Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.01.2018 19:16 | Pasi Seppälä | ||
| Löysit sitten paikalle. Tässä on varmasti kesällä hieno kuvauspaikka, vaikka ei tämä huono ole nytkään. Itsellä on tästä saaliina pari syksyn sateista tuhnukuvaa tyhjästä rapurungosta. Niitä ei ole edes kehdannut laittaa näytille. | ||||
|
02.01.2018 17:13 | Johannes Erra | ||
| Hieno kuva. Nykyisin näillä vedetään säännöllisen matkustajaliikenteen junista ainoastaan Moskovan - Pariisin makuujuna, eikä sitäkään koko saksalaisella osuudella vaan ainoastaan Karlsruhen ja Strasbourgin välillä. Viimeinen "merkittävä" käyttökohde olivat IC-junat Kölnin ja Luxemburgin välillä, mutta ne lakkautettiin kaikki joulukuussa 2014. | ||||
|
23.12.2017 23:04 | Erno Pintinen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
21.12.2017 21:57 | Ossi Rosten | ||
| Aika hieno kuva etten sanois! | ||||
|
21.12.2017 11:28 | Erkki Nuutio | ||
| Hieno kuva! Sortavalan todistaminen kun taustaa näkyy niukasti on vaikeaa. Kuvattu on silloisen veturitallin keskimmäisten raiteiden suunnalta kohti tavara-aseman aluetta ja sen takana olevaa Kymölän (III) kaupunginosaa. 1923 raidekaavioon voi veturitalli olla piirretty väärään asentoon. Viitaten ohikulkevaan raiteeseen veturin takana, saattaa talli olla kohtisuorempaan ratapihaan nähden. 1932 varsin tarkan kartan aikoihin muodostui talli kahdesta lyhemmästä (vanhemmasta) osasta ja kahdesta pidemmästä osasta. Lyhemmistä oli toimisto/varikko -osuudella jatkettu osa melkein ratapihan suuntainen (kaupunkiin päin), vierellään lähes kohtisuoraan ratapihaan ollut osa. Kumpi näistä oli vanhempi? Vastapäätä tallia ratapiharaiteiden takana oli VR:n tavara-asema ja sen lastauslaituri. Taustalla oikealla voisi näkyä lastauslaituria ja aivan kuvan oikealla reunalla tavaramakasiinin päätyä. Taustalla vasemmalla voisi näkyä siellä viimeistään 1932 ollut rakennus, mutta olisiko se ollut siellä jo 1900? Loistelias kuvaus Sortavalan rakennuksista taidokkaiden julkisivupiirustusten, karttojen ja nykyvalokuvien myötä on suurikokoisessa kirjassa Sortavalan arkkitehtuuria 1864-1939 (Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2007, 176 s.). Kääntöpöydän keskikohdalta tulee vipu joka on kuvassa kääntyneenä. Onko tämä vipu pystyasennossa jos veturin painopiste on pöydän keskellä (kääntäminen helpottuu tällöin) ? |
||||
|
21.12.2017 00:29 | Jari Kuusinen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
19.12.2017 17:04 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Hieno kuva! - Video tästä ohituksesta: https://youtu.be/3vjU7PsjYIo . | ||||
|
18.12.2017 13:22 | Jari Kuusinen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
18.12.2017 13:22 | Jari Kuusinen | ||
| Hieno kuva museojunapysäkistä! | ||||
|
Kuvasarja: Joulutorimatkailua Prahassa |
17.12.2017 06:17 | Kimmo Säteri | ||
| Hieno kuvasarja hienosta rautatiemaasta. Tsekeissä on vielä hitusen jäljellä sitä vanhan ajan rautatietyyliä. | ||||
|
16.12.2017 16:49 | Jari Kuusinen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
14.12.2017 15:39 | Mikko Herpman | ||
| Onpas hieno kuva, taitaa tuossa tankkipaikallaolla kahdet letkut.. Eli on saanut Niput tankattua samaan aikaan? Letkut kiinni ja pumppu käymään. | ||||
|
12.12.2017 20:02 | Paul T. J. Koskinen | ||
| Hieno kuvasarja, nimim. paikalla ollut..ptj. | ||||
