|
|
28.09.2018 20:48 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tähän väliin täytyy todeta, että Pendolinon nopeuden liittyminen Sr2:n nopeuteen on oikeasti vain legendaa. Todellisuudessa siihen liittyy koeajolla ajettu reilu 230 km/h, joka on 10% yli 210 km/h nopeudesta, jolle laite sai hyväksynnän. | ||||
|
Kuvasarja: Ruska-ajan itäliikennettä |
28.09.2018 20:31 | Hannu Peltola | ||
| Minulle oli tähän saakka jäänyt Luumäen ja Vainikkalan väli täysin vieraaksi ja vasta nyt kävin siellä ensimmäistä kertaa kuvaamassa. Tuo osuushan on aivan hurjan upea maisemiltaan! Aamu alkoi pirteästi klo 5 ja klo 6 laitoin auton kuonon kohti itää. Pirtsakka aamu! |
||||
|
Kuvasarja: Ruska-ajan itäliikennettä |
28.09.2018 20:27 | Pasi Seppälä | ||
| Hyvän päivän olet valinnut sääolojen suhteen. Lopputuloksena mainio potti Etelä-Karjalan keikalta. | ||||
|
|
28.09.2018 19:52 | Jussi Liimatta | ||
| Linkkikuva selventää parhaiten... https://vaunut.org/kuva/73571?u=901 | ||||
|
|
28.09.2018 19:25 | Markku Knuutti | ||
| Kah :) , tosahan on autoille rajoitukseton ja ilimanen P -alue , ja iha keskustaa. | ||||
|
|
28.09.2018 18:36 | Juhani Pirttilahti | ||
| Maastotietokantaan on määritelty vertikaalisuhde virheellisesti sekä tuolle tienpätkälle, että joen ylittävälle ratasillalle. | ||||
|
|
28.09.2018 18:24 | Antti Havukainen | ||
| Karttapaikassa vaikuttaisi tosiaan olevan virhe. Rautatien ylittävää maantiesiltaahan tuossa ei ole koskaan ollut ja tuskin on ihan heti tulossakaan, vaikka kartta niin väittääkin. Laitoin aiheeseen liittyen palautetta Maanmittauslaitokselle, joten saas nähdä tapahtuuko asiassa mitään muutosta lähitulevaisuudessa. | ||||
|
|
28.09.2018 18:09 | Jussi Liimatta | ||
| Kerro... | ||||
|
|
28.09.2018 18:01 | Jussi Liimatta | ||
| Juna on juuri tulossa sillalle mikä ylittää Vantaanjoen...ts. vieressä on silta. Mitä tässä nyt uusitaan? | ||||
|
|
28.09.2018 17:27 | Mika Hakala | ||
| Uskomatonta (mutta totta)! | ||||
|
|
28.09.2018 15:26 | Kari Haapakangas | ||
| Karttapaikan mukaan tässä on silta, mutta valo- ja ilmakuva ovat eri mieltä! | ||||
|
|
28.09.2018 15:23 | Kari Haapakangas | ||
| 334 varmistaa ettei tule ennenaikaista lähtöä tehtäviin... | ||||
|
|
28.09.2018 15:19 | Kari Haapakangas | ||
| Varsinainen köyhän miehen näköalavaunu... Helpommin olisi matkustusmukavuutta lisätty kieltämällä tupakointi umpivaunuissa. Ainakin näin nykysuomalaisesta näkökulmasta. | ||||
|
|
28.09.2018 14:56 | [Tunnus poistettu] | ||
| Noihin aikaisempiin kommenteihin liittyen Tahkoluodon rata saa sittenkin sähkölangat https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/tahkoluodon-rataan-44-miljoonaa-euroa-rahaa-valtiolta-orpo-tama-tuntui-hyvalta-hankkeelta-201223420/ | ||||
|
|
28.09.2018 12:15 | |||
| http://www.jukkajoutsi.com/avovaunu.html * LINKKI nettisivulle, jossa koko artikkeli luettavissa. | ||||
|
|
28.09.2018 11:51 | Nikolas Peippo | ||
| Muutama junasta otettu kuva samasta paikasta: https://imgur.com/a/PN3qUQD | ||||
|
|
28.09.2018 11:13 | Jouni Hytönen | ||
| Silmiin pistää tässä ja muissakin saman ajan tai etenkin vanhemmissa kuvissa kaiken kasvillisuuden täydellinen puuttuminen raiteilta ja niiden välisiltä hiekka-alueilta. Ruiskutettiinko ratapihoja vielä 1980-luvulla jollakin tehorikkaruohomyrkyllä, ettei sen jäljiltä todellakaan jäänyt yhtään mitään jäljelle? Kun verta tämän päivän tilanteeseen, tuollainen hiekkakenttähän on otollista kasvumaata kaikenlaisille pienille puuntaimille. En usko, että mikään liikenteenhoitoon liittyvä säännöllinen askeltaminen selittäisi rikkaruohojen täydellistä puuttumista. | ||||
