|
|
31.03.2020 11:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jollei sitten mennyt Kaakon mörssärijunan koeajoihin. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9d586896-9f29-4453-b1e0-a18d063985dd | ||||
|
|
31.03.2020 09:57 | Juhana Nordlund | ||
| Joissakin kielissä latu ja raide ovat lähes samat sanat (spår, track jne.) Spår ja track yksinään eivät sinänsä merkitse suoraan latua, mutta skidspår sisältää spårin, samoin ski track sisältää trackin. Aika laajoissa piireissä - ja pitkään - noissa asioissa on siis havaittu yhteistä. | ||||
|
|
31.03.2020 09:49 | Kurt Ristniemi | ||
| Eipä olekaan kerta eikä kaksi, kun eri lähteistä saa eri tulokset. Tuon aiemman kommenttini tiedot perustuivat rautatiehallituksen kiertokirjeisiin. Vaunuluetteloista löytyykin sitten vallan erilaista tietoa. Kiertokirjeet: - Rh kk N:o 34/2114, 4.3.1901: 4-akseliset vaunut saivat numerosarjan 2001-3000, jossa I, II ja III lk C. E. -vaunut olivat sarjassa 2401-2500. - Rh kk N:o 51/5860, 14.5.1907: 4-akseliset päivävaunut saivat omat numerosarjansa (... makuuvaunut ja ne trukeilla varustetut matkustajavaunut, joita käytetään päiväliikenteessä ovat eroitettavat erityisiin numerosarjoihin...). Tällöin I, II ja III lk CE-päivävaunut saivat numerot 2401-2500. - Vuoden 1916 Käsikirjassa liikenneosaston asema- ja junapalvelijoille II vuoden 1907 numerointi oli voimassa. Vaunuluettelot: I, II ja III lk C. E. -vaunut on merkitty makuuosastovaunuiksi/makuuvaunuiksi vuosina 1898-1922. Vuodesta 1923 alkaen vaunujen littera on CEm. Vuoden 1907 kiertokirjeen numeroinnissa on merkillepantavaa se, että CE-vaunut on siinä määritelty päivävaunuiksi. Listassa ei ole CE-makuuvaunuja. Onko kiertokirjeessä kirjoitusvirhe, onko ollut tarkoitus siirtää vaunut vain päiväkäyttöön, onko muutos jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi vai onko se pikaisesti kumottu? Ja miksi tieto toistetaan vielä vuoden 10916 käsikirjassa? |
||||
|
|
31.03.2020 09:17 | Raimo Harju | ||
| Sauli, et ole. | ||||
|
|
31.03.2020 08:09 | Kurt Ristniemi | ||
| Vihreästä Kisko-Kallesta enemmän: http://www.elisanet.fi/kurt.ristniemi/WWV/kiskok/kisko.htm | ||||
|
|
31.03.2020 08:07 | Petri Sallinen | ||
| Muutos lienee tapahtunut pikemminkin litteroinnissa kuin numeroinnissa. CE-sarjaan oli ainakin vuonna 1911 sijoitettu yhdistetyt I, II ja III luokan makuuvaunut. Tämä käy ilmi esimerkiksi julkaisusta "Suomen Valtionrautateiden liikkuva kalusto joulukuun 31. pnä 1911". Sivujen 12-13 taulukoinnista selviää, että CE 2401-2412 sarjan vaunut olivat makuuvaunuja. Sivun 34 yhteenvetotaulukossa asia on ilmaistu seuraavasti "C.E. I, II & III luok. matkustajavaunuja makuuvaunuja". Vaunut on luokiteltu samalla tavalla myös vuonna 1906 "Suomen valtionrautateiden liikkuva kalusto" -julkaisussa. Esim. taulukko nro 7 ilmoittaa luokittelun: "C.E. I, II & III luok. matkustajavaunuja makuuvaunuja". En tiedä, milloin telimakuuvaunujen litteroihin ilmaantui täydentävä pieni kirja "m" tai toisaalta päivävaunuihin "i". CE-litteran käyttö makuuvaunujen luokittelussa on hämäävää. C ja E -sarjojen litteroiden käyttö oli samana aikana myös hämäävää. Esimerkiksi vuoden 1911 luetteloinnista löytyy kaksi C-sarjan ryhmää: I&II luokan matkustajavaunut ja I&II luokan matkustajavaunut makuuvaunut. Toisessa ryhmässä on päivävaunut ja toisessa makuuvaunut. Akselilukuakaan litterointi ei erottele. Sama ilmiö esiintyy E-sarjan osalta. |
