Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 28.05.2010 20:21 Eljas Pölhö  
  Minullakin on kyllä muistikuva, että myös P75/P72 Kv-Kuo-Kv kulki jonkun aikaa Hr12:lla, mutta en yht'äkkiä muista vuotta. Olisikohan ollut keskikesää, jolloin tavaraliikenne oli pienimmillään, oli vuosi sitten mikä tahansa.
kuva 28.05.2010 20:08 Eljas Pölhö  
  Ylöjärven veturi, Move4 n:o 10 (23.4.1951) on entinen Renlundin Tiili Oy, Vehmainen, n:o 1
kuva 28.05.2010 20:00 Jimi Lappalainen  
  Mä sanon yleensä allegron niin kuin se äännetään, eli hiukan lyhyemmällä ällällä ja é-kirjaimella. Alégro. :)
kuva 28.05.2010 19:56 Jimi Lappalainen  
  Oikein yöllisillä pöllökuvilla varusteltuna. Hieno vaunu!
kuva 28.05.2010 19:36 Eljas Pölhö  
  Ruotsin postijunat on muuten nopeampia kuin IC:t ja niillä on etuajo-oikeus matkustajajuniin nähden. Niiden takia Green Cargolla on 160km/h nopeuksisia vetureita.
kuva 28.05.2010 18:01 Tuukka Ryyppö  
  Se on hyvä, että kaiman kommentti sai tukea ;) Mutta nimeä "legro" mä en kyllä ihan helposti lähtisi tukemaan. Se ei ole juurikaan helpompi lausuttava kuin allegro, eikä oikein tarkoita mitään. Eiköhän ne lempinimet muotoudu päättämättäkin ;)
kuva 28.05.2010 17:54 Lari Åhman  
  Jahas, Murtomäen kolmioraiteen toisellekin haaralle on siis jälleen käyttöä.
kuva 28.05.2010 17:09 Topi Lajunen  
  Vaikka nytkin syytettäisiin besserwisseröinnistä, väitän siltä, että Jouni tarkoitti pölkkyjen pituuksia, ei niiden väliä. :)
kuva 28.05.2010 17:08 Tuukka Ryyppö  
  Eikös tuo museointi viittaisi siihen, että sakemannit ovat museoineet postivaunut vanhentuneina? Ruotsissa kulkee vielä posti junalla, samaten Venäjällä. Onko muita maita Euroopassa?
kuva 28.05.2010 17:04 Timo Arolainen  
  Upea vanha kuva tutusta paikasta, tätä silmäilee pitempäänkin.
kuva 28.05.2010 17:00 Jimi Lappalainen  
  Mutta vilkaiskaammepa Riihi mäen juna info taulua: https://vaunut.org/kuva/58522
kuva 28.05.2010 15:25 Tuukka Ryyppö  
  Eikös pölkynvälit ole kussakin maassa standardit?
kuva 28.05.2010 15:23 [Tunnus poistettu]  
  Surullinen tunnelma :'(
kuva 28.05.2010 15:02 Pasi Utriainen  
  Ei ole sieltä.
kuva 28.05.2010 15:01 Sami Hiltunen  
  Kts. https://vaunut.org/kuva/48690
kuva 28.05.2010 14:55 Tuukka Ryyppö  
  Mukana noita keski-Euroopan liikenteen ahtaushirvityksiä, pienen kuormaulottuman makuuvaunuja, jotka on muokattu täyskokoisesta vaunusta yksinkertaisesti pienentämällä sisätiloja. Kun niitä kuitenkin on Suomessa liikkunut, lienevät luvat yhä voimassa ja siten olisi nytkin mahdollista jollekin ryhmälle ajaa vaikkapa Palermosta Kemijärvelle yhdellä vaunulla :)
kuva 28.05.2010 14:49 Mika T. Polamo  
  Oisko Veneskosken sillan eteläpuolella ollut rautatiesillanvartija?
kuva 28.05.2010 14:41 Tuukka Ryyppö  
  Juna puuttuu kuvasta, osallistuminen diskattu. Pahoitteluni.