|
|
28.09.2018 07:37 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvausajankohdasta sen verran, että matkustin Jyväskylästä Tampereelle (ja edelleen Helsinkiin) via Hpk. Motiivina oli katsoa Hpk:n uusi tilanne, ja ajankohtaa rajoittaa sekin, että la 5.5. Turussa otetut kuvat ovat heti näiden Hpk-kuvien jälkeen tällä samalla (dia)filmillä, josta aika suuret osat lojuivat "hylkyosastolla" viime viikonvaihteeseen saakka. Joku 4.5. voi olla hyvinkin mahdollinen ajankohta tai jokunen päivä (max noin viikko) ennen sitä keväällä 1990. | ||||
|
|
28.09.2018 03:38 | Pekka V. Puhakka | ||
| Teos on kuvan perusteella mielestäni varsin vaikuttava. | ||||
|
|
28.09.2018 02:35 | Juhani Pirttilahti | ||
| Aika moni taiteilija tekee oikeaa työtä. | ||||
|
|
27.09.2018 21:57 | Timo Varshukov | ||
| Tämän kuun loppuun asti kulkee vielä kolme vuoroparia, joista kaksi Petroskoihin (yksi joka päivä, toinen viikonloppuisin) ja kolmas Kemiin (2 kertaa viikossa). Lokakuusta lähtien jäljelle jää yksi vuoropari Petroskoihin päivittäin. | ||||
|
|
27.09.2018 21:35 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Onpas täällä nyt kiukkuinen sepelinheitto menossa. Tuohan on taidemuseossa, ei rautatiemuseossa. Taidetta, ei tiedettä. (Taustalla näkyy myös katsojia häpäiseviä tauluja, jotka eivät riittävällä tarkkuudella esitä jotain konkreettista seikkaa. Päinvastoin saattaa niissä olla jopa jotain, joka ei pidä paikkaansa.) |
||||
|
|
27.09.2018 20:42 | Pasi Seppälä | ||
| Kuvan keskellä oleva risteysvaihde on muutettu nyt syksyllä tavalliseksi vaihteeksi, eikä oikean puolimmaiselle raiteelle ole tästä enää pääsyä. Uudet korvaavat vaihteet on lisätty edessä näkyvän kaarteen taakse ja samoin niiden taakse on siirtynyt Inkeroisten pohjoinen tulo-opastin, joka sijaitsi aiemmin tuolla kaarteessa. | ||||
|
|
27.09.2018 19:31 | Joonas Leinonen | ||
| Todennäköisesti korjataan täällä Pieksämäellä. Pielstick oli purettu pellin alta pois, konehuone näytti muuten ihan ehjältä. | ||||
|
|
27.09.2018 19:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Teemu, sitä täytyy kysyä näiltä juopoilta "taiteilijoilta". Kaikkea sitä pitää näköjään ährätä, ettei tarvitsisi sotkea käsiään oikeissa töissä, satamissa, konepajoilla, valimoissa, korjaamoissa, voimalaitoksissa ym. | ||||
|
|
27.09.2018 19:24 | Teemu Sirkiä | ||
| Onko tässä jokin logiikka, että vasemmalla uusia merkkejä (aurausmerkki ja vaihteen levy) ja oikealla vanhoja? | ||||
|
|
27.09.2018 16:27 | Niila Heikkilä | ||
| Tämähän on täysin selvä Ramo:n lisälehtisestä löytyvä ajojohdottoman sähköradan kiinteäkielinen tasoristeysvaihde. | ||||
|
|
27.09.2018 15:56 | Jorma Toivonen | ||
| Ei kai tuon EFin runko oikeasti ole puuta (?), ehkä ennemmin tuo kori on puuta. | ||||
|
|
27.09.2018 15:40 | Pasi Utriainen | ||
| En minäkään taiteesta hirveästi ymmärrä, mutta tässä on roiskaistu pieneen tilaan liian monta erilaisia elementtiä. Lopputulos: sekava. | ||||
|
|
27.09.2018 15:24 | |||
| Olisivat virittäneet edes aitoa varoituslaitoksellista tasoristeystä muistuttavan ylikäytävän tuonne niin olisi ollut paljon parempi lopputulos kuin mitä nyt lopulta on. | ||||
|
|
27.09.2018 13:45 | Mikko Herpman | ||
| Oli sattunut jo Helmikuussa.. ja vasta nyt menossa etelää kohti. Mahtaakohan olla menossa Pm-konepajalle oottelemaan vaiko vielä Hyvinkäälle? | ||||
|
|
27.09.2018 12:54 | Tommi K Hakala | ||
