|
|
11.03.2010 16:02 | Jokke Harju | ||
| Ilman kalustoa ja sähkölaitteita talli voisi olla normaali höyryveturi-ajalta | ||||
|
|
11.03.2010 15:56 | Alex Chudoba | ||
| Numerottomuus. | ||||
|
|
11.03.2010 15:37 | Perttu Karttunen | ||
| No hyvä :D Kai siinä sitten tehonsäädön anssa jotain oli, kuulosti siltä aivan kuin ei olisi tehot pysyneet "päällä" sillä tehot nousivat välilä pudoten samantien alas | ||||
|
|
11.03.2010 15:08 | Jorma Toivonen | ||
| Älä Perttu hätäile, eiköhän vanha ulina palaudu, kun ilmat lämpenevät ja junat suurene. Sama vanha Voith siellä nokalla vielä jäähdyttelee, tosin kaikki osat uusittuna ja "välykset" poistettuna. Noin pienen junan kanssa ja viileällä ilmalla ei siipienkään vielä kannata täysillä pyörähdellä. | ||||
|
|
11.03.2010 14:21 | Juhana Konttinen | ||
| Ainakin numero on kohditettu nyt kerralla oikein :) Tosin ovat levinneet numerot ympäri valonheittimiä... | ||||
|
|
11.03.2010 14:11 | Perttu Karttunen | ||
| Tämä 2612 on nyt pariinkiin otteeseen ajellut vastaan, herää kysymys, onko tuulettimille tehty jotain kummallista vai olikohan täään jotain ongelmia tehonsäädön kanssa kun tuo veturin ääni ei ollut lainkaan 26xx-mäinen vaan mikäli se ääni oli tuuletin, se oli kyllä samankuuloinen kuin esim Iso-Vaaleissa... | ||||
|
|
11.03.2010 14:06 | Harri Junttila | ||
| aika reippaasti on nokea sisällä, voin kuvitella mille tuolla haisee nyt. | ||||
|
|
11.03.2010 13:59 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kiitos korjauksesta. Joko Hesarissa on ollut väärää tietoa tai muistan näkemäni kartan väärin. SRS:n sivuilla olevan kartan mukaan tuosta tosiaan pääsee nytkin kulkemaan. Uutena mahdollisuutena tulee yhteys Kauppatorilta Katajanokalle, mutta sitä tuskin ikinä tullaan tarvitsemaan. Ellei sitten jotain poikkeusliikennettä Skattalta Kauppatorille jos joskus jostain ihme syystä on Aleksilta ja Snellulta samaan aikaan kiskot poissa pelistä. Joukkoliikenteen kannalta hyöty siis on vähäinen, mutta jos ratikkaliikenne tosiaan vaurioittaa taloja Katariinankadulla, ei ratikkakiskojen siirtäminen ole välttämättä siltikään kannattamaton veto. | ||||
|
|
11.03.2010 13:37 | Petri Nummijoki | ||
| 1981 valmistuneet Finlandia ja Silvia Regina olivat jo useimmilla mittareilla suurempia kuin Finnjet ja 1985 tuli Mariellakin käyttöön. | ||||
|
Kuvasarja: sm5 testiajot |
11.03.2010 12:51 | Topi Lajunen | ||
| Ehkä näinkin. Ajaa-verbistä on moneksi. Omaan kielikorvaan silti särähtää. Ajaja ajaa, matkustaja matkustaa. | ||||
|
|
11.03.2010 12:48 | Topi Lajunen | ||
| Nostolava-auto lienee korrektimpi nimitys. Nykyään puomi varustetaan yleensä tikkain, jolloin nimitys onkin "puomitikasauto", riippumatta onko siinä lavaa vai ei... käytännössä aina on. Vanhanmallisessa tikasautossa oli taas teleskooppitikkaat. | ||||
|
|
11.03.2010 12:39 | Mikko Otava | ||
| Vai kenties Sovjet? | ||||
|
|
11.03.2010 12:38 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Kannattaa puhua tallista kokonaisuutena ja pilttuista sen osina. | ||||
|
|
11.03.2010 12:29 | Lari Nylund | ||
| Niilan mainitsemista sähköistetyistä puupölliosuuksista ensimmäisenä tuli mieleen Mankki-Luoma (Espoo-Kirkkonummi välillä). | ||||
|
|
