|
|
17.03.2020 06:54 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan vaunu on myös tuossa liikkeellä, eli siinä testattiin varikon raiteistoa. Testien aikataulu ilmenee allianssin tiedotteessa: http://dy.fi/m4y |
||||
|
|
17.03.2020 06:46 | Jari Välimaa | ||
| vaunu myös liikkui varikolla maanantaina 16.3. sekä 17.3. 18.3 pitäsi lähteä Hervantaan ja Turtolaan https://www.youtube.com/watch?v=TdxR7LVKTcU |
||||
|
|
16.03.2020 23:09 | Jyrki Talvi | ||
| Nysse testivaunu tulee. | ||||
|
|
16.03.2020 22:36 | Mikko Ketolainen | ||
| Joo, T3492 on junan numero. | ||||
|
|
16.03.2020 21:23 | Vertti Kontinen | ||
| Oho. Nytkö jo alkoi testaus? | ||||
|
|
16.03.2020 21:07 | Tapio Nikula | ||
| Noissa kahdessa kuvassa on ainakin erilaiset sillat. Onko kuvien ottohetkien välillä vaihdettu siltaa. Sortunut silta on selvästi pidempi kuin tässä kuvassa oleva silta. Lisäksi sillan ristikkorakenteet ovat erilaiset. | ||||
|
|
16.03.2020 20:57 | Aapo Niemelä | ||
| Wai että William. Hauska nimi :) | ||||
|
|
16.03.2020 19:57 | John Lindroth | ||
| 999 ei ole vielä saanut lippaa katon takaosaan.SJ käytti tämän mallista valonheittäjää myös kapearaidehöyryissään. | ||||
|
|
16.03.2020 19:55 | Vertti Kontinen | ||
| Kiitoksia! | ||||
|
|
16.03.2020 19:41 | Ilkka Hovi | ||
| Minäkin sain "vanhassa" rautatiemuseossa sätkyn tästä kuvasta. Museo oli silloin aseman Rautatientorinpuoleisessa osassa. Sain oman kuvani VR:n kuvapalvelusta (palveli pääasiassa vain VR:tä) mutta pari käyntiä hellytti ja sain omani. Mutta vaikka 1969-luvun puolivälin jälkeen Tr2:t kulkivat Riihimäeltä pääasiassa Kouvolaan, Tampereelle ja Karjaalle, näkyi niitä Pasilassakin, joskin harvoin. Muuten, tarkennus 1318 romutettiin Hyvinkäällä nykyistä rautatiemuseota vastapäätä. | ||||
|
|
16.03.2020 19:30 | Ilkka Hovi | ||
| Muistaakseni ylävalonheitin on mallia Aga ja Hv3:n puistoveturin numero on 999. | ||||
|
|
16.03.2020 19:08 | Jukka Ahtiainen | ||
| 999:n valmistajanlaatta on tallessa (ostettu Pasilan konepajalta). | ||||
|
|
16.03.2020 18:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös se Hy museon pienoismalli ollutkaan numero 991? 999 seisoi Leppälahden romujonossa syksyllä 1978. Niin ja tenderin laidat olivat hiukan korkeammat kuin sarjan varhaisemmissa vetureissa. |
||||
|
|
16.03.2020 17:39 | John Lindroth | ||
| Valmistaja Krauss numerolla 6206 vuonna 1909,akselijärjestys 0-6-0WT.Oli käytössä Honkataipaleen tukkiradalla vuosina 1910-1971.Tämän korvasi loppuaikoina Virkkalan -Ojamon rautatien Krokotiili mallinen dieselveturi o-4-4-0dh Jung 13950/60,veturi toimi honkataipaleella 1972-76. Veturi myytiin 1980 Sveitsiin Furka-Oberalp rautatielle ja on vieläkin käyttökunnossa. |
||||
|
|
16.03.2020 16:50 | Erkki Nuutio | ||
| Kaunissävyinen talvikuva, joka osoittaa veturinsiivoajien huolehtineen tehtävistään. Niin he huolehtivat 1960-luvun puoliväliin asti. RM:n puistossa Hyvinkäällä vetää junaansa tämän veturin höyrykäyttöinen pienoismalli. Muuten kävi niin että näistä lokomolaisista ilonamme on 995 Suolahdessa. 998:n tulevaisuus Haapamäellä lepää kohtalon käsissä. Sarjassa 991-999 oli kuvanmukainen, muita sarjoja rehvakkaampi valonheitin, sähköinen sellainen. |
||||
|
|
16.03.2020 16:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Missähän tämä on nykyisin? | ||||
|
|
16.03.2020 16:18 | Jussi Tepponen | ||