kuva 28.05.2010 14:09 Jukka Voudinmäki  
  Toijala I ja Vihtavuori II ovat ainakin olleet ns. saariasemia. Kumpikaan rakennus ei enää olemassa.
kuva 28.05.2010 13:56 Topi Lajunen  
  Santeri, eipä ole Slava, vaan Vova! :)
kuva 28.05.2010 13:45 Lasse Härkönen  
  Itse en tyhjää ratapihaa kuvannut, mutta ainakin yksi vorgisti kuvasi, joten ehkä tänne saadaan tyhjyydestäkin kuvia? Tänään näytti jo mm. Nurmisen vaunut olevan taas tutulla paikallaan. Allegro taas näkyi olevan tänään oikoradalla klo ic 6
kuva 28.05.2010 13:19 Petri Nummijoki  
  Olisiko Riston muistikuva kuitenkin yöjunasta P71? Tai sitten juhlapyhien ruuhkaliikenteestä P75:n osalta, jolloin P75:ssa on saattanut olla lisävaunujen vuoksi Hr12 vetämässä Hr1:n sijaan. P75 ei nimittäin kulkenut tuohon aikaan Kuopiota pohjoisemmaksi kuin juhlapyhinä ainakaan vanhojen aikataulujen mukaan. Joissain 50-luvun aikatauluissa on tosin merkintä, että P75:sta jatkaisi vaunuja henkilöjunana Kuopiosta pohjoiseen mutta siihen aikaan Hr12-vetureita ei vielä ollut ja Kouvola-Kuopio-välilläkin vetäjänä oli todennäköisesti Hv2 tai Hv3.
kuva 28.05.2010 12:45 Topi Lajunen  
  Jorma, Sr1:n virroitin ei tarkkaan ottaen ole tällainen "täyshimmeli", vaan se on ikään kuin kaksi yksipolvista vastakkain. Alavarret kun ovat yksipolvisen tapaan paksuja putkia veturin keskilinjalla, ks. esim. https://vaunut.org/kuva/63079
kuva 28.05.2010 12:37 Topi Lajunen  
  Jorma, kuten aiemmin mainitsin, niin on erittäinkin hyvä, että junasta on mahdollisuus poistua - valokuvaamaan tai vaikka vain jaloittelemaan. Asia on kuitenkin esimerkiksi vastuukysymysten vuoksi hyvinkin tärkeä.
kuva 28.05.2010 12:37 [Tunnus poistettu]  
  Mitäs alkuperää se veturi on joka on Ylöjärvellä jossain museossa?
kuva 28.05.2010 12:36 [Tunnus poistettu]  
  Kuinkas syvällä siellä Aijalassa ne veturit ovat - ja kuinka pitkällä tunnelissa? Sukelluskohteena voisi olla kiinnostava joskin pääseekö riittävän lähelle?
kuva 28.05.2010 12:33 [Tunnus poistettu]  
  Joo, JR11 -konnarivaunussa on Humppilan päässä vielä jäljellä koukku jota käytettiin sen vaijerin kiinnittämiseen.
kuva 28.05.2010 12:32 Topi Lajunen  
  Kaipa se riippuu tapauksesta. Monessa paikkaa kilvet ovat tallella.
kuva 28.05.2010 12:30 [Tunnus poistettu]  
  No mutta - tämähän mukava tieto että Outokummussakin jaksetaan edelleen yrittää! Kovin on ollut hiljaista ja nettikin huiskin haiskin...
kuva 28.05.2010 12:25 Perttu Karttunen  
  Komea on! Onko äitä ollut aikanaan useampikin jossa aseman molemmilla puolill on raiteita. Kaipiainen ainakin on yhä sellainen mutta muualla ei enää taida olla?
kuva 28.05.2010 11:46 [Tunnus poistettu]  
  Eikö tämä kauhea hirviö ala jo unohtumaan vähitellen....!
