|
|
29.11.2019 23:51 | Jyrki Längman | ||
| Ensimmäiset lennot ulkona | ||||
|
|
29.11.2019 23:48 | Juhani Pirttilahti | ||
| Museovirasto myöntää kulkuvälineiden avustukset kulkuvälineen tai sen osan konservointiin, restaurointiin tai rekonstruointiin enintään 50% kokonaiskustannuksista. Valtion budjetista tuleva määräraha on ollut viime vuosina 400 000 €. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yksittäinen avustus ei yleensä voi olla yli 40 000 €. Hr11:n omistaja taitaa yhä olla VR, jolloin avustusta ei voi myöntää ellei omistussuhdetta muuteta. Näillä eväillä eteenpäin... | ||||
|
|
29.11.2019 23:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, miltähän asemalta tuo laiturinäyttö on peräisin? | ||||
|
|
29.11.2019 23:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Oletko ostanut dronen? :) | ||||
|
|
29.11.2019 23:20 | Jussi Tepponen | ||
| Hieno ajankuva ajalta, jolloin talvet oli vielä talvia. Hauska myös huomata, että samankaltaisen junan ajaminen vain pari sataa metriä tästä Forssan suuntaan olisi mahdollista myös tulevana talvena! Kuvan saapashousu mies vaikuttaa kovasti junailija Sulo Tuloselta. | ||||
|
|
29.11.2019 23:11 | Eljas Pölhö | ||
| Taitaa ainoat vaihtoehdot olla 680 (säilytetty), 681 (romutettu 1977) ja 684 (romutettu 1977). Kaikki lopettivat ajonsa Iisalmella. Näistä 680 siirrettiin Tekniikan museon pihalle Helsinkiin muistaakseni talvella 1972/73. | ||||
|
|
29.11.2019 22:46 | Raimo Harju | ||
| Omistaja vois jukisesti ilmoittaa, mikäli ei itse katso tarvitsevansa kyseistä esinettä, tai museoitavaksi" varaamaansa" veturia, halukkudestaan joko myydä tai luovuttaa ne sellaiselle taholle, joka olis valmis kunnostamaan ne näyttelykelpoiseen kuntoon. | ||||
|
|
29.11.2019 22:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Entä valtion avun anominen? Turhempiinkin sitä rahaa syydetään (tapaus Baltzar). Kuuluisiko tämä liikenneministerön vaiko opetusministeriön toimialaan? Ilmeisesti pitää toimia rapsakasti, ennen seuraavaa lamakautta... Tuo osakeyhtiökeissi on hankala riitatapauksissa, niin muuten hyvä kuin idea onkin. Vitsi: pyydetään kirkko keräämään kolehtia Pullahurun hyväksi. Vaikka Laihialta varmaan saisi kokoelman nappeja...? |
||||
|
|
29.11.2019 21:46 | Petri Sallinen | ||
| Jos omistaja ei ole innostunut säilyttämään jotain tavaraa, niin sitten vaan osakeyhtiö pystyyn. Sen tavoitteena olisi ostaa kyseinen veturi, hankkia sille suojaisa tila ja rahoittaa sen kunnostus. Osakkeita voitaisiin myydä harrastajille esim. tyyliin 500 euroa kipale ja vähän rahakkaammille 1000 euroa kipale. Joukkorahoituskin voisi olla kokeilemisen arvoinen asia. Lähes kaikki englantilaiset rautatieyhteisöt hyödyntävät näitä malleja ynnä muita kaupallisia toimia. Kaikki eivät halua/osaa/kykene kaapia ruostetta vanhoista raadoista, mutta voisivat osallistua homman rahoittamiseen sympatiasyistä. Samalla nähtäisiin todellinen säilyttämisen motivii, kun joutuisi kaivamaan kuvettaan. Jos esim. VR ei ole kiinnostunut säilyttämään syystä tai toisesta vanhoja raatojaan, niin tästä asiasta mussuttaminen ei liene kovin hedelmällistä. On helppo todeta, että liikeyrityksen ydinliiketoimintaan ei historian säilyttäminen kuuluu — toki se voisi kuulua, mutta tämä taas on yrityksen strateginen valinta. |
