|
|
11.01.2018 14:50 | Niila Heikkilä | ||
| Äänekosken henkilöliikenteestä uutta uutisointia http://aksa.fi/henkiloraideliikenne-kayntiin-nopealla-aikataululla/ | ||||
|
|
11.01.2018 14:35 | Heikki Jalonen | ||
| Kuvassa on erittäin hyvin näkyvissä ruotsalaisvalmisteinen AB Lux-öljykaasulyhty (painovoimaisesti toimiva Autolux-malli), monen rautatieaseman laiturin ja piha-alueen valon antaja aikanaan Suomessa. Tässä lyhtypylvään varustelu taitaa olla vähän kotitekoisempi: lyhtyä varten ei ole vintturia, vaan se lasketaan ja nostetaan yksinkertaisesti köydellä. Köysikieppi näkyy kirkkaaksi kiillotetun Aseman Kellon vieressä. Kuvassa myös runsaanpuoleisesti venäläisiä ja suomalaisia vormuherroja: harmaissa sinelleissä (yksirivinen napitus) on venäläisiä sotilashenkilöitä. Kaksirivisillä kiiltävillä napituksilla olevat mustat sinellit kuuluvat poliiseille, luultavasti suomalaisia kaikki. Rähinäremmi ilmaisee käskyjen antosuhteita. Pari tullinuuskiakin kuvassa taitaa olla, pitkissä takeissa mutta ilman kiiltonappeja. Eikä VR:n henkilökuntakaan kiiltävillä vormunnapeilla suuremmin koreile, koppalakki vain päässä ja tumma puku. |
||||
|
|
11.01.2018 13:45 | Jonne Seppänen | ||
| Helppoahan tuo on kun ei ole ajolankojen portaaleja häiritsemässä.. | ||||
|
|
11.01.2018 12:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuosta mahdollisesta Chevyn syylärinkehyksestä: kuvassa näyttäisi kehys olevan niklattu. Vuoden 1924 Chevyn mallistoon tuli De Luxe-varustelu, jossa muun muassa syylärinkehys, lampunkotelot ja astinlaudat olivat niklatut. Edelleen, malliin kuului levypyörät. Kuvan "Chevyssä" on puolapyörät. Voi kun näkisi konekopan sivut, joiden "louversien" muodosta voisi päätellä auton merkin.... Lisäksi, 1924 ja 1925 Chevyjen syylärinkehyksessä oli kennoston aukon yläosassa niksaus kaaren muodossa alaspäin. Kuvan autossa sitä ei ole. Olisikohan ko. auto muuta Kenraali Moottorin tuotantoa? Zoomaaminenkaan ei juuri auta. Nuo Hopat ovat selvä tapaus. Tuo makasiinirakennuksen räystäskoristeet näyttävät olevan Nikolaistad-radan mallia, samoin ikkunavuorilautojen muotoilu. 1900- ja 1910-luvuilla tehtiin laajaa asematalojen laajennusohjelmaa, joka työllisti Bruno Granholmia runsaasti. Makasiini, mikäli se nyt on mainitulla rataosalla, lienee saanut tuon isomman ikkunan noihin aikoihin... |
||||
|
|
11.01.2018 12:40 | Pave Saarinen | ||
| Erinomainen oivallus kuvata juuri työntekoa. Mutta lähettiköhän kukaan tuollaista korttia kenellekään. Olisiko tuossa pölkyn vaihto käynnissä? Menetelmä ei paljoakaan muuttunut ainakaan 50 vuoteen. | ||||
|
|
10.01.2018 23:50 | Heikki Jalonen | ||
| Valot ovat sitä paitsi kaasulla (säiliökaasu) toimivia, eivät öljyllä. | ||||
|
|
10.01.2018 23:36 | Heikki Jalonen | ||
| Tämä nyt on pelkkää autontunnistuksen arvailua ja sattuma-ammuntaa: etualan auto on on tosiaan Ford T, koriltaan Phaeton, noin 1924. Vasemmalla sama merkki ja malli, mutta koriltaan Touring. Huomannette luksukkaan kromatun syylärinkehyksen. Sekin voisi olla 1924. Oikealla takana taas saattaisi olla arkkikilpailijan tuote, Chevrolet, ehkäpä 1925. Roikkuu tuo syylärinkehys sillä tavalla. Paremmat autontunnistajat korjatkoot. Mutta, missä on tuollainen tuuliviiri ollut? Ei kai niitä aivan joka pysäkillä ole ollut? Oli tai ei, niin on se hieno - tässä on asema ja rautatie! Olisiko tämä peräti ollut inspiraationa Minkiön tuuliviisarille? |