kuva 28.05.2010 11:44 [Tunnus poistettu]  
  Ja ihan vielä yksi kommentti: jos joku ihmettelee että "mikä tilanpuute", niin se nykyinen ns. Coldizin eli vanhan kansalaiskoulun vieressä oleva iso tiilikoulu rakennettiin vasta 1970-luvulla - minun aikanani siinä oli huomattavan paljon pienempi puutalo jossa oli vain pari luokkahuonetta ja kirjasto alakerrassa - se olikin alunperin opettajien asunto joka kuitenkin jouduttiin ottamaan kouluksi tarpeen kasvaessa suurten ikäluokkien mukana; yläkerrassa asui loppuun asti kolme opettajaa: johtajaopettaja ja veistonopettaja jotka olivat perheellisiä miehiä sekä kirjastonhoitajana toiminut hyvin tuikealuonteinen ikäneito-opettaja... Inkeri Leimu nimeltään ellen väärin muista.
Vähän paikallishistoriaa tänne junatiedon sekaan - jos joku sattuisi tarvitsemaan...
kuva 28.05.2010 11:39 Petri Nummijoki  
  Eiköhän Cit ollut alun perin myös täyshelmainen. Esimerkkinä on kuva https://vaunut.org/kuva/32042?m=1&t=2201. Myös kuvassa https://vaunut.org/kuva/38733?u=832&m=1&paik=helsinki on täyshelmainen vaunu konduktöörivaunun ja ravintolan välissä ja varmaankin Cit, koska sitä on paljon P31/32:ssä käytetty. Onko kyllä erinomaisen mielenkiintoinen kuva P75:sta tämä.
kuva 28.05.2010 11:35 [Tunnus poistettu]  
  Ei? Tarkoitatko: ei poistu käytöstä vai ei kilpiä poisteta? Röykästä ainakin katosi kun asema suljettiin.
kuva 28.05.2010 11:24 Jorma Rauhala  
  Moottorivaununa on "isoruotsalainen" nro 121-140. Ja kerrankin raitiotien Asema-kilpi osuu oikealle pysäkille, sillä sehän ei suinkaan tarkoita "rautatieasemaa".
kuva 28.05.2010 10:19 Juba Mäkinen  
  Otitko kuvia tyhjästä ratapihasta? Keskiviikkona oli ylimääräinen iltapäivystäjä ja tehtävänä oli ratapihan tyhjennys. Yhtään vaunua ei saanut jäädä pihalle. Vedettiin 51 vaunua yhdessä letkassa Mustolaan, kakkospäivystäjä veti ja ykkönen työnsi perässä. Ja asian vierestä hieman, Luumäen päivystäjä siihen liittyvine junineen on ainakin vielä ensi viikon kahdella veturilla, (toinen keulalla, toinen perässä), johtuen ratatöistä. Luumäellä ei ole mahdollisuutta kiertää toiseen päähän.
kuva 28.05.2010 09:53 Risto Itkonen  
  Olikohan Hr1 vakioveturi P75:ssä vuonna 1964? Minulla on muistikuva, että junaa veti usein myös Hr12 Kuopioon saakka, jossa eteen tuli Hv1-3, koska Kuopiosta eteenpäin oli 32kg/m kiskotus.
kuva 28.05.2010 09:04 Juha Kutvonen  
  Tietääkseni täyshelmaisia Essejä oli kaksi: CEit 2653 ja Eit 23010. Kuvan vaunu lienee siis toinen niistä.
kuva 28.05.2010 08:34 Timo Salminen  
  Ei kai kuitenkaan voi olettaa, että jokaisella, joka toisella tai edes joka neljännellä matkustajalla olisi mukana laitteet radioviestien seuraamiseen? - Jottei keskustelu matkasta saisi tarpeettoman negatiivista sävyä, toistan toisaalla sanomani: pidin ja pidän viikonloppua erittäin onnistuneena. Tämä koskee myös tiedotusta.