11.03.2010 12:17 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvan veturi on alkuperäinen Ten-wheeler (4-6-0 tai 2'C), OKB H 24, Motala 737/1928. SJ:llä ollessaan veturilla oli numero 1509 ja sarjamerkki OKa, vuodesta 1942 A3. Ajoittain siihen on ollut kytkettynä 4-akselinen tenderi ja viimeisinä käyttövuosinaan sillä oli Witte-malliset savunnostolevyt (siis mallia Rulla-Pekka/Rulla-Risto). Veturi poistettiin käytöstä 60-luvun alussa, hylättiin 1970 ja luovutettiin museointitarkoitukseen 1973. Atlanticeista muutetut Ten-wheelerit eroavat siten, että niissä on auranmallinen hytti (vindklyvarhytt) ja 4-akseliset tenderit. OKB osti SJ:ltä viisi Atlanticia 1926-27 ja muutti ne Ten-wheelereiksi kuvan veturin mallin mukaan. Niitä oli hankittu kaksi SJ:n kattilamallilla (H 24 ja 25). SJ otti mallia OKB:stä ja muutti kolme Atlanticia Ten-wheelereiksi 1930, mutta varusti ne suuremmalla kattilalla. Loput 18 Atlanticia saivat pitää pyörästönsä hylkäämiseensä saakka. | ||||
|
|
11.03.2010 12:04 | Mikko Otava | ||
| Njet | ||||
|
|
11.03.2010 11:33 | Perttu Karttunen | ||
| Ännä-Volvo! ja nosturiautohan tuo ei ole, mutta mitäs pienistä :D | ||||
|
|
11.03.2010 11:25 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tuukka: Eihän kauppatorilta Hagikseen tarvitse Manskun kautta kiertää. | ||||
|
|
11.03.2010 11:23 | Olli Leinonen | ||
| Tulipalossa palanut pilttuu oli näissä kuvissa näkyvä 10-pilttuu. https://vaunut.org/kuva/23350?u=1017&d=27.03.2006&ns=1 https://vaunut.org/kuva/23349?u=1017&d=27.03.2006&ns=1 |
||||
|
Kuvasarja: sm5 testiajot |
11.03.2010 11:23 | [Tunnus poistettu] | ||
| "Ajoin taksilla" ja "ajoin taksia", eikö niin? | ||||
|
|
11.03.2010 11:19 | [Tunnus poistettu] | ||
| Finnbed? | ||||
|
|
11.03.2010 11:18 | [Tunnus poistettu] | ||
| Vai on Kainuun korvessa ollut runsaasti silmiä. Komiat pölinät! | ||||
|
|
11.03.2010 11:17 | Niila Heikkilä | ||
| Tietty nostalgisuus on nykypäivänä vielä jäljellä radan suhteen. Sähkörataa puupölkyillä. Tulikin mieleen että mitäs kaikkia sähköistettyjä osuuksia Suomesta löytyykään vielä puupölleillä? | ||||
|
|
11.03.2010 11:13 | [Tunnus poistettu] | ||
| Täytyypä nostaa hattua 500D:n laadulle hankalissa olosuhteissa. Ja toki myös kuvaajan osaamiselle. | ||||
|
|
11.03.2010 10:55 | Topi Lajunen | ||
| Voihanne noinkin olla. Itse perustin arvaukseni sille, että tuppaavat tässä maassa kahvat olemaan siten, että jarru on oikealla kädellä (mikäli kahvoja on kaksi). Shinkansen-juniin on tietenkin voitu valita päinvastainen ideologia. | ||||
|
|
11.03.2010 10:52 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| Finnbet? (Vai ilmaantuiko kasinotalous vasta vähän myöhemmin..?) | ||||
|
|
11.03.2010 10:44 | [Tunnus poistettu] | ||
| Villi veikkaus, olisikohan tuo snadi kahva suunnanvaihtokepakko? | ||||
|
|
11.03.2010 10:37 | Mikko Herpman | ||
| Varmaan tulisi puhua tallista ja pilttuista. Eli palo rajoittui vain VR:n käytössä olieviin pilttuisiin. Varmaankin on juuri ajateltu toimimaan näin kun vielä oli höyryvetureita käytössä ja tulipalon riski ehkä suurempi. Rajautuu mahdollinen palo vain pieneen alueeseen. | ||||
|
|
11.03.2010 10:03 | Mikko Otava | ||
| Taitaa olla juuri toisinpäin. Vasemmalla jarrukahva, oikealla isompi kahva kaasukahva. Pienemmästä vihreästä kahvasta ei tietoa. | ||||
|
|
11.03.2010 09:59 | Tapani Kunnas | ||
| Lumikengät on muuten varsin hyvä varuste junakuvaajalle. On varsinkin tänä talvena helpottanut kuvausetäisyydelle pääsyä huomattavasti... | ||||
|
|
11.03.2010 09:58 | Tapani Kunnas | ||