||||
|
|
10.01.2018 22:30 | Erkki Nuutio | ||
| Sattumakuva. Juuri tällaista, vanhan alustan päälle heitettävissä olevalla yksinkertaisella korilla varustettua taatusti itsetyhjentyvää vaunua koski ratainsinööri Väinö Rankan patentoitu keksintö. Se tuotti suurta hyötyä VR:lle vuodesta 1921 lähtien. Rankan keksinnöstään saama palkkio tuskin oli suuri. |
||||
|
|
10.01.2018 22:25 | Perttu Karttunen | ||
| Onnistunut kuva varsin harvinaisesta tilanteesta, ei näitä tällasissa oloissa ihan joka päivä vaihdeta. | ||||
|
|
10.01.2018 21:45 | Kari Haapakangas | ||
| Puun takana ei taidakaan olla rakennus, vaan tuon savupiipun takana olevan tuuliviirin (?) Varjo | ||||
|
|
10.01.2018 21:41 | Erkki Nuutio | ||
| Ja vaunuissa löytyy vankivaunusta alkaen. Papulankadun rakennus vasemmalla on Oy Sampo vuodelta 1908 ja Loikkasenkadun rakennus oikealla on arkkitehtien Thure Hällströmin ja Jalmari Wesurin "Kettula", eli VR:n asuinrakennus vuosilta 1922-24. | ||||
|
|
10.01.2018 21:19 | Erkki Nuutio | ||
| Paikkaa en tunne, mutta kiiltonsa jo kadottaneet automobiilit viittaavat 1925-1927 vaiheille. Takimmainen on kaiketi aito T-Ford 1925 vaiheilta. | ||||
|
|
10.01.2018 21:12 | Heikki Jalonen | ||
| Opettavaista! Luultavasti Suomessa ollaan: katon öljylamput ovat tuttua mallia, samoin lämmityksen kiertoputket (nestekiertoinen lämmitys) ovat kovin tutun oloista mallia. Mutta tuo opetustilanne! Siinähän on kokonaisen junan (ainakin 16 kpl mutta varmaan monta vielä kuvan ulkopuolella) jarrusylinterit m. Westinghouse, toimiventtiileineen kaikkineen. Mutta, ei vaakasuorassa kuten yleensä, vaan pystyasennossa. Tilansäästö varmasti syynä. Liitutaulun vasemmalla puolella näkyy kuljettajanventtiili, mukavasti kouluttajan ulottuvilla. Ja siitä vasemmalle (varmaankin kaikille toimiventtiileille yhteinen) apuilmasäiliö manumeettereineen muineen. Sen takana paljon normaalia suurempi kaksoismanometri, tai luultavasti paremminkin sellaisen toimintaa kuvaava opetustaulu. Se nimittäin näyttää paineita, toisin kuin mikään muu mittari - vaunu on kuvan oton hetkellä ollut "kylmänä". Toimiventtiileistä putket sukeltavat lattian läpi alas. Luultavasti siellä niitä yhdistivät todellisuutta vastaavan pituiset (ja tilavuuksiset) putket, kiepillä tai kierukalla olevat, joissa oikea hukkatilavuus ja putkivastus. Tarkoitus on tietenkin simuloida todellista junaa vastaava jarrujärjestelmä, kytkentä- ja irrotusviiveineen kaikkineen. On siinä oppilaiden ollut havainnollista todeta, miten eri tahtiin kukin sylinteri työskentelee ja miten pitkä järjestelmän vaste ihan todellisuudessa oikeastaan on. Asia opittiin ja osattiin. |
||||
|
|
10.01.2018 21:12 | Erkki Nuutio | ||
| Juuri näin. Valokuvataiteen museon tietojen mukaan rautatievirkailija Sandell aloitti kuvausharrastuksensa 1899 ja käsittääkseni toimi juuri silloin Pietarissa. Kuva esittää SVR:n Pietarin halkopihaa 1895-96 tehdyssä alkuperäismuodossaan, jossa halkojunien raiteet avautuivat vasemmalle kuvan mukaisesti henkilöaseman suunnalta päin. Henkilöasema on noin 1.5 km päässä. Halkopiha on leikkautuneena tässä vuoden 1900 raidekartassa https://vaunut.org/kuva/101400?u=3399 . Myös valokuva on likimain vuodelta 1900. Viipuria kohti vievät kaksi linjaraidetta ovat kuvassa oikealla. Näistä vasemmalle ovat halkopihan kaksi