||||
|
|
29.11.2019 21:44 | Jukka Ahtiainen | ||
| Ok. Sarjamerkinnässä olen näkevinäni _2 ja nopeutena _5 km/h, numerona _86. Valmistajankilpi tosiaan ei viittaa Schwartzkopffiin. | ||||
|
|
29.11.2019 21:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erkille: aivan ensimmäjseksi pitää järjestää Hr 11:n omistussuhde. Vasta sitten voisi tapahtua jotain... En usko veturin enää maksavan paljoakaan...? Lyön vetoa, että ensin tulee suuri innostus ja monen muun vaiheen jälkeen yleinen lamaannus - valitettavasti siinä käy näin! Hr11 on seissyt ulkona jo vuodesta 1972 eli jo 17 vuotta! Minunkin mielestäni asian pitäisi alkaa jo edetä.... En sitten tiedä rautatiemuseosta, koska siellä on jo HO-pienoismalli Pullahurusta, jossain hyllyssä, kun oikein tarkasti katsoo! |
||||
|
|
29.11.2019 21:15 | Erkki Nuutio | ||
| Hv2 ja ruostejälki ohjaamon kyljessä valmistajakilven paikalla viittaisi Lokomolaiseen. Veturinumeron ruostejäljet viittaavat tosin Schwartzkoppfin tyylisiin numeroihin. Schwartzkoppfin valmistajakilpi on huomattavasti korkeampi kuin Lokomon. Kaikki Schwartzkoppfit menivät ikävä kyllä sulattamoon. Hv2 lokomolainen lienee Höyryveturipuistossa. |
||||
|
|
29.11.2019 19:40 | Hannu Peltola | ||
| Totta, en huomioinut tulolaskelmissa alennettuja lippuhintoja. Tukholman tekniikanmuseo on muuten aivan upea vierailukohde, Pohjoismaiden vastaavista museoista ehdottomasti paras. Museossa on muutamia sellaisia huippukohteita, joita ei ihan lähialueilla voi kokea: - museokaivos (tämä on tietysti vartavasten tehty, mutta autenttisista koneista ja laitteista. Vastaavaa ei minulla tule mieleen kuin Smitsonian Instituutissa Chicagossa) - mahdollisuus nähdä ja olla Cray-supertietokoneen sisällä. Cray oli niin suuri, että sen sisään voi oikeasti mennä. - Ruotsin hienoin pienoisrautatie, Uno Miltonin aivan klassikkomaineen saanut taideteos - mukava läpileikkaus ruotsalaiskodeista tyypillisine irtaimistoineen 1910-luvulta nykypäivään |
||||
|
|
29.11.2019 19:33 | Juhani Pirttilahti | ||
| Aiempien Hr11-selvityksien tuloksetkin kannattaisi julkistaa näitä pyrkimyksiä tukemaan. | ||||
|
|
29.11.2019 19:10 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Kyllä Hannulla on pointtia. Mekanismi on sama kuin Pori Jazzissa, jossa kaiken maailman Stingit mahdollistavat, että me ankeat jatsinkuuntelijat saamme edes jotain. Hoplopit kannattavat paremmin kuin museot, joten hengissä selviävä museo valitsee säpinätien ennemmin tai myöhemmin. Tukholman teknisessä museossa on lisäksi erittäin vahva kytkös kouluihin, ja kävijöistä suurin osa on alaikäisiä. Vuosikatsauksen 2018 mukaan näyttävät lipputulot olevan kylläkin vajaa 23 miljoonaa ruunua, eli 2,3 miljoonaa euroa. Lustossa, josta tämä pohdinta alkoi, on kyllä myös toiminnallisuutta. Mutta koululaismassoja on järkevän matkan päässä vähän, koska sijainti Yleis-Suomi. |