| Parempi pieni hämäryys kuin se, että vaaleat kohdat olisi palaneet puhki. Erittäin hyvä kuva! | ||||
|
|
11.03.2010 09:57 | Tapani Kunnas | ||
| Onpa mukava tunnelma tuossa kuvassa :) | ||||
|
|
11.03.2010 09:56 | Jouni Halinen | ||
| Muistatko Tapio, että oliko kuvaushetkellä vielä olemassa se laivapurkamo heti selkäsi takana vasemmalla. Touhu siellä oli aika samantyyppistä kuin Intiassa nykyjään, polttopillin kanssa paloiteltiin laiva, en kyllä muista miten se purkamisen loppu meni, laiva kun kellui homman aikana laiturissa. Eipä tiennyt taustalla seisova (näkyy kuvasarjan muissa kuvissa) ”ylväs” Finnjet, että itsekin joutuisi pillimiesten ”hoteisiin” vajaan 30 vuoden kuluttua. Tässä hiukan pohjaa ”ylväydelle”. Maailman suurin matkustaja-autolautta bruttorekisteritonneissa: 1977-1981, Maailman suurin matkustaja-autolautta matkustajamäärässä: 1977-1981, Maailman suurin matkustaja-autolautta vuodepaikoissa: 1977-1981, Maailman pisin matkustaja-autolautta: 1977-2001, Maailman nopein perinteinen matkustaja-autolautta: 1977- Ennätys voimassa!, Suuritehoisin matkustaja-autolautta maailmassa: 1977- Ennätys voimassa!. Maailman ensimmäinen ja ainoa matkustaja-autolautta kaasuturbiineilla: 1977-1996. Maailman suurin kaasuturbiineilla kulkeva alus: 1997-2002, Maailman ensimmäinen kaasuturbiini ja dieselsähköinen -alus: 1981-2000. Maailman ensimmäinen siviilialus ECDIS –järjestelmällä: 1994. Hyväkuntoisin Alangin romurannalle koskaan ajettu matkustaja-alus. Kaikkein tappiollisin romutus Alangilla johtuen aluksen erinomaisesta kunnosta ja jäänmurtajan rungosta. Tässä kyllä menetettiin pala todellista historiaa, suru tulee puseroon. | ||||
|
|
11.03.2010 08:45 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Tillanderinryöstömäisyys. | ||||
|
|
11.03.2010 08:38 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tässä tarkoitetaan varmaan sitä, että palo rajautui vain yhteen talliin, mikä on VR:n käytössä. | ||||
|
|
11.03.2010 08:38 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tiedoista. Milloin P75:sta on ensimmäinen havainto Hr12-vedolla? Entä onko materiaalia niin paljon, että voisi päätellä, vedettiinkö P75 heti viikon jokaisena päivänä Hr12-veturilla vai oliko se aluksi Hr12-vedolla vain jonain tiettyinä päivinä (esim. lauantaisin)? P5 oli ilmeisesti 1960 jonkinlainen täyteajo, jossa Helsinkiin illalla saapunut Hr12 kävi yön aikana Kouvolassa kääntymässä. P5 muuttui taikaisin Hr1-vedolle ilmeisesti siinä vaiheessa, kun P71 siirrettiin Hr12-vedolle. Tällöin veturi ei palannut enää Kouvolasta suoraan takaisin Helsinkiin vaan jatkoi tavarajunassa Pieksämäelle. | ||||
|
Kuvasarja: sm5 testiajot |
11.03.2010 08:26 | Topi Lajunen | ||
| Sm4? hiljaisuus vaihtelee osastosta toiseen. Paineilmakeskusten tuntumassa ääntä riittää, kun taas muualla voi olla hiljaisempaakin. Sm4:ssä on myöskin sellainen tasainen puhaltimien taustahumina, joka peittää allensa muita ääniä. Sm5:ssä taas pienetkin sivuäänet kuuluvat, koska tällaista peittävää huminaa ei mielestäni juuri ole. Muuten, vähän särähti korvaan tuo "ajelen Flirtillä päivittäin"... Mites muuten, jos matkustaa lentokoneella, niin voiko sanoa lentävänsä lentokoneella? Ehkä vain pilotit lentää... vai ehkä nekin vain lennättää, ja itse lentokone lentää? :) | ||||
|
|
11.03.2010 08:18 | Topi Lajunen | ||
| Joukkoliikennefoorumilla on pitkä ketju aiheesta. Konsensus taitaa olla sellainen, että rahat voisi käyttää paremminkin. | ||||
