Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.07.2024 20:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tosiaankin. Hyvää työtä, herra Antti! | ||||
|
24.07.2024 20:56 | Teppo Niemi | ||
| Väylä-viraston sivujen https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&opi=89978449&url=https://vayla.fi/espoonkaupunkirata&ved=2ahUKEwihz4vsjpSHAxXPIxAIHRoVBngQFnoECBUQAQ&usg=AOvVaw0CTPZ0Bw6eciGd_anEPdZ- kuten asia kerrotaan myös Resiina 2/2024 sivulla 58 katko on 24.6 - 28.7.2024. Eli maanantaiaamuna 29.7. pitäisi rautatieliikentden taas alkaa. |
||||
|
24.07.2024 20:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, mitä kommenttisi viimeiseen kappaleeseen tulee, olen suunnattoman iloissani siitä, sillä olen itsekin yrittänyt availla historioita laajemmin, sikäli kuin oma ymmärrykseni ja tietoni jotain pohjaa matkaansaattaa. Samaa tarkoittaa joskus esiin tuomani knopit tekniikan puolelta. Juuri siltä pohjalta että jos vaikkapa yksikin lukija oppii vaikka jotain "vibrafonisäätäjän" sielunelämästä, niin se on kaikki kotiinpäin. Tietämättömyyden tammi, ollaan molemmat oltu sitä kaatamassa, monen muunkin täällä olevan "kirvesmiehen" kanssa. Mutta kun se pahukkeri tekee taimiakin, joten työmaatahan riittää. |
||||
|
24.07.2024 20:49 | Jyrki Talvi | ||
| Upea kuva. | ||||
|
24.07.2024 20:31 | Lasse Holopainen | ||
| Tossa vaunussahan meikäläinenki tais välillä oleilla lähellä veturia just tossa tilanteessa. | ||||
|
|
24.07.2024 20:29 | Jouni Halinen | ||
| Ainoa vaihtoehto aikataulullisesti tässä on se, että kun monttu on kaivettu oikeaan korkoon, niin paikalle rakennetaan suojarakennelma jonka suojissa radan alitus sitten suoritetaan ja silta rakennetaan sitten suojan ulkopuolella valmiiksi. Voipi olla, että nuo teräsputket ovat osa ko. rakennelmaa? Onhan vastaavia rekennelmia ollut kautta maailman sivu, viimeisenä pyöräbaanan alitus Steissillä. Mutta tämäkin menee kyllä elokuun puolelle. Koska tässä oli tarkoitus aloittaa jälleen rautatieliikenne?. | ||||
|
|
24.07.2024 20:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Miten jalankulku asemalaitureille aiotaan järjestää? | ||||
|
|
24.07.2024 20:09 | John Lindroth | ||
| Upea kuva! | ||||
|
24.07.2024 20:00 | Teppo Niemi | ||
| Itse olisin kyllä Oe:n kannalla. Sivulaidat paljastavat.... | ||||
|
|
24.07.2024 19:35 | Teppo Niemi | ||
| Kiirettä pitää, että Tunnelitie avautuu suunnitellusti maanantauna 29.7. kuten opasteissa ilmoitetaan. | ||||
|
|
24.07.2024 19:05 | Tapio Keränen | ||
| Erinomaista työmaadokumentointia! | ||||
|
24.07.2024 18:20 | Juha Toivonen | ||
| Noissa istuimissa oli mukava istua. Vähän isompikin ruho sai kelvollisen istuma-asennon. Samaa ei voi sanoa nykyisten vaunujen istuimista. | ||||
|
24.07.2024 18:01 | Petri Nummijoki | ||
| Jos puhutaan 1960-luvusta ja sitä varhaisemmasta aikakaudesta niin mieltäisin Fordin olleen Suomessa ensisijaisesti hyötyajoneuvoyhtiö (traktorit, kuorma-autot). Sikäli vähän särähtää tulokulma, jossa Ford niputetaan yhdeksi henkilöautomerkeistä. | ||||
|
24.07.2024 15:45 | Antti Ojala | ||