||||
|
|
29.11.2019 18:58 | Erkki Nuutio | ||
| Kiitokset tietäjille mm. arkistostahaun viitteistä ja jälleen kerran syvästä (sanomattomasta) vetoomuksesta Hr11:n säilyttämisen puolesta useilta suuresti arvostetuilta rautatiehistorian tuntijoiltamme. Hr11 -veturisarjan merkitystä teollisuus- ja liikennehistorian kannalta ei voi vähätellä. Ei voi vaikka sotakorvausajan jälkitunnelmissa ostetut moottori-vaihteistot osoittautuivat epäluotettavaksi. Ei voi vaikka moottori-vaihteisto uudistamisensa jälkeen oli jo liian vähätehoinen raskaisiin pikajuniin. Varsin kattava kuvaus veturisarjasta on Timo Lehtosen kirjoitus Hr11 -veturin tekniikka, Resiina 4/1992 s. 12-19. Voimakas vetoomus on saada vuosikymmeniä ulkona säilytetty ainokainen siirretyksi kuivaan hallitilaan, jotta ruostumisvaurioiden laajuus ja korjaustarpeen laajuus voidaan teräskorikorjausten osaajien toimesta arvioida. Tavoitteena olisi tällöin lähinnä ulkonäkökorjaus näyttelyesineeksi, sulkematta pois myöhemmän laajemman korjauksen mahdollisuutta. Jotta asia lähtisi vihdoinkin liikkeelle, ehdotan esityksen tekemistä ensi vaiheessa SRHS:lle. SRHS voisi organisoida veturisarjaa koskevan arkistoaineiston yhteenkeräämisen tukemaan tavoiteltua kunnostusta ja olemaan tarvittavana lähtöaineistona mm. korjauksia koskevissa tarjouspyynnöissä. SRHS voisi sen ohella pyrkiä saamaan perustetuksi korjausta arvioivan ja johtavan toimintakykyisen työryhmän. Siinä voisi olla muutama SRHS:n asiantuntijaedustaja, teräskorikorjausten käytännön tuntija, Rautatiemuseon edustaja sekä ministeriön (millä nimellä tämä taho tänään kulkeekaan) ja Museoviraston edustaja. Kukapa tällaisen esitysluonnoksen SRHS:lle laatisi, ja kuka sitä haluaisi kommentoida ja kenties vihjaista tiedossaan olevista halukkaista asiantuntijoista mainittuihin tehtäviin? Jos joku ON asiantuntija itse ja halukaskin, voi siitäkin kertoa. Jos joku haluaa laatia esitysluonnoksen, se olisi mainiota. Itse ole vain viimeinen oljenkorsi, jos halukkaita ei löydy. |
||||
|
|
29.11.2019 18:43 | Jukka Ahtiainen | ||
| Rautatien tuoksua. | ||||
|
|
29.11.2019 18:08 | Erkki Nuutio | ||
| Kysykää omistajalta olisiko käyttöä ilmastointilaittein varustetulle menevännäköiselle raide-taukotuvalle. Pienen, vaikkapa sähkövedon akuilla voisi siihen laittaa, jos ei ole itseliikkuva ennestään. Turhat raiteenmittauskamat voi viedä raiteenmittausmuseoon tai myydä Pohjois-Koreaan. |
||||
|
|
29.11.2019 18:07 | Raimo Harju | ||
| Nyt taas kerran on selvästi tullut osoitettua, ettei Hr11 veturin kunnostuksen esteenä ole mitään muuta kuin omistajatahon haluttomuus, tai välinpitämättömyys tämän harvinaisuuden säilyttämisen merkityksestä Suomen rautatieliikenteen museoinnin kannalta. | ||||
|
|
29.11.2019 18:03 | |||
| Kiva talvinen kuva! | ||||
|
|
29.11.2019 17:16 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Jorma, mistä tämä tieto? Mielenkiintoista, mikäli näin on, sillä sekä romuttamo, että NRC-group ovat ilmoittaneet sen kuuluvan NRC:lle. Tänään muuten tuli todistus siitä, että Suomessa on vähintään yksi taho, jota sen säilytys kiinnostaa, mutta ei nyt vielä juhlita. Palataan asiaan, kun varmaa tietoa on ;) | ||||
