Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 17.03.2020 06:54 Juhana Nordlund  
  Kuvan vaunu on myös tuossa liikkeellä, eli siinä testattiin varikon raiteistoa.

Testien aikataulu ilmenee allianssin tiedotteessa: http://dy.fi/m4y
kuva 17.03.2020 06:46 Jari Välimaa  
  vaunu myös liikkui varikolla maanantaina 16.3. sekä 17.3. 18.3 pitäsi lähteä Hervantaan ja Turtolaan

https://www.youtube.com/watch?v=TdxR7LVKTcU
kuva 16.03.2020 23:09 Jyrki Talvi  
  Nysse testivaunu tulee.
kuva 16.03.2020 22:36 Mikko Ketolainen  
  Joo, T3492 on junan numero.
kuva 16.03.2020 21:23 Vertti Kontinen  
  Oho. Nytkö jo alkoi testaus?
kuva 16.03.2020 21:07 Tapio Nikula  
  Noissa kahdessa kuvassa on ainakin erilaiset sillat. Onko kuvien ottohetkien välillä vaihdettu siltaa. Sortunut silta on selvästi pidempi kuin tässä kuvassa oleva silta. Lisäksi sillan ristikkorakenteet ovat erilaiset.
kuva 16.03.2020 20:57 Aapo Niemelä  
  Wai että William. Hauska nimi :)
kuva 16.03.2020 19:57 John Lindroth  
  999 ei ole vielä saanut lippaa katon takaosaan.SJ käytti tämän mallista valonheittäjää myös kapearaidehöyryissään.
kuva 16.03.2020 19:55 Vertti Kontinen  
  Kiitoksia!
kuva 16.03.2020 19:41 Ilkka Hovi  
  Minäkin sain "vanhassa" rautatiemuseossa sätkyn tästä kuvasta. Museo oli silloin aseman Rautatientorinpuoleisessa osassa. Sain oman kuvani VR:n kuvapalvelusta (palveli pääasiassa vain VR:tä) mutta pari käyntiä hellytti ja sain omani. Mutta vaikka 1969-luvun puolivälin jälkeen Tr2:t kulkivat Riihimäeltä pääasiassa Kouvolaan, Tampereelle ja Karjaalle, näkyi niitä Pasilassakin, joskin harvoin. Muuten, tarkennus 1318 romutettiin Hyvinkäällä nykyistä rautatiemuseota vastapäätä.
kuva 16.03.2020 19:30 Ilkka Hovi  
  Muistaakseni ylävalonheitin on mallia Aga ja Hv3:n puistoveturin numero on 999.
kuva 16.03.2020 19:08 Jukka Ahtiainen  
  999:n valmistajanlaatta on tallessa (ostettu Pasilan konepajalta).
kuva 16.03.2020 18:51 Esa J. Rintamäki  
  Eikös se Hy museon pienoismalli ollutkaan numero 991?

999 seisoi Leppälahden romujonossa syksyllä 1978. Niin ja tenderin laidat olivat hiukan korkeammat kuin sarjan varhaisemmissa vetureissa.
kuva 16.03.2020 17:39 John Lindroth  
  Valmistaja Krauss numerolla 6206 vuonna 1909,akselijärjestys 0-6-0WT.Oli käytössä Honkataipaleen tukkiradalla vuosina
1910-1971.Tämän korvasi loppuaikoina Virkkalan -Ojamon rautatien Krokotiili mallinen dieselveturi o-4-4-0dh Jung 13950/60,veturi toimi honkataipaleella 1972-76.
Veturi myytiin 1980 Sveitsiin Furka-Oberalp rautatielle ja on vieläkin käyttökunnossa.
kuva 16.03.2020 16:50 Erkki Nuutio  
  Kaunissävyinen talvikuva, joka osoittaa veturinsiivoajien huolehtineen tehtävistään.
Niin he huolehtivat 1960-luvun puoliväliin asti.
RM:n puistossa Hyvinkäällä vetää junaansa tämän veturin höyrykäyttöinen pienoismalli.
Muuten kävi niin että näistä lokomolaisista ilonamme on 995 Suolahdessa.
998:n tulevaisuus Haapamäellä lepää kohtalon käsissä.
Sarjassa 991-999 oli kuvanmukainen, muita sarjoja rehvakkaampi valonheitin, sähköinen sellainen.
kuva 16.03.2020 16:22 Jimi Lappalainen  
  Missähän tämä on nykyisin?
kuva 16.03.2020 16:18 Jussi Tepponen  
  Todennäköisesti kuva on syksyltä / syyskesältä 1911, jolloin rata rakennuksineen valmistui. Tosin kiskotus Jamaliin ja sen sivuraiteille oli valmistunut jo syksyllä 1910. Lisätietoa löytyy mm. tästä artikkelista:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/892600?term=Jamalin&page=7