| Kuten näkyy, öljyä on. Seisovan öljyn määrän perusteella ei voi sanoa laakereiden kunnosta paljoakaan. Lastuja tai kiinniottamisen jälkiä ei kuitenkaan näy, joten olisin toiveikas turboremontin onnistumisesta. Eräs tärkeä työvaihe on syytä tehdä aina, kun ahdin avataan: Akseli on tasapainotettava siipipyörineen ahdinkorjaamolla, koska se menee yleensä kuluessaan epätasapainoon. Akselin suoruus tarkastetaan samalla. Mikäli siivikoissa ja pakopesässä ei ole murtuneita osia, kulunutkin ahdin on palautettavissa luotettavaan kuntoon. Parasta ahtopainetta se ei enää tuota, jos kokoonpanossa käytetään vanhoja siipipyöriä. | ||||
|
|
24.07.2024 14:51 | Juhani Katajisto | ||
| Ankkoja näki tuolloin usein yhtäaikaakin vaihtotöissä Jyväskylässä. Ainakin Ankat 959 ja 961 olivat vuonna1968 myös työssä Jyväskylässä. Tällä Ankalla ajettiin kuvauskuukautena eli heinäkuussa 1968 Jyväskylässä 4 714 km sisarveturilla 959 vielä vähän enemmän. Tapani Kilpisen muistiinpanot kertovat, että tämä 960 oli ollut tuolloin jo useamman vuoden työssä Jyväskylässä toisinaan myös yhdessä Tk3 1129:n kanssa. Vuonna 1969 tämä 960 oli edelleen Jyväskylässä ja oli työssä joskus samaan aikaan mm. Tk3 1135:n kanssa. Tässä nähdään hyvin kuinka Ankoissa pystyttiin kesähelteellä kaksoiskattoluukkujen avulla viilentämään ajoviiman avulla hyttiä ajettiin kumpaan suuntaan tahansa. | ||||
|
24.07.2024 14:15 | Juhani Katajisto | ||
| Liikennöimisohjeita kuvausvuonna Sörnäisiin. Pasilan – Kumpulan – Sörnäisten satamaradan tultua 18.10.1965 lukien avatuiksi liikenne tapahtuu Sörnäisten luvanantavan vaihdemiehen ja Pasilan asetinlaite VI:n (Konkolan) vaihdemiehen tekemällä sopimuksella. Milloin vaihtojuna on tulossa Sörnäisistä Pasilaan, on vaihtojunan kulkutietä vaarantavat vaihtoliikkeet Konkolassa pysäytettävä. Arabian suunnalla käyntiin antaa luvan Sörnäisten luvanantava vaihdemies. Vaihtojunan miehistö kääntää mennessään Arabian suunnan erkanemisvaihteen ja jättää sen tähän asentoon, kunnes poistuessaan kääntää sen takaisin ja lukitsee sen perusasentoon. Vaihdemiehen on konduktööriltä tiedustelemalla varmistuttava siitä, että vaihde on oikein käännetty ja lukittu. Päivystäjän työskennellessä Arabian suunnalla ei kulkulupaa saa Pasilasta Sörnäisiin antaa. |
||||
|
|
24.07.2024 14:14 | Jouni Halinen | ||
| Sokeritehdas perustettiin jo 1700 luvun puolella, ja se sijaitsi silloin Senaatintorin laitamilla, jossain vaiheessa katsottiin, että tulipalon vaara on suuri, ja näin olen alettiin katsomaan tehtaalle uutta paikkaa. Toinen syy muutolle oli se että sokerin silloisessa valmistusprosessissa käytettiin lehmän verta??, sitä ei ollut tarpeeksi lähialueilta saatavilla, joten sitä tuotiin Pietarin seudulta suurempia eriä joita sitten varastointiin kesäkuumalla(kin) tehtaan tontilla?? ja hajumaailma oli sen mukainen. Paikka valikoitui sitten seuraavien seikkojen perusteella. Paikka sijaitsi kaukana asutusta kaupungista, se sijaitsi Turkuun johtavan tien varressa, tontti oli rakennuskelpoinen (ei kalliota, mitä oli vallitseva asiantila muualla Töölössä) ja vettä (silloin puhdasta) oli saatavissa viereisestä Töölönlahdesta. Ja jotta Töölönlahden vesi saadaan takuuvarmasti pilattua, niin joskus 1800/1900 luvun taitteessa perustettiin vielä 100 metriä lahden pohjukasta ns. "vedenpuhdistamo" jossa hyvinkin ylimakaisesti "puhdistettiin" ns. harmaita vesiä (se sisältää kumpaakin sorttia sitä itteensä) ja näin syntynyt "puhdas vesi" sitten laskettiin Töölönlahteen. Veden likaaminen oli alkanut kuitenkin jo aiemmin kun Töölönlahden eteläpäässä olevaan Kluuvinlahteen alettiin dumpata 1800 luvun alkupuolella