| Todennäköisesti kuva on syksyltä / syyskesältä 1911, jolloin rata rakennuksineen valmistui. Tosin kiskotus Jamaliin ja sen sivuraiteille oli valmistunut jo syksyllä 1910. Lisätietoa löytyy mm. tästä artikkelista: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/892600?term=Jamalin&page=7 Vasemman puoleisesta ikkunasta näkyy vielä sisällä oleva rakennustöissä käytetty teline / pukki ja pääsy kuistilta kummankin puolen ulko-oville ja seinälle on estetty halkojen päälle asetetulla riu'ulla. Onkohan seinät tai ovet juuri maalattu? |
||||
|
|
16.03.2020 16:14 | Erkki Nuutio | ||
| Vasemmassa reunassa lienee tekeillä rautatien alikulku Pohjanlahden siltojen ja aseman puolivälissä. Sieltä katureitti isolta tieltä kaupunkiin nykyäänkin kulkee kun tullaan Hangosta päin. Tammisaaren pieneen pohjoisatamaan aseman suunnasta laskeutuva pistoraide kulkisi siten alikuljettuaan tarkalleen kuvaajan suuntaan. Lieneekö VR:n vai Ab Granitin (Hanko) siltatyömaa. Kivetkin lienee louhittu paikan päällä. Saattaisi tosin olla asemankin suunnasta kuvattu, koskapa oikeassa reunassa tuntuisi näkyvän yläosaa isosta kivirakennuksesta nykyisen Formansallén - Ajurinpuiston varrella. Seutukuntalaista kaivataan tuomariksi. Karkea ajoitus on 1910-luvulle, mutta alikulkusillalle löytynee vuosikin. |
||||
|
|
16.03.2020 13:59 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tämä sama kuva on jo lisätty aiemmin, mutta tämä on suurikokoisempi skannaus. https://vaunut.org/kuva/99913 | ||||
|
|
16.03.2020 13:46 | Hannu Peltola | ||
| Nämä talot taitavat lähes kaikki olla jäljellä vielä nykyäänkin (muistin varaisesti). Pitääkin jossain vaiheessa käydä Sörkassa rautatiearkeologisella tutkimuskäynnillä ja tarkistaa mm. talojen tilanne! | ||||
|
|
16.03.2020 13:45 | Erkki Nuutio | ||
| Kiitettävän terävä kuva, jossa alkuperäinen vesitys- ja halotuspaikka on hienosti esillä. Taitaa olla 30-luvun puolivälin ajoilta. |
||||
|
|
16.03.2020 13:40 | Erkki Nuutio | ||
| Nätti kuva. Veikkaan 20-luvun puoltaväliä. Veturi on Tampellan H3 tai H4 (sylinterin muoto) ja kaasuvalaistu. Pystyisikö veturin numeroa jotenkin tarkentamaan. Yhtäläisyyttä Taliin on varsin paljon. Veteraanimatkakertomuksen http://www.tampereensuomalainenklubi.fi/Portals/klubi/images/kerhot/ruutiukot/20161003Esitelma.pdf sivulla 7 olevan kuvan mukaan joki on ollut kivinen ja näitä kiviä lienee sittemmin nostettu penkalle Talin stalinistisen rautatiesillan kohdalla. |
||||
|
|
16.03.2020 13:34 | Teppo Niemi | ||
| Eipä taida mennä ...kolme akselia, vaikka keskimmäinen on laipaton... Viimeistään kaarteen lopussa taitaisi tulla isoja ongelmia, vaikka veturi muuten menisikin kyseisestä kaarteesta riittävän raideleveyden ja laippaurien levityksen turvin. |
||||
|
|
16.03.2020 13:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Menisiköhän Kusiputkan kurvista? :) | ||||
|
|
16.03.2020 13:16 | Panu Breilin | ||
| Tämä on siis ote Kotkan radan rakennussuunnitelmasta, jonka on laatinut Kotkan kaupungininsinööri Emil Graeffe. Suunnitelmakartta alkaa Kotkasta ja Kouvola on siinä viimeisellä sivulla, minkä takia kartta on ilmansuuntiin nähden väärin päin. 47,4 on tosiaan etäisyys Kotkasta. |
||||
|
|
16.03.2020 12:22 | Teppo Niemi | ||
| Kylläpä on komea asemaravintola. Harmi, että se tuhoutui sotien aikana. | ||||
|
|
16.03.2020 12:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitähän levyt olivat? | ||||
|
|
16.03.2020 12:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko mikään noista rakennuksista vielä jäljellä? | ||||