Vasemman puoleisesta ikkunasta näkyy vielä sisällä oleva rakennustöissä käytetty teline / pukki ja pääsy kuistilta kummankin puolen ulko-oville ja seinälle on estetty halkojen päälle asetetulla riu'ulla. Onkohan seinät tai ovet juuri maalattu?
kuva 16.03.2020 16:14 Erkki Nuutio  
  Vasemmassa reunassa lienee tekeillä rautatien alikulku Pohjanlahden siltojen ja aseman puolivälissä.
Sieltä katureitti isolta tieltä kaupunkiin nykyäänkin kulkee kun tullaan Hangosta päin.

Tammisaaren pieneen pohjoisatamaan aseman suunnasta laskeutuva pistoraide kulkisi siten alikuljettuaan tarkalleen kuvaajan suuntaan. Lieneekö VR:n vai Ab Granitin (Hanko) siltatyömaa. Kivetkin lienee louhittu paikan päällä.
Saattaisi tosin olla asemankin suunnasta kuvattu, koskapa oikeassa reunassa tuntuisi näkyvän yläosaa isosta kivirakennuksesta nykyisen Formansallén - Ajurinpuiston varrella. Seutukuntalaista kaivataan tuomariksi.
Karkea ajoitus on 1910-luvulle, mutta alikulkusillalle löytynee vuosikin.
kuva 16.03.2020 13:59 Olli Keski-Rahkonen  
  Tämä sama kuva on jo lisätty aiemmin, mutta tämä on suurikokoisempi skannaus. https://vaunut.org/kuva/99913
kuva 16.03.2020 13:46 Hannu Peltola  
  Nämä talot taitavat lähes kaikki olla jäljellä vielä nykyäänkin (muistin varaisesti). Pitääkin jossain vaiheessa käydä Sörkassa rautatiearkeologisella tutkimuskäynnillä ja tarkistaa mm. talojen tilanne!
kuva 16.03.2020 13:45 Erkki Nuutio  
  Kiitettävän terävä kuva, jossa alkuperäinen vesitys- ja halotuspaikka on hienosti esillä.
Taitaa olla 30-luvun puolivälin ajoilta.
kuva 16.03.2020 13:40 Erkki Nuutio  
  Nätti kuva. Veikkaan 20-luvun puoltaväliä. Veturi on Tampellan H3 tai H4 (sylinterin muoto) ja kaasuvalaistu.
Pystyisikö veturin numeroa jotenkin tarkentamaan. Yhtäläisyyttä Taliin on varsin paljon.

Veteraanimatkakertomuksen http://www.tampereensuomalainenklubi.fi/Portals/klubi/images/kerhot/ruutiukot/20161003Esitelma.pdf sivulla 7 olevan kuvan mukaan joki on ollut kivinen ja näitä kiviä lienee sittemmin nostettu penkalle Talin stalinistisen rautatiesillan kohdalla.
kuva 16.03.2020 13:34 Teppo Niemi  
  Eipä taida mennä ...kolme akselia, vaikka keskimmäinen on laipaton...
Viimeistään kaarteen lopussa taitaisi tulla isoja ongelmia, vaikka veturi muuten menisikin kyseisestä kaarteesta riittävän raideleveyden ja laippaurien levityksen turvin.
kuva 16.03.2020 13:18 Jimi Lappalainen  
  Menisiköhän Kusiputkan kurvista? :)
kuva 16.03.2020 13:16 Panu Breilin  
  Tämä on siis ote Kotkan radan rakennussuunnitelmasta, jonka on laatinut Kotkan kaupungininsinööri Emil Graeffe. Suunnitelmakartta alkaa Kotkasta ja Kouvola on siinä viimeisellä sivulla, minkä takia kartta on ilmansuuntiin nähden väärin päin.