||||
|
Kuvasarja: Kansiareena rakentuu ratapihan päälle Tampereella |
31.03.2020 07:42 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Eilen 30.3.2020 työmaata kuvaava kamera vaihtoi jälleen kuvauspaikkaa (korkeampaan asemaan): https://flycam.roundshot.co/kansijaareena/ |
||||
|
|
31.03.2020 07:02 | Kurt Ristniemi | ||
| Ajoituksesta vielä: CEm 2421 vamistettiin Fredriksbergissä (Pasilassa) vuonna 1920. |
||||
|
|
31.03.2020 05:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisikohan nokka tehty samalla kun laajennus on purettu? https://vaunut.org/kuva/112212 | ||||
|
|
31.03.2020 00:38 | Mikko Mäntymäki | ||
| Veturipari palaa varmaan tavarajunassa takaisin, ei tuohon muuten paria laiteta. | ||||
|
|
30.03.2020 23:38 | John Lindroth | ||
| Jostain syystä Hanomag käytti eri laattaa O1 veturissa 752, sen ollen nelikulmainen ja Paikussa taas ei.Tutustuin asiaan helmikuussa Vr3 pienoismallin valmistuksen yhteydessä.Itse asiassa Hanomag Paikun laatta oli mielestäni paljon juhlallisempi.Kun on ajoittain tutkaillut näitä laatta asioita tuntuu että tehtaiden ja samankin tehtaan eri aikakausina käyttämien laattojen ulkonäossä ja materiaaleissa on ollut suuriakin vaihteluita jopa saman veturisarjan sisällä ja eri maihin toimitettuihin vetureihin tehdyissä laatoissa.Siis siinä avautuu oma tutkimusala asiasta kiinnostuneille. | ||||
|
|
30.03.2020 23:17 | Reino Kalliomäki | ||
| Rullla-Risto 1096:sen takaviistosta otetussa sisäkuvassa raita erottuu hyvin. Johtunee keinovalosta, eikää ortokromaattista filmiä enä juuri käytetty. Tumma raita, melkeinpä saman levyiset, hiukan vihreää vaaleammat rajaukset. Komeuden leveys näyttää suunnilleen numeron ja valmistajanlaatan korkeuserolta. Mutta täytyyhän 1096:sesta olla värikuviakin! | ||||
|
|
30.03.2020 23:17 | Sauli Mäkelä | ||
| Pikkupoikana potkukelkan ja varsinkin suksien jäljet olivat välillä raiteita. Epäilisin etten ole ainoa näin kuvitellut... | ||||
|
|
30.03.2020 21:46 | Aki Karvonen | ||
| Ei ole, se on purettu varmaankin jo useampi vuosi sitten. Tässä näkymää toiseen suuntaan: https://flic.kr/p/2iHF6Ke | ||||
|
|
30.03.2020 21:28 | Petri Sallinen | ||
| Ortokromaattinen mustavalkofilmi toistaa punaisen noin 80-prosenttisena mustana ja pankromaattinen filmi noin sataprosenttisena mustana. Suodattimien käyttö muuttaa asetelmaa. Käytännössä mustan ja punaisen erottaminen mustavalkokuvasta voi olla peräti vaikeaa. Vanhoissa suomalaisissa elokuvissa näyttelijät eivät yleensä käyttäneet punaista huulipunaa, vaan vihreää, koska punaiset huulet olisivat toistuneet liian mustina. |
||||
|
|
30.03.2020 20:57 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kyllä toi Kontio-Sisun putsarilta näyttää, vapaastihengittävän. Sisuthan on tunnetusti koottu mistä palikoista mistäkin. | ||||
|
|
30.03.2020 20:06 | Harri Pesonen | ||
| Onkohan tuossa tuo moottorin ilmanputsari joskus vaihtunut tuskin on orkkis mallia tuo.... | ||||
|
|
30.03.2020 19:36 | Reijo Kankkunen | ||
| Mukava kuva! | ||||
|
|
30.03.2020 19:21 | Jussi Laukkanen | ||
| Totta, musta on tietysti myös mahdollinen. Mustaa kai on käytetty nimen omaan punaisten rajauksien kanssa. | ||||
|
|
30.03.2020 19:02 | Alex Chudoba | ||
