Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 03.07.2020 20:10 Jouni Hytönen  
  Eivät viittaa mihinkään tiettyyn maahan, vaan Neuvostoliiton rautateiden alueelliseen osaan, joka mainittiin tuossa ylempänä.
kuva 03.07.2020 20:07 Jouni Hytönen  
  Ristisaareen tehtiin sittemmin erillinen kevyen liikenteen väylä, joten se ei minusta ole mitenkään akuutti paikka. Tämä oli monin eri tavoin ikävä. Kaarteesta johtuen esimerkiksi bussilla olisi mukava todeta kesken ylityksen, että tila ei riitä kaksisuuntaiseen liikenteeseen - ei muuta kuin tiukka jarrutus keskelle tasoristeystä odottelemaan lisätilaa.
kuva 03.07.2020 20:07 Timo Salo  
  Nuo tietyn tyyppiset kirjaimet viittaa tiettyyn maahan...??? Ei Baltia ollut mitään silloin!
kuva 03.07.2020 20:01 Jouni Hytönen  
  Pribaltijskaja eli nykyinen Viro, Latvia, Liettua sekä Kaliningradin alue. En oikein osaa sujuvasti kääntää, mikä olisi suomenkielinen nimi. Itämeren rannan rautatiet?
kuva 03.07.2020 19:46 Erkki Nuutio  
  Lokomon nosturiesitteessä vuodelta 1984 on mobiilinostureina AM333N/MS333N (nostokyky 25 t, nostokorkeus 33-34 m, työpaino 21.7-21.4 m) ja MS335N (nostokyky 35 t, nostokorkeus 52 m, työpaino 35.2 t).
Lisäksi olivat jo aiemmat muut, Sisu-alustaan perustuneet autonosturit sekä rautatienosturit R333E (nostokyky 25 t, nostokorkeus 13 m, työpaino 62 t) ja R351N (nostokyky 36 t. nostokorkeus 22 m, työpaino 61 t.

Nämä tehtiin vielä Hatanpäällä Lokomon nosturitehtaassa (nykyisin John Deere -metsäkoneiden tuotekehityskeskus).
Sittemmin valmistus siirtyi RR:n Parkanon konepajaan, ja kuvan tyyppisten mobiilinosturien osalta lopulta Nokialle pieneen yritykseen Sen voimat taisivat loppua pian.

Toivottavasti Lokomon mobiili-, auto- ja rautatienostureista tehdään kirja, nyt kun vielä kehittäjiä ja tekijöitä on hengissä ja runsaasti itse tuotteita yhä täydessä ammattikäytössä. Lokomo -nosturit olivat haluttuja jopa ruotsalaisille, jotka lähtökohtaisesti katsovat suomalaistuotteita nenänvartta pitkin - turha tätä on kaunistella kun pääsyyllisiäkään tähän imago-ongelmaan ei haluta myöntää.

Ensimmäinen mobiilinosturi, suuri 360 valmistui vuonna 1963. Autonosturien valmistus Lokomon HUKOssa alkoi 8.1967. Aluksi alusta oli ns. Muros-Vanaja (690), jossa oli jousittamaton 2-akselinen takateli. Kuorma-autokortillisena HUKOn
asentaja-harjoittelijana minulla oli kunnia olla hakemassa tämä alusta Vanajan tehtaalta.
Tietääkseni ensimmäinen autonosturi kaatui Saimaan kanavaan. Sen johdosta kehitettiin äkkiä turvalaitteisto, joka poisti kaatumisriskin.
kuva 03.07.2020 19:45 Esa J. Rintamäki  
  Muuten, joissakin mobiilinostureissa on renkaissa täytteenä suolavettä. Myös pieni ilmatila löytyy laajenemisen varalta.

