Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 26.01.2020 00:13 John Lindroth  
  Eljas,kiitos vastauksesta,Tiedetäänkö missä numeroissa oli ja oliko Nohabin 909 ssä sellainen?Oliko se että kaikissa ei ollut kustannuskysymys kun ottaa huomioon että kaikestahan piti aikoinaan säästää.Ps, arvanneetkin että kysymykseni liittyy myös viimeistelyssä olevaan rakentamaani Nohab 909 Ho malliin.
kuva 26.01.2020 00:06 Eljas Pölhö  
  John: Eivät olleet.
kuva 25.01.2020 23:54 John Lindroth  
  Olivatko kaikki K3 sarjan veturit aikoinaan varustettu Knorrin esilämmittimellä?
kuva 25.01.2020 23:32 John Lindroth  
  Viimeisen saamani tiedon mukaan museolta malli on varastoituna.
Kuvasarja:
Yhdistetyt kuljetukset saatava uudelleen käyttöön
 
25.01.2020 23:15 Juhani Pirttilahti  
  Tampereen ja Oulun väliä suhaavat 3069 ja 5010 ovat tosiaan viimeiset jäänteet kiitotavarajunien verkostosta.
kuva 25.01.2020 23:07 Tero Korkeakoski  
  Anodit kulkee kyllä joka päivä, eli eipä tuo auta.
Kuvasarja:
Yhdistetyt kuljetukset saatava uudelleen käyttöön
 
25.01.2020 22:43 Seppo Rahja  
  Laakerivaurioista kirjoitettiin kuin rakettitieteestä ja varmaan se noin on. Ei sitä maallikko voi kumota. Mutta ihmettelen jos rekat on sidottu vaunuihin niin ettei renkaat liikahda milliäkään mihinkään päin, eihän sillä ole junan vakavuuteen mitään merkitystä. Jos laivassa lasti liikahtaa niin se koko lasti liikahtaa yhtäaikaa ja se vaikuttaa laivan vakavuuteen. Mutta junassa vaihteessa on yksi vaunu kerrallaan.
Pikaisesti olin selannut vanhoja keskusteluja aiheesta ja siellä ongelmaksi ja ilmeisesti myös syyksi toiminnan loppumiseen, mainittiin junien jatkuva myöhästely Seinäjoki-Oulu välillä. Nyt tämä väli on perusparannettu Esim. T 5010 NOK-TPET (liekö joku kiitotavara) ajaa matkakeskinopeudella 90 km/h reilussa 7 tunnissaTampereelle lähtien liikkeelle vähän ennen puoltayötä. Lähtöä aikaistaen juna olisi pääkaupunkiseudulla silloin kun ois tarvis.
Hintaneuvottelut ei ehkä ole se helpoin osio. Siihen oletettavasti tarvitaan hallituksen roolia.
kuva 25.01.2020 21:17 Esa J. Rintamäki  
  Tuplaween alapuolella oleva merkintä kieltää vaunua viemästä laskumäen (jonka pystysuuntainen säde on alle 500 metriä) yli.
kuva 25.01.2020 20:05 Pasi Utriainen  
  Puhoksen raiteiston liikenteestä on ollutkin melko vähän kuvia, joten hyvä, että niitä nyt saadaan. Itse kävin viime kesänä tätä tasoristeystä ihmettelemässä, mutta kuvattavaa ei tuolle päivälle sattunut.
kuva 25.01.2020 19:46 Mika Hakala  
  Jos kuparijunat ovat olleet ainoa Bolidenin radan käyttäjä, kuluttomuuden voi vahvistaa esim. Jeesusteipin pätkällä (ei poista huolto ja kunnossapidon mahdollisuuksia). Esim. Mastojentiessä on kätevästi jalankululle oma tasoristeys, jossa teipinpätkän voi laillisesti liimata kiskoon. Pala häviää, kun jokin hankaa sen irti.
kuva 25.01.2020 19:00 [Tunnus poistettu]  
  Pahalta näyttää että katodikuparikuljetukset junalla Porista Mäntyluotoon ovat päättyneet, koska tuoreita havaintoja ei ole :(
kuva 25.01.2020 18:50 Tuukka Ryyppö  
  Eipä muuten tullut! Jos katsot tarkkaan, tämä kuva on otettu niin, että siinä näkyy toiseksi viimeinen portaali, kun linkkaamassasi taas näkyy kolmanneksi viimeinen. Ja linkkaamassasi kuvassa näkyy selkeästi, että siinä toiseksi viimeisen portaalin kohdassa oikeanpuoleinen kisko puuttuu ihan samalla tavalla kuin tässäkin kuvassa.
kuva 25.01.2020 17:36 Aapo Niemelä  
  Erittäin hieno kuva! Veturin väritys sulautuu hyvin maisemaan.
kuva 25.01.2020 17:34 Aapo Niemelä  
  Kiitos paljon. Jos vain on aikaa, niin olis kyllä tarkoitus käydä bongaamassa.
kuva 25.01.2020 17:20 Konsta Alasimi  
  Hieno kuva. Mulle ei töötätty Ylivieskassa kun kuvasin saman. Kuvaatkos huomenna 55418? mulla Kokkolan reissu huomenna.
Kuvasarja:
Yhdistetyt kuljetukset saatava uudelleen käyttöön
 