kaikkea mahdollista jätettä mm. sitä itteensä suoraan ulkohuusien takaluukuista. Lahti ulottui suurimmillaan noin ravintola Kappelin kohdalle ja sitä sitten pikkuhiljaa täytettiin niin, että mm. rautatieasema on rakennettu lähes kokonaan ”veden päälle”, pohjoispäässä asemaa oli hiukan kiinteätä maata ja siellä kaupugin isommat herrat kävivät sorsajahdissa. Toinen vähän samoilla perusteilla valittu paikka on vanhankirkon puisto (ns. Ruttopuisto), niin kuin nimikin kertoo, niin paikalle haudattiin (1710>) ruttoon kuolleita ihmisiä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanha_kirkkopuisto ja https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuren_Pohjan_sodan_aikainen_rutto Jos ruttotilannetta tarkastelee isossa kuvassa (Eurooppa tasolla), niin ruttoon kuoli 1/3 –3/4 silloisista asujaimistoista, eli kato oli kova voidaan siis sanoa että siinä ”viikatemies” painoi täysiä työpäiviä. Helsingin 1552 asukkaasta kuoli 1185 henkilöä joten hengissä selvisi vain 387asukasta. Samaan aikaan myös monet muut taudit raivosivat (mm. malaria), joten joskus oli vaikeaa selvittää henkilön oikeaa kuolinsyytä. Kaupungin silloinen hautausmaa sijaitsi Senaatintorin kohdalla (toria ei vielä silloin ollut) noin nykyisen yliopiston portaiden edustalla), jolla paikalla sijaitsi myös Ulrika Eleonoran kirkko (hän oli silloinen Ruotsin kuningatar). Kirkkon paikka on merkitty torin pintaan keltaisin ääriviivoin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ulrika_Eleonoran_kirkko_(Helsinki) Kun ihmisiä alkoi sitten kuolla ruttoon, niin katsottiin että heitä ei voi haudata ”keskelle kaupunkia” vaan paikaksi valikoitui ”ruttopuisto”. Perusteet olivat seuraavat, paikka sijaitsee kaukana kaupungista, Turkuun johtavasta maantiestä (noin parisataa metriä?) ja paikalla oli pintamaata jotta hautoja sai kaivettua. Kiitti Joonas, että jaksat lukea mun "jorinoita".Intomielisimpiä harrastajia ne eivät varmaan suuremmin kiinnosta. Lisäksi sivuja lukee suuri määrä ihmisiä joilla ei ole tunnuksia ja he eivät ole varsinaisia R-harrastajia, enemmän ehkä kiinnostaa valokuvat ym. R-aiheen ulkopuoleiset asiat (ei litterat/lättärit ja se että onko G-vaunussa laudoitus pysty vai vaakasuunnassa), heitäkin ajattelen. Joskus yöllä sivustolla olevien ihmisten määrä saattaa olla 1 harrastaja (minä) ja 45 "vierasta", heitä saattaa siis hyvinkin kiinnostaa erinäiset historialliset tarinat. Mutta noudatan tässä ylläpidon ohjeistusta "kuvien alla voi ja saa käydä keskustelua hyvinkin laajalla skaalalla", tietenkin niin että kielenkäyttö sopii myös 10 vuotiaille ihmislapsille, tekstissä ei loukata ketään, eikä harjoiteta saivartelua, pilkun nu****taa, kielipoliisitoimintaa ja pysytään apsoluuttisessa totuudessa. Näissä kaikissa on menty viimeaikoina kuitenkin kovasti eteenpäin, kiitos siitä kaikille. |
||||
|
24.07.2024 11:35 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Melkonen möykky tuossa etualalla. | ||||
|
