Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 14.05.2010 17:34 Tuukka Ryyppö  
  Luulen, että Sr1 on kirjoitettu veturin kylkeen CP1:n sijaan siksi, että suomalaisten ajateltiin käyttävän merkintää omassa liikenteessään. Ehkä noin toivottiin saatavan Suomen rautatiet integroitua pienen pykälän verran paremmin NL:n rautateihin? Koska S ja r ovat pirullisia kirjaimia yrittää kirjoittaa ja aakkostaa neuvostoliittolaisella tietokoneella, olettaisi veturin numeron olevan koneella tuotetussa materiaalissa kyrillisin aakkosin. Tai ehkä se on kuitenkin ollut jotain VL-alkuista :))
kuva 14.05.2010 17:29 [Tunnus poistettu]  
  Sama veturi Sr1 värityksessä: http://parovoz.com/newgallery/pg_view.php?ID=60065&LNG=RU
kuva 14.05.2010 17:29 Tuukka Ryyppö  
  Tässä vorkissa aiemmin julkaistuja Sr1-kuvia Venäjältä: https://vaunut.org/kuva/35258?paik=Novotsherkassk , https://vaunut.org/kuva/35257?paik=Novotsherkassk ja https://vaunut.org/kuva/35256?paik=Novotsherkassk . Vielä muutama vorkkikuva VL86F:stä: https://vaunut.org/kuva/31933?m=1&t=%2522vl86%2522 , https://vaunut.org/kuva/31932?m=1&t=%2522vl86%2522 ja https://vaunut.org/kuva/45367?m=1&t=%2522vl%2B86%2522 .
kuva 14.05.2010 17:27 [Tunnus poistettu]  
  http://parovoz.com/newgallery/pg_view.php?ID=60065&LNG=RU tossa Vladimir Lenin 86 Finljandija Sr1 värityksessä!
kuva 14.05.2010 17:17 Perttu Karttunen  
  Itse huonoselkäisenä olen alkanut kuvausreissuilla käyttämään pilkkireppua, kun siinä on mukana sellainen kätevä kokoontaitettava jakkara, sellaisella istuessani tuli herätettyä huomiota kun porukkaa lappasi ulos IC 3:sta
kuva 14.05.2010 16:31 [Tunnus poistettu]  
  Venäläinen tunnus Sr1:lle on just sama kuin suomessa, jopa veturin kyljessä latinalaisilla aakkosilla: http://parovoz.com/newgallery/pg_view.php?ID=161568&LNG=RU#picture sit se VL40 on eri veturi: http://parovoz.com/newgallery/pg_view.php?ID=188754&LNG=RU#picture Sr1-3000:n kanssa samalla raiteella ja sit: http://parovoz.com/newgallery/pg_view.php?ID=147916&LNG=RU#picture
VL86F: http://parovoz.com/newgallery/pg_view.php?ID=167304&LNG=RU#picture eli se proto, johon olis tullu suomalaisia osia huomattavasti.
kuva 14.05.2010 15:14 Eljas Pölhö  
  Forssassa liikennöi mm. kuvan Siemens 1647/1905 ja Tampereella AEG 799/1909.
kuva 14.05.2010 14:38 Juha Nieminen  
  Ei ole Hanko...
kuva 14.05.2010 14:26 Tuukka Ryyppö  
  Olisiko noin? M62 kuitenkin sai nimekseen M62 myös Neuvostoliitossa, vaikka jokin TE-alkuinen mallinimi olisi ollut "oikeampi" kyseisen tehtaan dieselsähköisille vetureille. Mallinumero on siis unkarilaisen järjestelmän mukainen myös nykyään RZhD:n liikenteessä. Sr1:lle olisi luultavasti käynyt samoin, joskin kirjaimisto olisi kaiken järjen mukaan vaihdettu kyrilliseksi.
kuva 14.05.2010 14:22 Simo Virtanen  
  Oliko sama Veturi Tampereellakin? Siis Santalahden ja Finlaysonin väliä ajanut.