25.01.2020 16:41 Erkki Nuutio  
  Kuten Timkenin jukaisukin näyttää, voi laakerivaurio johtua monista tekijöistä ja syntyä usean tekijän yhteisvaikutuksestakin. Jos syynä ei ole epäpuhtaudet tiivistevaurion jälkeen, ovat vauriot normaalisti vähitellen kehittyviä. Yksittäinen isku tai ylikuormitus voi kyllä olla alkusyy ja vaurion laajentumisen nopeuttaja. Tyypillisesti vierintälaakerin katsotaan olevan jo vaurioitunut, jos kuoppautumaa esiintyy 10% alueella vierintäpinnoista.
Siitä eteenpäin kuoppautumat etenisivät nopeasti ja kuuluisi selvästi karheaa ääntä.

Kun pyöränlaakerin rasitus vastaa normaalikuormalla tasaisella suoralla tiellä ajokilometrimääräänsä, se vastaa 1.3 -kertaisella kuormalla vastaavalla tiellä noin (1.3 potenssiin 10/3), eli noin 2.4 -kertaista ajokilometrimäärää.
Kaarteessa 6 m/s2 sivukiihtyvyydellä se vastaa 12...50 -kertaista ajokilometrimäärää.
Kaarteessa tiestä kohdistuvalla sivuvoimalla on momenttivartta pyörän säteen verran. Laakerointi ottaa tämän momentin vastaan. Kun laakerien välinen etäisyys on vain noin neljäsosa pyörän säteestä, tulevat laakerivoimat hyvin suuriksi. Jos näihin vielä yhdistyy iskumainen lisäkuormitus (esimerkiksi reunakiveen osumisesta) on melko välitönkin vaurio todennäköinen.
Laakeritietämykseni painottuu suunnittelulliseen (ja opetukselliseen) puoleen. Korjaajakokemusta on niukasti.
kuva 25.01.2020 14:54 Tapio Juomukkaharju  
  Lempinimeltään "saddami", ainakin Tampereella.
Kuvasarja:
Yhdistetyt kuljetukset saatava uudelleen käyttöön
 
25.01.2020 14:15 Matti Melamies  
  Antilla ja Erkillä on siis enemmän tietoa laakeriasioista. Henkilöautopuolella viimeisin laakerivaurio oli seurausta tiivisteen vahingoittumisesta. Kerran ihmettelin asentajalle, että miksi laakereita hajoaa aina yksitellen jostain kulmasta, vaikka esim tiivisteet näyttävät ehjiltä. Hän sanoi alkusyyn silloin olevan terävästä kuoppaosumasta alkanut vikaantuminen. Raskaalla puolella myös akselipainojen jatkuva ylittyminen lyhentää laakereiden elinikää. Esim järeällä kuormausnosturilla varustetun kymppipyöräauton etuakselipaino usein ylittyy tasakuormalla.
kuva 25.01.2020 12:49 Topi Lajunen  
  Kierrätyspaperia.
kuva 25.01.2020 12:42 Mikko Heino  
  Mitä tuolla takimmaisella raiteella kuormattiin?
Kuvasarja:
Yhdistetyt kuljetukset saatava uudelleen käyttöön
 
25.01.2020 12:40 Erkki Nuutio  
  Ilmeisesti laakerivaurion nopeutuminen junakuljetuksessa ei ole merkittävää, jos vaunutelien jousitus ja rata on kunnossa. Riittänee että pyöränlaakerien voitelu on normaalikunnossa ja voiteluaine on EP-lisäaineistettua ja standardivaatimukset täyttävää (rasvoista esimerkiksi Teboil MultiPurpose EP tai Multi PurposeHT).
EP-lisäaineet tarttuvat laakeripintoihin ja muodostavat niihin kemiallisesti takertuvan suojakalvon. Tämä ei puserru pois ja pystyy siksi normaalisti estämään paljaiden metallipintojen kosketukset.