24.07.2024 11:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lähinnä tulee mieleen tämän lainen tapahtumain kulku ( omasta mielestäni, ei välttämättä vastaa todellisuutta!): Rata- / opastin- / veturi- / mestari, tai joku muu virkalakissaan vaaleanharmaaseen leukanauhaan oikeutettu toteaa tarpeen: laittaa toivomusviestiä edelleen ylemmälle päällikölleen. (Aiempi esim. korjausjunan varastovaunu tarkastettu: kori laho, aluskehys syöpynyt, ehdotetaan hylkäämistä.) Tämä virkaherra ottaa yhteyttä lähimmälle vaunukorjaamolle tai Psl/Pm konepajalle. Täällä taas tarkastetaan tilanne hylkyjonosta, muun muassa mitä kuntoon tulee (kaikkein resuisimpia ei tietenkään kelpuuteta). Kirjelmöintiä / telex-sanomaa / puhelinyhteyttä kehiin. Asianosaisin korkein johto tekee päätöksen. Ja sitten tapahtuu. Vaunu tarkastetaan, korjataan, huolletaan/sisustusmuutoksineen. Numeromuutoksesta omat byrokratiansa, jotta vaunurekisterin hoitaja Helsingissä, rautatiehallituksessa saa korttinsa ajan tasalle. Niin, ja vielä keskustelua ja/tai ohjeistusta kustannuspaikkanumerosta, että mille tilille kulut kirjataan kirjanpidossa. Eli perusvaunusta oli tietenkin mahdollista esittää toivomuksia (mm. majoitustilat, tilat varaosille, ea-tarvikkeille ym). Gb:tähän oli runsain määrin poistettu, ei vain huonokuntoisina, vaan myös tarpeettomina. Likaavan tavaran vaunupolitiikkakin oli rajallista. Mitä Ge - sarjaan tuli, niistähän sai hyviä ja hyväkuntoisia työpajoja: pystyporakone nurkkaan, työpöytiä pari (ruustukkeineen), kaappeja ja vielä jokunen aines- tai pienosa- tai varaosahyllykkö, niin siinä se. Ge:tä jäi paljon ylimääräisiksi ja hyväkuntoisina seisomaan silloin kun Rautavaltio erityisten matkatavaravaunujen käytön päätti lopettaa. Äffät, EFi:t, Geoabit, EFiabit ja Fo:t riittivät kattamaan tarvetta vastaisuudessa. Eikä postillakaan enää isoa tarvista ollut omille Pe - vaunuilleen (olivat likimain samaa kamaa kuin Ge:tkin). |
||||
|
24.07.2024 10:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mahdollisesti kertoo, mutta vielä isommilla kirjaimilla tarinaa "iskee" muurauksessa oleva "salamaviiva". | ||||
|
24.07.2024 10:47 | Aapo Niemelä | ||
| Näin Jimi korjaa kunnian oikeasta vastauksesta! Iisveden ratapihalla ollaan, kuva on otettu kohti asemaa ja Yläkosken liikennepaikkaa. | ||||
|
|
24.07.2024 10:46 | Eljas Pölhö | ||
| BG 04440 muutos oli huhtikuussa. Samassa kuussa muutettuja BG-vaunuja olivat 04406 (Gb 51594), 04414 (Gb 53063) ja 04518 (Gd 38890). Ge-vaunuista muutettiin 2/1960 30237->04520, 30223->04521 ja 30207->04522. Virkatarvevaunujen numerojärjestykset ja lähtökohtien numerot/sarjat eivät näidenkään esimerkkien mukaan noudata mitään selvää logiikkaa. Otettiinko vaunut vain järjestyksessä hylkyvaunujen jonosta ja annettiin ensimmäinen vapaa uusi numero tai vaihtoehtoisesti kierrätysnumero hylätystä virkatarvevaunusta. Onko tietoa toimintatavasta? | ||||
|
24.07.2024 10:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämäkin! Loistavaa! | ||||
|
|
24.07.2024 10:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohhoh! Vorgin paras kuva kautta aikojen! (Omasta mielestäni.) Kuvaa hyvin ajan kulumista ja mitäpä historia juuri muutakaan olisi? |
||||
|
24.07.2024 10:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä höyryveturin äänimaailmademonstrointiin tulee, Kana on siihen yleisestikin sovelias ja muistiin jäävä. Itse olin flunssassa ja kuumeisena ei käynyt visiteeraaminen Porvoossa. |
||||
|
24.07.2024 10:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis apukuskilta kielletty, mutta ei kuskilta...? Hirvittävän näköinen keksintö, loppuopastinvaloineen kaikkineen! | ||||
|
