Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 30.07.2017 12:07 Jaakko Pehkonen  
  Misistähän tämä on. Kuka arvaa kuvausajankohdan?
kuva 30.07.2017 11:57 Jorma Toivonen  
  Molemmat vaunut ovat peräisin entisestä Haapamäen palojunasta (esim. Reino Kalliomäen ottama kuva https://vaunut.org/kuva/95739?paik=Haapam%C3%A4ki&tag0=22%7CBG%7C).

Lähempi vaunu on vesivaunu BG 04091 (ent. C2-veturin nro 52 tenderi) ja takana sen vieressä on palokalustovaunu BG 04090.

Merkintä ”M 71” tarkoittaa, että vaunu on maalattu vuonna 1971 (oli Tampereella korjauksessa heinäkuussa 1971).

Terv. SKS
kuva 30.07.2017 11:50 Hannu Peltola  
  Linkissä on vielä taustatiedoksi Karlstad C:n ratapihakaavio 1920- ja 1930-lukujen vaihteesta: http://www.bangardar.se/filer/ritningar/J1-Jpeg/Jvm1184_J1_-0516.jpg (huom. ratapihakaavio on piirretty erikoisesti, pohjoinen on piirroksen alareunassa)
kuva 30.07.2017 11:06 Hannu Peltola  
  Nämä Rommakkolammen maisemat ovat kyllä upeat! Jukka taitaa vierailla näissä maisemissa varsin usein?
kuva 30.07.2017 10:30 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Riku lisäinfosta! Edellisen kerran minulla tuli käytyä Loviisassa syksyllä 2013, joten silloin kyseessä siis olivat Lahden Energian hiilikasat.
kuva 30.07.2017 08:10 Ville Hautamäki  
  Päivänmäärästä en tiedä, mutta liikennepaikka on Misi.
kuva 30.07.2017 00:16 Juhani Pirttilahti  
  Osa VR:n väreistä on tosiaan tehty sekoittamalla kahta perusväriä esim. aurausmerkin värinä ollut keltainen (VRS1111/IR) on tunnettu S&H:n tehtaalla numerolla 77/62 E, mikä tarkoittaa värien 77 ja 62 sekoitusta. Tosin ennen 1980-lukua aurausmerkin väri oli oranssi "opastinkeltainen" eli VRS1111/IH ja sille oli oma S&H:n tehtaan väri numeroltaan 114. Moni muukin VR:n väri oli numeroltaan 11x sarjassa. Liekö niitä laadittu juuri VR:n tarpeisiin.
kuva 30.07.2017 00:03 Petri P. Pentikäinen  
  Kuluttajamyynnissä taisi vallita Jorman mainitsema tilanne.

Vanhoissa VR-asiakirjoissa näkyy muuten oranssin sijasta puhuttavan "punakeltaisesta", ja sellainen tosiaan syntyy sekaamalla punaista ja keltaista Miranolia. Tätä sävyä oli esim. aurausmerkkien ja tasoristeysmerkkien hieman tummanpuhuva oranssi.