kokoomaraidetta, jotka suuntautuvat vähän vasempaan. Oikeanpuoleinen näistä jatkuu kohti kauempana olevia kuutta tyhjien halkovaunujunien raidetta. Vasemmanpuolisesta puolestaan haarautuvat ja kaareutuvat täysien halkovaunujunien 5 pitkää ja yksi lyhyempi raide. Näillä on halonnoutajien turvallisuuden vuoksi lyhtyvalaistus. Halkopiha on ns. Golden tontilla. Se myytiin takaisin Pietarin kaupungille 1910 vaiheilla, kun SVR hankki oikealla ulkokärjestään vähän näkyvän suuren rakentamattoman Kulikovan kentän. Sinne SVR alkoi rakentaa uutta suurta tavararatapihaa. Kentän ulkokärki on noin 5 m koholla ympäristöstään, jonka vuoksi sen takana olevat vähät rakennukset eivät näy. Kentästä saadulla maa-aineksella tehtiin korotettu penger Levashovon ja Pietarin välille. Ilmeisesti halontarvitsijoiden vaatimuksesta SVR sai hankittua halkopihan takaisin 1910 jälkeen, mutta halkoraiteet se laittoi nyt avautuviksi Viipurin suunnalta. |
||||
|
|
10.01.2018 21:03 | |||
| Miten minulle tulee mieleen A29 eli Matkaneuvojan virkavaunu v. 1920. Se on sisältänyt mm. jarrulaitteita... | ||||
|
|
10.01.2018 20:43 | Jouni Halinen | ||
| Tästä kasasta tulisi ehkä hiukan terveellisempi rakennus, mitä nyt paskakikkareita joutuisi seinistä rapsuttamaan. Nmitys voisi olla vaikka betonielementtipientalo https://vaunut.org/kuva/81680?utm_source=random | ||||
|
|
10.01.2018 18:00 | Robert Sand | ||
| Hytti näkyy paremmin tässä kuvassa. https://vaunut.org/kuva/124471?s=1 | ||||
|
|
10.01.2018 16:54 | Mikko Herpman | ||
| Melkein voi tuumata näiden olevan lähes tiettömän taipaleen päässä ja vähän "syrjässä". Itse joskus myös autoilin syyssateella näille jalansijoille, hieman jännitti jäänkö kiinni metsäautotiellä... | ||||
|
|
10.01.2018 16:44 | Valtteri Renfors | ||
| Tie oltiin aurattu edellispäivänä, ja sen jälkeen lunta oli tullut vielä n. 10cm lisää. Kävi myös niin että kun tuolla kävin, oli juuri suojakeli ja tietä päästiin etenemään 600-700m, jolloin ylämäessä auto suti, ja siitä eteenpäin jouduin kävelemään paikalle. Pienenä bonuksena lunta vaunujen luona oli paljon, joten meno meni osin "kahlaukseksi". | ||||
|
|
10.01.2018 16:38 | Kari Haapakangas | ||
| Ihailin ensin hyvintuulettuvaa ohjaamoa, mutta sehän onkin tuolla taaempana. | ||||
|
|
10.01.2018 16:04 | Mikko Herpman | ||
| Rata ja vaunut vaikuttavat järeiltä ja ehkä hyväkuntoisilta.. Mutta veturi on vähän toisen oloinen, ehkäpä kuitenkin teknisesti hyvä mutta muuten pientä laittoa... | ||||
|
|
10.01.2018 16:01 | Olavi Huotari | ||
| Varmuudella en osaa sanoa mutta oletan, että oli. Paluujunassa SAA 10857 oli nimittäin vain veturi ja De. | ||||
|
|
10.01.2018 15:42 | Tero Korkeakoski | ||
| Tää on kyllä ihan älytöntä että nämäkin puut tarttee vetää Kouvolan kautta vaikka olisi ollut saneerattu oikoratakin. Oli helppo katkaista se kun "liikennettä ei ollut". | ||||
|
|
10.01.2018 15:27 | Mikko Herpman | ||
| Oliko alligaattorivaunu käynnissä ja syöttämässä Edm-vaunuja? | ||||
|
|
10.01.2018 12:39 | Jouni Hytönen | ||
| Klo 23.55 lähti vuosikausia sekä Moskovasta että Pietarista klassikkoyöjuna Punainen Nuoli (Krasnaja Strela) ja heti perään 23.59 samoin molemmista päistä Ekspress. Nyt näemmä Ekspress on jossain välissä muutettu lähtemään jo klo 23.30. | ||||
|
|
10.01.2018 12:34 | Jouni Hytönen | ||
