Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 31.08.2019 10:45 Hannu Peltola  
  Yllättävän paljon nostalgialiikenteessä näkyi kesällä Mk. 1:ä. Ilmeisesti luvan saanti ei kuitenkaan ole mahdotonta?
kuva 31.08.2019 10:43 Hannu Peltola  
  Nyt kesällä kuulin ensimmäistä kertaa 37:n työn tuohussa. Äänet ovat aivan mahtavat! Norwich vaikuttaa olevan oikein perinteinen brittiläinen asema.
kuva 31.08.2019 06:23 Jimi Lappalainen  
  Kiitos ^^
kuva 31.08.2019 01:11 Juhani Pirttilahti  
  Onpas hieno kuva! :)
kuva 31.08.2019 00:07 Juhani Pirttilahti  
  Mk. 1 on muuten rakenteellisten heikkouksien takia sallittu matkustajaliikenteessä vain ORR:n poikkeusluvalla.
kuva 30.08.2019 23:44 Hannu Peltola  
  Käy Juhani katsomassa jossain sopivassa vaiheessa! Tämä(kin) on upea museorautatie, vaikka onkin kuvaamisen kannalta hankala.
kuva 30.08.2019 23:40 Juhani Pirttilahti  
  Joo. Tämä jäi minulta täysin näkemättä, koska matkustan yleensä tylsästi marraskuun harmaudessa, jolloin mitään mielenkiintoista ei tapahdu.
kuva 30.08.2019 23:09 Hannu Peltola  
  Kuvan veturi on vanha London, Midland and Scottish Railwayn Ivatt Class 2 2-6-0 eli myöhemmin British Railwaysillä luokkana 2MT tunnettu sarja. Tämän sarjan vetureita valmistui 128 kappaletta vuosina 1946-1953. Näistä peräti seitsemän on säästynyt jälkipolville. Kuvan veturi E. V. Cooper on valmistunut joulukuussa 1952 Swindonin tehtailla. Lisätietoa voi katsoa Wikistä: https://en.wikipedia.org/wiki/LMS_Ivatt_Class_2_2-6-0
kuva 30.08.2019 23:02 Hannu Peltola  
  Kuvassa on British Railwaysin Mk. 1 -vaunusarjan vaunuja. Ensimmäiset valmistuivat 1951 ja nämä Strathspeyllä käytössä olevat aivan 1950-luvun lopulla. Tämä voisi oikein hyvin olla liityntäliikennettä Tylypahkan pikajuniin. Harry Potter -elokuvien kuvauksissa käytettiin juuri tämän kaltaisia Mk. 1 -vaunuja, tosin toiselta nostalgiaoperaattorilta.
kuva 30.08.2019 22:14 Vesa Höijer  
  "Jos teille ei annettu lippua, soittakaa tähän numeroon."

Niinkö siinä lukee?
Kuvasarja:
Strathspey Railway – hieno museoitu päärata Ylämailla
 
30.08.2019 21:01 Hannu Peltola  
  Strathspey Railwayllä on aikaisemmin vieraillut mm. Nalle: https://vaunut.org/kuvat/?u=861&paik=aviemore Tuollon ajossa näkyi olleen LMS:n 2MT-tyypin 2-6-0 nro 46512.
kuva 30.08.2019 11:00 Pasi Seppälä  
  Aikamoisessa metsäkanjonissa juna kulkee. Silti massiivinen vaunuletka näkyy kuvasta hyvin. Aavistuksen tuo loviisabaanan mieleen, juna ainakin natsaisi täysin.
kuva 30.08.2019 07:42 Kurt Ristniemi  
  ... ja Läntisen Viertotien nimi oli Turuntie.

Mutta itse asiassa Mannerheimintien nimi ei milloinkaan ole ollut Heikinkatu. Vain Erottaja-Kansallismuseo -välisen kadun nimi oli Heikinkatu vuodesta 1928 vuoteen 1942.