Miranolin soveltuvuus sateelle alttiin puun maalaamiseen on kyseenalainen, joten oma valinta kohdistunee puuosien osalta Virtasen maalitehtaan tuotteisiin.
kuva 29.07.2017 23:41 Jouni Hytönen  
  Kesäisin autojunissa kulkee silloin tällöin Rbnqss-vaunuissa esimerkiksi linja-autoja.
kuva 29.07.2017 23:31 Jouni Hytönen  
  Jotenkin kuitenkin olisin taipuvainen uskomaan, että isompi ongelma on kuitenkin tuo yhteisöluvan/liikenneluvan vaatimus toimitettaessa vettä paloautolla maksua vastaan. Paloauto olisi rekisteröitävä luvanvaraiseen liikenteeseen, mistä seuraa sitten se, että sen jälkeen kaikki sillä autolla ajettavat ajot vaativat jokaiselta autoa kuljettavalta voimassa olevan ammattipätevyyden vaikka oltaisiin normaalissa hälytysajossakin. Vakuutukset olisivat tuon linkin dokumentin mukaan myös kalliimmat. Bonuksena tulee vielä vaatimus, että palokunnalla olisi nimettynä tuosta veden toimittamisesta vastaava henkilö. Pelkän kuljettajan ammattipätevyysvaatimuksen täyttäminen olisi helppoa, hommataan vain paikalle kuljettaja, jolla se pätevyys on voimassa. Minullakin se olisi linja-autotaustasta johtuen voimassa, vaikka en ole paloautoihin koskaan mitenkään koskenutkaan. Yhteisöluvan/liikenneluvan puuttumista ei voi näin helposti hoitaa. Veden toimittaminen höyryvetureihin on sen verran harvinaista touhua, että tuskin mikään (vapaa)palokunta alkaisi sen vuoksi liikennelupavaatimusta täyttämään. Jossain artikkelissa aikoinaan mainittiin, että myös kaivojen täyttäminen paloautolla on yhtä lailla kiellettyä, vaikka ainakin itse pitäisin sitä aivan pelastustoimintaan kuuluvana toimintana. Jos maatilan eläimet eivät saa juomavettä, jotenkin se tilanne on kuitenkin ratkaistava melko pikaisesti.
kuva 29.07.2017 23:24 Pentti Yli-Karjanmaa  
  Mikä tämä Rbnqss-vaunu on. Kuukkeli sanoon notta rekkoja tuolla kuljetetaan, onko sitä toimintaa (ylipäätään enää ollenkaan ) matkustajajunissa? Vai onko syynä "muu liikenne"?
kuva 29.07.2017 22:48 Juhani Pirttilahti  
  Kyllä niitä Miranolin perusvärejä on ollut enemmänkin. Yksi niistä on 273 - tulenpuna, josta Dm8 ja Dm9 on saanut värin. Sitten on ollut olemassa toista kymmentä VR:n väriä.
kuva 29.07.2017 22:29 Jorma Rauhala  
  Ennenvanhaan Miranolin alkydilakkamaalia sai vain perusväreissä. Aikana ennen sävytyskoneita. Eri värejä on ollut punainen, sininen, vihreä, keltainen, musta, valkoinen, ruskea... olikohan ne siinä vai olisiko ollut vielä jotain muuta?
kuva 29.07.2017 20:27 Ari-Pekka Lanne  
  Aikataulusuunnittelijat tai muut rataherrat tuskin korvaansa lotkauttavat, vaikka taulu olisi kuinka susi. Se ei vaikuta millään tavalla heidän rauhaansa reaalimaailmasta irtonaisenaan olevassa toimistossa. Kuljettaja on tuolla junankeulassa vain ja ainoastaan sitä varten, että siitä voidaan leipoa pääsyypää mihin tahansa matkan aikana vastaan tulevaan häiriötekijään ‒ oli tällä sitten mahdollisuutta vaikuttaa asiaan eli ei. Eikös se vanha vitsi mennyt jotenkin niin, että »Mainostoimiston konsultti laatii aikataulun, matkustaja vaatii noudattamaan sitä täsmälleen, ja kuljettaja maksaa sakot»?
Kuvasarja:
Ardeltin siirto
 
