|
|
10.10.2017 23:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eikös tuolla kauempana ole niitettyä? | ||||
|
|
10.10.2017 22:58 | Jaakko Pehkonen | ||
| Samaa mietin itsekkin. | ||||
|
|
10.10.2017 22:57 | Jaakko Pehkonen | ||
| Näyttää siltä että pellolla olisi jätetty oljet pitkäksi, eikä niitetty viljaa maahan. Osalta peltoa oljet on jo ehditty kerätä pois. Syksy on kyllä ollut erittäin haasteellinen maanviljelijän näkökulmasta katsoen. | ||||
|
|
10.10.2017 22:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nyt on ollut vietävän kehno kesä ja syksy. On ollut vilpoista, sateista ja harmaata. Viljat eivät ole monin paikoin ehtineetkään kypsyä ja tuleentua. Vihreää näkyy vieläkin monin paikoin. Tai vaikka vilja olisikin kypsää, ei puimisesta ole tullut sateilta mitään. Katselin viikonloppuna, kuinka Teurolla oli jätetty viljapuimuri sateeseen pienen pellon syrjään. Rääppeet viljasta olivat jääneet puimatta, enin osa laonnot ehtymättömissä sateissa. Syvät rannut kulkivat ristiin rastiin pitkin vetistä ja upottavaa peltoa; yrityksestä ei selvästikään ollut ollut puutetta. Se ei silti vedenpitävästi selvinnyt, olivatko puimurin pyörät jääneet lopullisesti upoksiin vetelään saveen ja lokaan niin, ettei kone suostunut enää omin neuvoin menemään mihinkään, vai olivatko laitoksen sisukalut menneet juntturalle likomärästä ja niljakkaasta viljasta. Yhtä kaikki, näky tiluksen laidassa oli masentava ja murheellinen. Monin paikoin maakunnissamme joudutaan nyt tekemään samoin kuin yllä olevassa kuvassa: leikataan raa’at tai muuten puitaviksi sopimattomat kaurat pollen appeeksi ja AIV-säilötyksi elukoiden rehuksi aivan kuin se olisi halpaa heinää. Näin voidaan hieman keventää tappiota; etteivät viljelyksiin kevään ja kesän mittaan käytetyt raskaat panostukset ‒ montako 200 litran tynnyrillistä löpöä, apulantaa ja myrkkyjä lainkaan mahtaa turhaantua yhdessä kasvukaudessa aarinalalle ‒ huuhtoutuisi kaikki viimeistä tippaa myöten hukkaan onnettomien sateiden mukana. | ||||
|
|
10.10.2017 19:23 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kiitos tarkennuksesta, Jonttu! :) | ||||
|
|
10.10.2017 16:57 | Mikko Herpman | ||
| Juuri näin kuten Kimmo tuossa kuvaa. Ohjeistuksen mukaanhan "ajopainetta" nostetaan asteittain, eli pyydetään lisää kierroksia ja kun moottori tämän kutakuinkin saavuttaa, lisätään. Näin toimien säätö toimii suhteellisen nopeasti ja pöllytys on vähempää. Mutta koska rakenne mahdollistaa liikaa polttoainetta verrattuna käytettävissä olemaan paloilmaan, savutusta tuppaa väkisin näissä tulemaan. Enemmän tai vähemmän. |
||||
|
|
10.10.2017 15:49 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Lätän ruiskutussäätimen rakennehan on sellainen, että kuljettaja asettaa paineilman paineella tavoitekierrosluvun ja ruiskutuspumppu annostelee sen mukaan ruiskutusta: täysi ruiskutus, jos asetuskierroslukuun on vielä matkaa. Vasta tavoitekierrosluvun tuntumassa ruiskutus alkaa vähentyä ja menee lopulta nollaan, kun asetettu kierrosluku on saavutettu tai ylitetty. Eli periaatteessa toimii hieman henkilöauton vakionopeussäätimen tavoin. Oppikirjatermein kyseessä on aseteltava kierroslukusäätäjä. Toiminnaltaan samankaltainen on mm. Dr12-13:ssa, kun taas kaikissa hydraulisella voimansiirrolla varustetuissa vetureissa kierrosluvun säätö on ns. minimi-maksimi-säätäjällä, joka huolehtii vain tyhjäkäynnistä ja siitä, että suurinta käyntinopeutta ei ylitetä; näiden kierroslukujen välissä ruiskutusmäärän säätö on vapaasti valittavissa. |
||||
|
|
10.10.2017 14:35 | Perttu Karttunen | ||