Kuvan ottamisen aikana kuvassa näkyvien teiden nimet olivat Henrikin Esplanadi ja (läntinen) Viertotie, jotka vuodesta 1942 lähtien on tunnettu nimellä Mannerheimintie. Niinkuin kuvatekstissä mainitaan.

Teillä on eri aikoina ollut erilaisia nimiä, joiden luettelemisella ei olisi ollut kuvan kannalta merkitystä.
Näin kertoo 'Helsingin kadunnimet', 1970:

Nykyisen Mannerheimintien tienoille hahmottui jo 1600-luvulla Vironniemen Helsinkiin lännestä johtava maantie, josta käytettiin nimityksiä Landsvägen till Åbo (maantie Turkuun) tai Landsvägen till tai från Esbo (maantie Espooseen tai Espoosta) ja 1700-luvulla myös Tölövägen (Töölön tie).

Asemakaavassa 1812 oli nykyisen Erottajan ja Postitalon väli jo merkitty kaduksi ja sen nimeksi vahvistettiin 1836 Henriks Gatan ministerivaltiosihteeri kreivi Robert Henrik Rehbinderin (1777-1841) mukaan.
Kartassa 1838 tämä katu oli levitetty esplanadiksi, jonka niminä olivat Wästra ja Östra Henrics Gatan ja niiden suomenkielisinä vastineina Henrikin Läntiskatu ja Henrikin Itäkatu.
Myös nimeä Henriks Esplanaden (Henrikin Esplanadi) käytettiin 1800-luvun lopulla.
Länsi- ja Itä-Henrikinkatu - Västra ja Östra Henriksgatan vahvistettiin 1909 ja samalla niiden välisen puiston nimeksi tuli Henrikin puistikko - Henriksallén.
1928 nimet vahvistettiin asuihin Heikinkatu - Henriksgatan ja Heikinpuisto - Henriksallén ja Heikinkatu ulotettiin samalla luoteissuunnassa Kansallismuseolle saakka.

Nykyisen Mannerheimintien osuus Kansallismuseolta luoteeseen rakennettiin 1850-luvulla länteen johtavaksi viertotieksi (nykyinen Hämeentie vastaavasti viertotieksi itäänpäin).
Se sai 1860-luvulla nimekseen Vestra Chausséen; tätä ennen käytettiin nimitystä Tölö-vägen.
Karttaliitteessä 1866 nimen suomenkielisenä vastineena oli Wiertotie.
1909 vahvistettiin nimet Läntinen Viertotie - Västra Chausséen.
1928 väylän nimeksi vahvistettiin Turuntie - Åbovägen.