|
07.12.2017 23:27 | Jouni Ijäs | ||
| Hieno kuva. 1.8 oli yksi niistä harvoista viime kesän lämpöisistä ja aurinkoisista kesäaamuista. | ||||
|
07.12.2017 12:19 | Perttu Karttunen | ||
| Hieno kuva! Mitä vetokalustoon tulee, niin lyhyet päät vastakkain ne olla pitää. | ||||
|
|
06.12.2017 23:09 | Jari Kuusinen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
06.12.2017 22:31 | Mikko Herpman | ||
| Hieno kuva kertakaikkiaan. Pitkä nokka edellä kuuluu dieselin jyrinä paremmin, verrattuna kompuran pärinään... Hyvä että on makuasioita ja mielipiteitä! | ||||
|
06.12.2017 20:23 | Paul T. J. Koskinen | ||
| Ihmiset rautaa ja pölkyt puuta, ei tarvittu muuta ja valtakunta kesti ja kukoisti..Hieno kuva...ptj. | ||||
|
03.12.2017 10:00 | Markku Kuusisto | ||
| Hieno kuvasarja ja teemaan sopivasti hieman luonnollinen tehoste! | ||||
|
30.11.2017 06:28 | Julius Ylitalo | ||
| Hieno kuva Nivalasta! | ||||
|
28.11.2017 01:41 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä on hieno kuva! | ||||
|
26.11.2017 19:27 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Hieno kuva! Tarkasti ottaen Keilaniemen asema sijaitsee Espoossa. :) | ||||
|
26.11.2017 12:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva salolaisesta! :) | ||||
|
23.11.2017 00:41 | Jari Kuusinen | ||
| Hieno kuva! Onko tässä yritetty kehittää uutta Junttilan Salamaa? | ||||
|
14.11.2017 03:45 | Jyrki Längman | ||
| Satunnaiskuvana tuli esiin tämä todella hieno kuva | ||||
|
12.11.2017 21:38 | Erkki Nuutio | ||
| Hieno kuva ja ansiokasta analysointia. Tieto liikennöinnistä Koiviston suunnalta lokakuusta 1942 huhtikuulle 1943 on Radan varrella kirjasta. Pitäneekö se paikkansa ja sikäli kun pitää, se oletettavasti tarkoittaa virallista henkilöliikennettä, ehkä yhtä vuorokautista edestakaisvuoroa. Inonkylä oli muutaman kilometrin verran VT-aseman länsipuolella. RvPr Kenraalimajuri Lars Melanderin johdolla puolusti 12.6.44 sitä VT-linjan lohkoa lyhyesti, mutta perääntyi linjan murruttua Kuuterselässä. Ennen suurhyökkäystä Inonkylä oli noin 30 km päässä Pääasemasta ja toki Yhinmäen ja Kronstadtin tykkien ulottuvissa. Rata epäilemättä palveli paikallisten joukkojen huoltoa, ja arvelen että se oli käytettävissä vielä suurhyökkäyksen alun evakuoinnissakin, ja vasta lopuksi pyrittiin räjäyttämään. En ehtinyt tarkistaa kuinka laajaa siviilien paluumuutto 1942 oli Inoon, ja evakuoitiinko siviilit vasta suurhyökkäyksen alta. Ino kuului Uusikirkon pitäjään, joka ei kai ollut sotatoimialuetta, päinvastoin kuin sitä itäisempi Terijoki. Eli johtopäätös: Ehkä kuvan kaltaisia tavarajunia, jotka palvelivat ennenkaikkea armeijan huoltoa ja lopuksi evakuointiakin saattoi lähteä Inon "pääteasemalta" alkukesään 1944 asti. Siten todennäköisyyslaskennan mukaan valokuva olisi kesältä 1942 tai 1943. Jonkinlaista pidemmän sanan kirjaimistoa olen näkevinäni Ino-sanan molemmin puolin penkin yläpuolisessa kyltissä. |
||||
|
06.11.2017 15:31 | Heikki Jalonen | ||