Mainittu vaurion kehittymistapa on kuitenkin todellinen ja tunnettu, ja kulkee esimerkiksi kartiorullalaakereiden tunnetun valmistajan Timkenin ohjeessa (sivulla 20) False Brinelling -nimellä :
https://www.timken.com/pdf/5892_Bearing%20Damage%20Analysis%20Brochure.pdf .
Kuvasarja:
Yhdistetyt kuljetukset saatava uudelleen käyttöön
 
25.01.2020 12:37 Mikko Heino  
  Tämä nyt menee pahasti asian vierestä. Kaverilla kuitenkin oli hyllyssä uusi auton startti tai laturi 5-8 vuotta paikoillaan hyllyssä savimaalla olevassa rakennuksessa 20 m päässä Lahti- Kouvola- radasta. Sit kun tehtiin inventaario niin huomattiin että siitä on laakerit paskana.
kuva 25.01.2020 12:27 [Tunnus poistettu]  
  Juu tietenkin ja höyryveturi kanssa.
Lue kommentteja vähän taaksepäin niin näät että hakevat TKA:lla sen Emma-vaunun romiksesta..
kuva 25.01.2020 12:15 Mikko Ketolainen  
  Jokohan tämä on menossa romutettavaksi kun juliassa oli V12952 Suolahti-imatrankoski Tka7+Ep?
kuva 25.01.2020 11:21 Juhana Nordlund  
  Mukavaa nähdä nk. peltipaikku aktiivisena arjessa.
kuva 25.01.2020 11:19 Juhana Nordlund  
  Moni saattaisi päätellä, että Sm2:sia ei ehkä ole ainakaan liikaa PK-seudulla, kun Tampereen vastikään alkanut lähiliikenne sitoo sitä kalustoa muutaman yksikön. Ehkä Eil-junilla varmistetaan, etteivät Sm2:t lopu kesken?
Kuvasarja:
Yhdistetyt kuljetukset saatava uudelleen käyttöön
 
25.01.2020 10:24 Petri Soronen  
  Olin näissä hommissa Vähälällä 2010-2011 ja kalustona oli junahommissa vuosituhannen vaihteen scania ja volvo kalustoa rullattuina 700 tkm - 1200 tkm. Näillä autoilla ja kalustolla hoidettiin samalla sitten mm. Oulun seudun raskasjakelu aina 200 km etäisyydelle eikä minun korviin tuon vuoden aikana kantautunut yhtään laakerivikaa näistä ajoneuvoista.
kuva 25.01.2020 06:20 [Tunnus poistettu]  
  Oho! Onko kunnostettu vai minkä takia ne on liikenteessä?
kuva 24.01.2020 23:21 Pietu Tuovinen  
  Manittakoon, että Tikkurilan kohdilla junassa tuli seuraavanlainen kuulutus: ''Lahden ja Kouvolan välillä on lyhyemmät laiturit joten kolme viimeistä vaunua, please tulkaa lähemmäksi veturia''
Kuvasarja:
Yhdistetyt kuljetukset saatava uudelleen käyttöön
 
24.01.2020 23:18 Erkki Nuutio  
  Kyllä Antin mainitsema vauriosyy on vierintälaakerien sovellutuksissa todellinen ja tunnettu.
Esimerkiksi paperitehtaissa joudutaan laakereidensa varassa olevia varalla pidettäviä teloja pyörittämään hitaasti, koska tehtaan lattian vähäinen tärinä pusertaa pyörimättömiltä laakereilta kuormitetuimmassa kohdassa olevan laakeririrullan ja -kehän väliltä kaiken voiteluaineen, sitten mikroskooppinen tärinäliike kalvaa pinnat. Vaurio paljastuu pinnan paikallisena kuoppautumisena, tässä tapauksessa ns. brinellöitymisen johdosta.

Raskaan auton pyöränlaakerit ovat kartiorullalaakereita. Ne eivät vaurioidu pyöriessään terävissäkään kuopissa, koska vierintä syöttää tehokkaasti voiteluainetta pintojen väliin ja erottaa ne toisistaan (ns. elastohydrodynaaminen voitelu), kunhan vain voitelunestettä (öljy tai rasva) on tarjolla. Yksittäiset suuret kuormitukset ainoastaan vähän nopeuttavat laakerin väsymistä, jos niitä esiintyy jatkuvasti.