| Korjataankohan tämä vielä liikenteeseen? Mikäs olikaan näiden suunniteltu poistumisaika aktiivikäytöstä... | ||||
|
|
27.09.2018 12:31 | Joonas Leinonen | ||
| Resiina lehden artikkeli 2/2018: Dr16 2820:ssä syttyi 23.2.2018 tulipalo tyhjässä puutavarajunassa T 55137 Kaulinrannan ja Pellon välillä. Junassa oli kaksi Dr16-veturia. Kuljettajan sammutusyritykset eivät onnistuneet, vaan veturi paloi ilmiliekeissä palokunnan tullessa paikalle. Juna siirrettiin Pelloon vastaan tulleen P 270:n toisella veturilla; tämä juna jäi kolmisen tuntia myöhään. Palossa vaurioitunut veturi hinattiin Dv12 2553:n voimin Pellosta Ouluun 25.–26.2 välisenä yönä Dv12 2658:n toimiessa ”jarruvaununa”. |
||||
|
|
27.09.2018 12:11 | Tero Korkeakoski | ||
| Seinäjoen isohko ratapiha taitaa olla nykyään vain läpikulkupaikka ja säilytystila. Onko täällä enää yhtään raideliikenteen käyttäjää, vaikka kaupunki kasvaa koko ajan. | ||||
|
|
27.09.2018 11:38 | Mikko Herpman | ||
| Missäs tälle oli käynyt hässäkkä, ei heti sattunut haaviin. | ||||
|
|
27.09.2018 11:32 | Mikko Herpman | ||
| Mutta onneksi on huomioitu turvallisuus ja tämä junarata on aidattu! | ||||
|
|
27.09.2018 11:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei näytä siltä, että "taiteilijat" olisivat nähneet suurtakaan vaivaa tuon "installaationsa" tekemisessä... Tuijottaneet lähinnä kapakassa olutlasin pohjaan ja saaneet älynväläyksen lähteä katsomaan urbaania rautatieympäristöä. Teos on minun mielestäni lähinnä katsojien häpäisyä! |
||||
|
|
27.09.2018 11:13 | Hannu Peltola | ||
| Itä-Karjala oli sotien aikana Suomen sotilashallintoalue ( https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4-Karjalan_sotilashallinto ) ja alue ei ollut koskaan liitetty Suomen valtioalueeseen. Krimin niemimaa sen sijaan oli Neuvostoliiton ja sen perillisenä Venäjän hyväksymällä sopimuksella juridisesti osa Ukrainaa. Krimin valtaus oli selkeä toiselta valtiota tapahtunut aluevaltaus. | ||||
|
|
27.09.2018 07:44 | Simo Virtanen | ||
| Eilen junasta bongattuna uuden rautatiesillan rakennustyöt olivat alkaneet maansiirtotöillä. Kuvan ottamisen hetkellä ei ollut vielä mitään näkyvää tapahtunut. | ||||
|
|
27.09.2018 07:43 | Simo Virtanen | ||
| Arvatenkin m/s Carelialta kuvattu? Itse kävin edellisenä päivänä kokemassa saman reissun tilausristeilynä. | ||||
|
|
27.09.2018 07:14 | Jorma Kattelus | ||
| Jostain luin että reunimmaiseksi tulisi huoltoraide ja laituri. Lisätietoa hankkeesta: https://lapti.fi/kuopion-portti-toivottaa-tervetulleeksi-kaupunkiin/ Pyörätie tulee uudessa mallissa kulkemaan samassa korossa kuin asemalaiturit. | ||||
|
|
26.09.2018 23:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Enpä ole Venäjä-asiantuntija, mutta ainakaan niinpäin se ei voi olla, että tuo ZSSK:n 350 olisi ČS7:stä kehitetty, koska - ainakin Wikipedian mukaan - ZSSK:n 350-sarjaa valmistettiin 1974 ja 1976, ČS7:aa puolestaan 1983-1999. Kun aikaa on kulunut noinkin paljon, välillä on luultavasti tehty kaikenlaista kehitystyötä. Sukulaisuutta toki on jokin määrä, kun samalta tehtaalta on juna kotoisin ja arvatenkin pitkälti samojen suunnittelijoiden kynistä. Jos ulkokuoren yhtäläisyydet hämäävät, tässä pieni huomio: Sekä https://vaunut.org/kuva/124090 että https://uk.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D0%B0%D0%B9%D0%BB:Electric_locomotive_ChS4.jpg ovat keskenään samaa ČS4-sarjaa, vaikka koreissa onkin valtavasti eroja. Korin muodot eivät siis paljoakaan kerro tekniikasta. | ||||
|
|
26.09.2018 23:34 | Heikki Itävuo | ||
| Matisa R-7D vuodelta 1974? | ||||
|
|