1942 yhdistettiin sekä Heikinkatu että Turuntie yhdennimiseksi Mannerheimintieksi, joka samalla ulotettiin Ruskeasuolle asti. Tällöin Heikinpuisto hävisi asemakaavasta. Mannerheimintiestä tuli Mannerheimintie 4.6.1942 Suomen marsalkan, vapaaherra Carl Gustaf Mannerheimin 75-vuotispäivän juhlallisuuksien yhteydessä.
kuva 29.08.2019 22:09 Tuomo Ala-Keturi  
  Näyttävät nyt ainakin puhtaammilta ihan kattoa myöden, kuin mitä olivat silloin Kouvolan aikoina.
kuva 29.08.2019 21:17 Toni Puolatie  
  Tuli viesti tuplana, tämän saa poistaa kuka ikinä osaakaan. Tai saa jättää. Tai.. Miten haluaa... :)
kuva 29.08.2019 21:17 Toni Puolatie  
  2749 oli vielä Maanantaina Heinolan kierroksella Lahesta, aisaparina toinen entinen Kouvolan kone 2743. Jotenkin oikein positiivisesti hämmästyin kun satuin ihan puolivahingossa olemaan paikalla kuvauslaitteet valmiina.
kuva 29.08.2019 20:27 Petri Sallinen  
  Mannerheimintie tosin oli vuoteen 1942 asti Heikinkatu :)
kuva 29.08.2019 17:48 Jimi Lappalainen  
  Tätä raidetta on tullut liikennöityä resiinalla :)
kuva 29.08.2019 17:46 Jimi Lappalainen  
  Tm 2/2 -sarjaa on myös muunlaisia pienvetureita, kuten tämä kotoista Otsoa muistuttava Schöma: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/3e/RhB_Tm_2-2_Nr._115_in_Ilanz-Glion.jpg
kuva 29.08.2019 17:44 Jimi Lappalainen  
  Tämän mallin Tm 2/2 -vetureita on 11 kappaletta, numerot 15–26; lisäinfoa täällä: https://modellbahnen.cadosch.org/cms/gartenbahn/vorbild-rhb/102
kuva 29.08.2019 17:33 Kaj Kaloinen  
  Juuri tätä radanpätkää tuli mittailtua vuosi sitten kesällä ja tuolloin mietin, että onkohan tällä enää mitään käyttöä tai mihinkä tuota käytetään jos käytetään.
kuva 29.08.2019 16:50 Jimi Lappalainen  
  Mitä vaunuja nuo ovat?
kuva 29.08.2019 07:55 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Vaneritehdas suljettiin 1990. Ko. tasoristeys ja vielä käytössä oleva tehdas vilahtaa videon alussa: https://www.youtube.com/watch?v=H3Sfb-hjd1Q
kuva 29.08.2019 07:23 Kurt Ristniemi  
  Olen lukemattomat kerrat tutkaillut tätäkin aluetta lukuisista kartoista ajalta niin ennen satamaradan rakentamista kuin sen jälkeenkin, enkä koskaan ole tullut selkeästi tajunneeksi, että Läntinen Viertotie (Turun tie - Mannerheimintie) kulki alunperin ratapihan tasossa eikä nykyisen ns. Ylä-Mannerheimintien tasossa. - Tai pikemminkin niin päin, että en ole selkeästi tajunnut, että ns. Ylä-Mannerheimintie rakennettiin vasta satamaradan rakentamisen yhteydessä, ja todella huomattavasti korkeammalle kuin vanha tie.

Tässä kuvassa Hakasalmen huvila onkin nykyihmisen silmään oudon korkealla. Tätäkään en ole koskaan ennen tajunnut, kun oma kokemus on vain nykyiseltä runsaasti korotetulta Mannerheimintieltä.