24.07.2024 10:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nailon - pyörät! Hiekoituslaitteiston väsääminen näkövään vielä vaiheessa...? Vaikuttaa ihan täysin kamikaze - koneelta! |
||||
|
24.07.2024 10:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Turbiinin "siivistö" - sana olisi ehkä parempi. "Siivikkoakin" on käytetty. Terveisiä Helsingin kaupungin energialaitoksen Myllypuron voimalaitokselta, Siemens - Schuckert - höyryturbiinin ohjekirjasta, tai pikemminkin sen suomentajalta (en ollut minä). Siis vuodilta 1984 - 1987. Voihan Curtiss-pyörä! |
||||
|
|
24.07.2024 10:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tapsa, oliko kuvausalustasi tässä autojenkuljetusvaunu? Haa, jos se on! |
||||
|
|
24.07.2024 10:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Takavasemmalla olevasta virkatarvevaunusta: - numero näyttää olevan 04440. BG 04440, valm. vuonna 1960, on entinen Ge - matkatavaravaunu 30'206 vuodelta 1934. Se hylättiin vuonna 1971. |
||||
|
|
24.07.2024 09:59 | Hannu Peltola | ||
| Vaunun aluskehys on todennäköisesti vanhasta vaunusta. Säiliö näyttää uudelta ja se on hitsattu. Vanhemnat venäläiset säiliövaunut olivat niitatulla säiliöllä ja ne muistuttivat kovasti amerikkalaista 8000 gallonan säiliövaunua (venäläinen kopio metrimitoilla?). Mitä tarkoittaa säiliön päädyn lyhenne DON? Sen perässä olevasta päivämäärästä 29.6.1972 on kuvan ottoajankohtana ollut alle kuukausi. Edit vielä: teleinä näkyy olevan Andrews-tyyppiset telit. Aluskehys ja telit voisivat hyvin olla 1920-luvulta. |
||||
|
|
24.07.2024 09:42 | Jukka Viitala | ||
| Velipoika näyttää pesunkestävältä neukkuvaunulta. | ||||
|
24.07.2024 09:20 | Eljas Pölhö | ||
| Ko 450/1138, 6.5.1965 koskien vaunua A41 (A 41): "Virkavaunut A41 ja A80 ovat seisoneet Helsingin ratapihalla kylmillään 22.2.1962 alkaen ja jo aikaisemmin ovat olleet käyttämättöminä parisen vuotta. Ehdotan, että n'mä vaunut hylätään tarpeettomina. Lisäksi ehdotan, että vaunu A80 siirretään rautatiemuseolle, joka on ollut vaunusta kiinnostunut, ja vaunu A41 tarjotaan Suomen Kaapelitehdas Oy:lle, joka kirjeellään 8.4.1965 on pyytänyt saada ostaa vanhan salonkivaunun alueelleen käytettäväksi. --- Vaunu A41 on rakennettu v. 1898 ja on ollut kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön käytössä. Vaunussa on kaasuvalaistus, liukulaakeripyöräkerrat ja A7-telit. Vaunun korirakenteet ovat osaksi lahoja, ja maalaukset ovat huonoja. Vaunun A41 kirjanpitoarvo on 121,63 mk. Yli-insinööri J Toivanen" [Konetoimiston päällikkö] Molemmat vaunut hylättiin esityksen mukaisesti toukokuussa 1965. |
||||
|
|
24.07.2024 07:38 | Jimi Lappalainen | ||
| No huh huh mikä vehje :D | ||||
|
|
24.07.2024 01:12 | Jouni Halinen | ||
| Nyt näyttää siltä että tontti oli jonkun muun omistuksessa vuoteen 1962 jolloin kaupunki osti sen ja sai "kaupan päälle" ko. vuokrasopimuksen. Siinä sitten neuvoteltiin yllä olevan mukaisesti, niin että sokeri muutti vuonna 1965 pois ja kaupunki purki hetimain rakennukset (pl. sokerin entinen pääkonttori). Sitten koitti hiljaiselon vuosikymmenet, tontti oli aika törkyinen näinä vuosina tiilenpätkijä oli sielä sun täällä ja rikkakasvit rehottivat valtoimenaan. Joskus 80-luvulla valtio osti tontin ja Oopperatalo valmistui sille vuonna 1993. | ||||
|
|
24.07.2024 00:52 | Jouni Halinen | ||
| Ihan tuolta murha.info sivuilta kopsasin. Minkälaiset "pääsyvaatimukset" on että pääsee (pääsi?) PPK kirjaan?, tarviiko olla aivan nuhteeton elämä takanapäin? :) :) | ||||
