|
|
30.07.2017 12:07 | Jaakko Pehkonen | ||
| Misistähän tämä on. Kuka arvaa kuvausajankohdan? | ||||
|
|
30.07.2017 11:57 | Jorma Toivonen | ||
| Molemmat vaunut ovat peräisin entisestä Haapamäen palojunasta (esim. Reino Kalliomäen ottama kuva https://vaunut.org/kuva/95739?paik=Haapam%C3%A4ki&tag0=22%7CBG%7C). Lähempi vaunu on vesivaunu BG 04091 (ent. C2-veturin nro 52 tenderi) ja takana sen vieressä on palokalustovaunu BG 04090. Merkintä ”M 71” tarkoittaa, että vaunu on maalattu vuonna 1971 (oli Tampereella korjauksessa heinäkuussa 1971). Terv. SKS |
||||
|
|
30.07.2017 11:50 | Hannu Peltola | ||
| Linkissä on vielä taustatiedoksi Karlstad C:n ratapihakaavio 1920- ja 1930-lukujen vaihteesta: http://www.bangardar.se/filer/ritningar/J1-Jpeg/Jvm1184_J1_-0516.jpg (huom. ratapihakaavio on piirretty erikoisesti, pohjoinen on piirroksen alareunassa) | ||||
|
|
30.07.2017 11:06 | Hannu Peltola | ||
| Nämä Rommakkolammen maisemat ovat kyllä upeat! Jukka taitaa vierailla näissä maisemissa varsin usein? | ||||
|
|
30.07.2017 10:30 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Riku lisäinfosta! Edellisen kerran minulla tuli käytyä Loviisassa syksyllä 2013, joten silloin kyseessä siis olivat Lahden Energian hiilikasat. | ||||
|
|
30.07.2017 08:10 | Ville Hautamäki | ||
| Päivänmäärästä en tiedä, mutta liikennepaikka on Misi. | ||||
|
|
30.07.2017 00:16 | Juhani Pirttilahti | ||
| Osa VR:n väreistä on tosiaan tehty sekoittamalla kahta perusväriä esim. aurausmerkin värinä ollut keltainen (VRS1111/IR) on tunnettu S&H:n tehtaalla numerolla 77/62 E, mikä tarkoittaa värien 77 ja 62 sekoitusta. Tosin ennen 1980-lukua aurausmerkin väri oli oranssi "opastinkeltainen" eli VRS1111/IH ja sille oli oma S&H:n tehtaan väri numeroltaan 114. Moni muukin VR:n väri oli numeroltaan 11x sarjassa. Liekö niitä laadittu juuri VR:n tarpeisiin. | ||||
|
|
30.07.2017 00:03 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Kuluttajamyynnissä taisi vallita Jorman mainitsema tilanne. Vanhoissa VR-asiakirjoissa näkyy muuten oranssin sijasta puhuttavan "punakeltaisesta", ja sellainen tosiaan syntyy sekaamalla punaista ja keltaista Miranolia. Tätä sävyä oli esim. aurausmerkkien ja tasoristeysmerkkien hieman tummanpuhuva oranssi. Miranolin soveltuvuus sateelle alttiin puun maalaamiseen on kyseenalainen, joten oma valinta kohdistunee puuosien osalta Virtasen maalitehtaan tuotteisiin. |
||||
|
|
29.07.2017 23:41 | Jouni Hytönen | ||
| Kesäisin autojunissa kulkee silloin tällöin Rbnqss-vaunuissa esimerkiksi linja-autoja. | ||||
|
|
29.07.2017 23:31 | Jouni Hytönen | ||