Miten lie näissä?
kuva 03.07.2020 18:18 Joona Kärkkäinen  
  Ja kirjainyhdistelmä on lyhenne "Pribaltian" rautateistä.
kuva 03.07.2020 18:14 Jimi Lappalainen  
  ПБЛТ 6208 näyttäisi olevan? Ei siis PBT vaan PBLT?
kuva 03.07.2020 18:09 Jimi Lappalainen  
  522-UAC, Lokomo-puominosturi, ensirekisteröinti 29.11.1985. Moottorin tilavuus 6 700 cm³, tehoa ei kerrota. Omamassa 21 350 kg.
kuva 03.07.2020 18:06 Esa J. Rintamäki  
  Eräs sivutieto: itäystävä ryösti asukkaista tyhjäksi jääneistä yksityisasunnoista myös arvotaulut, jotka nyttemmin ovat venäläisissä museoissa.
kuva 03.07.2020 18:01 Esa J. Rintamäki  
  On se Deeveri vaan vekkulin näköinen hrududu kiskoilla! (Hrududu = moottorikäyttöinen kulkuneuvo tai työkone, kirjassa Ruohometsän kansa).
kuva 03.07.2020 17:51 Jorma Rauhala  
  HVM on petrannut aikataulusuunnitteluaan!
kuva 03.07.2020 17:50 Jorma Rauhala  
  Tunneliajoa varten kalterisuojaus, etteivät putoavat "jääpuikot" tule tuulilasista läpi. NSB:n saman ajankohdan vetureista voi katsoa verrokkeja.
kuva 03.07.2020 17:05 Ossi Rosten  
  Arvaan ettei ollut turvalasia vielä, ainakaan laminoitua sellaista. Satasen vauhdissa jos syliinsä saisi telkän tai isomman kera terävien lasinsirujen niin siinä ei hyvä heiluisi...

https://vaunut.org/kuva/134519
kuva 03.07.2020 16:46 Esa Leskinen  
  Kaikki hyvin hoidettua ja siistissä kunnossa. Melkein kuin pienoisrautatiellä.
kuva 03.07.2020 16:44 Esa Leskinen  
  Jälleen kysymys tietämättömältä: Miksi yhden ikkunan edessä on kalterit?
kuva 03.07.2020 16:28 Teemu Sirkiä  
  Hienosti tosiaan kaluston vihreä sopii kuvan taustaan. Juna kulki myös oikein onnistuneesti viivallaan koko matkan.
kuva 03.07.2020 16:26 Kari Aho  
  Todella hyvä kuva!
kuva 03.07.2020 16:24 Jimi Lappalainen  
  Ristisaarta ei ole vieläkään poistettu :)
Kuvasarja:
Tavaravaunuja
 
03.07.2020 16:18 Jimi Lappalainen  
  Erittäin hieno kuvasarja :)
kuva 03.07.2020 15:20 Topi Lajunen  
  Kyse voi olla perehdytyksestä tai oikeastaan perehdytysresursseista. Vapaaehtoistoiminnassa ei kovin monen päivän kalustotyyppikurssia voi järjestää, halukkaat kuljettajat kun ovat aika tiukassa myös parempimaineisilla museoliikennöitsijöillä.

Itsekin muistan, että ohjeistus moottorijarrutuksen välttämiseen tuli vasta, kun olin jo pari reissua ajanut. Mukana ollut koneteknikko tuli ystävällisesti kertomaan, että laatikko ei oikein tykkää. :)
kuva 03.07.2020 14:44 Aapo Niemelä  
  Ai siis että onko myöhäistä laittaa ajokuntoon, vai mitä tarkoitat? Hieno homma, jos tässä on kyse veturin ulkoisesta ehostuksesta. On nimittäin päässyt hieman rupsahtamaan, kuten kuvasta näkeekin.
kuva 03.07.2020 14:19 Miko Rautiainen  
  4187 on kunnostettavana. Ollut jo vuoden päivät tallissa sisällä.
kuva 03.07.2020 14:03 Janne Strang  
  Veturin ympärillä oli viime viikolla rakennustelineet! Eli jotain on alettu tekemään. Mutta onko myöhäistä jo. Tämä veturi oli kunnostettu ja toimintakunnossa 1986. Olen ollut sen kyytissä ykspihlajaan tehtaalle. Sen jälkeen "museoitiin" tuohon entisen poliisitalon eteen.
kuva 03.07.2020 11:25 Rasmus Viirre  
  Mitäköhän tuolta sisältä voisi löytyä? Jotain romua, kiskon palasia, tai ehkä ei mitään?
kuva 03.07.2020 11:08 Erkki Nuutio  
  Kuten Höryveturit Valtionrautateillä kertoo, 232 jäi Pietariin rajan sulkeuduttua 1918, mutta ostettiin takaisin romukuntoisena 19.12.24. Korjattuna se palasi liikenteeseen Seinäjoen varikolle 1925.

232 jouduttiin luovuttamaan NL:n rikollisvaltiolle moitteettomaan kuntoon laitettuna 1940 yhtenä 75 veturista, jotka NL vaati korvauksena 1940. Se siis vaati ja otti hyökkäysuhkauksilla tehostaen korvauksia itse Molotov-Ribbentrob-sopimuksen tuella aiheuttamastaan ja aloittamastaan sodasta!
Alunperin vaatimukset ulottuivat jopa evakkojen mukanaan viemiin kylpyammeisiin ja saunankiukaisiin. Raskaiden neuvottelujen jälkeen ne rajoitettiin sodassa NL:n itse vaurioittaman Kannaksen rautateiden ja teollisuuden toimiviksi saattamiseen suomalaisten toimesta!
Kunnostettuna luovutettu 232 poistui siten 22.7.1940 lopullisesti keskuudestamme.