Tämän kuvan löytyminen oli onnellinen sattuma: Etsin Helsinki-kirjoista aivan muuta tietoa.
kuva 28.08.2019 22:58 Roope Prusila  
  Henrik: samaa minäkin katselin nopeuskäyrästä, että Hki - Tpe hyvin yli 160 vauhti, Parkanon rata hups vaan koko ajan 200km/h ja vasta Sk jälkeen max 160.
kuva 28.08.2019 20:39 Jaakko Kyyrönen  
  Milloinkahan kulki viimeinen juna tuossa tehtaan raiteella? Tasoristeys Leväsentiellä taisi olla vielä jonkun aikaa tehtaan lopetuksen jälkeen.
kuva 28.08.2019 18:01 Hannu Peltola  
  Tässä kuvassa ei jää epäselväksi, minkä rautatieyhtiön alueella ollaan! Great Western Railway aloitti toimintansa 1833 ja ensimmäinen juna liikkui 1838. Yhtiö oli kuuluisa mm. leveästä rataverkostaan, yhtiö rakensi alkuaikoina 2134 mm raideleveyden rataverkkoa, jota levitettiin vielä 6 mm:llä 2140 mm leveyteen. Viimeinen leveäraidejuna liikkui 1892 ja sen jälkeen yhtiö operoi normaaliraideleveydellä olevaa rataverkkoa. Yhtiön rataverkko oli 1920-luvulla laajimmillaan yli 6100 kilometrin mittainen erityisesti Lontoosta länteen ja Walesiin. GWR oli harvinainen yhtiö, että se säilyi ennallaan vuoden 1923 järjestelyissä ja yhtiön historia jatkuikin aina valtiollistamiseen vuoteen 1947 saakka.
kuva 28.08.2019 17:54 Henrik Hietala  
  Hetkinen, onkos tässä unohtunut peräkkäisten virroittimien Sn 160 :D
kuva 28.08.2019 17:50 Riku Outinen  
  Höpöhöpö, tuonne on tullut vielä tälläkin vuosituhannella useita junallisia. :) Tuolloin 90-luvun alussa ollut vielä varmasti suht yleinen tapahtuma.
kuva 28.08.2019 16:38 Aapo Niemelä  
  Vetureiden numeroiksi voi laittaa 3234 ja 3212.
kuva 28.08.2019 16:24 Teemu Tuomisto  
  Heh, itse hyppäsin kyseiseen junaan Seinäjoelta matkalla Ouluun.
kuva 28.08.2019 12:12 Timo Salminen  
  Hyvinkin Museovirasto on voinut sanoa tuosta jotakin, varsinainen asemarakennushan on suojeltu.
kuva 28.08.2019 09:53 Jouni Hytönen  
  Jos tilanne on todella se, miten Teppo kuvaa eli liikenne on tässä kuvanottohetkellä ollut jo poikki jonkin aikaa, eikä laiturille pääsyä ole suljettu JA näyttötaulu todella näyttää junien lähtöaikoja vailla yhteyttä reaalitilanteeseen, ei tilanteen hoito ole ollut aivan onnistunut.
kuva 28.08.2019 09:49 Jouni Hytönen  
  Kouvolassahan vanhat betoniset laiturikatokset uusittiin samanlaisiksi betonisiksi katoksiksi kuin ne olivat ennenkin olleet.
kuva 28.08.2019 09:09 Raimo Harju  
  Onkohan kukaan laskenu, kuinka monta tonnia ratakiskoa on hylätyillä rataosilla.
kuva 28.08.2019 00:15 Jorma Toivonen  
  Sattumalta sain kuulla, että Museovirasto (?) halusi säilyttää vanhat tukipilarit ennallaan.
kuva 28.08.2019 00:04 Petri P. Pentikäinen  
  Entä miten onnistuneeksi voi arvioida kuvassa olevan näytön informaatiota? Kaksi ensimmäistä riviä esittävät arkisesti saapumisaikoja junille, joita ei koskaan ole tulossa. Kursiivilla vaeltaa alareunassa sellainen pikkuseikka, että asema on suljettu, eikä yllämainittuja junia tule.
Kuvasarja:
Liikennettä Norra Stambananilla
 
27.08.2019 22:28 Miro Hagelberg  
  Kiitos! Perhe omistaa mökin näiltä seuduilta, siten tulee käytyä useamman kerran vuodessa Ruotsissa. Etenkin tavaraliikenne on todella monipuolista, kun on mahdollisuus nähdä kalustoa Vectronista NOHABiin. Ljusdalista Ångeen päin mentäessä löytyy myös todella hienoja kuvauspaikkoja.
kuva 27.08.2019 22:10 Jorma Kattelus  
  Hassua kun tuolla on vielä kiskoja jotka kuuluivat vanhan vaneritehtaan rataan. On noita tosin ympäri suomea. Luulisi olevan kannattavaa myydä pois romumetallina. Taitaa hinta olla 120€/tn
kuva 27.08.2019 22:08 Jouni Hytönen  
  No sitäpä yksityiskohtaa en kyllä muistanut. :)
kuva 27.08.2019 21:24 Tuomas Pätäri  
  No oli kulun seuraaminen tällä menomatkallakin sikäli mahdotonta, että Julian nopeustieto näytti aina joko 0 tai 220 km/t. Julian
kartastakaan ei ollut apua, kun se paikansi tämän jonnekin Turun ja Naantalin välille :)
kuva 27.08.2019 20:41 Aapo Niemelä  
  Kyllä ne on, mutta jos katsot keskimmäisen veturin nokkaa, siellä näkyy kermaraita valkoisen tilalla. 2539:n keulapala on lainattua tavaraa. https://vaunut.org/kuva/108763?tag0=1%7CDv12%7C2539
Kuvasarja:
Liikennettä Norra Stambananilla
 