| Jotenkin kuitenkin olisin taipuvainen uskomaan, että isompi ongelma on kuitenkin tuo yhteisöluvan/liikenneluvan vaatimus toimitettaessa vettä paloautolla maksua vastaan. Paloauto olisi rekisteröitävä luvanvaraiseen liikenteeseen, mistä seuraa sitten se, että sen jälkeen kaikki sillä autolla ajettavat ajot vaativat jokaiselta autoa kuljettavalta voimassa olevan ammattipätevyyden vaikka oltaisiin normaalissa hälytysajossakin. Vakuutukset olisivat tuon linkin dokumentin mukaan myös kalliimmat. Bonuksena tulee vielä vaatimus, että palokunnalla olisi nimettynä tuosta veden toimittamisesta vastaava henkilö. Pelkän kuljettajan ammattipätevyysvaatimuksen täyttäminen olisi helppoa, hommataan vain paikalle kuljettaja, jolla se pätevyys on voimassa. Minullakin se olisi linja-autotaustasta johtuen voimassa, vaikka en ole paloautoihin koskaan mitenkään koskenutkaan. Yhteisöluvan/liikenneluvan puuttumista ei voi näin helposti hoitaa. Veden toimittaminen höyryvetureihin on sen verran harvinaista touhua, että tuskin mikään (vapaa)palokunta alkaisi sen vuoksi liikennelupavaatimusta täyttämään. Jossain artikkelissa aikoinaan mainittiin, että myös kaivojen täyttäminen paloautolla on yhtä lailla kiellettyä, vaikka ainakin itse pitäisin sitä aivan pelastustoimintaan kuuluvana toimintana. Jos maatilan eläimet eivät saa juomavettä, jotenkin se tilanne on kuitenkin ratkaistava melko pikaisesti. | ||||
|
|
29.07.2017 23:24 | Pentti Yli-Karjanmaa | ||
| Mikä tämä Rbnqss-vaunu on. Kuukkeli sanoon notta rekkoja tuolla kuljetetaan, onko sitä toimintaa (ylipäätään enää ollenkaan ) matkustajajunissa? Vai onko syynä "muu liikenne"? | ||||
|
|
29.07.2017 22:48 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kyllä niitä Miranolin perusvärejä on ollut enemmänkin. Yksi niistä on 273 - tulenpuna, josta Dm8 ja Dm9 on saanut värin. Sitten on ollut olemassa toista kymmentä VR:n väriä. | ||||
|
|
29.07.2017 22:29 | Jorma Rauhala | ||
| Ennenvanhaan Miranolin alkydilakkamaalia sai vain perusväreissä. Aikana ennen sävytyskoneita. Eri värejä on ollut punainen, sininen, vihreä, keltainen, musta, valkoinen, ruskea... olikohan ne siinä vai olisiko ollut vielä jotain muuta? | ||||
|
|
29.07.2017 20:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Aikataulusuunnittelijat tai muut rataherrat tuskin korvaansa lotkauttavat, vaikka taulu olisi kuinka susi. Se ei vaikuta millään tavalla heidän rauhaansa reaalimaailmasta irtonaisenaan olevassa toimistossa. Kuljettaja on tuolla junankeulassa vain ja ainoastaan sitä varten, että siitä voidaan leipoa pääsyypää mihin tahansa matkan aikana vastaan tulevaan häiriötekijään ‒ oli tällä sitten mahdollisuutta vaikuttaa asiaan eli ei. Eikös se vanha vitsi mennyt jotenkin niin, että »Mainostoimiston konsultti laatii aikataulun, matkustaja vaatii noudattamaan sitä täsmälleen, ja kuljettaja maksaa sakot»? | ||||
|
Kuvasarja: Ardeltin siirto |
29.07.2017 19:51 | Simo Tuominen | ||
| Vesa, ajatus oli kyllä kuljettaa myös kiskoja pitkin, mutta tähän päädyttiin. Syynä olivat omat riskinsä jotka piti ottaa huomioon; esim. maholliset laakerivauriot pitkällä siirtomatkalla ym.. Rautateitse laite olisi ollut myös katsastettava, ym. viranomais asiat kunnossa. Siirto olisi ollut myös yöaikana tehtävä, jo pienen hinausnopeuden takia. |
||||
|
|