kuva 14.05.2010 14:09 Timo Salminen  
  Tosin Sr1 on nimenomaan Suomen rautateiden kyseiselle omalle veturilleen antama tyyppimerkintä ja TEP60 on entisten (venäjänkielisten) yleisliittolaisten rautateiden tyyppi/sarja, jonka Liettuan rautatiet ovat säilyttäneet. Jos Sr1-tyyppisiä vetureita olisi koskaan ollut SNTL:n/Venäjän rautateillä, niillä olisi epäilemättä siellä ollut jokin aivan toinen sarjamerkki.
kuva 14.05.2010 13:36 Juha Liimatta  
  Minäkin olen vähäisessä määrin osallistunut Sköldvikin alueen ratatöihin. Olin kesätöissä vuonna 1971 siellä. Tehtävänä oli mm. suorittaa painokairauksia tulevalla ratapohjalla. Myöhemminkin olen ollut erilaisissa hommissa Sköldvikissä. Ei tuolloin kukaan puhunut mistään Kilpilahdesta, sen sijaan suomenkielisissä suissa sanottiin usein "Lötviikki" tai jotain sinnepäin.
kuva 14.05.2010 13:28 Tuukka Ryyppö  
  Hämmentävä, hämmentävä kuva. Jos juna saapuu raiteelle 7, miksi ihmeessä informaatio on raiteella 6? Kai tuonne toisellekin laiturille pääsi?
kuva 14.05.2010 13:24 Tuukka Ryyppö  
  Lisäksi, erittäin hieno kuva. Saa TEP70:n näyttämään aivan erityisen valtavalta.
kuva 14.05.2010 13:24 Tuukka Ryyppö  
  Mistä tuo lisäpikajuna on tulossa? Miksi se on ollut liikenteessä?
kuva 14.05.2010 12:41 Tunnus poistettu  
  m/s Tebonia, lieneekö anagrammistin nimeämä tankkeri. Hilpeä paatti :)
kuva 14.05.2010 12:35 Tunnus poistettu  
  Tämäkin on eräs tapa kiertää kadunvarsimainosten kieltoa Suomessa.
kuva 14.05.2010 12:06 Jaakko Hakala  
  Havaittu 10.5 taajamajunan nokalla Vaasassa.
kuva 14.05.2010 12:05 Jaakko Hakala  
  Olisin mennyt kuvaamaan tämän mutta aamulla oli kova ukonilma enkä tiennyt ilmasta mitään joten en lähtenyt. Arvelinkin että tänään on tulossa tämä Vaskiluodon kävijä. Käyn kuvaamassa lähdön.
kuva 14.05.2010 11:11 Jukka Voudinmäki  
  Jep. Lisäsin tiedon suunnasta vielä varsinaiseen kuvatekstiin.
kuva 14.05.2010 10:58 Eljas Pölhö  
  Kiitos tarkkaavaisuudesta Jorma! Kyllä nyt on käynyt niin, että olen aikoinaan ottanut graafikosta väärään suuntaan kulkevan junan ja 2233 jälkimmäinen havainto on paluujunassa T1663. Uskomatonta saada tehdä korjauksia yli 30v vanhoihin havaintoihin. Dr12 2233 oli noina päivinä kovasti tyrkyllä, sillä 28.9 kohtasin sen tavarajunassa Tammisaaressa ja 29.9 tavarajunassa Loimaalla.
kuva 14.05.2010 10:56 Jimi Lappalainen  
  Voi ei. Onneks tulee tänään mentyä.
kuva 14.05.2010 10:51 Jimi Lappalainen  
  Hiivatti minkä linkin laitoit! VAU!
kuva 14.05.2010 10:45 [Tunnus poistettu]  
  Niin, mutta veturi on liettualainen, joten miksei merkinnätkin olisi (ainakin osittain) liettuaksi? Lukeehan Sr1:ssäkin Sr1 eikä СР1...
kuva 14.05.2010 10:42 Ville Mäki-Tuuri  
  Onko tää Haapamäen vai Seinäjoen päästä? edit: tuoltahan se selvisikin toisesta kuvasta.
kuva 14.05.2010 10:19 Tauno Hermola  
  Anteeksi, mutta nyt on pakko kysyä: tämän kuvan vaunun kyljessä vai siinä uudessa 80' vaunussa?