|
|
29.11.2019 16:35 | Jorma Toivonen | ||
| Tämän hetkinen omistaja Sweco. | ||||
|
Kuvasarja: What if |
29.11.2019 15:51 | Kari Suominen | ||
| Caledonian sininen lisätty (yo keskusteluun viitaten). | ||||
|
|
29.11.2019 13:16 | Hannu Peltola | ||
| Petrillä on vähän erikoinen kommentti säpinäpuistoista. Onneksi Suomessa Tekniikan museo on ymmärtänyt olla muuttumatta "säpinäpuistoksi" ja siellä kävi 2018 yhteensä 40 451 vakavasti aiheesta kiinnostunutta. Lahden toisella puolella säpinäpuistoksi muutetussa Tekniska Museetissa kävi vuonna 2018 yhteensä 323 399 vierailijaa, mikä vastaisi väkimäärään suhteutettuna reilua 150 000 vierailijaa Suomessa. Jotenkin olin kuvitellut museoiden olevan ihmisiä varten ja sen olevan hyvä asia, jos museo pystyy houkuttelemaan enemmän vierailijoita! Samalla museo saa yleistä näkyvyyttä ja luulisi niillä lipputuloillakin olevan jotain vaikutusta museon toimintaan. Säpinäpuistoksi muutetulla Tekniska Museetilla lipun hinta on 150 SEK:ä eli noin 15 €, kun aiheeseen vakavasti suhtautuvilta peritään Tekniikan museossa 8 €. Lipputuloissa ero on 4,85 M€ Tekniska Museetilla vs. 323 608 € Tekniikan museolla! (ja totta kai on selvää, että suuremmilla taloudellisilla resursseilla museota voidaan kehittää entistä paremmin asiakkaita palvelevaksi) |
||||
|
|
29.11.2019 11:42 | Jouni Hytönen | ||
| Onneksi en ole kasvanut niin aikuiseksi, että jostain Muumimaailmasta tai Tykkimäen huvipuistosta tms. olisi kiire pois. Vierailun peruskaava on seuraava: kohteeseen mielellään silloin kun se aukeaa ja poislähtöä suunnitellaan sulkemisajan tienoilla. :) Kuusi tuntia on ihan hyvä aika kohteessa. Vähän kuin savusauna, johon on syytä varata aikaa kolmen tunnin perusaikayksiköissä, ei sieltäkään lähdetä vartissa ulos. Tai jos joku lähtee, niin se on hänen tapansa toimia. :) | ||||
|
|
29.11.2019 11:40 | Kari Suominen | ||
| Olisikohan tämä päivystävää säiliöautoa kuljettavalle sosiaaliseksi tilaksi paikalle tuotu. Näissä on pienen oleskelutilan lisäksi muusta tilasta eristetyssä erillisessä tilassa kuivakäymäläkin, minkä tarjoama mahdollisuus tarpeiden tekoon on varmasti on tervetullut päivystyksessä. Tällaiset poikkeusjärjestelyistä kertovat kuvasarjat ovat mielenkiintoisia. Kiitokset Jormalle taltioinnista. |
||||
|
|
29.11.2019 10:55 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Omistaja on tällä hetkellä NRC. | ||||
|
|
29.11.2019 10:50 | Mikko Herpman | ||
| Onkohan tämän omistaja VR, NRC vaiko vielä jokin kolmas osapuoli? | ||||
|
|
29.11.2019 10:39 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Sekä romuttamolla, että NRC-groupilla olisi vielä halua tuon museoimiseen, mutta sille tarvittaisiin ottaja. Aika vaan alkaa käydä vähiin. Vaikea kuvitella, ettei millään taholla Suomessa olisi kiinnostusta tuon säilyttämiseen. | ||||
|
|
29.11.2019 10:35 | |||