29.07.2017 19:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikä oli ensimmäinen asema, jolta tähän tapaan poistettiin laituri aseman edestä? Näitähän riittää vaikka kuinka paljon; Mäntyharju, Joutseno, Jämsä, Pitäjänmäki... | ||||
|
|
29.07.2017 19:02 | Riku Outinen | ||
| Hannu: Koska olet viimeksi käynyt Loviisassa? Loviisan hiilikasa on ollut Lahden Energialle Kymijärvelle menevää hiiltä, mutta se toiminta on loppunut - 2014 olisi pitänyt olla jo hiilikasan olla poiskuljetettu asiakkaalle ja jälkitöitä kaiketi 2015 puolelle. Näin on myös ymmärtääkseni tapahtunut. 2012 tuli viimeiset laivat Loviisaan tuota hiiltä. Hannun ekaan kahteen kysymykseen mulla ei ole faktapohjaista vastausta, mutta veikkaisin kuljetusten olevan transitoluonteisia, eli hiili matkaa Suomesta kolmanteen maahan. Onkohan joku kokeilu menossa Suomen osalta nyt, Loviisan liikenne on käynnissä seuraavat kaksi viikkoa näillä tietoa (eli noille viikoille lisäjunia kulussa), toivottavasti jatkuu! Samaan aikaan on viikon verran kulussa hiiltä myös Tahkoluotoon, onkohan saman tuottajan tavaraa? Tähän asti Suomen kilpailukyky hiilen kaltaisen bulkkitavaran kuljetuksissa ei ole ollut kovin hyvä verrattuna Etelän suunnan kilpailijoihin, mutta toivottavasti jotain muutosta on ilmassa. Toki poikkeuksiakin on (esim. Kostamus) mutta yleensäottaen noin. |
||||
|
|
29.07.2017 14:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Jos taustalla olevan katetun tavaravaunun littera todella on Ga, niin vaunu on epätavallinen. Ga-tyyppisten vaunujen ominaispiirteenähän on pidetty pystysuoraa seinälaudoitusta. Olisikohan vanha G-vaunu uudelleenlitteroitu? | ||||
|
|
29.07.2017 13:42 | Petteri Tervasmäki | ||
| Juliasta kokoonpanoja tutkimalla vaikuttaisi isoimpiin myöhästymisiin syynä olevan Rbnqss-vaunut. | ||||
|
|
29.07.2017 13:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea juna :) | ||||
|
|
29.07.2017 13:33 | Petteri Tervasmäki | ||
| Kolarissa ei ole 1500V sähkönsyöttöä, De syöttää vaunustoon sähkön päivän seisonnan aikana. Lisäksi jos tulee veturi ongelmia, voidaan syöttää myös matkan aikana vetokyvyn varmistamiseksi. | ||||
|
|
29.07.2017 12:14 | Joonas Lindholm | ||
| Näistä Turussa olevista osaa käytettiin viimeksi 16.6.2017, ja osan viimeiseksi päiväksi jäi 14.6., koska yhteen vaunuista tuli vikaa, jolloin koko runko päätettiin hylätä etuajassa. | ||||
|
|
29.07.2017 11:37 | Roope Prusila | ||
| Olikos tämä se juna, jonka ajoaika aikataulukauden vaihtoksen jälkeen lyhentyi Hki-Roi ainakin tunnilla? Jos on, niin ehkä ei olisi kannattanut kiristää taulua. | ||||
|
|
29.07.2017 09:37 | Reino Kalliomäki | ||
| Meili: Vähän lisätarkennusta on löytynyt. Se Jyväskylän kone on mitä ilmeisimmin sveitsiläisvalmisteinen G1. Näistä ainakin numerot 198-201 ja 212 oli silloin sijoitettu Jyväskylään. Veturin savutorvi on ns. Jakobssonin mallia, jota oli monessa tuolloisessa veturissa; mm. Jyväskylän varikon koneissa. Alkuperäiskuvan on tiettävästi ottanut Olga Oksanen keväällä 1898. Venäjän lippu on alkuperäiskuvassakin, mutta sitä on korttiin retusoitu paremmin erottuvaksi. (SKS) |
