|
|
07.11.2018 16:28 | Jouni Hytönen | ||
| Tästä pystyisi jo ehkä haarukoimaan sopivia kuvauspäiviä toukokuulta 1988. | ||||
|
|
07.11.2018 16:26 | Jouni Hytönen | ||
| Juna vaikuttaisi perätulpan sijainnista päätellen olevan H 905 Haapamäeltä Jyväskylään. | ||||
|
|
07.11.2018 16:01 | Jimi Aalto | ||
| Näitä ei otettu liikenteestä, koska ei ollut korvaavaa kalustoa. | ||||
|
|
07.11.2018 15:50 | Juha Kutvonen | ||
| Tuntomerkit (punaiset kiskoaurat, keulan alareunan naarmut ja ajovaloumpioiden tiivisterenkaiden värit) viittaisivat vaunuun 4100. | ||||
|
|
07.11.2018 15:48 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Raimo, jos näkemäsi kuvaaja oli nuori, tyylikäs ja ryhdikäs, niin ilmeisesti se olin minä tai ehkäpä, en sittenkään se ollut minä, vaan vallan, joku muu kuvaaja ::) ::) | ||||
|
Kuvasarja: Vertailua |
07.11.2018 15:27 | Juha Kutvonen | ||
| Harmillisesti ovat näiden vertailukuvien verrokit kadonneet arkistosta... | ||||
|
|
07.11.2018 15:16 | Jimi Aalto | ||
| Lättä ei voi olla 4169, koska se tuhoutui törmättyään Korialla kiitojunaan 16.3.1965. | ||||
|
|
07.11.2018 12:50 | Pasi Seljas | ||
| Kappas RMG. Muita kiskokulkuneuvoja on hankala erottaa. Tässä ei liene varastointi pääasia kun on noinkin matalan näköinen kone. Erikoinen rakenne kun pääkannatin on ristikkorakenteinen ja pudotettu poikkipalkkien alle vielä. Tällä varmaan saavutetaan kevyempi kone vaikka taitaa olla cantileverit molemmissa päissä. Luultavasti tehokas laite junien purkamiseen ja kuormaamiseen. | ||||
|
|
07.11.2018 12:48 | Perttu Karttunen | ||
| Valoyksiköt sentään huputettu. | ||||
|
|
07.11.2018 09:32 | Juha Kutvonen | ||
| Voisi hyvinkin olla Kymin asemalle kallellaan. | ||||
|
|
07.11.2018 09:22 | Jimi Aalto | ||
| 175/186 ajetaan hyvin usein vararungolla. Ei ole omilla Tampereen reissuilla kuitenkaan koskaan sattunut vararunkoa kohdille. | ||||
|
|
07.11.2018 08:55 | Antti-Matti Hartikainen | ||
| Ei Kotus erehtynyt ole. Nurmeksen Pitkämäki taipuu myös adjektiivin osalta, kuten toki monen muunkin suomalaisen paikkakunnan kohdalla tilanne on, vaikka Kotuksen hakemistosta on nähtävissä, että kaikissa Pitkämäki -nimisissä paikoissa tilanne ei ole sama. Kun tapana on kuitenkin noudattaa paikkakunnalla vakiintunutta käytäntöä paikannimien taivutuksessa, Nurmeksen Pitkämäki taipuu juuri kuten Teemu ylempänä kirjoittaa. Pitkänmäen vakiintuneesta taivutuskäytännöstä esimerkkejä löytyy mm. Nurmeksen kaupungin sivuilta, paikallislehdestä Ylä-Karjalasta, sekä Pitkänmäen alueella toimivien yritysten nimistä :) | ||||
|
|
07.11.2018 04:20 | Jari Kuusinen | ||
| Juu ei kyllä joo taivu nämä uuden liikennepaikan uudet taivutusmuodot sitten millään suussa sulavaan muotoon. Eli ensimmäinen VR:n juna matkalla Pitkämäkeen. Ja juna jättää vaunut Pitkämäen lastausraiteelle. Kokeillaan vielä vaihtaa paikan nimi toiseen Pitkä-alkuiseen eli Pitkäportaaseen: Käytännön oikea taivutusmuoto näyttäisi hakukoneen avulla olevan Pitkäportaalle/Pitkäportaan/jne. Esimerkiksi vaihtoehto Pitkälleportaalle ei tuota yhtään virallisen oloista tulosta, "Tarkoititko: pitkälle portaalle". Tien nimi on kuitenkin saanut kasteessa muodon Pitkänportaantie, mutta muutoin kaikki palvelut tarjotaan Pitkäportaan nimellä. | ||||