|
|
23.07.2024 23:58 | Mikko Ketolainen | ||
| Ei se nyt ihan perinteinen ryyppyporukassa tapahtunut henkirikos ollut kun pääsi poliisi kertoo kirjaan. | ||||
|
|
23.07.2024 23:51 | Joonas Kauppinen | ||
| Kiitos Jouni mielenkiintoisesta historiasta. :) | ||||
|
23.07.2024 23:44 | Joonas Kauppinen | ||
| Leevi, samanlainen muistikuva minullakin on että 2015 olisi ollut paikoillaan. | ||||
|
|
23.07.2024 23:43 | Jouni Halinen | ||
| Sokeritehdas sijaitsi Töölössä vuosina 1922-1965. Silloin 1800 luvun alkuvuosikymmeninä erilaisia veroja, vuokrasopimuksia ym. jotain muutakin sovittiin monesti maksettavaksi viljasäkkeinä (kenellä sellaisia oli), Joita myyjä sitten käytti maksuvälineenä itsekin, esim. lapsenpäästäjälle (kätilö) kunta maksoi x määrän säkkejä vuosittain. Se ei usein riittänyt kuitenkaan ao. henkilölle hengen pitimiksi, joten piti tehdä lisäksi irtokeikkaa jotta koko pesue tuli ruokituksi. Joskus kävi niin, että kätilö oli lapsenpäästössä lähistön herraskartanossa ja omalla toimialueellakin olisi ollut hänelle tarvetta, sanomistahan siitä tuli. Töölön sokeritehtaan kanssa kävi samoin. Vuokra ei ollut suuren suuri alkujaankaan viljasäkkeinä ja vuokra oli lisäksi kiinteä (maailman tappiin asti?). Jossain vaiheessa vuokra sovittiin kuitenkin maksettavaksi ihan rahalla, mutta tultaessa 50-luvulle vuokran määrä oli edelleen naurettavan mitätön. Asiasta neuvoteltiin pitkään ja hartaasti Sokeritehtaan asema oli tässä vahva, lopuksi saatiin sopu aikaan, sillä ehdoin että tehtaan omistukseen jäi pääkonttorirakennus (on vieläkin olemassa) ja lisäksi pieni tontti ja sille rakennusoikeutta. Tontilla on nykyjään toimistorakennus. Toinen syy sopimuksesta luopumiseen oli tietenkin myös se että itse tehdas oli ylittänyt jo aikapäiviä sitten viimeisen käyttöpäivänsä, joten muutto muualle (Porkkalaan) oli muutenkin edessä. Tehdasalueella oli 160 asuntoa? ja niisä asui yli 600 ihmistä. Netissä on laadukas artikkeli sokeritehtaasta https://historia.hel.fi/fi/ilmiot/kaupunki-on-kauppapaikka/toolon-sokeritehdas |
||||
|
|
23.07.2024 23:39 | Leevi Halonen | ||
| Muistan itse nähneeni tämän viellä vuonna 2015, mutta muistini voi pätkiä. | ||||
|
23.07.2024 22:58 | Riku Outinen | ||
| Ari-Pekka on oikeassa, valtaosa on tyhjien konttien kuljetusta satamien välillä, joskus takavuosina meni suuriakin määriä esimerkiksi Mussalo-Rauma. Poikkeuksia on kyllä varsinkin takavuosina ja taitaa tämä Raahen keissi olla yksi niistä. Veikkaisin että tässä on ihan aito SSAB terästuotteiden kuljetus konteissa Vuosaaren kautta, veikkaisin että kontitus on jostain syystä Lapaluodossa. Ei vaikuta kovin loogiselta että menevät edestakas kontti päällä ja valtaosaltaan nuo tyhjät kontit on Etelän satamista Pohjoiseen. | ||||
|
|
23.07.2024 22:48 | Jaakko Tuominen | ||
| Meiän kylän kauppiaalla oli Cortina josta sanoi "neljä kirjainta joihin voi luottaa vain ajoittain". | ||||
|
|
23.07.2024 21:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu - serkku, lentoyhtiöistäkin on väsäilty monenlaisia, onhan rakkaalla lapsella monta nimeä! SAS = Sex And Service. SABENA = Such A Bloody Experience Never Again. ALITALIA = Always Late In Take-Off, Always Late In Arrival. AERO = Anna Ensin Ryyppy Ohjaajalle. LOT = Lot Of Troubles. LUFTHANSA = Let Us Fuck The Hostess Always... ja niin edelleen. |