| Niila - suhtautuivat ilmeisesti myötämielisesti kuvaajaan nuo naapurin maastopukuiset - en olisi luullutkaan? | ||||
|
|
29.11.2019 00:21 | Jorma Toivonen | ||
| Joen etelärantaa käytetään maa-aneiston varasto-alueena, josta mm. soraa kuljetetaan (traktori + peräkärry) uusittavien laitureiden täyteaineeksi. | ||||
|
|
28.11.2019 23:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuo saapashousut ovat hyvät hernevarkaissa...! T. nimimerkki "kerran käyttänyt". | ||||
|
|
28.11.2019 23:20 | Heikki Kannosto | ||
| Jo 1990-luvulla ihmettelin Ähtärin eläinpuistossa joka kesä miten moni näytti ravaavan koko puiston varttitunnissa läpi. Keljuinta oli miten kiire monilla aikuisilla oli vaikka lapset olisivat halunneet jäädä ihailemaan jotakin lajia edes muutamaksi minuutiksi. Voi tietysti olla että olen jotenkin omituinen kun jo vahvasti alaikäisenäkin viihdyin Kansallis- tai Eläinmuseossa helposti pari kolme tuntia. Ähtärin sudet oppivat tuntemaan minut niin hyvin että kaksi laukkasi paikalle häntää heiluttaen ja haukahdellen kun huikkasin että tulkaapa tervehtimään. Mutta se on jo toinen juttu. (Pitäisi saada susienkin kuvia skannatuksi ja Facebookiin ennen kuin ehtii kuolla sukupuuttoon.) |
||||
|
|
28.11.2019 22:51 | Aapo Niemelä | ||
| Huhua on tosiaan kuulunut, että olisi Nokelaan viety. Kai se korjaukseen meni, mutta eihän sitä ihan varmaksi voi sanoa. | ||||
|
|
28.11.2019 22:35 | Kari Ranta-Ojala | ||
| lähteeks reeveri viimeiselle matkalle? | ||||
|
|
28.11.2019 22:32 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Tässä valaistuksessa erottuvat myös valutekniset yksityiskohdat erinomaisesti. #hienokuva! | ||||
|
|
28.11.2019 21:57 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Yleis-Suomen näivettyminen näkyy Luston kaltaisilla sijainneilla olevien kohteiden kävijämäärissä. Jos kohde on "syrjässä", sen pitää olla joku Tuurin kaltainen hämmentävä jenkkilä, tai sitten (ohi menevän) massahypetyksen kohde, kuten pandat. On syytä epäillä myös, että ihmisten muuttuminen lyhytjänteisiksi syö Luston tapaisia substanssipaikkoja. Miksi maksaa pääsylippu noin suureen ja hyvin tehtyyn paikkaan, jos ei kuitenkaan viitsi keskittyä, ja taskussa kuumottavan lasilevyn nyplääminen kiinnostaa missä tahansa tilanteessa enemmän kuin se hetki, jossa on. Osa museoista on jo reagoinut, ja säätänyt itseään säpinäpuistoiksi. Taannoin oli harkinnassa käydä Tukholman tekniikan museossa, mutta vilkaisu sen nettisivuille viesti, että vakavasti aiheesta kiinnostuneita ei enää kaivata paikalle. Onneksi miellyttävä ja tapahtumaköyhä Bergianska trädgården täytti ja ylitti odotukset. |
||||
|
|
28.11.2019 21:36 | Rasmus Viirre | ||
| Minäpä se :D | ||||
|
|
28.11.2019 21:35 | Maria Akolahti | ||
| Kiitos. Muokattu. :) | ||||
|
|
28.11.2019 21:03 | Aapo Niemelä | ||
| Kuvan tietoihin voisi laittaa Dv12 2551. | ||||
|
|
28.11.2019 20:46 | Konsta Alasimi | ||
| Joo sähän taisit olla tällä kyseisellä Lättähattu-reissulla kans. | ||||
|
|
28.11.2019 20:29 | Rasmus Viirre | ||