| Juutas miten hieno kuva! | ||||
|
|
10.10.2017 14:18 | Tommi K Hakala | ||
| Pystyisköhän joku ottamaan verrokkikuvan paikasta nykytilassa? | ||||
|
|
10.10.2017 13:51 | Teppo Niemi | ||
| Raidepuskin mallia RL? Seuraava raidepuskin jonkin verran etäänpänä oli kai mallia Ruston-kaivosveturi. | ||||
|
|
10.10.2017 13:18 | Jari Välimaa | ||
| Tässä kuvassa on NetworkRailin testi junassa ainakin jokin hydraulinen/pneumaattinen kallistuskoneisto. https://www.flickr.com/photos/darlo2009/8057738361/ Onkos kenelläkään kuvaa Pendon virroittimesta ? |
||||
|
|
10.10.2017 13:12 | Joona Kärkkäinen | ||
| Tuukka on periaatteessa oikeassa, mutta mitään "alustaa" ei junissa ole vaan kori on että itsekantava, joten teli on se mikä ei kallistu, ja virroitin on teliin yhteydessä. | ||||
|
|
10.10.2017 12:21 | Jari Välimaa | ||
| tässä kuvassa https://vaunut.org/kuva/122589?tt=4&i1=Sm3 näkyy pendo virroitin ylhäällä vaunun päällä. Jos tämä vaunu kallistuu, täytyy katolla olla jokin vasta systeemi, jolla virroitin pysyy kiinni virtajohdossa ? | ||||
|
|
10.10.2017 11:48 | Reijo Kankkunen | ||
| Hyvin laitettu kaksikuvaa samalle sivulle! | ||||
|
|
10.10.2017 11:47 | Perttu Karttunen | ||
| Oho. Olisikohan menossa Höyryraiteelle? | ||||
|
|
10.10.2017 08:55 | Sanna Laakso | ||
| Kiva kuva! | ||||
|
|
10.10.2017 07:38 | Jukka Pitkänen | ||
| Totta. Kohtuullisen hyvä sää sattui onneksi tuolle päivälle. Varmaan moni Haukivuorelainenkin kävi nyt Mikkelissä esim. ostoksilla kun nyt kerrankin junalla pääsee. Ainakin tuntui siltä että Mikkelissä vaihtui matkustajia paljon sellaisiin, jotka menivät Otavan reissulle. | ||||
|
|
10.10.2017 01:01 | Tuomas Pätäri | ||
| Miksiköhän tällaisella "peltotiellä" on näin järeä varoituslaitos, kun tämän merkitys ei tainnut olla suurempi edes ennen tien 11746 parin vuoden takaista rakentamista? - Mutta tietysti parempi näin päin. Satunnaiset ajelitkaan eivät tänne helposti eksy, kun tie on nykyisin puomitettu jo tien 11746 kupeesta. En tiedä, onko moottoritien toiselle puolelle menevällä yhteydellä puomia. EDIT: Peruskartassa tällä hetkellä näkyvät puominpaikat ovat siis vanhentuneet. | ||||
|
Kuvasarja: Dr16 2817 käymässä Hyvinkäällä |
10.10.2017 00:53 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno dokumentaatio Sakulta viimeisestä Dr16-veturisarjan yksilön vierailusta Hyvinkään konepajalla. Tuskin nähtänee "Isoa Vaaleeta" näillä "pituuspiireillä" tämän jälkeen. | ||||
|
|
09.10.2017 21:08 | Ilkka Hovi | ||
| Vaikuttaa oikealta tuo 4.9.1981, haulla haettuna kaikki junat näyttivät pitemmiltä, vaikka näyttää siellä olevan tuolle päivälle samanlainen lyhyt runko. | ||||
|
|
09.10.2017 18:51 | Jukka Ahtiainen | ||
| Vienti vetää. | ||||
|
|
09.10.2017 16:45 | Teppo Niemi | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/65414 vaunusto näyttää kovastikin samalta (Ei + EFi + Ei) kuin tämän kuvan. Kyseinen kuva on otettu 4.9.1981. Ja kuvassa https://vaunut.org/kuva/31217 ilmeisestikin samasta junasta luonto näyttää hyvin vihreältä. | ||||
|
|
09.10.2017 16:43 | Eljas Pölhö | ||
| Perjantai 4.9.1981 olisi hyvin mahdollinen, sillä silloin Hr1 1004 veti junan H432 Riihimäeltä Karjaalle ja vaunusto oli 2xEi+EFi (en merkinnyt ylös vaunujärjestystä). Tulo Karjaalle n. 18:47. Juna jatkoi Hankoon Dv12 2747 vetämänä, mutta en ole merkinnyt oliko sama vaunusto. 5.9.1981 1004 lähti Karjaalta Hankoon 5 vaunun kanssa junassa H428 klo 14:03 (8 min myöhässä). Kuvassa juna näyttää vekslailevan, joten saattaa tietysti olla junansa kokoamispuuhissa 5.9. | ||||