| Ah ja nam mikä hieno kuva, miten paljon onkaan tutkimista! Marko, tarkoitako Ruotsin suurlähetystöä? Siinä ihan oven edessä on yksi vaaleanpuoleinen kaappipaku. Se saattaisi olla DKW Schnellaster (F89L) eli tuolloin meillä Suomessa eräistä syistä aliasnimellä Donau tunnettu, valmistuksessa 1949...62. Lyhyt etuylitys ja etupyörän kaari olisi sille mallille hyvinkin sopiva. Se myös oli Suomessa yllättävänkin yleinen aikoinaan, mutta ne myös katosivat nopeasti 1960-luvun myötä, kaksitahtitekniikkaa alettiin ainakin ammattiliikenteen puolella vieroksua. Helsingin kaupungintalon parvekepilarien vieressä on puolestaan tumma kaappimallinen auto. Voimme huomattavan vahvasti olettaa, että sillä on oikeanpuoleinen vinkkariviiksi jo tuossa vaiheessa nostettuna, kääntyäkseen seuraavasta kulmasta oikealle, Sofiankadulle. Eihän se vinkkariviiksi tietenkään kuvassa näy. Mutta, auto vaikuttaisi olevan Renault Goelette (valmistuksessa 1947...56). Ja katto näyttää valkoiselta. Sopisi siis olla poliisin noiden aikojen tavallisin maija, menossa Sofiankadun poliisitalolle. Juuri siihen kompleksiin, jonka ikkunasta komisario Palmun työhuoneesta näkyi Suurkirkko... Standard Vanguard Estate siellä melkoisen varmasti tosiaan on, meillä yllättävänkin yleinen aikanaan. Monenlaisten käyttäjien suosikki, varsin kauppiaiden ja vastaavien. Ja englannintuontina "kohtuullisen" "helposti" saatavilla jo 1948 alkaen. Kanttiautojakin (malleja siis noin vuoteen 1935 asti) on kuvassa vielä huomattavan paljon, ihan normiliikenteessä. Ne alkoivat kadota radikaalisti vuoden 1952 aikana. Silloin (varsingin Helsingin) liikenteeseen saatiin paljon uutta autokantaa. 1930-luvun loppupuolen amerikkalaisia ja eurooppalaisia (Opel ja Citroen varsinkin) siellä myös riittää. Mutta, yhtään Pobedaa en saa kuvasta bongattua. Jos kuva olisi otettu 1953..55 niitä olisi vääjäämättä havaittavissa montakin, melkein puolet Helsingin takseista oli tuolloin niitä. Ensimmäisen Pobedat taisivat tulla Suomeen jo 1947, mutta kunnolla tuonti alkoi kaiketi toimia vasta 1950-luvun puolella. Sen perusteella voisi veikata, että kuva on otettu 1949..50. Saaristolaiva jää tunnistamatta. Se on melko vanha, mutta jossain vaiheessa uudistettu. Kuvan ottamisen aikoihin sen voisi veikata olevan jo liikenteensä loppusuoralla. Jos nimi selviää, siitä (=liikenteestä poistumisaika) saisi vähän lisää kiintopistettä ajoitukseen. |
||||
|
31.10.2017 16:11 | Perttu Karttunen | ||
| Deeveritrio alkaa meilläpäin olemaan katoavaa kansanperinnettä. Hieno kuva tämä. Tuon samoista Deeveritä kuin kuvassa olevan trion olisi muutama vuosi takaperin voinut bongata hyvinkin Kemiran junassa täällä idässä | ||||
|
28.10.2017 20:12 | Oskari Kvist | ||
| Otavan tähtikuvio Otavassa. Hieno kuva. | ||||
|
24.10.2017 13:33 | Marko Laine | ||
| Iso peukku tälle. Tämä on todella hieno kuva! | ||||
|
|
23.10.2017 17:33 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
23.10.2017 10:47 | Teemu Saukkonen | ||
| Hieno kuva tästä minullekin tutusta paikasta. Kohta männyt kasvavat tukkimaan näkymän. | ||||
|
16.10.2017 13:12 | Mikko Herpman | ||
| Sattumakuvana pollahti, hieno kuva. Vieläkös Haminan tallissa on kalustoa? | ||||
|
12.10.2017 21:51 | Raimo Harju | ||
| Oikein hyvä kuva, ja varsin hieno kuvateksti. | ||||
|
10.10.2017 14:35 | Perttu Karttunen | ||
| Juutas miten hieno kuva! | ||||
|
08.10.2017 17:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Oi, upeaa että sait kuvattua tämän! Tämä trio tuli lättähattua vastaan ja harmittelin että siinä menee hieno kuvauskohde. | ||||
|
08.10.2017 13:26 | Tage Löfman | ||
| Hieno kuva. Se on kuvattu aikaisemmin koska henkilöliikenne lopetettiin vuonna 1981. | ||||