|
|
07.11.2018 02:09 | Pietu Tuovinen | ||
| Käsittääkseni Inlandsbananin henkilöliikenne hoidetaan nimenomaan Y1 vaunuilla. | ||||
|
|
07.11.2018 01:25 | Markus Räsänen | ||
| Tälläisen suosituksen antoi onnettomuustutkintakeskus Nokian Siuron onnettomuuden 21.2.2011 loppuraportissa: "Tavaravaunujen päätyihin tulisi asentaa heijastimet. [B1/11R/S323]" Lähde: https://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/ajankohtaista/aloitetuttutkinnattiedotteet/b12011rtavarajunantormaaminentoisentavarajunanperaannokiansiurossa21.2.2011.html |
||||
|
|
07.11.2018 00:42 | Esa Lehtinen | ||
| Mahtaako Kotus nyt olla erehtynyt? Punkaharju - Punkaharjulla vai Pungallaharjulla? Haukipudas - Haukiputaalla vai Hauellaputaalla? Kalajoki - Kalajoella vai Kalallajoella? Kirkkonummi - Kirkkonummella vai Kirkollanummella? | ||||
|
|
06.11.2018 23:34 | Jouni Hytönen | ||
| Trafikverket ja sen edeltäjät ovat merkinneet maastoon vain tasoristeyksen id-numeron, tämä oli tasoristeys numero 31427 ja sen nimi oli Rosersberg 2. Kaikilla tasoristeyksillä ei ole rekisterissä nimeä. Risteysmerkkien taustapinnoista löytyy tasoristeyksen numero ja Soita häiriöstä -numero. | ||||
|
|
06.11.2018 23:29 | Jouni Hytönen | ||
| Paikka kartalla: http://www.hitta.se/kartan/partner?mc=6609199,1617138~RT90&mt=31427%2C%20Sigtuna%2C%20ROSERSBERG%202 | ||||
|
|
06.11.2018 22:24 | Raimo Harju | ||
| Vyö pitäis saada pallukan yläpuolelle, niin johan rupeis housut pysymään hyvin jalas. | ||||
|
|
06.11.2018 22:23 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva, tässä pitkä juna pääsee oikeuksiinsa! Ja korvissa voi melkein kuulla kolmen MGO:n murinan kaikuvan Kokkovuoren kallioista... | ||||
|
|
06.11.2018 22:22 | John Lindroth | ||
| Hyvä kuva ja hyvin näkyy myös deevereiden eri värivaihtoehdot! | ||||
|
|
06.11.2018 22:20 | Heikki Itävuo | ||
| https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=7267462.031818674&n=7267516.531818674&e=556863.748145882&e=556815.748145882&title=Saunavaara&desc=&zoom=11&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D | ||||
|
|
06.11.2018 22:09 | John Lindroth | ||
| Veturi on nähtävissä ainakin Einari Kaskimiehen kirjan sivuilla 112ja 270 jolloin se oli olemassa museon kokoelmissa.Se mitä tapahtui 1944 aseman pommitusten jälkeen siitä ei itselläni ole havaintoa. | ||||
|
|
06.11.2018 21:54 | Julius Ylitalo | ||
| Jurmu | ||||
|
|
06.11.2018 21:46 | Teemu Sirkiä | ||
| Uusista liikennepaikoista on aina hyvä omaksua niiden oikeaoppinen taivutus. Juna on matkalla Pitkällemäelle ja jättää vaunut Pitkänmäen lastausraiteelle. :-) http://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/index.php?a=listaus&hakunimi=Pitk%C3%A4m%C3%A4ki | ||||
|
|
06.11.2018 21:23 | Tero Korkeakoski | ||