kuva 14.05.2010 08:51 Esko Maasalo  
  Ainakin m/s TEBOSTAR ja m/s TEBONIA ajoivat Oy Henry Nielsenin alla petroolijakeita rannikkoliikenteessä Suomessa, muitakin saattoi tässä jakeluliikenteessä olla.
kuva 14.05.2010 08:35 Jaakko Hakala  
  Kuvasin tämän lähdön Vaasasta.
kuva 14.05.2010 07:57 Jukka Voudinmäki  
  Onko Forssassakin Santalahti vai sekoittaako Risto tämän Tampereen Finlaysoniin, jonka radan toinen pää oli Santalahdessa?
kuva 14.05.2010 07:21 Kari Rantanen  
  Tuossa TEP-80 linkki http://www.youtube.com/watch?v=DWDdNe_zx5A&feature=related jossa näkee että lujaakin pääsee.
kuva 14.05.2010 06:57 Risto Itkonen  
  Tuskinpa kuvausvuonna enää junia liikkui Santalahteen, joka oli alkujaan radan toinen päätepiste?
kuva 14.05.2010 06:52 Risto Itkonen  
  Hangossa.
kuva 14.05.2010 01:06 Jouni Halinen  
  Muistan ? jostain lukeneeni että eri jalostustuotteita vietiin myös pienemmillä tankkereilla erinäisiin välivarastoihin, pitkin länsirannikkoa, Ouluun asti, ja varmaan myös vasta-avattua Saimaan kanavaa pitkin Saimaan vesistöalueelle. Ja olihan Suomessa jo toimiva öljynjalostamo Naantalissa joka oli valmistunut jo vuonna 1957 ja jonne ratayhteys valmistui samana vuonna. Jalostamosta on hieno värivideo Elävässä arkistossa http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F04437_1 Jossa selostaja toteaa mm. seuraavaa ”Niemi on tammimetsineen Suomen kauneimpia ja erittäin sopiva öljynjalostamon paikaksi” ja edelliseen kommenttiini viitaten, ”Presidentti Kekkonen on erittäin kiinnostunut öljynjalostamosta ja käy tutustumassa siihen jo rakennusaikana”. Filmin lopuksi valmiit liemet lähtevät ”pönttöjunalla” ja rekoilla maailmalle, Esso, Gulf ja TB (TrustivapaaBensiini ei ”Toverits Betroil”).
kuva 14.05.2010 00:46 Jorma Toivonen  
  Tuo oli harvinaista, että aamu- ja iltajunassa oli sama veturi (1662, 1668). Aikatauluthan oli laadittu siten, että junat kohtaisivat Kytömaalla (1663/1668). Olisikohan Sköldvikissä ollut jonkinlainen huoltokatko, koska esim. 6.10.1978 1668/1669-junat olivat harvinaisen pieniä (1668 11aks., 77tn / 1669 18aks., 278tn, vet. 2218). Joulukuussa junat olivat jo normmali mittaisia. Joskus joku kyseli tuota Porvoon JK-junaa - 12.10.1978 j.1103 Prv-Ke 8aks, 100tn, jatko Ke-Hki j.1104 80aks, 793tn, osa junasta jäi Pasilaan ja "kiitovaunut" vedettiin Helsinkiin asti (vet Dv12 2622).
kuva 14.05.2010 00:32 Jorma Toivonen  
  Mikälie tilanne nykyään, ainakin raiteita on huomattavasti enemmän. Noihin aikoihin ylimmillä raiteilla, oikean puoleisella (paksu viiva) täytettiin nestekaasuvaunut, vasemmalla täytettiin poltto-aineet - runko työnnettiin vaihteen taakse (keskimm. raide), vaijerin avulla kaverit vetivät vaunun kerrallaan täyttöpaikalle (puolessa välissä raidetta), keskimmäistä raidetta käytettiin yleensä tyhjän rungon seisontapaikkana - rungon täytyttyä vedettiin se hitaasti pois (täyttöpaikalla vaaka) ja keskitieltä siirrettiin tyhjä runko täytettäväksi iltajunaa varten. Varsinaisen ratapihan laitimmaiset raiteet olivat lähinnä "varastoraiteita". Alas "Pekemalle" (mikälie firma nykyään) oli varsin jyrkkä lasku ja kurvissa kallion leikkauksessa oli tuo ensimmäinen vaihde ja senjälkeen vilkas teollisuus-tasoristeys. Jonkinverran N-liiton vaunuja vieraili alueella aikoinaan ja täysiä kuormia kotimaahankin lähti sieltä - hyvin kaikui hurun (Hr12) ääni kallion leikkauksessa vedettäessä vaunuja ratapihalle.