27.08.2019 19:13 Hannu Peltola  
  Mukavia kuvia! Bollnäsin ympäristö on hyvä kohde junakuvauksiin, liikenne on todella vilkasta ja monipuolista. Teitkö alueelle päivämatkan Arlandasta?
kuva 27.08.2019 19:04 Hannu Peltola  
  Tässähän on perinteinen stålpendeln!
kuva 27.08.2019 17:58 Esa J. Rintamäki  
  Rc2:na veturi valmistui vuonna 1975. Valmistusnumerosoppaa seuraavaksi: ASEA 1761, Hägglund & Söner 1053 ja NOHAB 2906. Tekniset tiedot täsmäävät Rc4:n kanssa, suurin akselipaino on 19,2 tonnia. Lähde: SLM 1982.
kuva 27.08.2019 17:48 Esa J. Rintamäki  
  Veturi 1290 on valmistunut vuonna 1980, valmistusnumerot: ASEA 1876 ja NOHAB 3060.

Teknisiä tietoja: aks.järj. Bo'Bo', teho 4 x 900 = 3600 kW, moottorityyppi ASEA LJH108, säätöjärjestelmä matalajännite, tehonsäätö on portaaton. Voimansiirto onttoakseli. Pituus puskimineen 15 520 mm. Pyörästön mitat: pituus 2 700 + 7 700 mm ja vetopyörän halk. 1 300 mm. Kitkapaino 78,0 tonnia ja max akselipaino 19,5 tonnia. Vetovoima liikkeellelähdettäessä 275 kN. Sn 135 km/h.

Ilmoitettu teho on tuntiteho 76 km/h nopeudella. Veturissa on levyjarrut. Tiedot kirjasta Svenska Lok och Motorvagnar 1982.
kuva 27.08.2019 14:03 Jouni Hytönen  
  Missä 2700-sarjaa? Eivätkös nuo ole kaikki 25-sarjaisia?
kuva 27.08.2019 07:40 Aapo Niemelä  
  Hyvä kuva, mahdutettu mukaan myös 2700-sarjaa.
kuva 27.08.2019 07:29 Esko Ampio  
  Vanhimman Sisu-Tka;n hytti oli oli pyöreäkulmainen. Ja vielä seuraavankin, 2-hengen ohjaamollisen. Ok-vaunuja varmaankin hyödynnetty eri tarkoituksiin, kuten tässä. Myös Orton:n liitevaunuina, eri nostureissa OK:t eri tavoin "järsittyinä". Sellaista alan kohta tehdä, Ortonia varten. Tai eihän ne enää Ok:ta olleet, Lv-Rto 95, tai -96. Näistä löysín kuvia.
kuva 26.08.2019 23:44 Teemu Sirkiä  
  Ehkäpä tässäkään ei nyt ole sen kummempia kuin huono GPS-signaali, mikä aiheuttaa lopputuloksena ihan puppua. Ja sieltähän sen käyrän saa junan numerolla edelleen näkyviin.
kuva 26.08.2019 23:34 Jorma Toivonen  
  Mitäköhän "atomihiiltä" Ukko-Pekka sai paluumatkalle pesäänsä, koska "julian nopeuskäyrän" mukaan vauhtia oli melko tasaisesti 200km/h ("nopeustieto perustuu kuljettajan päätelaitteen GPS-paikannukseen"). Tekninen vika, vaiko keksitty keino hämätä nopeustietoa, ettei mahdolliset seuraajat pysty saamaan oikeaa tietoa? Valitettavasti nopeuskäyrät eivät näköjään jää "julian muistiin".
Sortuneesta ladosta saisi varmaan hyvää poltto-ainetta tulipesään?