|
|
16.03.2020 12:21 | Jonne Seppänen | ||
| Mukavaa dokumentointia | ||||
|
|
16.03.2020 12:21 | Teppo Niemi | ||
| Mielenkiintoista. Toisessa boggie-vaunussa terveysikkunat ja toisessa alaslaskettavat. | ||||
|
|
16.03.2020 12:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Selvästi sama paikka. | ||||
|
|
16.03.2020 09:26 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Sananmukaisesti loistava. | ||||
|
|
16.03.2020 09:20 | Reino Kalliomäki | ||
| 47,4 taitaa olla Kotkan radan pituus Venäjän virstoina. Kartta on suomen-, ja ruotsinkielinen. Ollaan lähdössä etelään, joten kartta on näin päin. Käsin piiirtäjä ei piirrä puustoa tielle? | ||||
|
|
16.03.2020 07:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Minkähän takia tuo oven yläpuolinen pieni ikkuna on laitettu umpeen? | ||||
|
|
16.03.2020 00:14 | Jukka Viitala | ||
| Aikoinaan Kemin kaivoksella pyöräkonekuski kertoi tehneensä uutena duunarina kunnon rikastekuorman Tornioon, silloisissa vaunuissa oli poikittain 3 tai 4 vaihtolavakuuppaa ja kaveri latoi ne kukkuroilleen, Volvon vastapaino oli käynyt välillä korkealla, mutta duuni oli tehty kunnolla. Veturikuskeilla oli kuulemma tullut hiki ylämäissä ja jälkikäteen selvisi, että puoli kuuppaa oli normiannos. Malmin kiintotiheys oli 4,7+ kun normikivillä se on 2,7, eli irtotavarassa oli painoa kuutiolle noin tonnin enemmän kuin sorakuormassa. Tarina ei kerro, mitä kommelluksia Tornion päässä sattui purkuvaiheessa, lavat vedettiin vaunusta auton päälle, veikkaan menon olleen vähän horjuvaa ja kippauskin on saattanut jäädä puolitiehen, kromiittikiteet ovat aika teräviä eivätkä luista terästä vasten juuri ollenkaan. | ||||
|
|
15.03.2020 23:31 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kiehtovaa, miten vanhasta tieverkosta ei ole jäljellä mitään muuta kuin Myllykoskelle vievä tie! | ||||
|
|
15.03.2020 23:20 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kyse voi olla ikiaikaisesta rautatiepiirustuksen tavasta, jossa piirtäminen aloitetaan vasemmalta ja jatketaan nousevien kilometrien suuntaan oikealle. Uudet asiat piirretään punaisella ja poistuvat asiat vihreällä. Kuvan asettelu viittaa vähän siihen, että Venäjän vallan aikana kilometrejä on laskettu Pietarin suunnasta Suomeen päin. | ||||
|
|
15.03.2020 23:11 | Eero Aro | ||
| Vähän hämäävää, kun kartta on itä-lansi ja pohjoinen-etelä suunnissa väärin päin, mutta kaikki kartan tekstit ovat oikein. | ||||
|
|
15.03.2020 16:55 | Henrik Hietala | ||
| Hyvä kuva, mutta tunnisteissa ei ole junaa, lienee 3492? | ||||
|
|
15.03.2020 16:26 | Jukka Martio | ||
| Kuvauspaikka merkitty kummalliselle välille, kun tässä selvästi ollaan Hyvinkään päärautatieasemalla. HKR:n asemalta tuskin pääsee rataa pitkin Palopuroon. | ||||
|
|
15.03.2020 14:53 | Niila Heikkilä | ||
| Tuon linkin takana siis Hangonsaareen vievän penkereen levitys toista raidetta varten. Onkos tuosta työmaasta joku ottanut kuvia? | ||||
|
|
15.03.2020 14:51 | Niila Heikkilä | ||
| https://tinyurl.com/vuszr4k | ||||
|
|
15.03.2020 14:37 | Erkki Nuutio | ||