||||
|
|
29.07.2017 09:21 | Erkki Nuutio | ||
| Takaa kurkistava juniori on varmaan Koiviston Ville. Onko veljensä Kimmo vasemmalla ja Pertti Lehtovirta, valokuvausmestari oikealla? MFH:n forssalaisjäseniä kaikki. Antin Konditorian polttoaineilla taidetaan siis liikkua. |
||||
|
|
29.07.2017 08:11 | Markku Knuutti | ||
| Vanhemmat harrastajat muistanevat Tikkurilan tv-mainoksen " Miranol , iskunkestävä jokapaikan yleismaali " . Itte maalasin Miranoolilla kelta-mustaa Kokkolan ratapihan porttaalien pylväisiin kesällä -81. | ||||
|
|
29.07.2017 08:10 | Timo Arolainen | ||
| Tyylikäs Volvokin kurkistaa esiin. | ||||
|
|
29.07.2017 01:35 | Juhani Pirttilahti | ||
| Maalin koostumus tosin on muuttunut toiseksi kuin mitä se joskus oli (vanha oli juoksevaa, nykyinen hyytelöä). | ||||
|
|
29.07.2017 01:08 | Jorma Toivonen | ||
| Rakennus viettää eläkepäiviään kesä-asuntona https://vaunut.org/kuva/121065 . | ||||
|
|
29.07.2017 01:06 | Jorma Toivonen | ||
| Laiturirakennus viettää rauhaisaa elämäänsä kesä-asuntona https://vaunut.org/kuva/121065 . | ||||
|
|
29.07.2017 01:04 | Jorma Toivonen | ||
| Monni avattiin v.1912 nimellä "Erkkylän laituri", pieni laiturirakennus valmistui v. 1917, nimeksi Monni v. 1925, uusi laiturirakennus v. 1933, joka purettiin 1980-luvun alussa, seisake lakkautettiin 12.08.1996. (Tiedot kirjasta "Radan varrella") | ||||
|
|
28.07.2017 22:49 | Teemu Sirkiä | ||
| Yli tunnin myöhästymisiäkin on kertynyt samalla ajanjaksolla kahdeksan kappaletta. | ||||
|
|
28.07.2017 22:45 | Teemu Sirkiä | ||
| Tämä juna on ollut kuluneen 30 päivän aikana 17 kertaa yli viisitoista minuuttia myöhässä, jolloin myöhästymisien keskiarvo määränpäässä on ollut 62 minuuttia. Näillä mittareilla tämä juna "johtaa" matkustajaliikenteen tilastoja. | ||||
|
Kuvasarja: Pansion rata sivuraiteineen |
28.07.2017 21:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Lisäsin tuonne Flickr-albumiini kuvia Räntämäen seudulta, mm. Hellaksen makeistehtaan raiteilta! Kuvat löytyvät tuon saman linkin takaa, sivun 2 alaosasta. | ||||
|
|
28.07.2017 21:54 | Jorma Rauhala | ||
| S&H:n Tkl:n tehtaan Miranol on oikea merkki. | ||||
|
|
28.07.2017 21:33 | Teemu Sirkiä | ||
| Jape, luepa tämä: http://oulu.spek.fi/loader.aspx?id=24b09f5a-9a91-4156-b20e-892b62ae136e Eli kyllä tässä on ihan siitä kyse, että ilman ammattipätevyyttä ei saa enää kuljettaa vettä. | ||||
|
|
28.07.2017 20:56 | Jape Ruotsalainen | ||
| En oikein kyllä usko, että ammattipätevyyden puuttuminen tahi joku vastaava olisi syy. Eiköhän syy ole ihan yksinkertaisesti se, että pelastuslaitoksen kalusto tulee olla koko ajan hälytysvalmiudessa. Siis valmiina siihen tehtävään, mitä varten ne ovat. Ei olisi kovin hyvä syy "myöhästyä" tulipalosta sen takia, että on ollut tankkaamassa museojunaa. | ||||
|
|