|
06.10.2017 23:49 | Jari Kuusinen | ||
| Hieno kuva mutta huono objektiivi! :) Ei kai vain kyseessä ole huippupiirtoinen C seitkytkakssatanen kakspistekasi vakaajalla kun jo näinkin helposti flarettaa? :)) | ||||
|
05.10.2017 18:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Todella hieno kuva! | ||||
|
04.10.2017 12:21 | Timo Järvi | ||
| Keväisen kömyistä junamatkan hurmaa Alstikan kyydissä, hieno kuva! | ||||
|
02.10.2017 21:14 | Heikki Jalonen | ||
| Kaunista. Ammattimies oli Ukko-Parski. Muut eivät nokimustissa ja pikisynkissä pajoissa saaneet kunnollisia valokuvia, eivät tuolloin eivätkä vielä nykyisinkään. Nykypäivän laadukkaat tehdaskuvat syntyvät enemmänkin siksi, että ympäristö on siisti ja valoisa... Kuopion knp:llä oli jo sähkövalo. Eristimet ovat vielä kovin puhtaita, asennuksesta ei siis ole vielä kovin pitkää aikaa. Pari lamppua, ilman valoa, onkin tuossa kattovasassa roikkumassa. Hehkulamppuja, luonnollisesti. Katossa näkyy melkoinen sähköjohtojen veto, pienillä posliinieristimillä vedettyä pintalankaa. Katkaisija-ryhmätaululta lähti melkoinen johdinmatto, hajaantuen sitten kukin pari oman ryhmänsä suuntaan. Itse johdinlankakin on toki eristettyä, puuvillaa ja pikeä ja guttaperkkaa tai kautsua, mutta nuo eristimet siis vielä lisävarmistuksena. Järjestelmä on mitä luultavimmin 110 V tasavirta. Etualalla yksiakselisen telin runkoja, ainakin kahta eri rakennetapaa. Lehtijousten perusteella voisi veikata Sk1...Sk2 sarjaa. Taustalla näkyy ryhmäkäytöllä pyöriviä työstökoneita: ainakin normaalisorvin, yleisjyrsinkoneen ja pystymallisen pistokoneen voi sieltä tunnistaa. Vasemman reunan kone (jossa näkyvillä suuri hammaspyörä) on pyöräkertasorvi, jossa oma teräkelkka molemmille pyörille erikseen, jolloin koko pyöräkerran työstö sujuu kertakiinnityksellä ilman työkappaleen kääntämistarvetta. Etualan kapearaiteinen poikittainen rillirata palvelee juuri pyöräkertasorvia. Työstettävä pyöräkerta siirretään siirtovaunulla sorvin taakse ja siitä edelleen sorville taljan ja nostokiskon+kissan avulla. Etualan nostokissa ja talja puolestaan tarvitaan pyöräkertojen siirtoa nostopaikkojen radoilta siirtovaunuun ja pois. Joka pyöräkerran siirtely kaipaa vähintään paria miestä, jollei enemmänkin. Ja taljat ovat käsikäyttöisiä, tietysti. Koko sisätilan alueen hallitsevat sähköiset siltanosturit olivat vielä kaukana tulevaisuudessa. Samoin kuin olivat pajat, joissa ei ollut joka välissä pylväitä ja tolppia Ja portaita ja pykliä... Ja tulevaisuudessa olivat vielä myös altasorvaavat pyöräkertasorvit. Kuvassa näkyy myös kaksi ruuvitoimista pilarinostinta, tässä kuvassa joutilaina, vedettynä sivulle kauemmas nostopaikalta. Niitä vastapäätä (kuvan ulkopuolella oikealla) ovat niiden parit, nekin joutilaina juuri tuolloin. Kuvassa nostettuna on jokin tankkiveturi (ehkä F1-sarjaa, koska pieni takateli) jonka nostoon tarvitaan vain 4 pilarinostinta. Jos nostettuna olisi veturi tendereineen, kaikki 8 nostinta tarvittaisiin. Tuon ajan pilarinostimet olivat (taisit jo arvatakin...) käsikäyttöisiä. Paavo Koivunevan (Höyryhepoa kengittämässä, Suomen Rautatiemuseo/Gummerus 1998) mukaan noiden nostimien käyttö oli erittäin hankalaa ja vaati monta miestä käsittävältä työryhmältä suurta taitoa, jotta veturi nousi tasaisesti ja turvallisesti. Koivunevan mukaan ainakin Viipurin konepajalla olikin vakioroikka, joka hoiti nostamisen. Verratkaapa työtä tämän päivän autosynkronoituihin sähköisiin kalustonnostimiin, yhden miehen ajettaviin. Ei ole nostajalla edes laulukaveria... Kaiken kaikkiaan, hieno kuva ja harvinainen miljöö! |