| Ja näytti täällä olevan myös tuollainen kombiterminaali kuin Rosersbergissäkin. | ||||
|
|
06.11.2018 21:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Tämä kaunis keho on oluella rakennettu", heko heko! | ||||
|
|
06.11.2018 21:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan oikein, Joni, sitäpä se... | ||||
|
|
06.11.2018 21:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomaa Almexin teline! | ||||
|
|
06.11.2018 21:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvatekstissä on pieni virhe: se oli tosin SJ, joka näitä YP:tä liitevaunuineen alun perin tilasi. Myöhemmässä vaiheessa ne sitten hajautuivat eri operaattoreille, esim. Roslagsbananille. | ||||
|
|
06.11.2018 20:24 | Julius Ylitalo | ||
| Ilomantsi on kyllä kaunis paikka. | ||||
|
|
06.11.2018 20:23 | Julius Ylitalo | ||
| Herajärvi on ollut joskus junan pääteasema. | ||||
|
|
06.11.2018 19:59 | Reino Kalliomäki | ||
| Henschel 14437/16 vanhan listan mukaan, Latviassa oli prikaativetureita vuoden 1928 inventaarion mukaan noin 70 kpl, yksityiiset mukaan lukien. Ventspilsin museo oli olemassa jo nelisenkymmentä vuotta sitten, silloin ei länsimaisella turistilla ollut vielä sinne asiaa. Syvä kumarrus pioneereille! | ||||
|
|
06.11.2018 19:41 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Pientä hajontaa ja sekanaisuutta näkyy esiintyvän Kolmos-kaksikoidenkin sutikäytännöissä. Vrt. esim. https://www.vaunut.org/kuva/119726 & https://www.vaunut.org/kuva/128256 | ||||
|
|
06.11.2018 19:08 | Topi Lajunen | ||
| Osansa on toisinaan myös virroittimen suunnitellulla ensisijaisella ajosuunnalla. Esimerkiksi etummaisen virroittimen käyttö Sm3-yksikössä alentaa suurinta sallittua nopeutta 220 -> 200 km/h. Aerodynamiikka lienee siinäkin syynä, että Sr2:n työntäessä kaksikerrosvaunua etuvirroitin ylhäällä, on tällöinkin nopeus rajoitettu. | ||||
|
|
06.11.2018 17:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sähkäreissä (pl. esim Sv1, jossa vain yksi suti) ei tavallisesti käytetä etummaista virroitinta siltä varalta, että jos sen kanssa käy honkkeli, niin se ei sitten riko samalla takimmaistakin virroitinta tai näiden välisiä suurjännitekojeita veturin katolta. Pariajossa tästä pääsäännöstä on erityisesti suurnopeusjunien kohdalla poikettu johtoveturin osalta, että voitaisiin hillitä lähekkäisten virroittimien taipumusta nostella ajolankaa. Sr2-paria muodostettaessa vetureiden ajotietokone valitsee luonnostaan uloimmaiset haravat ylös nostettavaksi. Sr2-kolmikossa johtoveturi käyttää etummaista virroitinta, apuveturit pääsääntöä mukaillen takimmaisia: https://www.vaunut.org/kuva/52035 | ||||
|
|
06.11.2018 17:23 | Pentti Köylijärvi | ||
| Osumat, no ei ihmekään. Täysin kaikkia liikenteen ohjauksen periaatteiden vastaisesti kesken jätetty työ. Ohjauselementit kertovat odotusarvojen mukaisesti autolijalle tien jatkuvan eteenpäin; tasoristeyksen varoitusmerkit, ajoratamaalaukset ja jopa "livsfarlig ledning " ajoradan yläpuolella. Sitten kun autolija tajuaa täysin yllätykselliset, ristiriitaiset, tilanteeseen sopimattomat elementit - ajokielto ja aita - niin on todennäköisesti jo liian myöhäistä ja vähintään pientä pusua tulee. Tai menee aidasta läpi ja pysähtyy sopivasti kiskoille eikä enää liiku eteen eikä taakse. Mitenkäs Ruotsissa nyt näin. | ||||