|
|
09.10.2017 16:33 | Juhana Nordlund | ||
| Syyskuun alussa etenkin eteläisessä Suomessa koivut voivat olla joinakin vuosina hyvinkin vihreitä. Joinakin taas vähemmän vihreitä, ainakin haalistuneita jos eivät ruskan koettelemiakaan. Minulla on Hyvinkäältä otettu kuva edellä selostamiini tilanteisiin liittyvä kuva osoitteessa https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/junat/Hr1_1004_2.jpg . Hakutoiminnolla löytyy myös vorgista jonkin verran syyskuun alkupuolella 1981 otettuja kuvia 1004:sen ajeluista. Mutta kuten sanottu, Ilkan kuva voi liittyä johonkin aivan muuhunkin. Kuvassa näkyvien ihmisten vaatetus kielii ainakin muista kuin hellesäistä. |
||||
|
|
09.10.2017 16:22 | Hannu Peltola | ||
| Taustalla olevan koivun vihreyden perusteella rajaisin syyskuun pois vaihtoehdoista. | ||||
|
|
09.10.2017 15:48 | Juhana Nordlund | ||
| Kuinka poissuljettu esimerkiksi syyskuu 1981 mahtaisi olla? Silloinhan Hr1 ajoi muutaman aikataulunmukaisen ajon henkilöjunissa Ri-Hy-Kr-Hnk-Kr ja Kr:n suunnalla muutenkin. Esim. päivämäärillä 4.9. ja 5.9. tuona vuonna kyseisiä ajoja käsitykseni mukaan ajettiin. 1004 liikkui myöhemmin 1980-luvulla jonkin verran erilaisissa erikoisjunissa Karjaan suunnan radoilla. Vuonna 1985, jolloin olin Rautatiemuseossa töissä muita kesiä enemmän, muistan nähneeni 1004:sen vetämiä junia joskus Hyvinkäälläkin, mutta silloin kokoonpanossa oli enemmän vaunuja kuin kuvan junassa. |
||||
|
|
09.10.2017 14:45 | Mikko Mäntymäki | ||
| Minäkin huomasin tuon Helsingissä, jotain parannusta on tullut Sm-yksiköistä ei tarvitse saada kuin numero ylös ja tietokanta hoitaa loput. | ||||
|
|
09.10.2017 14:01 | Timo Järvi | ||
| Heh, en näköjään ollut ainoa, jolle tästä kuvasta tuli ensimmäisenä mieleen jonkin sortin kuvakaappaus Hollywoodin lännenelokuvasta. Todellakin, upea otos :) | ||||
|
|
09.10.2017 13:20 | Mikko Herpman | ||
| Tuli pikkukuvasta minullekin heti mieleen Pohjois-Amerikka. Kerta kaikkiaan upea kuva! | ||||
|
|
09.10.2017 11:29 | Erkki Nuutio | ||
| Hyvä kun on merkitty toiminnallinen asia Vedplan = (asiakas)Halkopiha ja viimeisen matkan asia Likstation = Ruumisasema. Mennäänkö jo pääsääntöisesti Malmin hautausmaalle? Arkadia on komea nimi heinäpellolle. Kaikkia konepaja-alueen raiteita ei ole merkitty. Puuttuvat mm. kolme raidetta, jotka vievät veturivarikon oville. |
||||
|
|
09.10.2017 10:49 | Jukka Martio | ||
| Otavan satama on rautatiehistoriallinen suojelukohde, jota yksityiset ovat huomattavasti kunnostaneet. Sataman raide on hyvässä kunnossa, joten radan huolenpidon jatkaminen museoliikennettä varten ei vaatisi paljon vaivaa tai rahaa. Romuvaraston perustaminen satamaan lienee ollut tilapäinen kömmähdys. | ||||
|
|
09.10.2017 09:10 | Raimo Harju | ||
| Äkkiseltään katsoen kuva muistuttaa keski-eurooppalaista maisemaa. | ||||
|
|
09.10.2017 09:07 | Antero Kalliomäki | ||
| Kuten kommenteissa ja Reinon kuvassa, kyllä se Huru oli. Sikseensä Hurun nokalla tyyli, äänimaailma ja ison koneen tuntuma selän takana ei unohdu. Sitä en sitten tiedä oliko vakiona tuossa junassa vai hullun tuuria. | ||||
|
|
09.10.2017 08:53 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, mielettömän upea! Kanjonista tulee tosiaan mieleen Pohjois-Amerikka, kuva voisi hyvin olla Brittiläisestä Kolumbiasta tai Washingtonin osavaltiosta. Vasemmalla on vanhan jo toimintansa lopettaneen tukkiradan jäänteitä. | ||||
|
|
09.10.2017 08:40 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Edellisiin kommentteihin yhtyen: tosi upea kuva! | ||||
|
|