| 1033:ssa on nykyisinkin koristeraidat, joiden pääasiallinen väri näyttäisi olevan musta (ks. esim. https://www.waymarking.com/gallery/image.aspx?f=1&guid=1d316b70-231b-413a-8d87-fc2276352947 ). Vaikka suomalaisen museokaluston yksityiskohtien väreissä on otettu välillä suuriakin vapauksia, saattavat nuo 90-luvulla maalattujen raitojen värit perustua johonkin tietoonkin? Joka tapauksessa pitäisin mahdollisena, että nämäkin tummat raidat ovat ainakin 1012:n ja 1030:n osalta mustia, ja niiden punainen rajaus näkyy rakeisissa mustavalkokuvissa vain heikosti jos ollenkaan. | ||||
|
|
30.03.2020 18:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nykyliikenteeseen tottunut voisi luulla että kaoliinia. Mutta 70-luvulla ei Rauman »Savimaailmaa» ollut olemassa vielä villeimmissä kuvitelmissakaan. Kts. https://opaskartta.rauma.fi/ims/ → Ortokuvia → Ortokuva 1977. Savivarastojen 36, 37 ja 35 paikalla näkyy merta ja luonnontilaisen Kolmannen Petäjäksen saaren rantaa. Siispä veikataan, että »elokuinen lumi» on sahanpurua ‒, pölähtänyt äkkipysäyksessä jostain Hhc:stä. | ||||
|
|
30.03.2020 18:47 | Jussi Laukkanen | ||
| Tumma punainen on myös minun arvioni koristeraidan väristä. Tumma punainen on valööriltään lähellä kiiltävää mustaa. Sen pitäisi mv-kuvassa näyttää tummemmalta kuin veturinvihreä. Näin näyttäisi olevan oheisessa Reinon tekemässä koosteessa vetureiden 1012, 782 ja 1030 kuvissa. 753:n kuvassa raidan tummuus vastaa sarjamerkinnän väriä. Olisiko ehkä sama tai lähes sama väri? Mahtaako valmistajalaatan keskellä oleva väri olla punainen tässä veturissa? Jos on, ei raita voi olla ainakaan samanvärinen. |
||||
|
|
30.03.2020 18:06 | Juhani Pirttilahti | ||
| Lyhyesti sanoen Down-suuntaan kuljettaessa ratamailit kasvavat, mutta siihen on (tietenkin) joitain poikkeuksia. | ||||
|
|
30.03.2020 18:04 | Juhani Pirttilahti | ||
| Itseasiassa nuo up ja down ovat juuri toisinpäin, eli liikennesuunta kohti Lontoota (mittapistettä) on up ja sitten poispäin down. Saarivaltiossa on myös sellainen kiinnostava seikka, että tällaisia mittapisteitä on useita. Esimerkiksi tällä rataosalla mittapisteenä toimii Edinburgh, josta etäisyys tälle asemalle on 11 mailia ja 22 ketjua (chain). | ||||
|
|
30.03.2020 17:41 | Rasmus Viirre | ||
| Eikö nosturi ole enään olemassa? Muistan aina pienempänä ihmetelleeni sitä auton ikkunasta, kun ajettiin juuri kuvassa näkyvän sillan kautta radan yli. | ||||
|
|
30.03.2020 17:28 | Reino Kalliomäki | ||
| Mitä on tuo elokuinen "lumi"? Helpostihan paikka selvisi - Erkin "kotikenttää". | ||||
|
|
30.03.2020 17:20 | Reino Kalliomäki | ||
| Valmistajanlaattahan on nelikulmainen. Koristeraitavetailu on: https://vaunut.org/kuva/138564?a=1 | ||||
|
|
30.03.2020 16:53 | Hannu Peltola | ||
| Juna on kuvassa Down-laiturilla. Britanniassa laiturit jaetaan edelleen Up ja Down-suuntiin, Lontoosta poispäin menevä suunta on Up ja kohti Lontoota Down. | ||||
|
|
30.03.2020 16:33 | Juhana Nordlund | ||
| Noteerasin itse samat asiat kuin Teppo. Näistä silloista on aika lailla kuvamateriaalia ja tietoa tässä galleriassa. Yksi erittäin mukava kuvasarja on linkin https://vaunut.org/sarja/3400 takana. Myös lukuisien muiden kuvien yhteydessä on hyvää tietoa. |
||||
|
|
30.03.2020 16:19 | Jaakko Kyyrönen | ||
| Näyttivät tänään vievän kaikki vaunut jo aamulla, puolet tyhjennykseen ja puolet viereiselle raiteelle. Ennen puoltapäivää kävivät liittämässä kaikki vaunut yhteen nippuun ja työnsivät letkan, täynnä olevat vaunut edellä, tyhjennykseen toiselle raiteelle. Vaikken mikään junamies tai vannoutunut harrastaja olekaan niin tämänpäiväinen tyyli vaikuttaisi simppelimmältä ja vähemmän työteliäältä kuin tuo Veeti Rissasen mainitsema keino. |
