat jo aiemmat muut, Sisu-alustaan perustuneet autonosturit sekä rautatienosturit R333E (nostokyky 25 t, nostokorkeus 13 m, työpaino 62 t) ja R351N (nostokyky 36 t. nostokorkeus 22 m, työpaino 61 t. Nämä tehtiin vielä Hatanpäällä Lokomon nosturitehtaassa (nykyisin John Deere -metsäkoneiden tuotekehityskeskus). Sittemmin valmistus siirtyi RR:n Parkanon konepajaan, ja kuvan tyyppisten mobiilinosturien osalta lopulta Nokialle pieneen yritykseen Sen voimat taisivat loppua pian. Toivottavasti Lokomon mobiili-, auto- ja rautatienostureista tehdään kirja, nyt kun vielä kehittäjiä ja tekijöitä on hengissä ja runsaasti itse tuotteita yhä täydessä ammattikäytössä. Lokomo -nosturit olivat haluttuja jopa ruotsalaisille, jotka lähtökohtaisesti katsovat suomalaistuotteita nenänvartta pitkin - turha tätä on kaunistella kun pääsyyllisiäkään tähän imago-ongelmaan ei haluta myöntää. Ensimmäinen mobiilinosturi, suuri 360 valmistui vuonna 1963. Autonosturien valmistus Lokomon HUKOssa alkoi 8.1967. Aluksi alusta oli ns. Muros-Vanaja (690), jossa oli jousittamaton 2-akselinen takateli. Kuorma-autokortillisena HUKOn asentaja-harjoittelijana minulla oli kunnia olla hakemassa tämä alusta Vanajan tehtaalta. Tietääkseni ensimmäinen autonosturi kaatui Saimaan kanavaan. Sen johdosta kehitettiin äkkiä turvalaitteisto, joka poisti kaatumisriskin. |
||||
|
|
03.07.2020 19:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuten, joissakin mobiilinostureissa on renkaissa täytteenä suolavettä. Myös pieni ilmatila löytyy laajenemisen varalta. Miten lie näissä? |
||||
|
|
03.07.2020 18:18 | Joona Kärkkäinen | ||
| Ja kirjainyhdistelmä on lyhenne "Pribaltian" rautateistä. | ||||
|
|
03.07.2020 18:14 | Jimi Lappalainen | ||
| ПБЛТ 6208 näyttäisi olevan? Ei siis PBT vaan PBLT? | ||||
|
|
03.07.2020 18:09 | Jimi Lappalainen | ||
| 522-UAC, Lokomo-puominosturi, ensirekisteröinti 29.11.1985. Moottorin tilavuus 6 700 cm³, tehoa ei kerrota. Omamassa 21 350 kg. | ||||
|
|
03.07.2020 18:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräs sivutieto: itäystävä ryösti asukkaista tyhjäksi jääneistä yksityisasunnoista myös arvotaulut, jotka nyttemmin ovat venäläisissä museoissa. | ||||
|
|
03.07.2020 18:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| On se Deeveri vaan vekkulin näköinen hrududu kiskoilla! (Hrududu = moottorikäyttöinen kulkuneuvo tai työkone, kirjassa Ruohometsän kansa). | ||||
|
|
03.07.2020 17:51 | Jorma Rauhala | ||
| HVM on petrannut aikataulusuunnitteluaan! | ||||
|
|
03.07.2020 17:50 | Jorma Rauhala | ||
| Tunneliajoa varten kalterisuojaus, etteivät putoavat "jääpuikot" tule tuulilasista läpi. NSB:n saman ajankohdan vetureista voi katsoa verrokkeja. | ||||
|
|
03.07.2020 17:05 | Ossi Rosten | ||
| Arvaan ettei ollut turvalasia vielä, ainakaan laminoitua sellaista. Satasen vauhdissa jos syliinsä saisi telkän tai isomman kera terävien lasinsirujen niin siinä ei hyvä heiluisi... https://vaunut.org/kuva/134519 |
||||
|
|
03.07.2020 16:46 | Esa Leskinen | ||
| Kaikki hyvin hoidettua ja siistissä kunnossa. Melkein kuin pienoisrautatiellä. | ||||
|
|
03.07.2020 16:44 | Esa Leskinen | ||