Kari Salon perusteellinen selvitys "Valtionrautateiden kaluston luovutus Neuvostoliitolle 1940-1941" on Resiinassa 2/2001 (s. 5-21). Yhteensä luovutettiin kunnostettuina 75 veturia ja 120 matkustajavaunua ja 1749 tavaravaunua.
Lähinnä Kannaksen alueelle oli sotatoimien yhteydessä luonnollisesti jäänyt myös vetureita ja vaunuja romuina ja toimivina.

Professori Nummelan mukaan Suomi joutui "korvaamaan" NL:lle 1940-1941 yhteensä 253 000 000 markan arvosta 1938 hintason mukaan arvioituna, "poistuotua omaisuutta ja omaisuutta mitä siellä ei koskaan ole ollutkaan" Rautatiekaluston osuus tästä on, veturit 39 256 238, vaunut 42 913 879 ja ratakalusto 1 579 873 mk.

NL:n jatkuva uhkaileva painostus, jota luovutusvaatimukset vain yhtenä esimerkkinä edusti, pakotti Suomen hakemaan turvaa NL:n jo epäilevältä liittolaiselta Natsi-Saksalta.
kuva 03.07.2020 10:56 Perttu Karttunen  
  Näitä oli kauan sitten letka Sysmäjärvelläkin seisomassa.
kuva 03.07.2020 09:56 Ismo Kirves  
  Ajotekniikassa haastavin lienee vaihtamistekniikka. Lättäaikakauden kuljettajilla oli käsittääkseni tavoitteena vaihtaa niin ettei verhotkaan heilahtaneet. Hyvä vaihtamistekniikkaa säästää myös vaihdelaatikkoa ja sen pantoja. Nestekytkin antaa jonkin verran anteeksi. Moottorin kierrosluvun säädöt täytyy olla kohdallaa, jotta kierrokset nousevat ja laskevat samanaikaisesti kaikissa vaunuissa. Jos näin ei ole, niin sitten alkaa tulla nykäisyjä. Kiihdytystilanteessa näitä voi yrittää pienentää vaihtamisaikoja pidentämällä, mutta silloin nopeus pääsee hieman laskemaan.

Museoliikenteessä olen hieman ihmetellyt sitä ajotapaa, jossa vauhtia hiljennetään vaihtamalla alaspäin (tietysti vaihteen nopeusalueen puitteissa). Se kuluttaa vaihteistoa, varsinkin jos kierroksia ei nosteta riittävästi ennen pienemmän sisäänlaittoa. Lättäkaudella vauhti hiljennettin jarruilla ja sen jälkeen valittiin ajonopeutta vastaava vaihde ja passattiin kierrokset kohdilleen. Jarruklosseja on helpompi vaihtaa kuin purkaa vaihteisto ja vaihtaa pannat.
kuva 03.07.2020 09:44 Rainer Silfverberg  
  Ruotsissa suhtauduttiin kylmän sodan aikana idän uhkaan todella vakavasti.
kuva 03.07.2020 09:03 Lari Åhman  
  Hienoa! Oikein kolmikko valjastettu tähän junaan. Harmi kun tämän vuoden kiertolaiset eivät menneet tätä kautta.
kuva 03.07.2020 08:55 Jouni Hytönen  
  Millainen on 4187:n tilanne, se kai on seissyt pihalla jo muutamia vuosia?
kuva 03.07.2020 08:43 Jouni Hytönen  
  Saaressa on 90-luvulla yövytty muutamia öitä ja nautiskeltu loppuaikojem Dr13-liikenteestä. Vaajakosken isot työmaat aiheuttivat nopeusrajoituksen, jonka jälkeen kaikki junat lähtivät kiipeämään tänne päin mahtavalla pauhulla. Ei tarvittu herätyskelloa, korvat kertoivat ilmankin, että taas olisi kuvattavaa tulossa. :) Pieksämäen suunnasta tulevat junat tosin rullailivat paikalle vaivihkaa.
kuva 03.07.2020 08:27 Petri Nummijoki  
  Polttoainehuollosta en tiedä mutta vettä voidaan ottaa tarvittaessa vaikka joesta tai järvestä. Käsittääkseni henkilöstölle järjestettiin koulutusta 70-luvun alkupuolelle asti, vaikka höyryvetureiden osuus junaliikenteestä oli jo hyvin alhainen, joten sekään ei ollut kriisivarastoinnin alkuaikoina ongelma. Mutta varmaan osaavan henkilöstön eläköityminen olikin pääsyitä, miksi kriisivarastoista katsottiin 80-puolivälissä aiheelliseksi luopua.
kuva 03.07.2020 08:22 Kari Haapakangas  
  Syvä ja leveä salmi. On siinä varmaan pitkään päätä raavittu, kun tehtäväksi on tullut linjata rata Jyväskylästä itään.
kuva 03.07.2020 08:20 Petri Nummijoki  
  Ruotsissa nopea lähtövalmius oli varmaan välttämätöntäkin, koska sähkövedon osuus oli huomattava ja se voi lamaantua laajastikin. Suomessa oli sen sijaan dieselvedon osuus 70-luvulla ja 80-luvun alkupuolella niin suuri, että se olisi riittänyt poikkeusolojen supistettuun junaliikenteeseen todennäköisesti melkein yksinäänkin, joten höyryvetureihin olisi ollut tarvetta turvautua vasta pitkittyneessä öljykriisissä. Siten vetureita olisi ollut aikaa laittaa kuntoon varmaan kuukausia.
kuva 03.07.2020 08:14 Kari Haapakangas  
  Eihän se pelkkä veturin (kriisi)varastointi pitkälle riitä. Pitää säilyttää myös infrastruktuuri polttoaine- ja vesitäydennyksiin sekä henkilöstö, jolla on taito ja kyky huoltaa ja kuljettaa niitä.
kuva 03.07.2020 02:35 Jimi Lappalainen  
  Tuplavarttisatanen.
kuva 03.07.2020 01:11 Timo Salo  
  Onkohan TTT:ltäkin ollut joskus jotain junakuljetuksia? Ei ainakaan -89 enää ollut, kun aloin käymään siellä... (pääportti vasemmassa alalaidassa)
kuva 03.07.2020 01:07 Topi Lajunen  
  Olettaen, että pyörä pitää, numeroiden valossa tällainen vetää liikkeelle raskaamman junan kuin mikään muu yksittäinen veturi Suomessa. Kuitenkin, tehot alkaa rajoittamaan vetoimaa jo heti vaihtotyönopeuksien jälkeen, jonka jälkeen jopa Sr1 vetää väkevämmin.