||||
|
|
30.03.2020 15:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunun numeron perusteella voi yrittää haarukoida kuvan ajoitusta. Numerosarja 2401-2500 oli vuodesta 1907 lähtien CE-päivävaunujen sarja. Tilanne oli sama ainakin vielä vuonna 1916. Vuoden 1937 lopussa se oli CEm-makuuvaunujen sarja. Milloinkahan numerointi vaihtui? |
||||
|
|
30.03.2020 15:08 | Tapio Juomukkaharju | ||
| Olisiko tuo vasemmalla alareunassa keltainen vehje "paaki" jolla sai kammettua vaunua pois "kengältä" tarvittaessa. Nopea hiljentäja sai myös rautakangella kengän alta pois kun vaunu pysähdyksen jälkeen heilahti taaksepäin. Taisi olla ratapihan tuulisin paikka tuo hiljennys, siksi siihen oli joskus rakennettu tuuli/sadesuojat. | ||||
|
|
30.03.2020 14:29 | Petri Sallinen | ||
| CEm-sarjan vaunussa näyttää olevan asennuskehikko haitaripaljetta varten. | ||||
|
|
30.03.2020 14:19 | Petri Nummijoki | ||
| Hanomag teki vain yhden Vr3/O1-veturin eli 751 ja 752 ovat sama yksilö, numero vain vaihtui välillä. Erkki varmaan tiesikin mutta tämä tarkennuksena, ettei sekoita jotain muuta. | ||||
|
|
30.03.2020 14:10 | Erkki Nuutio | ||
| Mielestäni ollaan kuitenkin lännen puoleisilla raiteilla ja kaupungin keskusta on oikealla puolella. Mielestäni vasemmalla taustalla on Papulan kaupunginosan kivitaloja. Asustetyyli viitannee 20-luvun puoliväliin tai loppupuoleen. Sellaista ol Viipurissa... Mahtaako keskimmäinen tyttö vallan nostaa maljaa kieltolain kunniaksi. |
||||
|
|
30.03.2020 14:03 | Reino Kalliomäki | ||
| Useissa Tampellan kuvissa näkyy koristeraidat, ainakin seuraavissa vetureissa: 314, 753, 782, 1014, 1030, Ristoissa yleensäkin. Lista on muistinvarainen. Raitojen väri on mahdollisesti tumma punainen, mikä vaivoin erottuu mv-kuvassa. Poikkeus on Kukko, jonka raita on vaalea, ehkä jopa keltainen. Teen selventävän kuvakoosteen. 753:sen maalaus muistuttaa Hanomagin tyyliä. Jos perusväri on sininen, lienee raita keltainen. | ||||
|
|
30.03.2020 14:01 | Erkki Nuutio | ||
| Onpa mielenkiintoinen kuva noin vuodelta 1925. Kukko on Hanomagin valmistama 1924 ja numeroltaan 751 tai 752. Paikkakunnan on pakko olla Viipuri, kyseisten veturien kotivarikko ennen sotaa. Luultavasti etualalla oleva vähäinen laskumäki johtaa myöhemmin varsinaisesti täydentyvälle Maaskolan ratapihalle. Varikkoa luultavasti palveleva tiilirakennus ei esiinny näkemissäni kuvissa. Se saattaa olla runsaan kilometrin päässä konepajasta ja aseman luona olevasta veturitallista Maaskolaan päin. Oikealla sivulla olisi silloin Pyöräsuon ja Ristimäen kaupunginosa. |
||||
|
|
30.03.2020 13:34 | Petri Nummijoki | ||
| Yhtään en paikkaa tunne mutta Viipuri voisi olla sillä perusteella, että näyttää täysin oudolta ollakseen Pasila, Tampere tai Kouvola ja muualla tuskin Vr3 on noin vanhaan aikaan ollut liikenteessä. | ||||
|
|
30.03.2020 13:31 | Hannu Peltola | ||
| Kuvauspaikka on selvästi Viipurin asema idän suunnan raiteilla. | ||||
|
|
30.03.2020 13:29 | Hannu Peltola | ||
| Paikka on todennäköisesti Viipuri ja ajankohta 1920-luku veturin koristeraitojen perusteella. | ||||
|
|
30.03.2020 13:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Sama: https://vaunut.org/kuva/69436 | ||||