| Oliko tuonne johtava tie peräti aurattu vai mitä reittiä pääsit paikalle? :) Itse kävin huhtikuussa 2016 ja kelirikon vuoksi koko metsätiematka oli yhtä jännitystä. | ||||
|
|
10.01.2018 11:04 | Erno Palonheimo | ||
| En tiedä saako niitä nostaa niin, mutta niin se tehtiin. Otin kännykkäkameralla jonkinlaisen kuvan nosto-operaatiosta: https://vaunut.org/kuva/124477 | ||||
|
|
10.01.2018 10:50 | Mikko Herpman | ||
| Jonkun verranhan teli pääsee liikkumaan, riittäisikö liikkumavara että nostaa toista päätä sen verran että teli mahtuu alta pois. Nostamista ei ehkä aivan hirmu paljoa tarvitse tehdä, kun kaikki helposti irti lähtevä on purettu edestä pois. | ||||
|
|
10.01.2018 10:47 | Harri Junttila | ||
| Tosiaan Ic265 avusti Fer tavarajunan Haukiputaan ja Iin väliltä Iihin sivulle. | ||||
|
|
10.01.2018 10:45 | Harri Junttila | ||
| Fennian veturi kiukutteli ilmeisesti jo Paltamo-Kivesjärvi välillä. Ensin mietin jkv vikaa, mutta ehkä oli tai tuli jotain muuta. Tosiaan 102 sai kutsun mennä Veturina Joensuusta Iihin ja mikä parasta niin pitkästä aikaa Fer näkyi Oulussa päivänvalon aikaan. | ||||
|
|
10.01.2018 10:42 | Mikko Herpman | ||
| Tekevälle sattuu ja eipä noille yllättäville tapahtumille oikein mitään mahda. Onneksi lienee takuut päällä koneissa, eli viat saataneen kuntoon nopeasti ja varmistetaan muihinkin koneisiin tarvittaessa ettei pääse samaa tapahtumaan uudelleen. Onhan noita aiemminkin korjattu "radanvarressa" mutta mikäli on hinauskuntoinen, mahtaa tulla paluujunassa Kouvolan kulmille.. Mitä tulee perumisiin, niitäkin tapahtuu monestakin syystä varmasti. Lienee laajemman liikenteen aloittamisessa useampikin muuttuja, onko asiakkaan puutilaukset aina vakiot vai saattaako joskus jäädä joitain junia välistäkin.. |
||||
|
|
10.01.2018 07:46 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos huomiosta Juba! Olin katsonut Juliasta väärän junan, tämä onkin ilmeisesti T55810 (Joensuu Sulkulahti - Inkeroinen). Ainakin vaunusto sopisi Inksun junaan! Päivitin myös kuvatekstin. |
||||
|
|
10.01.2018 04:40 | Juhani Pirttilahti | ||
| Jaa saako näitä sinisiä nostaa vain yhdestä päästä? Ajattelin, että telikeskiöt voisi vaurioitua siinä... | ||||
|
|
10.01.2018 04:40 | Juhani Pirttilahti | ||
| Vandaalien syyttäminen vaunujen turmelemisesta olisi aika tylsää. | ||||
|
|
10.01.2018 03:05 | Niila Heikkilä | ||
| https://ajopeli.kuvat.fi/kuvat/00-Valittuja-kuvia/img515.jpg | ||||
|
|
09.01.2018 23:44 | Petri Nummijoki | ||
| Ei menneiden aikojen ohjeiden varassakaan aina niin helppoa ollut. Tästä Lylyn entinen junanlähettäjä kertoi esimerkin, joka saattui 50-luvulla. Lylyyn jäi varhain aamulla junasta rouva, joka kyseli, onko tämä Vilppula? Ei vaan Lyly, tuossahan se lukee. Rouva kyseli hätääntyneenä, miten hän saattoi Lylyyn joutua, kun Haapamäellä kerrottiin, montako pysähdystä junalla on ennen Vilppulaa. Rouva oli tietysti oikeassa. Junalla osa pysähdyksistä oli vain tarpeen vaatiessa ja kun niistä ajettiin ohi, tuli ilmoitettu pysähdysten määrä täyteen vasta Lylyssä. Rouvalla oli kiire kotitilalle suorittamaan aamulypsyä eikä Vilppulan suuntaan ollut mennossa henkilöjunaa tuntikausiin. Etelästä oli kuitenkin lähestymässä TP1061, joka vei pikatavaraa Ouluun. Niinpä junanlähettäjä pysäytti tämän junan Lylyyn, työnsi rouvan takapuolesta ylös konduktöörivaunuun ja antoi konduktöörille lapun, jossa luki: viekää tämä rouva Vilppulaan, VR:n vika. Sen jälkeen junanlähettäjä ilmoitti junaohjaukselle, että TP1061 tekee tänään ylimääräiset pysähdykset Lylyssä ja Vilppulassa. Junaohjaaja tivasi, miksi asiasta ei kerrottu etukäteen? Sen vuoksi, että muuten olisit kieltänyt näin toimimasta. |