kuva 28.05.2010 08:26 [Tunnus poistettu]  
  Museoinnista ja palauttamisista: tosiasiassa minua on hiukan ihmetyttänyt väite että esmes LWR 6 -veturin käyntisiltojen taivuttaminen olisi pilannut veturin ulkoasun. Muutos takaisin enemmän huoltoa kaipaavaan Stephenson-koneistoon tehtiin vain siksi että tämä muutos kumottaisiin;Heusingerit kun eivät mahdu alkuperäisen vandringin alle. Yhtä hyvin olisi voitu korottaa vandringia etupäästä niin olisi ollut aika hyvä kompromissi - mutta haluttiin ehdottomasti alkuperäinen ulkoasu. Ja mitä tulee siihen "painavaan" syyhyn virroittimien vaihtoon: syy oli se sama harhaluulo että luurankohirviö olisi jotenkin "edistyksellisempi" kuin häkki.
kuva 28.05.2010 02:29 Jukka Tölkkö  
  Koko rengasmatkan vietin Ei-vaunussa istuen. Kuulutusten puuttuminen ei ollut minulle ongelma sillä olin ottanut retkelle mukaan skannerin, jolla kuuntelin junahenkilökunnan viestiliikennettä. Täten osasin toimia jokaisella kuvauspaikalla "mallikelpoisesti". Oli reissulla muitakin skannailijoita, mikä helpotti junahenkilökunnan työtaakkaa. Varmaan oli välillä ehkä rasittavaa käydä erikseen Ei-vaunussa jokaisesta asiasta erikseen ilmoittelemassa.
kuva 28.05.2010 02:28 Eljas Pölhö  
  Mun suosikkijunani 60-luvulla olivat H771 ja H772 ja ne osaltaan saivat innostumaan kellottamaan (aina) junien kulkua. Kumpikin pystyi Kouvolan ja Haukivuoren välillä petraamaan aikataulua (=ottamaan myöhästymistä kiinni) reilut puoli tuntia. Ennätys on muistin mukaan 40 minuuttia. Hv3- ja Tr1-vetoisina aikatauluissa näytti olevan vähän vähemmän löysää. Hr13 tultua junaan oli aikataulu aivan selvästi turhankin löysä ja kaikkein selvimmät erot Hr1-vetoisiin juniin olivat nousut Mäntyharjulta Mynttilään ja Mikkelistä Hiirolaan tai etelään mennessä nousu Mikkelistä Otavaan. Siinä mielessä tehtävä ei ollut "toisarvoinen", että juna jäi tyypillisesti myöhään Kouvolan vaihtotöisssä (Vr1:llä oli vaikeuksia jakaa juna P1 kolmeen osaan) ja tarvittiin hyvä veturi tuomaan päivän posti (ja Hesari) mahdollisimman ajallaan maakuntaan junaa innokkaasti odottaville kyläläisille. Nykyisin taitaa esim. Hesari saapua Haukivuorelle ja Mikkeliin ihan eri suunnasta.
kuva 28.05.2010 02:07 Eljas Pölhö  
  MP kattoi myös Hr11-junat. Turisti oli siinä mielessä vähän epäluotettava, kun kun kuitenkin osa Hr11-junista oli "vain" P-tunnuksen alla. Esimerkiksi maaliskuussa 1961 junan MP29 vetureina on havaiittu 14.3=1618, 15.3=1615, 16.3-26.3=1951, 27-28.3=1950. Sikäli epäreilu kommenti, että siinä ovat mukana sekä 1950 että 1951 ensimmäiset paluujunat Turkuun. Hr11 1950 ja 1951 lähtivät edellisinä päivänä junassa P30 ensimmäistä kertaa turkulaisina vetureina.
kuva 28.05.2010 01:41 Eljas Pölhö  
  Kuvan toisen vaunun tuuletusikkunoiden järjestys ei kyllä vastaa CEit-vaunua, vaan taitaa se sittenkin olla Cit, koska 1. luokka oli edessä Kouvolasta pohjoiseen. Keltainen viiva tuli vasta myöhemmin helpottamaan tunnistusta.