| Niin eli tämä joutui vaihtotöissä jonkinlaiseen törmäykseen ja vietiin Ouluun? Mihinköhän törmäsi ja kuinka pahasti voi vahingoittua kun heti pistetään lavettiin? | ||||
|
|
28.11.2019 20:25 | Rasmus Viirre | ||
| Aika hyvä sanon minä. Itselläni löytyy melkein täysin samanlainen kuva tuosta.. | ||||
|
|
28.11.2019 20:12 | Eljas Pölhö | ||
| Kansallisarkiston tähän liittyvät VR:n arkistot ovat nykyään Mikkelin maakunta-arkistossa https://arkisto.fi/fi/info/aukioloajat Sopivia mappeja ovat ESIMERKIKSI: Rautatiehallitus. Koneosasto. Koneosaston III arkisto/Koneteknillisen toimiston arkisto (jompi kumpi, muistiinpanoni tältä osin vähän tulkinnanvarainen; näkyy kyllä arkistohaussa kumpi) Hb: 1 Liikkuva kalusto 1913-1956 Hb:1 - Hb:6 ja Hb:8-9 höyryveturisarjat Hb: 7.1 Vetovoima-asioita 1944-1967 Hb: 7.2 Vetovoima-asioita 1948-1954 Hb: 7.3 Vetovoima-asioita 1955-1958 Hb:10.1-10.6 moottorikaluston hankintoja, ehkä paras 10.3 Ha: 5.1 Moottorivaunujen hankintasopimuksia 1949... Fb: 4 Yleisten asioiden kirjeistö 1951-52 ... Fb: 16 Yleisten asioiden kirjeistö 1960 (jatkuu aina 41 asti = 1971) Mappien tilaaminen Helsinkiin maksaa noin 40-50€ kerta (pari mappia kerrallaan tilattaessa). Näistä löytyvät kaikki Dm3-4 ja Dhm1/Hr11 hankintasopimukset, valmistuksen seuranta, vastaanottokoeajot, muutostyöt ja varikonpäälliköiden kommentteja. Siellä oli liitteinä myös piirustuksia, osa niin isoja, etten viitsinyt kuvata. Moottorivaunujen tulon myötä päätettiin muuttaa iso joukko puuvaunuja rullalaakereille ja varustaa sähkövaloin sekä johdottaa merkinantokelloa varten 1952-53. Näistä on sarja- ja numerokohtaiset listat, joista näkyy koko henkilövaunukannan silloinen tilanne. |
||||
|
|
28.11.2019 18:13 | Tauno Hermola | ||
| Sellaiset Valtionrautateiden arkistot, joista Hr11:sta jotain voisi löytyä, lienevät kaikki Kansallisarkistossa, tuskin VR:llä enää mitään on missään. Tiedon löytäminen Kansallisarkistosta taitaa olla suurin ongelma. Mutta tuskin autopeltiseppä (vai pitäisikö sanoa junapeltiseppä) mitään piirustuksia tarvitsee; tekniikan osalta tietoa varmaan enemmän tarvitaan ja sitä lienee paremmin tallessakin, koska sitä on veturien huolloissa tarvittu. | ||||
|
|
28.11.2019 17:50 | Juhani Pirttilahti | ||
| Päivän naurut :-) | ||||
|
|
28.11.2019 17:25 | Petri Sallinen | ||
| Hyvä! Tämän keskustelun seurauksena on ainakin tiedossa kaksi osoitetta, josta voi löytää piirustuksia. Aluksi ne plakkariin, jonka jälkeen voidaan tsekata saalis: mitä tarvitaan lisää ja onko jotain saatavilla vielä jostakin. Jos jatkotoimet eivät johda mihinkään, niin sitten ei voi mitään :( | ||||
|
|
28.11.2019 17:22 | Heikki Kannosto | ||
| Tuosta olisi tullut hyvä sattuma tunnettuun "Tuusulanjärven kalakeittoon". http://static.naamapalmu.com/files/yy/big/62mofz6t.jpg |
||||
|
|
28.11.2019 16:36 | Keijo Honkanen | ||
| http://ita-savo.fi/uutiset/lahella/aa94df8c-3e26-4c31-9678-8417a09e15e6 | ||||
|
|
28.11.2019 16:24 | Jyrki Längman | ||
| Teppo osui riittävän lähelle | ||||
|
|
28.11.2019 15:41 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| "Se tuli nyt lähtö." | ||||