29.07.2017 19:51 Simo Tuominen  
  Vesa,

ajatus oli kyllä kuljettaa myös kiskoja pitkin, mutta tähän päädyttiin.
Syynä olivat omat riskinsä jotka piti ottaa huomioon; esim. maholliset laakerivauriot pitkällä siirtomatkalla ym.. Rautateitse laite olisi ollut myös katsastettava, ym. viranomais asiat kunnossa. Siirto olisi ollut myös yöaikana tehtävä, jo pienen hinausnopeuden takia.
kuva 29.07.2017 19:49 Jimi Lappalainen  
  Mikä oli ensimmäinen asema, jolta tähän tapaan poistettiin laituri aseman edestä? Näitähän riittää vaikka kuinka paljon; Mäntyharju, Joutseno, Jämsä, Pitäjänmäki...
kuva 29.07.2017 19:02 Riku Outinen  
  Hannu: Koska olet viimeksi käynyt Loviisassa? Loviisan hiilikasa on ollut Lahden Energialle Kymijärvelle menevää hiiltä, mutta se toiminta on loppunut - 2014 olisi pitänyt olla jo hiilikasan olla poiskuljetettu asiakkaalle ja jälkitöitä kaiketi 2015 puolelle. Näin on myös ymmärtääkseni tapahtunut. 2012 tuli viimeiset laivat Loviisaan tuota hiiltä.

Hannun ekaan kahteen kysymykseen mulla ei ole faktapohjaista vastausta, mutta veikkaisin kuljetusten olevan transitoluonteisia, eli hiili matkaa Suomesta kolmanteen maahan. Onkohan joku kokeilu menossa Suomen osalta nyt, Loviisan liikenne on käynnissä seuraavat kaksi viikkoa näillä tietoa (eli noille viikoille lisäjunia kulussa), toivottavasti jatkuu! Samaan aikaan on viikon verran kulussa hiiltä myös Tahkoluotoon, onkohan saman tuottajan tavaraa? Tähän asti Suomen kilpailukyky hiilen kaltaisen bulkkitavaran kuljetuksissa ei ole ollut kovin hyvä verrattuna Etelän suunnan kilpailijoihin, mutta toivottavasti jotain muutosta on ilmassa. Toki poikkeuksiakin on (esim. Kostamus) mutta yleensäottaen noin.
kuva 29.07.2017 14:07 Kurt Ristniemi  
  Jos taustalla olevan katetun tavaravaunun littera todella on Ga, niin vaunu on epätavallinen. Ga-tyyppisten vaunujen ominaispiirteenähän on pidetty pystysuoraa seinälaudoitusta. Olisikohan vanha G-vaunu uudelleenlitteroitu?
kuva 29.07.2017 13:42 Petteri Tervasmäki  
  Juliasta kokoonpanoja tutkimalla vaikuttaisi isoimpiin myöhästymisiin syynä olevan Rbnqss-vaunut.
kuva 29.07.2017 13:39 Jimi Lappalainen  
  Komea juna :)
kuva 29.07.2017 13:33 Petteri Tervasmäki  
  Kolarissa ei ole 1500V sähkönsyöttöä, De syöttää vaunustoon sähkön päivän seisonnan aikana. Lisäksi jos tulee veturi ongelmia, voidaan syöttää myös matkan aikana vetokyvyn varmistamiseksi.
kuva 29.07.2017 12:14 Joonas Lindholm  
  Näistä Turussa olevista osaa käytettiin viimeksi 16.6.2017, ja osan viimeiseksi päiväksi jäi 14.6., koska yhteen vaunuista tuli vikaa, jolloin koko runko päätettiin hylätä etuajassa.
kuva 29.07.2017 11:37 Roope Prusila  
  Olikos tämä se juna, jonka ajoaika aikataulukauden vaihtoksen jälkeen lyhentyi Hki-Roi ainakin tunnilla? Jos on, niin ehkä ei olisi kannattanut kiristää taulua.
kuva 29.07.2017 09:37 Reino Kalliomäki  
  Meili:
Vähän lisätarkennusta on löytynyt. Se Jyväskylän kone on mitä ilmeisimmin sveitsiläisvalmisteinen G1. Näistä ainakin numerot 198-201 ja 212 oli silloin sijoitettu Jyväskylään. Veturin savutorvi on ns. Jakobssonin mallia, jota oli monessa tuolloisessa veturissa; mm. Jyväskylän varikon koneissa. Alkuperäiskuvan on tiettävästi ottanut Olga Oksanen keväällä 1898.