kuva 28.05.2010 01:36 Jorma Toivonen  
  Keväällä tuli käytyä Hollannissa, paikalliset keltaiset junat erottuivat erittäin hyvin kukkivien tulppaanipeltojen väriloistosta (ei valitettavasti kuvia). Tainnut joku mainostoimisto tehdä hyvän diilin VR:n kanssa - montakohan saunailtaa? - ei löytyne vastuunkantajaa tilaajan puolelta. Ennen kiinnitettiin huomiota junan näkyvyyteen (v.1977 jälkeen), nykyään turvavärityksestä viis. Odottakaahan kun ensimmäinen vihreä veturi (ehkä Dr16) tulee pajalta ulos...
kuva 28.05.2010 01:27 Eljas Pölhö  
  Kalakukossa oli Rk aina Eikt tuloon saakka, ja pian taas uudelleen. Ei "koskaan?" Eik. Ravintola- ja kahvilavaunujunat vaunusarjoittain 60-luvulla voi kopsata mun blogista, jos ne kiinnosta http://poelhoe.blogit.fi/ Tuohon täyshelmaplootuun, että eikö Cit kulkenut junissa P31/P32 Helsingin ja Turun sataman välillä? Junissa P75 ja P76 oli CEit (ainakin toisessa rungossa :) vielä 1964). Kv-Kuo-Kv junaparit P75/P72 ja P71/P76 olivat Hr1 1020 ja 1021 heiniä tuolloin, ja vain jomman kumman ollessa kattilanpesussa tai huollossa, oli junissa muu Hr1. Sikäli todella harvinainen kuva kyseiseltä ajalta. Aiemmin mainitussa blogissa on myös mm Esslingenien alkuperäiset taarat ja niistä voi ehkä päätellä missä on ollut helmapellit ja missä ei.
kuva 28.05.2010 01:11 Jorma Toivonen  
  Jokin erittäin painava syy täytynee olla näissä virroitin valinnoissa. Näitähän oli vain Sm1-sarjan protoissa - Sr1:ssä kokeiltiin yksipolvisia, muttei hyväksytty (?) ja palattiin tämän mallisiin, muuten kelpasivat yksipolviset kuitenkin muihin sarjoihin (myös Sm1). Tässähän ei näytä olevan "nostonipukkaa", jolla voisi avustaa virroittimen nostoa maadoitus-sauvalla - ankarasti kielletty nykyään. Aikoinaan oli kova talvi, jolloin "huolto" seisoskeli maadoitus-sauvan kanssa junan vierellä tukien virroitinta ajojohtoon - kompressorilla saatiin riittävästi painetta virroittimen nousuun ja eikös tuolla jokin lämmitys-systeemikin ollut pääkatkaisijan sulkemisen helpottamiseksi. Kaikki ongelmat juontuivat sillä kerralla vääränlaisen voiteluaineen käyttämiseen virroittimen nivelissä - oli halpaa ja soveltui hyvin tropiikkiin, muttei pohjoisen pakkasiin, eipähän siitäkään taidettu kysellä tilauksen tehneeltä henkilöltä mitään...
kuva 28.05.2010 01:09 Harri Junttila  
  Tuli kyllä yllätyksenä että 2810 on vieraillut noinkin pohjoisessa, harmi että en ole sattunut näkemään.
kuva 28.05.2010 01:03 Osmo Tietäväinen  
  Ai niin Harri, tuossa +26 kelissä putkeksi riitti 200mm lämpöväreilyn näkymiseen, mutta on tuota kuvaa rajattu noin nejäsosaan eli vastannee 400mm polttoväliä.
kuva 28.05.2010 00:48 Osmo Tietäväinen  
  Hyvä vertailukuva Tapsa. Maisemaa ja vetokalustoa myöten kaikki on "vaihdettu", vain siniset plootut ovat säilyneet.
kuva 28.05.2010 00:37 Osmo Tietäväinen  
  Kylläpä tuon keskimmäisen veturin numero on 2810 pikaisesta sivulaukauksesta tarkastettuna. Nämä veijarit näyttivät kertyvän Rovaniemelle yksitellen, jossa ne koottiin yhteen siirtoa varten. 2805 vaati jotain huoltotoimia ennen lähtöä, eikä kuvistakaan saa varmuutta oliko se edes käynnissä tällä ajolla.