|
Kuvasarja: Kuvaraportti LUIMA -hankkeesta |
30.03.2020 12:57 | Lari Åhman | ||
| Kuvia on kyllä tulossa lisää. Sivustolla oleva hieno 1 Mt:n kuvakoon rajoitus nyt pukkaa häiritsemään, täytyy kropata kuvat myöhemmin uudelleen. | ||||
|
|
30.03.2020 12:31 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kyllä kulkee. 5137 ja 55137 | ||||
|
|
30.03.2020 12:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kas, Kukkohan se siinä! Mielenkiintoinen tuo laskumäkiopastin (?) ajalta ennen laskumäkiopastinta. | ||||
|
|
30.03.2020 12:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erkki: "laittaa omia maanpettureita oikeuteen." = Joseph "Joe" McCarthyn lietsomat kommunistivainot mustine listoineen. Ja tietysti asia keitti pahasti yli, syyttömätkin saivat pahat sapiskat. |
||||
|
|
30.03.2020 12:01 | Teppo Niemi | ||
| Katsokaahan veturia, Vesitankeissahan näyttäisi olevan koristeraidat. | ||||
|
|
30.03.2020 11:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eo. kommentissa mainitut »keltaiseksi värjätyt jarruttavat levyt» tunnetaan pysäytyskenkinä eli jarrukenkinä. Enää niitä ei käytetä rautatiekaluston pysäyttämiseen liikkeestä, koska laskumäissä on kiinteät hidastinpossut (https://vaunut.org/kuva/37384) ja tasamaalla heitot (https://vaunut.org/kuva/105614) on kielletty. Kuitenkin kaluston paikoillaan pysymisen varmistamiseen kenkiä edelleen käytetään. Kokemus ja rautatieläisperinteet ovat osoittaneet, että kysymyksessä on Valtionrautateitten historian tuhovoimaisin ja vaarallisin kapistus. Toisinaan niitä on liian vähän, kuten esim. pari vuotta sitten Kinnissä: https://yle.fi/uutiset/3-10579862. Toisaalta säännöllisesti jossain päin rataverkkoamme käy niinkin, että kipparilta tai kuljettajalta jää ottamatta yksi kenkä pois, jolloin raivausporukka sitten korjaa sen vaihteen ristikosta: https://vaunut.org/kuva/3472. | ||||
|
|
30.03.2020 11:11 | Erkki Nuutio | ||
| Ollaan siis lähtöpuuhissa, juuri lähtöhetken edellä. Asia paljastuu piipun päästä. Arinan alla olevat vetoluukut on epäilemättä avattu ja lienee käännetty apulietsoimen venttilin vipua vielä lisäämään vetoa. Apulietsoimesta virtaa kattilahöyryä putkea pitkin vetopuhaltimen suppiloon, joka on savupesässä piipun alapuolella. Lisäksi on käynnistetty hiilensiirrin (stoker) joka siirtää tenderistä hiiltä ja puhaltaa sen arinalle https://www.martynbane.co.uk/modernsteam/tech/elvin-mechanical-stoker.pdf . Taukojen aikana hiiltä on lisätty yleensä lapiolla tulipesän luukkujen kautta ja hiilensiirrin on pysähdyksissä. Veto ja hiilensiirtimen lisäämä hiili herättää vähäisesti arinalla palavan hiilen ilmiroihuun viimeistään parissa minuutissa. Muutama minuutti lisää niin paine kattilassa on noussut ja höyrystyskykyä riittää liikkeellelähtöön ja kiihdytykseen. Truman tempaisee junan liikkeelle heti ilman alkuluistoja, jollaiset ovat yleisiä Ristolla ja kevyemmillä vetureilla. Savu kertoo siis mitä aiotaan. Kuvan savu on seurausta voimakkaasta palamisesta ja savun mukana tulee pieniä hiilenpalasiakin. Jopa niin että veturimiehet ovat voineet tarvita suojalaseja tähystäessään. Paikallaan odotellessa on palaminen vähäistä ja savun vaivoin havaitsee, kuten tässä https://www.vaunut.org/kuva/138375?u=4686 . Tässä vertailumielessä https://www.vaunut.org/kuva/97318?u=3399&paik=Tampere&tag0=0%7CHv2%7C ovat ainakin vetoluukut avoinna. Savussa