| Jälleen kysymys tietämättömältä: Miksi yhden ikkunan edessä on kalterit? | ||||
|
|
03.07.2020 16:28 | Teemu Sirkiä | ||
| Hienosti tosiaan kaluston vihreä sopii kuvan taustaan. Juna kulki myös oikein onnistuneesti viivallaan koko matkan. | ||||
|
|
03.07.2020 16:26 | Kari Aho | ||
| Todella hyvä kuva! | ||||
|
|
03.07.2020 16:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Ristisaarta ei ole vieläkään poistettu :) | ||||
|
Kuvasarja: Tavaravaunuja |
03.07.2020 16:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Erittäin hieno kuvasarja :) | ||||
|
|
03.07.2020 15:20 | Topi Lajunen | ||
| Kyse voi olla perehdytyksestä tai oikeastaan perehdytysresursseista. Vapaaehtoistoiminnassa ei kovin monen päivän kalustotyyppikurssia voi järjestää, halukkaat kuljettajat kun ovat aika tiukassa myös parempimaineisilla museoliikennöitsijöillä. Itsekin muistan, että ohjeistus moottorijarrutuksen välttämiseen tuli vasta, kun olin jo pari reissua ajanut. Mukana ollut koneteknikko tuli ystävällisesti kertomaan, että laatikko ei oikein tykkää. :) |
||||
|
|
03.07.2020 14:44 | Aapo Niemelä | ||
| Ai siis että onko myöhäistä laittaa ajokuntoon, vai mitä tarkoitat? Hieno homma, jos tässä on kyse veturin ulkoisesta ehostuksesta. On nimittäin päässyt hieman rupsahtamaan, kuten kuvasta näkeekin. | ||||
|
|
03.07.2020 14:19 | Miko Rautiainen | ||
| 4187 on kunnostettavana. Ollut jo vuoden päivät tallissa sisällä. | ||||
|
|
03.07.2020 14:03 | Janne Strang | ||
| Veturin ympärillä oli viime viikolla rakennustelineet! Eli jotain on alettu tekemään. Mutta onko myöhäistä jo. Tämä veturi oli kunnostettu ja toimintakunnossa 1986. Olen ollut sen kyytissä ykspihlajaan tehtaalle. Sen jälkeen "museoitiin" tuohon entisen poliisitalon eteen. | ||||
|
|
03.07.2020 11:25 | Rasmus Viirre | ||
| Mitäköhän tuolta sisältä voisi löytyä? Jotain romua, kiskon palasia, tai ehkä ei mitään? | ||||
|
|
03.07.2020 11:08 | Erkki Nuutio | ||
| Kuten Höryveturit Valtionrautateillä kertoo, 232 jäi Pietariin rajan sulkeuduttua 1918, mutta ostettiin takaisin romukuntoisena 19.12.24. Korjattuna se palasi liikenteeseen Seinäjoen varikolle 1925. 232 jouduttiin luovuttamaan NL:n rikollisvaltiolle moitteettomaan kuntoon laitettuna 1940 yhtenä 75 veturista, jotka NL vaati korvauksena 1940. Se siis vaati ja otti hyökkäysuhkauksilla tehostaen korvauksia itse Molotov-Ribbentrob-sopimuksen tuella aiheuttamastaan ja aloittamastaan sodasta! Alunperin vaatimukset ulottuivat jopa evakkojen mukanaan viemiin kylpyammeisiin ja saunankiukaisiin. Raskaiden neuvottelujen jälkeen ne rajoitettiin sodassa NL:n itse vaurioittaman Kannaksen rautateiden ja teollisuuden toimiviksi saattamiseen suomalaisten toimesta! Kunnostettuna luovutettu 232 poistui siten 22.7.1940 lopullisesti keskuudestamme. Kari Salon perusteellinen selvitys "Valtionrautateiden kaluston luovutus Neuvostoliitolle 1940-1941" on Resiinassa 2/2001 (s. 5-21). Yhteensä luovutettiin kunnostettuina 75 veturia ja 120 matkustajavaunua ja 1749 tavaravaunua. Lähinnä Kannaksen alueelle oli sotatoimien yhteydessä luonnollisesti jäänyt myös vetureita ja vaunuja romuina ja toimivina. Professori Nummelan mukaan Suomi joutui "korvaamaan" NL:lle 1940-1941 yhteensä 253 000 000 markan arvosta 1938 hintason mukaan arvioituna, "poistuotua omaisuutta ja omaisuutta mitä siellä ei koskaan ole ollutkaan" Rautatiekaluston osuus tästä on, veturit 39 256 238, vaunut 42 913 879 ja ratakalusto 1 579 873 mk. NL:n jatkuva uhkaileva painostus, jota luovutusvaatimukset vain yhtenä esimerkkinä edusti, pakotti Suomen hakemaan turvaa NL:n jo epäilevältä liittolaiselta Natsi-Saksalta. |