kuva 14.05.2010 00:29 Jimi Lappalainen  
  Latinalaisin... Mutta eikös veturi ole Neuvostoliitossa valmistettu?
kuva 14.05.2010 00:18 Jouni Hytönen  
  Vai latinalaisin? Eikös Liettuassa sellaisia käytetä? :)
kuva 14.05.2010 00:17 Pekka Porkkakoski  
  Läyliäinen pistettiin kaivinkoneella ns. pakettiin. Kuvia purusta ainakin http://sites.google.com/site/lauliaistenkyla/asemanviimeisethetket
kuva 14.05.2010 00:14 Pekka Porkkakoski  
  Taara 24 t lukee vaunun kyljessä. Venäjällä suurin akselipaino on 23,5 t.
kuva 14.05.2010 00:08 Pekka Porkkakoski  
  Loppuiko tämä siinä kuin JR:kin?
kuva 14.05.2010 00:06 Jimi Lappalainen  
  Miksi "TEP" lukee arabialaisin aakkosin?
kuva 14.05.2010 00:01 Pekka Porkkakoski  
  Silta oli jäljellä Moottoritien rakentamiseen saakka noin 1980-1990-lukujen vaihteeseen pyörätienä. Motarin rakentamisen yhteydessä 130-tien sillat uusittiin ja silloin tämä teräspalkkisilta hävisi. Penger näkyy edelleen lähellä Konecranesin tonttia, jossa se on jäänyt pyörätiestä sivuun. Hyvinkään asemalle päin mennessä juuri muuta ei linjasta näykään; veturitalli ja vesitorni ovat rapakunnossa pystyssä, aseman kivijalan päällä on asfalttia, mutta sinälään kivijalka taitaa olla tallessa :-). Lähimmät maamerkit tämän kuvan ottopaikalta ovat hävinneet viimeistään "meidän kaikkien omistaman" iki-ihanan ja valloittavan ABC-aseman alle. Vantaanjoen ylittäneen sillan maatuet lienevät ensimmäiset jäljellä olevat jäänteet. Tästä vajaa kilometri länteen ja penkkaa voi seurata eri maamerkeistä Karkkilaan saakka. Suurelta osin penger itsessään on säilynyt ja monin paikoin ajokuntoisena tienä. Asemarakennuksistakin vielä liki puolet on pystyssä (Kytäjä, Hunsala ja Linnamäki).
Liekö muuten Hyvinkäällä ollut Suomen asemista eniten erilaisia liitynnäisratoja: Helsinki-Hämeenlinna valtion rata, Hanko-Hyvinkää yksityisrata, sittemmin valtion rata, Hyvinkää - Högfors yksityisrata (Karkkilan rata); Usmin kivilouhimoiden rata veturi/hevoskäyttö, tässä järjestyksessä; tiilitehtaan rata (ei tullut asemalle, mutta tiilitehtaalle oli oma teollisuusraide joten siinä mielessä asemaan kuuluva); sitten vielä ainakin Villatehtaan kapearaiteinen, joka myöhemmin muutettiin leveäraiteiseksi pistoraiteeksi; ja Ahjon sahan rilliraiteet. Oliko vielä muuta kaupungin teollisuusraiteiden Hiiltomo ja Sahanmäki lisäksi, paitsi VR:n konepaja?