Venäjän lippu on alkuperäiskuvassakin, mutta sitä on korttiin retusoitu paremmin erottuvaksi. (SKS)
kuva 29.07.2017 09:21 Erkki Nuutio  
  Takaa kurkistava juniori on varmaan Koiviston Ville. Onko veljensä Kimmo vasemmalla ja Pertti Lehtovirta, valokuvausmestari oikealla? MFH:n forssalaisjäseniä kaikki.
Antin Konditorian polttoaineilla taidetaan siis liikkua.
kuva 29.07.2017 08:11 Markku Knuutti  
  Vanhemmat harrastajat muistanevat Tikkurilan tv-mainoksen " Miranol , iskunkestävä jokapaikan yleismaali " . Itte maalasin Miranoolilla kelta-mustaa Kokkolan ratapihan porttaalien pylväisiin kesällä -81.
kuva 29.07.2017 08:10 Timo Arolainen  
  Tyylikäs Volvokin kurkistaa esiin.
kuva 29.07.2017 01:35 Juhani Pirttilahti  
  Maalin koostumus tosin on muuttunut toiseksi kuin mitä se joskus oli (vanha oli juoksevaa, nykyinen hyytelöä).
kuva 29.07.2017 01:08 Jorma Toivonen  
  Rakennus viettää eläkepäiviään kesä-asuntona https://vaunut.org/kuva/121065 .
kuva 29.07.2017 01:06 Jorma Toivonen  
  Laiturirakennus viettää rauhaisaa elämäänsä kesä-asuntona https://vaunut.org/kuva/121065 .
kuva 29.07.2017 01:04 Jorma Toivonen  
  Monni avattiin v.1912 nimellä "Erkkylän laituri", pieni laiturirakennus valmistui v. 1917, nimeksi Monni v. 1925, uusi laiturirakennus v. 1933, joka purettiin 1980-luvun alussa, seisake lakkautettiin 12.08.1996. (Tiedot kirjasta "Radan varrella")
kuva 28.07.2017 22:49 Teemu Sirkiä  
  Yli tunnin myöhästymisiäkin on kertynyt samalla ajanjaksolla kahdeksan kappaletta.
kuva 28.07.2017 22:45 Teemu Sirkiä  
  Tämä juna on ollut kuluneen 30 päivän aikana 17 kertaa yli viisitoista minuuttia myöhässä, jolloin myöhästymisien keskiarvo määränpäässä on ollut 62 minuuttia. Näillä mittareilla tämä juna "johtaa" matkustajaliikenteen tilastoja.
Kuvasarja:
Pansion rata sivuraiteineen
 
28.07.2017 21:57 Jimi Lappalainen  
  Lisäsin tuonne Flickr-albumiini kuvia Räntämäen seudulta, mm. Hellaksen makeistehtaan raiteilta! Kuvat löytyvät tuon saman linkin takaa, sivun 2 alaosasta.
kuva 28.07.2017 21:54 Jorma Rauhala  
  S&H:n Tkl:n tehtaan Miranol on oikea merkki.
kuva 28.07.2017 21:33 Teemu Sirkiä  
  Jape, luepa tämä: http://oulu.spek.fi/loader.aspx?id=24b09f5a-9a91-4156-b20e-892b62ae136e Eli kyllä tässä on ihan siitä kyse, että ilman ammattipätevyyttä ei saa enää kuljettaa vettä.
kuva 28.07.2017 20:56 Jape Ruotsalainen  
  En oikein kyllä usko, että ammattipätevyyden puuttuminen tahi joku vastaava olisi syy. Eiköhän syy ole ihan yksinkertaisesti se, että pelastuslaitoksen kalusto tulee olla koko ajan hälytysvalmiudessa. Siis valmiina siihen tehtävään, mitä varten ne ovat. Ei olisi kovin hyvä syy "myöhästyä" tulipalosta sen takia, että on ollut tankkaamassa museojunaa.
kuva 28.07.2017 18:22 Petri P. Pentikäinen  
  Kiitokset tästä kuvasta, joka sysäsi lopulta liikkeelle oman, laudoistaan lahonneen penkin kunnostamisen. Nyt on enää se hauskin vaihe jäljellä, eli maalaus. Onko kenelläkään tietoa, millä maalityypillä näitä siveltiin aikanaan? Ulkoseiniin tarkoitetulla pellavaöljymaalilla vaiko rautatolppiin ja peltikilpiin ajatellulla Miranoolilla? Penkissähän on sekä rautaa että puuta, joten sikäli joudutaan aina kompromissiin, jos yksi maali. Ensin mainittu kuivuu viikon, joten ehkäpä suosittu ripeästi kuivuvaa, mutta hengittämätöntä rautamaalia. Sehän se sitten omankin penkin laudat tuhosi. Virkakäytössä näitä tietysti maalattiin säännöllisesti, kuten Kimmo mainitsee, joten kosteusvuotoja ei niin päässyt syntymään.