28.07.2017 18:22 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Kiitokset tästä kuvasta, joka sysäsi lopulta liikkeelle oman, laudoistaan lahonneen penkin kunnostamisen. Nyt on enää se hauskin vaihe jäljellä, eli maalaus. Onko kenelläkään tietoa, millä maalityypillä näitä siveltiin aikanaan? Ulkoseiniin tarkoitetulla pellavaöljymaalilla vaiko rautatolppiin ja peltikilpiin ajatellulla Miranoolilla? Penkissähän on sekä rautaa että puuta, joten sikäli joudutaan aina kompromissiin, jos yksi maali. Ensin mainittu kuivuu viikon, joten ehkäpä suosittu ripeästi kuivuvaa, mutta hengittämätöntä rautamaalia. Sehän se sitten omankin penkin laudat tuhosi. Virkakäytössä näitä tietysti maalattiin säännöllisesti, kuten Kimmo mainitsee, joten kosteusvuotoja ei niin päässyt syntymään. Aihe innosti tutkimaan asemakuvia kirjoista ja omista kansioista. Punainen penkki on ollut selkeästi yleisin, sininen ja keltainen myös tavallisia. Harvinaisempia taivahansininen, hailakansininen, räikeänkeltainen sekä beessi. Parikkalan-Savonlinnan välillä on ollut myös penkkejä, joiden puuosat on jätetty puunvärisiksi, varmaankin suojakäsittelyn kera. Kajaanin kaupungilla on muuten varsin paljon rautatiemallia muistuttava penkki, jota on ollut jo vuosikymmeniä istuttavana kaupungin puistoissa. Rautatiepenkkiä on ainakin Savon radalla edelleenkehitetty viistämällä maata vasten olevat laudat siten, että vain niiden päädyt koskettavat maata. Näin penkin puujalat pysyvät kuivempina. Kalvitsan penkki on ollut viimeksi punainen ja alun perin oranssi (tai okra), joka on ollut harvinainen väri ainakin kuvien perusteella. Radan varrella -kirjan kuvista löytyy oranssi penkki Kemijärveltä ja omista kuvista pieni epäilys Alavuudesta. Joten tietysti käytettäväksi väriksi on valittava tämä pirteä erikoisuus. |
||||
|
|
28.07.2017 17:57 | Erkki Nuutio | ||
| Allt af jern -kirja (Åbo 2004) käsittelee Turun Rautateollisuuden vanhempien rakennusten "jalostamista" uuteen käyttöön. Kirja esittää joitakin vaunukuvia ja lisäksi kaksi Pankakosken tehtaalle tehtyä niitattua höyrykattilaa lepäämässä niiden siirtelyyn käytettyjen kapearaidetelien päällä. Kattilat ovat tarkalleen samanlaisen tiheän ja korkean pystypylväsaidan edustalla, kuin yllä olevassa kuvassa. Kummassakin kuvassa täytyy siten näkyä Turun Rautateollisuuden aita. Yllä oleva kuvanäkymä lienee Raunistulan suuntaan. Grönblomien öljytehdas aloitti juuri valmistuneessa tehtaassaan Ruissalon tien suunnassa syksyllä 1912 ja VR:n sarja/numeropäätös on samalta ajalta. Siksi yllä oleva kuva lienee otettu 1912-1913 ja todennäköisesti esittää sarjan ensimmäistä vaunua, jota ei vielä ole sarja/numeromerkitty. Kiskojen jatke vasemmalle näyttää kapearaiteiselta. |
||||
|
|
28.07.2017 15:12 | Petri Sallinen | ||
| Finska Oljefabriks A.B. -yhtiön vaunut numeroitiin välille 15301-15306. Vaunujen sarjamerkki oli Grz. Rh 12/1912. | ||||
|
|
28.07.2017 15:04 | Antero Kalliomäki | ||
| Oppi muuten noiden jyrkkien mutkien varrella junia katsellessa porkkanan tai pikajunan tullessa siirtymään sisäkaarteen puolelle. Kun oli ensimmäisen kerran ulkokaarteen puolella saanut "Golden Showerin" sumuna niskaansa.... | ||||
|
|