||||
|
|
03.07.2020 10:56 | Perttu Karttunen | ||
| Näitä oli kauan sitten letka Sysmäjärvelläkin seisomassa. | ||||
|
|
03.07.2020 09:56 | Ismo Kirves | ||
| Ajotekniikassa haastavin lienee vaihtamistekniikka. Lättäaikakauden kuljettajilla oli käsittääkseni tavoitteena vaihtaa niin ettei verhotkaan heilahtaneet. Hyvä vaihtamistekniikkaa säästää myös vaihdelaatikkoa ja sen pantoja. Nestekytkin antaa jonkin verran anteeksi. Moottorin kierrosluvun säädöt täytyy olla kohdallaa, jotta kierrokset nousevat ja laskevat samanaikaisesti kaikissa vaunuissa. Jos näin ei ole, niin sitten alkaa tulla nykäisyjä. Kiihdytystilanteessa näitä voi yrittää pienentää vaihtamisaikoja pidentämällä, mutta silloin nopeus pääsee hieman laskemaan. Museoliikenteessä olen hieman ihmetellyt sitä ajotapaa, jossa vauhtia hiljennetään vaihtamalla alaspäin (tietysti vaihteen nopeusalueen puitteissa). Se kuluttaa vaihteistoa, varsinkin jos kierroksia ei nosteta riittävästi ennen pienemmän sisäänlaittoa. Lättäkaudella vauhti hiljennettin jarruilla ja sen jälkeen valittiin ajonopeutta vastaava vaihde ja passattiin kierrokset kohdilleen. Jarruklosseja on helpompi vaihtaa kuin purkaa vaihteisto ja vaihtaa pannat. |
||||
|
|
03.07.2020 09:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Ruotsissa suhtauduttiin kylmän sodan aikana idän uhkaan todella vakavasti. | ||||
|
|
03.07.2020 09:03 | Lari Åhman | ||
| Hienoa! Oikein kolmikko valjastettu tähän junaan. Harmi kun tämän vuoden kiertolaiset eivät menneet tätä kautta. | ||||
|
|
03.07.2020 08:55 | Jouni Hytönen | ||
| Millainen on 4187:n tilanne, se kai on seissyt pihalla jo muutamia vuosia? | ||||
|
|
03.07.2020 08:43 | Jouni Hytönen | ||
| Saaressa on 90-luvulla yövytty muutamia öitä ja nautiskeltu loppuaikojem Dr13-liikenteestä. Vaajakosken isot työmaat aiheuttivat nopeusrajoituksen, jonka jälkeen kaikki junat lähtivät kiipeämään tänne päin mahtavalla pauhulla. Ei tarvittu herätyskelloa, korvat kertoivat ilmankin, että taas olisi kuvattavaa tulossa. :) Pieksämäen suunnasta tulevat junat tosin rullailivat paikalle vaivihkaa. | ||||
|
|
03.07.2020 08:27 | Petri Nummijoki | ||
| Polttoainehuollosta en tiedä mutta vettä voidaan ottaa tarvittaessa vaikka joesta tai järvestä. Käsittääkseni henkilöstölle järjestettiin koulutusta 70-luvun alkupuolelle asti, vaikka höyryvetureiden osuus junaliikenteestä oli jo hyvin alhainen, joten sekään ei ollut kriisivarastoinnin alkuaikoina ongelma. Mutta varmaan osaavan henkilöstön eläköityminen olikin pääsyitä, miksi kriisivarastoista katsottiin 80-puolivälissä aiheelliseksi luopua. | ||||
|
|
03.07.2020 08:22 | Kari Haapakangas | ||
| Syvä ja leveä salmi. On siinä varmaan pitkään päätä raavittu, kun tehtäväksi on tullut linjata rata Jyväskylästä itään. | ||||