Ja tämä siis puhtaasti numeroilla.
kuva 02.07.2020 23:58 Rasmus Viirre  
  Kyllä, tästä löytyy mahtavaa yön tunnelmaa!
kuva 02.07.2020 23:46 Hannu Peltola  
  Kiitos Pietu! Joko sinulla on rata rakennettuna uusille Switchereillesi?
kuva 02.07.2020 23:43 Pietu Tuovinen  
  Siteerataan teosta Linnunradan käsikirja liftareille: Pirun hieno!
kuva 02.07.2020 23:39 Hannu Peltola  
  Ole hyvä! :-) Tässäkin kuvassa oikein näkee, miten vuoret melkein kaatuvat Erstfeldin päälle!
kuva 02.07.2020 23:38 Hannu Peltola  
  Kiitos Juha!
kuva 02.07.2020 23:37 Hannu Peltola  
  Re 6/6:sta perustiedot löytyvät vaikkapa Wikistä: https://en.wikipedia.org/wiki/SBB-CFF-FFS_Re_620 Niitä valmistettiin 89 kappaletta vuosina 1975-1980 (proto vuonna 1972).
kuva 02.07.2020 23:33 Hannu Peltola  
  Tässä junassa on keulilla RE 4/4 II ja sitä seuraa Re 6/6. Sveitsiläiset ovat nimenneet tällaisen kombon leikkisästi Re 10/10:ksi.
kuva 02.07.2020 23:32 Juha Toivonen  
  Itsenäistä Suomea ei vielä edes ollut, kun tuo veturi veti ensihenkäyksensä pohjolassa. Palveli ilmeisesti 1950-luvulle, nähden molemmat maailmansodat?
kuva 02.07.2020 23:27 Juha Toivonen  
  Mitä en nyt ymmärtänyt? 2 x (ex Re 4/4) on muuttunut Re 10/10. Johtoveturi oli (?) kuitenkin Re 4/4.... Ovatkö nämä jotakin rebuildversioita aiemmasta Re4/4:stä?
kuva 02.07.2020 23:23 Juha Toivonen  
  Kiitos upeasta kuvasta.
kuva 02.07.2020 23:23 Juha Toivonen  
  Alppimaissa nuo maisemat ovat vaan niin kohdillaan.... Iso peukku!
kuva 02.07.2020 23:21 Juha Toivonen  
  "Kuoppatutkia" eri variaatioissa.... Huh!