Aihe innosti tutkimaan asemakuvia kirjoista ja omista kansioista. Punainen penkki on ollut selkeästi yleisin, sininen ja keltainen myös tavallisia. Harvinaisempia taivahansininen, hailakansininen, räikeänkeltainen sekä beessi. Parikkalan-Savonlinnan välillä on ollut myös penkkejä, joiden puuosat on jätetty puunvärisiksi, varmaankin suojakäsittelyn kera. Kajaanin kaupungilla on muuten varsin paljon rautatiemallia muistuttava penkki, jota on ollut jo vuosikymmeniä istuttavana kaupungin puistoissa. Rautatiepenkkiä on ainakin Savon radalla edelleenkehitetty viistämällä maata vasten olevat laudat siten, että vain niiden päädyt koskettavat maata. Näin penkin puujalat pysyvät kuivempina.

Kalvitsan penkki on ollut viimeksi punainen ja alun perin oranssi (tai okra), joka on ollut harvinainen väri ainakin kuvien perusteella. Radan varrella -kirjan kuvista löytyy oranssi penkki Kemijärveltä ja omista kuvista pieni epäilys Alavuudesta. Joten tietysti käytettäväksi väriksi on valittava tämä pirteä erikoisuus.
kuva 28.07.2017 17:57 Erkki Nuutio  
  Allt af jern -kirja (Åbo 2004) käsittelee Turun Rautateollisuuden vanhempien rakennusten "jalostamista" uuteen käyttöön. Kirja esittää joitakin vaunukuvia ja lisäksi kaksi Pankakosken tehtaalle tehtyä niitattua höyrykattilaa lepäämässä niiden siirtelyyn käytettyjen kapearaidetelien päällä.
Kattilat ovat tarkalleen samanlaisen tiheän ja korkean pystypylväsaidan edustalla, kuin yllä olevassa kuvassa.
Kummassakin kuvassa täytyy siten näkyä Turun Rautateollisuuden aita. Yllä oleva kuvanäkymä lienee Raunistulan suuntaan.