09.10.2017 08:17 | Teppo Niemi | ||
| Muistoja.... | ||||
|
|
09.10.2017 07:43 | |||
| Joki on kuin joku Villin Lännen kanjoni. | ||||
|
|
09.10.2017 01:21 | Niila Heikkilä | ||
| Onpas hieno ajankuva jossa Melon voimalaitosallas vielä luonnontilassaan. Puusto jo parturoitu vedennousualueelta. | ||||
|
|
08.10.2017 23:54 | Jussi Mäkinen | ||
| Komeaa! | ||||
|
|
08.10.2017 23:26 | Mikko Ketolainen | ||
| Tuo "Vuosaaren" vaunujen letka näkyi olevan eilen illalla puoli kahdentoista aikaan ratapihalla. Tänään iltapäivällä näkyi seisovan kaksi Vectronia samalla raiteella perinteisten Dv12-veturien joukossa. | ||||
|
|
08.10.2017 23:02 | Petri Nummijoki | ||
| Jos Gb-vaunua tarkoitetaan pakettiautorinnastuksella niin kyllä siinä hieman yliarvioidaan nykyistenkin pakettiautojen ominaisuudet. Gb-vaunu otti kuormaa 16,5 t ja kokonaispaino täydessä kuormassa oli noin 26 t eli käytännössä sama, mikä on kolmiakselisen kuorma-auton suurin sallittu paino. | ||||
|
|
08.10.2017 22:05 | Kari Haapakangas | ||
| Lähin asema sijaitsee Ylivieskassa. Onhan tuo naapurikaupunki sentään risteysasema. Meinasin todeta, että toisessakin naapurikaupungissa on risteysasema, mutta sehän sijaitsee tarkemmin ajateltuna naapurikaupungin naapurikunnassa. |
||||
|
|
08.10.2017 21:57 | Tero Korkeakoski | ||
| Aika ykstoikkoisen näköistä vaunustoa. | ||||
|
|
08.10.2017 21:54 | |||
| Otavan satamassa ei enää ilmeisesti ole kalustoa... https://julia.dy.fi/timetables?s=52278&d=28.9.2017 Otava-Imatra https://julia.dy.fi/timetables?s=52213&d=28.9.2017 Otava-Pieksämäki |
||||
|
|
08.10.2017 21:54 | |||
| Otavan satamassa ei enää ilmeisesti ole kalustoa... https://julia.dy.fi/timetables?s=52278&d=28.9.2017 Otava-Imatra https://julia.dy.fi/timetables?s=52213&d=28.9.2017 Otava-Pieksämäki |
||||
|
|
08.10.2017 21:48 | Jyrki Talvi | ||
| Odotushuone on päivällä auki paitsi lauantaisin suljettu. | ||||
|
|
08.10.2017 21:24 | Juhani Suntioinen | ||
| Ratapiha on hävinnyt. Vuolinko oli ensimmäinen Savonradan kohtauspaikka, johon Mikkeli hoiti kauko-ohjatusti vaihteiden käännöt. Rautatiehakemisto vuodelta 1931 mainitsee, että täällä on naishoitaja. |
||||
|
|
08.10.2017 20:16 | Timo Järvi | ||
| Näissä vanhoissa kuvissa on sitä jotakin. Toki, onhan vuosi 1973 ollut hyvä vuosi, sen minäkin myönnän ;) | ||||
|
|
08.10.2017 20:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pendolinon virroitinhan ei kai kallistu. Alusta pysyy paikallaan, olleen samassa kulmassa kuin kiskot sen alla, vain kori kallistuu. Virroitin on käsittääkseni suoraan kiinni alustassa niin, että kori kallistelee katolla olevaa virroitinta kannattelevan rakenteen ympärillä. "Virroittimen vastakallistus" ei siis ole mikään ilmiö. Muistikuvani tästä asiasta on melko vahva ja uskallan väittää sen koskevan juurikin Pendolinoa. Voi toki olla, että olen silti lukenut sen johonkin muuhun kallistuvakoriseen junaan liittyen, mutta pakkohan virroittimen on joka tapauksessa pysyä raiteen keskilinjan yläpuolella aina ja koskettaa ajojohtimeen suoraan alhaalta päin, mikä ei "vastakallistuksella" onnistuisi. | ||||
|
|
08.10.2017 19:22 | Pasi Utriainen | ||
| Ylin merkki kertoo, että tässä on rautatien tasoristeys ilman puomeja, mutta alempien merkkien mukaan sitä ei saa ylittää mitenkään. Mikä lie ollut merkkien laitattajalla ideana... | ||||
|
|
08.10.2017 18:45 | Erkki Nuutio | ||
| Tästä näkyy kuinka ahtaasti 1910 purettu veturitalli sijoittuu. Sokeritehtaalle menevälle tulisi tämän perusteella karmea yllätys, kun raideleveys muuttuu ratapihalla 1524 mm:stä 1000 mm:iin. | ||||