||||
|
23.07.2024 20:54 | Jouni Halinen | ||
| Tuossa vallan mainiossa Raitio lehden artikkelissa puhutaan (sivu 21) myös Tilkan sähköasemasta, se rakennettiin Munkkiniemen ja Haagan raitioteiden tarpeisiin ja se valmistui 1914 loppuvuodesta jonka jälkeen raitioliikenne voitiin aloittaa M- ja H-linjoilla. Paikka sähköasemalle on valittu niin, että se sijaitsee aika tarkkaan (200 metriä kumpaankin suuntaan) Mannerheimintien ja Paciuksenkadun puolivälissä. Asuin 80-luvulla Kuusitiellä ja ko. rakennus sijaitsi aivan lähellä jyrkän rinteen alapuolella. Pyöräilin usein rakennuksen ohi ja ihmettelin suuresti rakennuksen funktiota, eli todella nätti rakennus seisoo (lähes) ”keskellä ei mitään”. Syy siihen on se että rakennuksen suunnitteli arkkitehti Eliel Saarinen ja rakennus on edelleenkin olemassa asuintaloksi muutettuna. Rakennus näyttää kuvassa aika pieneltä, mutta siinä on kuitenkin noin 120 neliötä alhaalla ja yläkerrassa saattaa olla lisää, ainakin ikkunoita siellä on. Nythän koko vesijättöinen lahdenpohjukka on rakennettu aivan täyteen ja köyhäin Stokka ja Härski-Hartikaisen autokorjaamo ovat saaneet kyytiä jo aikapäiviä sitten. Kuukkelin katunäkymä rakennuksesta. https://maps.app.goo.gl/BN6RFu4zmUjcFLgBA Näkyy Raitio lehden toimituskunnassa olevan tuttuja tekijöitä (Mm. Jorma Rauhala, Juhana.Nordlund ja Tapio Keränen) ja laatu on sen mukaista. |
||||
|
|
23.07.2024 18:54 | Jouni Halinen | ||
| Rantaviiva on tässä siirtynyt vuosien mittaan noin 250 metriä merelle päin. Suuri osa täytöstä on Arabian tehtaan (toiminnassa 1873-2016) hylkyposliinia ja fajanssia. Tuttu neiti kävi 70/80 luvun taitteessa useampana vuotena säännöllisesti ”kuokkimassa” alueella. Sieltä löytyi aina käyttökelpoista (osin myyntikelpoistakin) ehjää posliinitavaraa (tyypillisesti 50 prosenttia kaoliinia, 25 prosenttia kalimaasälpää ja 25 prosenttia kvartsia), joissa saattoi olla vain hyvin pieni virhe Esim. poltossa tullut tai koristelu vaiheessa kuvioon tullut virhe. Tätä tavaraa löytyi välillä paljonkin (tuntui usein että koko polttoerä oli hylkyä) piti vain käydä usein paikalla, että pääsi aina ”tuoretta” täyttöä tutkimaan. Mikolle: Rantaviivan ”historiaa” voi tutkia tarkemmin Helsingin karttapalvelusta. Linkistä aukeava ortokuva on vuodelta 1932 https://kartta.hel.fi/link/e3YGtb Säkkimurhat on mennyt multa kokonaan ohi. "Ryyppyporukan jäsenet Kari Kulo, Carita Hantula ja Raimo Aho (kaksi ensinmainittua kaksossisaruksia) surmasivat ryyppykaverinsa Tuula Lindforsin sekä asuntoon ryöstettäväksi huijatun Aarne Nymanin Helsingin Toukolassa elokuussa 1972". Eli kyseessä oli ihan perinteinen ryyppyporukka henkirikos, se ei ole ilmeisesti ollut sen takia enemmälti julkisuudessa. https://murha.info/rikosfoorumi/viewtopic.php?t=763 |
||||
|
|
23.07.2024 18:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Oliko tuo laituri hävinnyt tosiaan jo 2013? Muistelisin nähneeni sen kyllä myöhemminkin, mutten ole aivan 100 % varma. | ||||
|
23.07.2024 17:39 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on kyllä upea kuva! | ||||
|
23.07.2024 17:34 | John Lindroth | ||
| Upea kuva Tapsalta! | ||||
|
|
23.07.2024 17:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei tämä Iisvedeltä olisi? | ||||
|
23.07.2024 17:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea näky! | ||||