Grönblomien öljytehdas aloitti juuri valmistuneessa tehtaassaan Ruissalon tien suunnassa syksyllä 1912 ja VR:n sarja/numeropäätös on samalta ajalta. Siksi yllä oleva kuva lienee otettu 1912-1913 ja todennäköisesti esittää sarjan ensimmäistä vaunua, jota ei vielä ole sarja/numeromerkitty. Kiskojen jatke vasemmalle näyttää kapearaiteiselta.
kuva 28.07.2017 15:12 Petri Sallinen  
  Finska Oljefabriks A.B. -yhtiön vaunut numeroitiin välille 15301-15306. Vaunujen sarjamerkki oli Grz. Rh 12/1912.
kuva 28.07.2017 15:04 Antero Kalliomäki  
  Oppi muuten noiden jyrkkien mutkien varrella junia katsellessa porkkanan tai pikajunan tullessa siirtymään sisäkaarteen puolelle. Kun oli ensimmäisen kerran ulkokaarteen puolella saanut "Golden Showerin" sumuna niskaansa....
kuva 28.07.2017 14:57 Jimi Lappalainen  
  Komea kuva punaisesta junasta.
kuva 28.07.2017 14:37 Hannu Peltola  
  NBJ aloitti dieselöinnin jo vuonna 1937 ja ensimmäiset linjadieselit olivat nykymittapuun mukaan varsin vaatimattomia saksalaisen V20-sarjan kaltaisia kaksiakselisia dieseleitä. Nämä vetivät raskaita malmijunia usein parivedossa ja ne tunnettiin lempinimellä "stutar".
kuva 28.07.2017 14:22 Hannu Peltola  
  NBJ:lle henkilöliikenne oli varsin suurelta osin toissijaisessa roolissa, vaikka se erityisesti liikenteen alkuaikoina olikin tärkeä koko Bergslagenille. NBJ:llä oli käytössään 1940-1960 -luvuilla mm. neliakselisia Hilding Carlsson -moottorivaunuja. Nämä olivat ruotsalaisten harrastajien suosiossa 1960-luvulla, kun ne olivat jo kadonneet SJ:n raiteilta. NBJ:n moottorivaunut oli maalattu hyvännäköisellä sininen-kermankeltainen -yhdistelmällä.
kuva 28.07.2017 14:06 Hannu Peltola  
  Onko hiilikuljetukset Loviisaan sesonkiluonteisia? Mihin hiili matkaa Loviisasta? Viimeksi siellä käydessäni satamassa oli suuri hylätyn näköinen hiilikasa.
kuva 28.07.2017 14:01 Hannu Peltola  
  Totta on Jimi, tuo keskimmäinen silta on todella upea! Tallbergissä vierailu on ollut mielessä jo monen vuoden ajan, mutta se on vähän kaukana kaikkialta (tai ehkä se olisi helposti saavutettavissa menemällä laivalla Vaasasta Uumajaan...)
kuva 28.07.2017 13:58 Reino Kalliomäki  
  G8 tuolloin Jyväskylässä on helppo ennakkokäsitys. Jos tenderin levkehyksen keskimmäinen aukko jousien välissä merkitsee jotakin, voisi olla vaikka G1. Tamperelaisten savutorvi oli erilainen, ja kuvaan ehtiminen olisi ollut täpärällä.
kuva 28.07.2017 13:55 Hannu Peltola  
  Kalliomäen perheessä on tainnut olla varsinaisia pikkukemistejä! :-) Resepti kuulostaa kyllä varsin tutulta ja klassiselta, olisimme pikkupoikina kokeilleet samaa sekoitusta, mutta emme löytäneet mistään rikkiä...
kuva 28.07.2017 13:53 Reino Kalliomäki  
  Kommentti sähköpostilla : Toista mieltä... G8 vandrinki kokonaan vetopyörien yläpuolella. Olisiko G1, G2, G4, G6 tai G9 ? (SKS)
kuva 28.07.2017 12:46 Erkki Nuutio  
  Vaunun valmistajaksi arvelen vahvasti Åbo Järnmanufaktur ab - Turun Rautateollisuus Oy:tä - tunnettua rautatievaunujen ja mm. niitattujen höyrykattiloiden valmistajaa Turussa, eli kaupungissa jonne mainittu öljytehdaskin perustettiin.
Todettakoon, että jo alunperin vaunutehtaaksi rakennetussa hallikokonaisuudessa oli neljä pitkää yhdensuuntaista raidetta, joilta vaunuja siirreltiin ulkopuolella olevalle samansuuntaiselle raiteelle traverssia (tai jopa kahta sellaista) käyttäen.

Sopival puolel jokkee syntyneet ihmiset tietänevät näkyivätkö kuvan korkeat savupiiput kyseisen tehtaan tontilta VR:n ratalinjan ylitse katsellessa.
kuva 28.07.2017 11:44 Kurt Ristniemi  
  Minä olen lukenut erilaisen selityksen Esso-nimelle: Standard Oil, lyh SO, luettuna EsOo tai pikemminkin Essoo -> Esso.