Laivakuljetuksissa raskaat ajoneuvot ilmeisesti pääsevät jossain määrin liikahtelemaan. Tällöin vaurioita ei ilmeisesti esiinny. Jos kiinnitykset junanvaunuun eivät vähäistä edestakaista liikettä mahdollista pyöriensä varassa olevaan ajoneuvoon, voi seurauksena olla merkittävää brinellöitymistä. Tällainen vaurio suurentuu nopeasti, kuuluu rahisevana äänenä ja korjaus on edessä.

Jos laakeri on jo elinikänsä lopulla, on siinä jo vierintäväsymällä syntynyttä pinnan paikallista kuoppautumista. Tällainen kohta luonnollisesti brinellöityy helposti lisää esimerkiksi junakuljetuksessa.
Laakereilla on rajallinen kestoikä. Periaatteessa raskaiden ajoneuvojen pyöränlaakeroinnint on mitoitettu noin 500.000 km ajomatkalle, mutta lyhempiäkin matkoja varmaan esiintyy kuormituksesta ja muista syistä riippuen.
Täytyypä katsella löytyykö netistä junakuljetuksiin liittyviä konkreettisia vauriotutkimuksia.
kuva 24.01.2020 23:17 Pietu Tuovinen  
  Ymmärtääkseni nämä vaunut seisoivat Ilmalassa. Varmaa tietoa minulla ei ole
kuva 24.01.2020 23:01 Rasmus Viirre  
  Kiehtova tunnelma tässä.. Möllöttävä kuu..
kuva 24.01.2020 22:00 Eljas Pölhö  
  Seppo: Kuvat ja yo. tekstin toiston voisi laittaa keskustelupuolelle "Sivuraide"-osioon. Silloin halukkaat (varmaan iso joukko...) saisivat nähdä ne.
kuva 24.01.2020 21:33 Matti Melamies  
  Tuo mahdollisen Martinkyläntien takana oleva puusto tuntuisi sopivan niin hyvin muistikuviini. Jos kuva on sieltä, niin se on otettu ennen Myllykivenkujan rakentamista.
Kuvasarja:
Yhdistetyt kuljetukset saatava uudelleen käyttöön
 
24.01.2020 21:29 Matti Melamies  
  Yhdistelmiä ja etenkin perävaunuja kulkee myös laivakuljetuksina ja ne seisovat välillä myös kuorma päällä esim viikonlopun. Noissa Suomen rekkajunissa kulkenut kumipyöräkalusto oli ainakin osittain vanhemmasta päästä ja laakerit saattoivat olla uransa ehtoopuolella maanteillä ajettujen seitsemännumeroisten kilometrisuoritteiden jälkeen. Yksi laakerin vikaantumisen syistä on terävään kuoppaan maantienopeuksilla ajaminen ja sellaista ei tapahdu rautatievaunun kyydissä.
kuva 24.01.2020 21:21 Ilari Kokko  
  Martinkyläntien ja Myllykivenkujan risteys? Itse ajattelin ensin Roihupellon aluetta.
kuva 24.01.2020 21:20 Seppo Rahja  
  Tämä tuli randomina ja mielenkiintoni herätti Kari R:n aloittama keskustelu Marion 7400 kaivureista. Olin opiskeluaikana kesällä -73 töissä Oulujoki Oy:llä Utajärvellä koskenperkauksessa Marionin mukana Sotkajärven alapuolella Hyrkkään liikennepaikan vieressä. Tuo Marion kaivuri oli kyllä ainutlaatuinen kone, pienen kerrostalon kokoinen, paino 600 tn, korkealle puitten yläpuolelle ulottuva puomi, 6 kuution (pojat kyllä puhui 7:stä) laahuskauha, toimi sähköllä ja liikkui omin voimin, ikäänkuin laahasi itseään kyynärpäiden varassa. Purettuna Marion vaati 44 vaunun junan kuten yllä mainittiin.
Marioneita hankittiin USA:sta 3 kpl ja tarinan mukaan eka toimituksen jälkeen lähettäjä otti yhteyttä, että milloin he voisivat tulla kokoamaan sen. Täältä vastattiin, että ei tarvitse tulla, se kaivaa jo.
Pitihän sitä käydä Marionin puikoissakin ja kauhaa yritin hitsata 5 mm ruostumattomalla, mutta ei ne minun hitsaukset pitäneet.
Olis tarjolla muutama skannattu karvainen surkea diakuva, mutta kun aihe ei oikein tänne kuulu, tuo 44 vaunun juna on vähän kehno aasinsilta ja se Hyrkkään liikennepaikka...
kuva 24.01.2020 21:17 Petri Nummijoki  
  27-sarja oli yleisin mutta oli Tampereen varikolla 25-sarjaakin ja niitäkin käytettiin, kuten https://www.vaunut.org/kuva/106380. Joskus näki 26-sarjan vetureitakin, kuten https://www.vaunut.org/kuva/94479. Ne olivat ehkä Hyvinkään konepajalla käyviä tai vuoteen 1984 asti vaihtoehtoisesti juuri valmistuneita vetureita, jotka olivat hetken aikaa Etelä-Suomessa käytössä ennen siirtoa Ouluun. Aikaisemmin 70-luvun puolella 26-sarjaa on käytetty Rantaradalla paljonkin, kun niitäkin oli uutena Tampereen varikolla.
kuva 24.01.2020 21:13 Matti Melamies  
  Martinlaakson voimalaitoksen käytöstä poistetut raiteet ja taustalla Martinkyläntie?
kuva 24.01.2020 21:02 Esa J. Rintamäki  
  Ovatko nämä vaunut niitä, jotka seisoivat Turussa säälle ja ilkivallalle altriina?
kuva 24.01.2020 20:56 Seppo Rahja  
  Tänään 24.1 Oritkarin Yhdistettyjen kuljetusten portti oli tiukasti kiinni ja eilisen lumisateen jälkeen yhden auton jäljet veivät alueelle.
Kuvasarja:
Yhdistetyt kuljetukset saatava uudelleen käyttöön
 