47,4 on tosiaan etäisyys Kotkasta.
kuva 16.03.2020 12:22 Teppo Niemi  
  Kylläpä on komea asemaravintola. Harmi, että se tuhoutui sotien aikana.
kuva 16.03.2020 12:22 Jimi Lappalainen  
  Mitähän levyt olivat?
kuva 16.03.2020 12:21 Jimi Lappalainen  
  Onko mikään noista rakennuksista vielä jäljellä?
kuva 16.03.2020 12:21 Jonne Seppänen  
  Mukavaa dokumentointia
kuva 16.03.2020 12:21 Teppo Niemi  
  Mielenkiintoista. Toisessa boggie-vaunussa terveysikkunat ja toisessa alaslaskettavat.
kuva 16.03.2020 12:09 Jimi Lappalainen  
  Selvästi sama paikka.
kuva 16.03.2020 09:26 Tuomo Kärkkäinen  
  Sananmukaisesti loistava.
kuva 16.03.2020 09:20 Reino Kalliomäki  
  47,4 taitaa olla Kotkan radan pituus Venäjän virstoina. Kartta on suomen-, ja ruotsinkielinen. Ollaan lähdössä etelään, joten kartta on näin päin. Käsin piiirtäjä ei piirrä puustoa tielle?
kuva 16.03.2020 07:32 Jimi Lappalainen  
  Minkähän takia tuo oven yläpuolinen pieni ikkuna on laitettu umpeen?
kuva 16.03.2020 00:14 Jukka Viitala  
  Aikoinaan Kemin kaivoksella pyöräkonekuski kertoi tehneensä uutena duunarina kunnon rikastekuorman Tornioon, silloisissa vaunuissa oli poikittain 3 tai 4 vaihtolavakuuppaa ja kaveri latoi ne kukkuroilleen, Volvon vastapaino oli käynyt välillä korkealla, mutta duuni oli tehty kunnolla. Veturikuskeilla oli kuulemma tullut hiki ylämäissä ja jälkikäteen selvisi, että puoli kuuppaa oli normiannos. Malmin kiintotiheys oli 4,7+ kun normikivillä se on 2,7, eli irtotavarassa oli painoa kuutiolle noin tonnin enemmän kuin sorakuormassa. Tarina ei kerro, mitä kommelluksia Tornion päässä sattui purkuvaiheessa, lavat vedettiin vaunusta auton päälle, veikkaan menon olleen vähän horjuvaa ja kippauskin on saattanut jäädä puolitiehen, kromiittikiteet ovat aika teräviä eivätkä luista terästä vasten juuri ollenkaan.
kuva 15.03.2020 23:31 Tuukka Ryyppö  
  Kiehtovaa, miten vanhasta tieverkosta ei ole jäljellä mitään muuta kuin Myllykoskelle vievä tie!
kuva 15.03.2020 23:20 Juhani Pirttilahti  
  Kyse voi olla ikiaikaisesta rautatiepiirustuksen tavasta, jossa piirtäminen aloitetaan vasemmalta ja jatketaan nousevien kilometrien suuntaan oikealle. Uudet asiat piirretään punaisella ja poistuvat asiat vihreällä. Kuvan asettelu viittaa vähän siihen, että Venäjän vallan aikana kilometrejä on laskettu Pietarin suunnasta Suomeen päin.
kuva 15.03.2020 23:11 Eero Aro  
  Vähän hämäävää, kun kartta on itä-lansi ja pohjoinen-etelä suunnissa väärin päin, mutta kaikki kartan tekstit ovat oikein.
kuva 15.03.2020 16:55 Henrik Hietala  
  Hyvä kuva, mutta tunnisteissa ei ole junaa, lienee 3492?
kuva 15.03.2020 16:26 Jukka Martio  
  Kuvauspaikka merkitty kummalliselle välille, kun tässä selvästi ollaan Hyvinkään päärautatieasemalla. HKR:n asemalta tuskin pääsee rataa pitkin Palopuroon.
kuva 15.03.2020 14:53 Niila Heikkilä  
  Tuon linkin takana siis Hangonsaareen vievän penkereen levitys toista raidetta varten. Onkos tuosta työmaasta joku ottanut kuvia?
kuva 15.03.2020 14:51 Niila Heikkilä  
  https://tinyurl.com/vuszr4k
kuva 15.03.2020 14:37 Erkki Nuutio  
  Kuvan hevoset kuuluvat pika-ajureille ja palvelevat siten yksittäisiä matkustajia. Siirtokuormia Karunki-Karungi -välillä vievät hevoset kuormarekineen ovat ilmeisesti toisaalla. Siirtokuljetusten ja pika-ajurien touhuista kertoo Tornion lehti 5.3.1915 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1319667?page=2 . Ote kirjoituksesta "Liike Karungissa ja eläinsuojelus" :

Heti liikkeen auettua Karunkien asemien välillä kiinnitti Tornion Eläinsuojeluyhdistys tarpeen waatiman huomion mainitulla wälillä tapahtuwaan hewosliikkeeseen. Matka tosin ei ole pitkä, 2700 m , mutta moneen kertaan ajettuna uuvuttaa raskaita kuormia wetäwiä hewosia.