28.07.2017 14:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea kuva punaisesta junasta. | ||||
|
|
28.07.2017 14:37 | Hannu Peltola | ||
| NBJ aloitti dieselöinnin jo vuonna 1937 ja ensimmäiset linjadieselit olivat nykymittapuun mukaan varsin vaatimattomia saksalaisen V20-sarjan kaltaisia kaksiakselisia dieseleitä. Nämä vetivät raskaita malmijunia usein parivedossa ja ne tunnettiin lempinimellä "stutar". | ||||
|
|
28.07.2017 14:22 | Hannu Peltola | ||
| NBJ:lle henkilöliikenne oli varsin suurelta osin toissijaisessa roolissa, vaikka se erityisesti liikenteen alkuaikoina olikin tärkeä koko Bergslagenille. NBJ:llä oli käytössään 1940-1960 -luvuilla mm. neliakselisia Hilding Carlsson -moottorivaunuja. Nämä olivat ruotsalaisten harrastajien suosiossa 1960-luvulla, kun ne olivat jo kadonneet SJ:n raiteilta. NBJ:n moottorivaunut oli maalattu hyvännäköisellä sininen-kermankeltainen -yhdistelmällä. | ||||
|
|
28.07.2017 14:06 | Hannu Peltola | ||
| Onko hiilikuljetukset Loviisaan sesonkiluonteisia? Mihin hiili matkaa Loviisasta? Viimeksi siellä käydessäni satamassa oli suuri hylätyn näköinen hiilikasa. | ||||
|
|
28.07.2017 14:01 | Hannu Peltola | ||
| Totta on Jimi, tuo keskimmäinen silta on todella upea! Tallbergissä vierailu on ollut mielessä jo monen vuoden ajan, mutta se on vähän kaukana kaikkialta (tai ehkä se olisi helposti saavutettavissa menemällä laivalla Vaasasta Uumajaan...) | ||||
|
|
28.07.2017 13:58 | Reino Kalliomäki | ||
| G8 tuolloin Jyväskylässä on helppo ennakkokäsitys. Jos tenderin levkehyksen keskimmäinen aukko jousien välissä merkitsee jotakin, voisi olla vaikka G1. Tamperelaisten savutorvi oli erilainen, ja kuvaan ehtiminen olisi ollut täpärällä. | ||||
|
|
28.07.2017 13:55 | Hannu Peltola | ||
| Kalliomäen perheessä on tainnut olla varsinaisia pikkukemistejä! :-) Resepti kuulostaa kyllä varsin tutulta ja klassiselta, olisimme pikkupoikina kokeilleet samaa sekoitusta, mutta emme löytäneet mistään rikkiä... | ||||
|
|
28.07.2017 13:53 | Reino Kalliomäki | ||
| Kommentti sähköpostilla : Toista mieltä... G8 vandrinki kokonaan vetopyörien yläpuolella. Olisiko G1, G2, G4, G6 tai G9 ? (SKS) | ||||
|
|
28.07.2017 12:46 | Erkki Nuutio | ||
| Vaunun valmistajaksi arvelen vahvasti Åbo Järnmanufaktur ab - Turun Rautateollisuus Oy:tä - tunnettua rautatievaunujen ja mm. niitattujen höyrykattiloiden valmistajaa Turussa, eli kaupungissa jonne mainittu öljytehdaskin perustettiin. Todettakoon, että jo alunperin vaunutehtaaksi rakennetussa hallikokonaisuudessa oli neljä pitkää yhdensuuntaista raidetta, joilta vaunuja siirreltiin ulkopuolella olevalle samansuuntaiselle raiteelle traverssia (tai jopa kahta sellaista) käyttäen. Sopival puolel jokkee syntyneet ihmiset tietänevät näkyivätkö kuvan korkeat savupiiput kyseisen tehtaan tontilta VR:n ratalinjan ylitse katsellessa. |
||||
|
|
28.07.2017 11:44 | Kurt Ristniemi | ||
| Minä olen lukenut erilaisen selityksen Esso-nimelle: Standard Oil, lyh SO, luettuna EsOo tai pikemminkin Essoo -> Esso. | ||||