|
|
06.11.2018 16:31 | Jouni Hytönen | ||
| Näitä ei ole enää montaa jäljellä, Kinnekullebanan taitaa olla viimeinen käyttöalue koko Ruotsissa. | ||||
|
|
06.11.2018 16:27 | Jouni Hytönen | ||
| Nämä 185:t eivät itse asiassa tainneet olla Rush Railin omistuksessa, vaan leasingvetureita. Omistajatunnus S-BURE näkyy kyljessä. | ||||
|
|
06.11.2018 16:26 | Jouni Hytönen | ||
| Tuttu veturisarja, juuri näitä 185-sarjan yksilöitä näki keväällä 2014 jatkuvasti Borlängessä vetämässä raakapuuta Gävlen suuntaan. T66-vetureilla haettiin raakapuuta Vansbrosta Dalasågenin lastauspaikalta ja Borlängessä vaihtui veturi. | ||||
|
|
06.11.2018 16:22 | Jouni Hytönen | ||
| Rosersberg kuulostaa jotenkin tutulta. Olenkohan nähnyt tämän tasoristeyksen jollakin Ruotsin onnettomuusaltteimpien tasoristeysten listalla. | ||||
|
|
06.11.2018 16:09 | Mikko Herpman | ||
| Ja meillä on kuvassa etummaisena "mustakattoinen" deeveri… ;) Hieno kuva kerrassaan! | ||||
|
|
06.11.2018 16:07 | Mikko Herpman | ||
| Oliko havaintoa liikkumisesta, ajoiko sähköllä vaiko Dieselillä... Eikös tämä ollut hybridipeli, eli molemmat käytöt löytyy? | ||||
|
|
06.11.2018 16:03 | Mikko Herpman | ||
| Täällä oli Svenska Motorvangs Klubbenin pääpaikka aiemmin. Oli muistaakseni heillä aikanaan mahdollisuus ostaa yhdellä Kruunulla talli ja huolto-/toimistorakennus, ei silloin ollut uskallusta tarttua tilaisuuteen... Harmittelivat sitä nyt vähän kun talli sitten siirtyi nykyiselle omistajalleen ja heidän piti muuttaa Alvestaan ja Värnamoon. Onneksi kuitenkin löysivät uudet tallipaikat kalustolle. | ||||
|
|
06.11.2018 15:36 | Julius Ylitalo | ||
| Tuossa voisi olla myös asemalaituri, mutta en tiedä että paljonko se maksaa? | ||||
|
|
06.11.2018 15:34 | Julius Ylitalo | ||
| Kaunis kuva Komusta. | ||||
|
|
06.11.2018 15:32 | Jimi Aalto | ||
| Tuo EFiti 23661 oli Jyväskylän turmassa mukana. | ||||
|
|
06.11.2018 12:09 | Jorma Toivonen | ||
| Tikkurilassa taisi päivystyskoneen tyyppi vaihdella vähän saatavuuden mukaan. Ainakin jo kesällä 1968 siellä murahteli Vv13 1766. Sitten taas välillä oli Veto-Jusseja, kunnes Vv13/Tve3 ilmestyi taas kuvioihin. SKS |
||||
|
|
06.11.2018 10:14 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Kiitos näistä tiedoista!! | ||||
|
|
06.11.2018 07:24 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tarkoista tiedoista. Tuo sääntö junan nopeuden vaikutuksesta on siis tullut joskus 2000-luvun puolella. Mutta vuonna 1992 ja ainakin noin vuosikymmen sen jälkeenkin muutos koski myös hitaita junia, kuten https://www.vaunut.org/kuva/20866. | ||||
|
|
06.11.2018 06:32 | Topi Lajunen | ||
| Sr1-pareissa käytetään taamepia virroittimia, jos junan sn on 80 km/h tai alle. Jos yli 80, niin käytetään kauimmaisia. | ||||