|
|
03.07.2020 08:20 | Petri Nummijoki | ||
| Ruotsissa nopea lähtövalmius oli varmaan välttämätöntäkin, koska sähkövedon osuus oli huomattava ja se voi lamaantua laajastikin. Suomessa oli sen sijaan dieselvedon osuus 70-luvulla ja 80-luvun alkupuolella niin suuri, että se olisi riittänyt poikkeusolojen supistettuun junaliikenteeseen todennäköisesti melkein yksinäänkin, joten höyryvetureihin olisi ollut tarvetta turvautua vasta pitkittyneessä öljykriisissä. Siten vetureita olisi ollut aikaa laittaa kuntoon varmaan kuukausia. | ||||
|
|
03.07.2020 08:14 | Kari Haapakangas | ||
| Eihän se pelkkä veturin (kriisi)varastointi pitkälle riitä. Pitää säilyttää myös infrastruktuuri polttoaine- ja vesitäydennyksiin sekä henkilöstö, jolla on taito ja kyky huoltaa ja kuljettaa niitä. | ||||
|
|
03.07.2020 02:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuplavarttisatanen. | ||||
|
|
03.07.2020 01:11 | Timo Salo | ||
| Onkohan TTT:ltäkin ollut joskus jotain junakuljetuksia? Ei ainakaan -89 enää ollut, kun aloin käymään siellä... (pääportti vasemmassa alalaidassa) | ||||
|
|
03.07.2020 01:07 | Topi Lajunen | ||
| Olettaen, että pyörä pitää, numeroiden valossa tällainen vetää liikkeelle raskaamman junan kuin mikään muu yksittäinen veturi Suomessa. Kuitenkin, tehot alkaa rajoittamaan vetoimaa jo heti vaihtotyönopeuksien jälkeen, jonka jälkeen jopa Sr1 vetää väkevämmin. Ja tämä siis puhtaasti numeroilla. |
||||
|
|
02.07.2020 23:58 | Rasmus Viirre | ||
| Kyllä, tästä löytyy mahtavaa yön tunnelmaa! | ||||
|
|
02.07.2020 23:46 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Pietu! Joko sinulla on rata rakennettuna uusille Switchereillesi? | ||||
|
|
02.07.2020 23:43 | Pietu Tuovinen | ||
| Siteerataan teosta Linnunradan käsikirja liftareille: Pirun hieno! | ||||
|
|
02.07.2020 23:39 | Hannu Peltola | ||
| Ole hyvä! :-) Tässäkin kuvassa oikein näkee, miten vuoret melkein kaatuvat Erstfeldin päälle! | ||||
|
|
02.07.2020 23:38 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Juha! | ||||
|
|
02.07.2020 23:37 | Hannu Peltola | ||
| Re 6/6:sta perustiedot löytyvät vaikkapa Wikistä: https://en.wikipedia.org/wiki/SBB-CFF-FFS_Re_620 Niitä valmistettiin 89 kappaletta vuosina 1975-1980 (proto vuonna 1972). | ||||
|
|
02.07.2020 23:33 | Hannu Peltola | ||
| Tässä junassa on keulilla RE 4/4 II ja sitä seuraa Re 6/6. Sveitsiläiset ovat nimenneet tällaisen kombon leikkisästi Re 10/10:ksi. | ||||
|
|
02.07.2020 23:32 | Juha Toivonen | ||
| Itsenäistä Suomea ei vielä edes ollut, kun tuo veturi veti ensihenkäyksensä pohjolassa. Palveli ilmeisesti 1950-luvulle, nähden molemmat maailmansodat? | ||||
|
|
02.07.2020 23:27 | Juha Toivonen | ||
| Mitä en nyt ymmärtänyt? 2 x (ex Re 4/4) on muuttunut Re 10/10. Johtoveturi oli (?) kuitenkin Re 4/4.... Ovatkö nämä jotakin rebuildversioita aiemmasta Re4/4:stä? | ||||
|
|
02.07.2020 23:23 | Juha Toivonen | ||
| Kiitos upeasta kuvasta. | ||||
|
|
02.07.2020 23:23 | Juha Toivonen | ||
| Alppimaissa nuo maisemat ovat vaan niin kohdillaan.... Iso peukku! | ||||
|
|
02.07.2020 23:21 | Juha Toivonen | ||
| "Kuoppatutkia" eri variaatioissa.... Huh! | ||||