24.01.2020 20:43 Seppo Rahja  
  Kyllä laakerit kestää ainakin Ruotsissa https://vaunut.org/kuva/130752?s=1
kuva 24.01.2020 20:19 Jimi Lappalainen  
  Eivät ole...
kuva 24.01.2020 20:07 Jimi Lappalainen  
  Todella hieno kuva :)
Kuvasarja:
Yhdistetyt kuljetukset saatava uudelleen käyttöön
 
24.01.2020 19:41 Jukka Ahtiainen  
  Hieno esitys Seppo Rahjalta. Kuinkahan laakerit kestävät Keski-Euroopassa?
kuva 24.01.2020 19:33 Tuomo Ala-Keturi  
  Joo en kyllä huolisi tuota pajunsukuista kasvia pihaani, en ainakaan lähelle rakennuksia. Vaikka salavaa voi kasvattaa pensaana, niin sitä joutuu leikkaamaan usein. Ja noin lähellä rakennusta, se pitää seinän laudoituksen ja sokkelin kosteana. Juurista puhumattakaan jotka voivat tukkia rakennuksen salaojat. Ja haravoimistakin riittää ihan kivasti, jos siitä tykkää.
kuva 24.01.2020 17:57 Seppo Rahja  
  Juu tottakai, yritin vain tiivistää sanomaani ja siitähän saa väärän käsityksen mitä tarkoitin. Ei jousituksella ja puskimilla ole mitään tekemistä keskenään. Sinisissä rekkavaunuissa on kierrejouset ja automaattikytkimet sekä ruskeissa lehtijouset ja ruuvikytkimet.
kuva 24.01.2020 17:51 Misa Lammio  
  Täysin poikkeava tilanne. Tuossa on kaksi Sm4:ta nipussa. Muualla ei ollut tilaa.
Kuvasarja:
Yhdistetyt kuljetukset saatava uudelleen käyttöön
 
24.01.2020 17:30 [Tunnus poistettu]  
  2 viikkoa isojen poikien juttujen mukaan saa ajaa mitä tahansa Suomessa sikojen puuttumatta.. 2 autoa vaan hankkii ja PK-seudulla käy vaihtamassa Viron laivalla sillon tällön. Suomalaisella todistuksella saa Virosta myös liikenneluvan ja verot ja vakuutukset on paljon halvempia. Katsastuksetkin menee kun antaa 2 pulloa viinaa. Tätä ne globalistit haluaa ja moni suomalainenkin on jo hakenut vieraat kilvet.
kuva 24.01.2020 17:09 Petri Soronen  
  No jäipä lukematta kuvasarja. Eli on.
kuva 24.01.2020 17:08 Petri Soronen  
  Onko rekkajunat alkaneet kulkemaan uudestaan? T: entinen juna-auto mies.