kuva 13.05.2010 23:58 Jorma Toivonen  
  Oikeanpuolen konttia hallitsi junansuorittaja/järjestelymestari. Vasemmanpuolen koju toimi ratapihahenkilökunnan sosiaalitilana, takaseinällä vaatenaulakot ja heti oven jälkeen seinustoilla penkit ja niiden välissä pöytä, jonka ääressä myös naposteltiin pienet eväsleivät. Isot ja pienet "tyhjennykset" tarvittaessa taustan suolla. Henkilökunta oli Porvoosta, sama porukka hoiteli aamu- ja iltajunan (ma-pe) - vakio suorittaja, vakio konduktööri, samat junamiehet. Konnarille löytyi lomantekijä/"löysäri" Keravalta, suorituksen pystyi tarvittaessa hoitelemaan joku junamiehistä (tutkinto oli) ja puuttuvaa junamiestä tuurasi kuka kulloinkin ehti, eli melko yhtenäinen porukka hoiteli Sköldvikin työt aikoinaan - yhdellä autolla pojat yleensä kulkivat työmatkansa. Junamiesten vuoro oli jotenkin kiertävä, koska he hoitelivat myös Ollin suorituksen.
kuva 13.05.2010 23:57 Tapio Muurinen  
  Olisiko öljynkulutus silloin ollut vielä sen verran vähäistä, ehkä kymmenesosa tämänpäiväisestä, että jakelu pystyttiin hoitamaan hyvin säiliöautoilla. Raakaöljy tuotiin pääasiassa NL:sta laivoilla. Mutta oli 1960-luvun lopulla sellainenkin vaihe, että raakaöljyä tuotiin n. 100000 t/kk junilla Haminaan, josta se lastattiin rannikkotankkereihin ja edelleen Porvooseen, mm. Airismaa (punainen, tulee mieleen). Se olikin tuttu kävijä muutaman päivän välein.
kuva 13.05.2010 23:36 Jouni Halinen  
  Ihmeen pitkään tuolla pärjättiin (jouduttiin) ilman rautatietä, itse jalostamo kun avattiin jo vuonna 1966 (Vikipedian mukaan. Neste osti maaa-alueen vuonna 1962,niin eikö radan olisi pitänyt olla valmis jo vuonna 1966 (Kekkoslandian aika, UKK ja U Raade). Muutin tammikuussa 1967 (9 V) Kontulaan ja kotitalon "sokkeli" oli silloin korkeinmalla paikalla Stadissa. Kun talossa oli 7 kerrosta ja sauna vielä 8:sa kerroksessa, niin oli komeat näkymät, idässä näkyi Sköldvikin jalostamo ikuisini liekkeineen ja lännessä näkyi Kaivokselan vesitorni ja Seutulan (silloinen nimi) lentokentän lentokonehangarin kaarikatto.
kuva 13.05.2010 23:25 Jouni Hytönen  
  Mukavan vähäluminen on ollut vappu tuonakin vuonna. :)
kuva 13.05.2010 23:18 Tapio Muurinen  
  Venäjällä kai ajellaan yleisesti 25 t:n aks.painoilla, ja olikos se niin, että täällä meillä idän liikenteessä sallitaan pienoinen ylitys 22,5 t:sta. Käykö nämä muuten kaikki rajalla puntarin kautta?
kuva 13.05.2010 23:06 Eljas Pölhö  
  Saattoi siltakin muuttua pyörätieksi, mutta en jaksa muistaa ihan varmasti. Sehän oli tuolloin alle 10v vanha.
kuva 13.05.2010 23:04 Ilkka Hovi  
  Firma huhu kertoo, että Sköldvik oli hyvä nimi kunnes joku teki valituksen jalostamoalueella olevista kylteistä, joissa oli vain suomea. Firmalle maksoi noin 100 000 silloista markkaa muuttaa kaikki kyltit kaksikielisiksi ja siinä samassa voitiin aluekin
suomalaistaa ja alkaa puhumaan Kilpilahdesta.
kuva 13.05.2010 22:54 Ari Palin  
  Tuo mökki on tainnut olla tuolla uusiokäytössä. Rata valmistui vuonna 1972, mutta rakennus on huomattavasti vanhempaa mallia. Mistähän se oli siirretty?
kuva 13.05.2010 22:50 Tauno Hermola  
  Kun kantavuus Nurmisen sivujen http://www.nurminenlogistics.com/fi/palvelut/nurminen_cargo/kalusto/ mukaan on 68 tonnia, niin akselipainon kannalta taara on aika kiinnostava ;)