Olkoon alussa mainittuna harwinaisen järjestelmällinen Karl Boström liikkeen toiminta: hewoset owat terweitä ja hywiä, wieläpä woimasuhteissa arwosteltuja, mutta kaikki tuo ei wielä woi säästää liikarasitusta, warsinkin huomioon ottamalla yleisesti käytetyt liian suuret kuormat keliin ja korkeisiin rantatörmiin suhteuttamalla.

Suom. kansanlasku sanoo "Keli kuorman kulettaa, hewonen liikkeelle panee." Se pitää paikkansa wieläkin.
Harwoin näkee 1000 kg kewyempää kuormaa olipa hewonen suuri tai pieni, keli hywä tahi huono, mutta sitä paljonkin raskaampia. Kun wielä on kireä pakkanen, tahmea keli ja rantatörmien korkeus wähintän 5-7 m, ei tule kummeksua jos hewoset owatkin aamusta iltaan läpimärkinä ja uupuneen näköisiä.

Tawallisesti käywät wälin kolmasti, jos kuorma on molemmin puolin wietäwä. Jos paluumatka tehdään tyhjänä, ajetaan wäli wiidestikin päiwässä. Kerrottiinpa muutaman liikkeen waatiwan päiwäpalkkahewosiltaan 8:nkin kuormaa päiwässä pienellä päiwärahan korotuksella. Toiwottawasti lienee huhu perätön.

Pika-ajureita on noin 30 kummassakin Karungissa wälittämässä henkilöliikettä. He ajawat wälin 1-5 kertaan hewosta kohti päiwässä. Näistä - warsinkin nuoremmat poikaset - ansaitsewar suurimman paheksumisen tawattomasta, kewytmielisestä ajostaan. .....
kuva 15.03.2020 14:34 John Lindroth  
  Nykyään Sln syväsatama sijaitsee Vuohisaaressa Pääskylahdella..Laituripituus 100m,syväys 4,2m,10000neliömetriä päällystettyä varastokenttää.Hyvät maaliikenneyhteydet.Sähkö,vesi,septi ym.palvelut saatavilla.(.Lähde Savonlinnan kaupunki)
kuva 15.03.2020 13:55 Antero Airola  
  Pitäisikö täydentää, että tämä on Den Haag Central Spoor. Haagissahan on myös toinen iso asema Den Haag Hollands Spoor.
kuva 15.03.2020 13:44 Antero Airola  
  Kuvauspäivä on 31. 8. 1991
kuva 15.03.2020 13:31 Konsta Alasimi  
  Jep :-D
kuva 15.03.2020 13:09 Niila Heikkilä  
  Hyvä kun olet napannut kuvan myös tuosta tuotelaatasta. Tavallaan tallennettu pala suomalaisen teollisuuden historiaa. Vaikka kyseessä on näennäisen vähäpätöinen yksityiskohta, silti mukava tietää että jalustat tulivat Kurikasta eivätkä Kiinasta.
kuva 15.03.2020 12:56 Niila Heikkilä  
  Lienevätkö saapuneet suoraan Aurajoki Oy:ltä Pirkkalasta. Sähköratapylväät on tyypillisesti galvanoitu siellä. Ainakin yhteen aikaan Potila hitsasi pylväät. Mistä ne nykyään tulevat? Tekikö mm. Rauma-Repola radiomastojen tapaan 60/70-luvun pylväät jne.
kuva 15.03.2020 10:34 Pasi Seppälä  
  Selvää kevään makua aistittavissa tässä komeassa kuvassa. Lunta nyt ei ole kunnolla tällä nurkalla ollutkaan mutta järvessä on vielä hyvin pilkkimiehen kantava jääpeite. Punaraitaisen veturin maalauskuvio natsaa hyvin näihin vaunuihin. Vaunujen maalauskuviossa ja värivalinnassa naapuri ottaa pisteet kotimaisiin verrattuna 1-0.
kuva 15.03.2020 10:08 Jukka Ahtiainen  
  Mukava että tällaisia kuvia löytyy kaikkien katseltaviksi.
Kuriositeettina esinelainoihin liittyen, olisin saanut 2012 DB Museum Nürnbergistä ensimmäisen sähköjunan 1:1 mallin lainaksi Suomeen.