| Kuvan hevoset kuuluvat pika-ajureille ja palvelevat siten yksittäisiä matkustajia. Siirtokuormia Karunki-Karungi -välillä vievät hevoset kuormarekineen ovat ilmeisesti toisaalla. Siirtokuljetusten ja pika-ajurien touhuista kertoo Tornion lehti 5.3.1915 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1319667?page=2 . Ote kirjoituksesta "Liike Karungissa ja eläinsuojelus" : Heti liikkeen auettua Karunkien asemien välillä kiinnitti Tornion Eläinsuojeluyhdistys tarpeen waatiman huomion mainitulla wälillä tapahtuwaan hewosliikkeeseen. Matka tosin ei ole pitkä, 2700 m , mutta moneen kertaan ajettuna uuvuttaa raskaita kuormia wetäwiä hewosia. Olkoon alussa mainittuna harwinaisen järjestelmällinen Karl Boström liikkeen toiminta: hewoset owat terweitä ja hywiä, wieläpä woimasuhteissa arwosteltuja, mutta kaikki tuo ei wielä woi säästää liikarasitusta, warsinkin huomioon ottamalla yleisesti käytetyt liian suuret kuormat keliin ja korkeisiin rantatörmiin suhteuttamalla. Suom. kansanlasku sanoo "Keli kuorman kulettaa, hewonen liikkeelle panee." Se pitää paikkansa wieläkin. Harwoin näkee 1000 kg kewyempää kuormaa olipa hewonen suuri tai pieni, keli hywä tahi huono, mutta sitä paljonkin raskaampia. Kun wielä on kireä pakkanen, tahmea keli ja rantatörmien korkeus wähintän 5-7 m, ei tule kummeksua jos hewoset owatkin aamusta iltaan läpimärkinä ja uupuneen näköisiä. Tawallisesti käywät wälin kolmasti, jos kuorma on molemmin puolin wietäwä. Jos paluumatka tehdään tyhjänä, ajetaan wäli wiidestikin päiwässä. Kerrottiinpa muutaman liikkeen waatiwan päiwäpalkkahewosiltaan 8:nkin kuormaa päiwässä pienellä päiwärahan korotuksella. Toiwottawasti lienee huhu perätön. Pika-ajureita on noin 30 kummassakin Karungissa wälittämässä henkilöliikettä. He ajawat wälin 1-5 kertaan hewosta kohti päiwässä. Näistä - warsinkin nuoremmat poikaset - ansaitsewar suurimman paheksumisen tawattomasta, kewytmielisestä ajostaan. ..... |
||||
|
|
15.03.2020 14:34 | John Lindroth | ||
| Nykyään Sln syväsatama sijaitsee Vuohisaaressa Pääskylahdella..Laituripituus 100m,syväys 4,2m,10000neliömetriä päällystettyä varastokenttää.Hyvät maaliikenneyhteydet.Sähkö,vesi,septi ym.palvelut saatavilla.(.Lähde Savonlinnan kaupunki) | ||||
|
|
15.03.2020 13:55 | Antero Airola | ||
| Pitäisikö täydentää, että tämä on Den Haag Central Spoor. Haagissahan on myös toinen iso asema Den Haag Hollands Spoor. | ||||
|
|
15.03.2020 13:44 | Antero Airola | ||
| Kuvauspäivä on 31. 8. 1991 | ||||
|
|
15.03.2020 13:31 | Konsta Alasimi | ||
| Jep :-D | ||||
|
|
15.03.2020 13:09 | Niila Heikkilä | ||
| Hyvä kun olet napannut kuvan myös tuosta tuotelaatasta. Tavallaan tallennettu pala suomalaisen teollisuuden historiaa. Vaikka kyseessä on näennäisen vähäpätöinen yksityiskohta, silti mukava tietää että jalustat tulivat Kurikasta eivätkä Kiinasta. | ||||
|
|
15.03.2020 12:56 | Niila Heikkilä | ||
| Lienevätkö saapuneet suoraan Aurajoki Oy:ltä Pirkkalasta. Sähköratapylväät on tyypillisesti galvanoitu siellä. Ainakin yhteen aikaan Potila hitsasi pylväät. Mistä ne nykyään tulevat? Tekikö mm. Rauma-Repola radiomastojen tapaan 60/70-luvun pylväät jne. | ||||
|
|
15.03.2020 10:34 | Pasi Seppälä | ||
| Selvää kevään makua aistittavissa tässä komeassa kuvassa. Lunta nyt ei ole kunnolla tällä nurkalla ollutkaan mutta järvessä on vielä hyvin pilkkimiehen kantava jääpeite. Punaraitaisen veturin maalauskuvio natsaa hyvin näihin vaunuihin. Vaunujen maalauskuviossa ja värivalinnassa naapuri ottaa pisteet kotimaisiin verrattuna 1-0. | ||||
|
|
15.03.2020 10:08 | Jukka Ahtiainen | ||
| Mukava että tällaisia kuvia löytyy kaikkien katseltaviksi. Kuriositeettina esinelainoihin liittyen, olisin saanut 2012 DB Museum Nürnbergistä ensimmäisen sähköjunan 1:1 mallin lainaksi Suomeen. |
||||