||||
|
02.10.2017 09:35 | Simo Virtanen | ||
| Puhtaaksi pestyä moottorivaunua ei ilmeisesti ollut saatavilla vaikka kyseessä oli juhlareissu? Ei sillä, etteikö olisi hieno yritys ja hieno kuvasarja erittäin harvinaisesta tapahtumasta. |
||||
|
28.09.2017 23:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Pitäähän se toki ankan kautta ajaa. Mullakin on ollut viistoista vuotta suunnitelmissa ottaa kuva suunnilleen tästä tai jostain siitä luonnontieteiden talon rappusilta. Ei vaan ole ollut koskaan aikaa. Mut hienoa kun Miti oivalsi ottaa. Hieno kuva! | ||||
|
27.09.2017 13:40 | Pave Saarinen | ||
| Hieno kuva. Kerrankin päästiin kunnon aiheeseen tällä palstalla! | ||||
|
19.09.2017 22:58 | Heikki Jalonen | ||
| Hieno kuva ja paljon tutkittavaa, kiitos! Tuossa huolintakonttorin kulmalla (A/B Stevedoring O/Y) oleva lyhty on tavallinen kaasulyhty, liekkipolttimella, polttoaineena kaupunkikaasu yleisestä verkosta. Hienoa ja edustavaa mallia. Torneå-laiva oli rannikon linjaliikenteen laiva. Kuvassa siihen kuormataan (lankongilla pari miestä punnertaa juuri laivaan yhtä kollia) jotain laatikoitua kappaletavaraa; ehkä jonkin tukun tai keskusliikkeen toimituksia aluekaupoille? Jos kuva olisi 1930-luvulta (jälkeen 5.4.1932), ne voisivat olla O/Y Alkoholiliike A/B:n suosittuja kuljetuslaatikoita. Mutta se ei ollut mahdollista vuonna 1920. Kuvassa on, paperirullien lisäksi, huomattavan monta rullanmuotoista laatikkopakkausta. Jos niissä ei ole jotain pahvi- tai paperituotetta, niin voisivatkohan ne olla kaapeli- tai johdinköysikeloja? Ehkä vast'ikään maahantuotuja ja jonnekin sähköistysprojektille tai voimalaitostyömaalle menossa? Suomalainen alan tuotanto ei vielä vuonna 1920 tainnut niitä saada vientiin saakka valmistettua? Ja juuri nyt ajankohtaiseen kaasu-kysymykseen liittyen: Gd 39'262 takana näkyy suurenpuoleinen puulaatikko. Kyljessään teksti "Gas"+jotakin noin kolme-neljä merkkiä. Kaikille tuttu "Gasaccumulator" se ei ole, se olisi liian pitkä mahtuakseen tuohon mittaan. Keksiikö joku mistä firmasta voisi olla kyse? Ehdotteita? |
||||
|
18.09.2017 00:20 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno kuva Hannulta, mutta yleisemmin raiteelle 5 saapuivat pikajunat Riihimäelle idän suunnasta (kuten näköjään tämäkin). Mikähän lienee ollut viimeisin idän suunnan pikajunapari, joka ajettiin Hr12-vedolla (en muuten itsekkään tiedä vastausta, mutta jos joku muistaisi)? | ||||
|
14.09.2017 13:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Oi! Todella hieno kuva! | ||||
|
13.09.2017 10:43 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Hieno kuva! - Kannuksen juna ohitti klo 16.15, ja Toijalan illalla klo 20.40: https://youtu.be/omxqQXQ7VCc . | ||||
|
03.09.2017 14:17 | Leo Jussila | ||
| Hieno kuva ja hyvä teksti! | ||||
|
01.09.2017 02:05 | Jussi Mäkinen | ||
| Tämä(kin) on kyllä hieno kuva. Ajatellaan, ettei Tk3 kauhean iso veturi ole, mutta tämä suora sivuprofiili tuo mittakaavan hienosti esille. | ||||
|
27.08.2017 19:45 | Jussi Mäkinen | ||
| Hieno kuva! | ||||