||||
|
|
09.01.2018 23:41 | Jouni Hytönen | ||
| Ja 30.-31.12. välisenä yönä on liikkunut samoin 22 CEmt-vaunua yhtä aikaa: 262 (8), 264 (6), 270 (4) ja 269 (4). | ||||
|
|
09.01.2018 23:15 | Jouni Hytönen | ||
| Näemmä 23.-24.12. välinen yö on ollut vielä vilkkaampi, silloin on ollut liikkeellä yhtä aikaa 22 CEmt-vaunua: 262 (9), 264 (6), 270 (4) ja 269 (3). | ||||
|
|
09.01.2018 23:06 | Otto Diekmann | ||
| Auktoriteettinen kuvaa Dr14:sta erinomaisesti. | ||||
|
|
09.01.2018 22:32 | Mikko Rutonen | ||
| Erittäin hieno kuva! | ||||
|
|
09.01.2018 21:26 | Tommi K Hakala | ||
| Paikan erittäin hyvin tuntien, voisi sanoa veturin olevan jarruna...tuossa aika suuri alamäki tehtaalle päin. Mikähän lienee nousu promilleissa, tietäneekö kukaan? | ||||
|
|
09.01.2018 20:53 | Antti Havukainen | ||
| Niin no, seisake laitureineen kyllä on edelleen fyysisesti olemassa, vaikka sitä ei aikatauluista tai virallisista liikennepaikkaluetteloista enää löydykään. | ||||
|
|
09.01.2018 20:40 | Teemu Sirkiä | ||
| Jos oletetaan, että kameran kello on ollut tunnin pielessä, niin tämä on VET 11855 ILR-RI. | ||||
|
|
09.01.2018 19:41 | Jari Välimaa | ||
| taisi olla FERiillä huono päivä, monta junaa peruttiin ja veturi ? hajosi Ii:ssä. Ottikohan 102 sen mukaan Ii:stä vai jätti radan varteen ? Ja Joensuun-Niiralan junat peruttu myös. |
||||
|
|
09.01.2018 18:10 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kuva on luokkaa: Finland for Wintersports 1952 https://www.google.de/search?q=Finland+for+Wintersports++1952&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwidx9GPocvYAhUmKpoKHUsOAZ0Q_AUICigB&biw=1920&bih=963 |
||||
|
|
09.01.2018 17:33 | Jorma Rauhala | ||
| Osui silmiini yksi omaottama kuva vuodelta 1978 ja siinä tuo kilpi on. Sinipohjaisia valkotekstisiä Meri-kontteja oli aika paljon liikkeellä. | ||||
|
|
09.01.2018 15:44 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| "Ai miten niin ovet eivät ole paikoillaan?" | ||||
|
|
09.01.2018 13:21 | Esko Maasalo | ||
| Paikka aika lähellä tässä : https://kuvat.vaunut.org/d95b66f7f12abc4276a6be3c7e6a8444.jpg | ||||
|
|
09.01.2018 13:18 | Kari Haapakangas | ||
| Jaa, eipä sentään itse tullut talvella -82 hiihdettyä kouluun, potkukelkkailtua kylläkin. Aamusella koulun suuntaan oli luistava keli, mutta harmiksemme iltapäivällä hiekoitusauto oli käynyt pilaamassa kelin. | ||||
|
|
09.01.2018 13:18 | Jouni Hytönen | ||
| Vasemmalta ylhäältä ei avaudu, mutta sen jälkeen yksinkertaisesti "Tupakointi ehdottomasti kielletty". | ||||
|
|
09.01.2018 12:58 | Heikki Jalonen | ||
| Venäläinen teknologia on pysyväistä ja turhia muutoksia välttelevää. Varsinkin rautatieteknologia. Katsokaapa tuota kahvallista hätäjarruventtiiliä tuossa oikealla, ammushyllyn vieressä. Ja verratkaapa tämän päivän venäläisvalmisteisiin vaunuihin. Sama "stop kran" löytyy yhä sieltäkin, punainen hantaaki eteisen seinäpanelin upotuksessa. Nykyisin siinä vieressä taitaa lukea punaisella tekstillä "останавливать кран". Lyijyplommilla varmistettu. Tästä vivusta plommi on sentään jo kadonnut jonnekin. |
||||