on hiilenhitusia kun paikoillaanollessa halutaan lisätä painetta. Vastaavasti muutama minuutti myöhemmin kun veturinkuljettaja tekee näyttävän lähdön umpihangessa odottaneen kuvaajan iloksi https://www.vaunut.org/kuva/97151?u=3399&paik=Tampere&tag0=0%7CHv2%7C . Nyt paloilmaa tulee riittävästi. Piipusta tulee puhdasta höyryä sylintereiltä ja kattilaputkista terveenpuhtaita palokaasuja. Veturissa ei ole vikaa. Oheisessa kuvassa näkyy edelleen putkimainen "vaunuöljykannu" tenderin pitkittäispalkin uumassa. Miksi? Siksi tietysti, että nämäkin veturit tarkoitus antaa neukkulaan ilmaiseksi, eli ns. Lend-Lease -ohjelman puitteissa. Lend-Lease tarkoittaa, että lainaa tuliterä tuote ilmaiseksi ja palauta se romuksi menneenä, mikäli ei tällöin todeta ettei romua kannata palauttaa. Neukku sai kommunistiagentteja puolillaan olleelta F.D. Rooseveltin hallinnolta valtavasti materiaaliapua 1941-1946, mm. uusista sota-ajan uusista vetureistaan 92%. Sitten jenkkilä huomasi kuinka senilöityneen Rooseveltin aikana heitä oli vedätetty. Presidentti Truman johdolla aloitettiin korjata virheitä, karkoittaa neukkuvakoilijoita ja laittaa omia maanpettureita oikeuteen. Lohdutukseksi Suomi sai ostaa melko halvalla ylijäämävarastosta neukkuja varten tehdyt Tr2-veturimme. Niillä ei tosin ollut jenkkilässä myyntiarvoa muutenkaan. En tiedä oliko suuri lohdutus suomalaisille, jotka menettivät Viipurin paljolta Rooseveltin Suomenkin nujertamiseen antaman avun voimalla. Siksi siis se vaunuöljy veturin laakerien voitelua varten. Irtokannussa öljy saatetaan ottaa parempaan käyttöön. Lisäksi vaikka neukkula oli suuri öljyntuottaja, tuotannosta valtaosa meni vientiin aseiden ja senkaltaisten ostoa varten. Natsi-Saksa osti valtaosan neukkuöljystä 1939-1941, eikä Ranskan kaataminen eikä Barbarossan käynnistäminen olisi ollut mahdollinenkaan ilman Josefin apua öljyn, kumin ja muiden strategisten tarvikkeiden muodossa. Siitä johtui, että neukkulainen veturinlämmittäjä ei ehkä saanut voiteluöljyä veturilleen ennen seuraavaa viisivuotissuunnitelmaa. Tarvittiin putkessa olevaa hätävaraöljyä, jotta laakerit eivät kävisi kuivina ja leikkaisi kiinni. |
||||
|
|
30.03.2020 11:08 | Pasi Seppälä | ||
| Näin tämän tulevan Kouvolan lajittelupihalle. Kevättä tukee myös se että jälkimmäiseen koneeseen oli laitettu uutuuttaan kiiltävät suvipyörät alle. | ||||
|
|
30.03.2020 08:54 | Erkki Nuutio | ||
| Kiva kun tuli vihdoin kuva rakennuksesta, josta Viinikan ratapihaa ohjattiin. Rakennus oli vähän kaupunkiin päin Lahdenperänkadun silloista ja siltojen alla tunneliin painuneesta Vihiojasta. Sitäpaitsi kuvassa on komeasti Risto ja yksi kohdista, joissa vaununpyörien eteen/alle laiteltiin noita keltaiseksi värjättyjä jarruttavia levyjä (mikä olikaan oikea nimitys). Ostin kerran kirpparilta harrastajamaalarin taulun, jossa kuvan rakennus näkyi toiselta puolelta, siis alhalta kadun puolelta. Rakennukseen johti jyrkkä kärrytien kaltainen (näkyy taulussa) Viistokadulta, jonka huoltoasema söi suuhunsa. Seinäpintaa en ole taululle löytänyt, mutta tallella on. |
||||
|
|
30.03.2020 08:53 | Teppo Niemi | ||
| Eivät ole, Tuulisiteiden määrässä on eroja, ja aivan kuin myös siltojen keskipalkkien pystyjäykisteet puuttuvat oikean puoleisesta jänteestä, samoin kuin myös niititkin kyseisistä palkeista. Oikeanouoleinen silta on asennettu kasksoiraidetöiden yhteydessä. | ||||