26.09.2018 23:28 | Tuukka Ryyppö | ||
| Suomalaiset eivät saa käyttää tuota junaa, koska Valko-Venäjän ja Venäjän välisen rajan saavat ylittää muualla kuin sillä yhdellä ainoalla Kolme Sisarta -rajanylityspaikalla vain Valko-Venäjän ja Venäjän kansalaiset. Muiden maiden, jollainen Suomi on, kansalaisia noukitaan aika-ajoin junista ulos ja sakotetaan, jos pistotarkastuksessa sattuvat jäämään kiinni laittomasta rajanylityksestä. Niiden junien osalta, jotka kulkevat Moskovasta Puolaan tai pidemmälle, on päätetty yleisesti ottaen jättää huomiotta tuo Valko-Venäjän ja Venäjän välisen rajanylityksen laittomuus kolmansien maiden kansalaisille, mutta niinpä niistäkin junista silti on aika-ajoin esim. saksalaisia käyty hakemassa aseman putkaan. Ja tämä juna tosiaan ei ole sellainen poikkeus. Jos suomalainen tahtoo mennä junilla Keski-Eurooppaan, tällä hetkellä kätevin reitti on: Pietari-Brjansk -> Brjansk-Kiova -> Kiova-Wien/Varsova Toki myöskin Riika-Kiova -> Kiova-Wien/Varsova onnistuu, mutta sitten pitää ensin mennä laivalla ja bussilla Riikaan, ellei halua ihan urheilun kannalta reissuaan ottaa. |
||||
|
|
26.09.2018 23:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuli sattumakuvana, mutta osaavatko venäläisten vetureiden asiantuntijat sanoa onko tämä yksirunkoinen versio RZD:n kaksirunkoisesta ChS7-sarjasta jonka Skoda on kanssa valmistanut? |
||||
|
|
26.09.2018 22:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei ollut nyt tarkoitus kinata siitä missä juridisessa muodossa Karhumäki on ollut Suomalaisten hallussa, vaan varsinainen syy miksi aloin kommentoida tätä ketjua oli se, että on se kummaa kun jostain Itä-Karjalan Karhumäestä voi matkustaa kansainvälisellä junalla n 1000 km päähän lähelle keski-Eurooppaa kun taas meiltä Suomesta ei saada aikaan junaa ylipäänsä miltään paikkakunnalta edes Haaparantaan! Ymmärtääkseni ruotsalaisilla olisi valmius ajaa junia esim Luulajasta Haaparantaan mutta Suomella ei. Ja kilpailutuksen estäminen ei ole syy koska rajat ylittävä matkustajajunaliikenne vapautettiin EU:ssa kilpailullle jo reilut 10 vuotta sitten. Ja vastauksen siihen toiseen kysymykseen löysin Saksan aikatauluhausta: se ei kulje Pietarin kautta ollenkaan vaan kiertää itäpuolelta Lotinanpelto-Olhava-Novgorod -reittiä. Harmi sinänsä koska jos olisi kulkenut esim Pietarin Laatokan aseman kautta olisi voinut suomalaisetkin sitä käyttää. |
||||
|
|
26.09.2018 22:36 | Mikko Nyman | ||
| Karhumäki sijaitsi jatkosodan aikana Suomen miehittämässä Itä-Karjalassa. En tarkoita tätä ei-isänmaallisena kommenttina, mutta mikään valtio ei koskaan tunnustanut Itä-Karjalan kuulumista Suomelle. Näin ollen Karhumäki ei ole kuulunut Suomelle edes lyhyttä aikaa. | ||||
|
|
26.09.2018 21:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Eihön se tietenkään kuulunut kuin lyhyen ajan, mutta jotain se kuitenkin kertoo asutushistoriasta että suomenkielinen nimi on vanhempaa perua kuin miehityksen ajalta. Mutta osaako kukaan vastata siihen varsinaiseen kysymykseen? |
||||
|
|
26.09.2018 21:09 | Mikko Nyman | ||
| Jos Karhumäki kuului Suomelle, silloin Krimikin kuuluu Venäjälle. Sanoisin, että Karhumäki oli enemmänkin Suomen miehittämä jatkosodan aikana. | ||||
|
|
26.09.2018 20:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Mielenkiintoisaa että Suomelle aikoinaan kuuluvista alueista pääsee suoralla junalla lähes Keski-Eurooppaan asti. Mitä asemaa Pietarissa juna käyttää? |
||||
|
|
26.09.2018 20:51 | Pertti Bruun | ||
| Jatkoi Heinolassa kumipyörillä. | ||||