|
|
11.03.2010 01:57 | Lari Nylund | ||
| Tässä kohdassa muutokset eivät ole olleet aivan hirvittävät. Valitettavasti EU toi tullessaan aidatut satama-alueet, joten tuonne ei ole asiaa ellei ole Viking Linen kyydissä poistumassa Katajanokan saarelta. Tuosta GTS Finnjetistä ensimmäinen muisto on, kun vähän ennen Skattalle muuttamista 1985 faija vei kyseistä ihmettä katsomaan... Olihan se iso silloin, kun itse oli pieni ja suuremmat autolautat vielä odottelivat tuloaan Helsingin-Tukholman linjalle. | ||||
|
|
11.03.2010 01:52 | Lari Nylund | ||
| Katajanokan terminaalin laiturissa näyttäisi seisovan GTS Finnjet http://fi.wikipedia.org/wiki/GTS_Finnjet. | ||||
|
|
11.03.2010 01:51 | Lari Nylund | ||
| Lutikkalinna kuvan oikeassa laidassa paljastaa paikan melko helposti, jos on Skattalla pyörinyt. Lisätietoja kyseistä rakennuksesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Lutikkalinna. Arille ja toki muillekin ratapihakaaviota Katajanokalta https://vaunut.org/kuva/23151 sekä nykypäivää https://vaunut.org/kuva/25767. Kiitos Tapiolle näistä kuvista ja tunnelmista. | ||||
|
|
11.03.2010 01:42 | Olli Leinonen | ||
| Hyvin on kyllä veturitallit suunniteltu ja rakennettu aikoinaan, tulipalo loimusi vain syttyneen tallin kohdalla eikä levinnyt viereisiin talleihin. (ainakin siltä näytti kun paloa seurasin kauempaa) | ||||
|
|
11.03.2010 01:16 | Jorma Toivonen | ||
| "Kuopion pojat" olleet paikalla (jopa kahden miehen voimin), kun todellakin tapahtuu jotakin. Kiitokset todella ajankohtaisesta dokumentoinnista. | ||||
|
|
11.03.2010 01:12 | Jorma Toivonen | ||
| No niin, tämähän on mainio otos - kerrankin eteläisessä Suomessa nätit huurteiset koivun oksat... Jos vielä sillalla juna, arvosanani olisi 10++, nyt vain vain 10-. | ||||
|
|
11.03.2010 00:43 | Niila Heikkilä | ||
| Hyvä dokumenttisarja, mutta pakko kysyä mitä nuo kuvatekstit tarkoittavat? | ||||
|
|
10.03.2010 23:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joona: Miten ihmeessä raitioliikenne vaikeutuu siitä, että mahdollistetaan ajaminen Kauppatorilta Hakaniemeen kiertämättä Mannerheimintien kautta tai siitä, että Kauppatorilla voidaan tarpeen tullen kääntyä myös etelästä tultaessa? | ||||
|
|
10.03.2010 22:57 | Ari Palin | ||
| Tämän vaihteen kauttako piti kulkea, jotta pääsi Laukkasaarenkujalle? | ||||
|
|
10.03.2010 22:03 | Jouni Halinen | ||
| Pieni huumoripläjäys, onko nuorempi väki kuullut ikinä, että Finjetille oli suunnitteilla sisaralus, ja sen nimikin oli jo valmiiksi mietitty. Pieni vihje, nimi kuvaa hyvin sen ajan elämänmenoa, antaa nuoremman väen vähän arvuutella ensin. | ||||
|
|
10.03.2010 21:29 | Eljas Pölhö | ||
| Jukka Nurmisen papereista löytyy merkintöjä pikajunien vetureista 1960-luvun taitteessa ja niiden mukaan P75 Hki-Kv siirtyi Hr1:ltä Hr12:lle vuoden 1961 kuluessa. Vuonna 1960 Helsingistä lähteviä Hr12-junia olivat mm. P1, P5, P53, P61, P65, P67 ja P95. Tampereelta pohjoiseen Hr12 veti ainakin P61, P63 ja P65. P67:stä on havaintoja sarjoista Hv1, Hv3 ja Hr12. Huomattakoon, että minun havainnoissani oli P5 Hr1-vetoinen 1962 (ks yllä). Yritän keksiä jonkun paremman paikan tällaisille havainnoille, kun ei niitä täältä kukaan osaa etsiä. | ||||
|
|
10.03.2010 21:03 | Eljas Pölhö | ||
| Kivihiiltä seuraavien sivujen mukaan http://galaxyrailway.com/C62/outline/comparison.html ja http://ja.wikipedia.org/wiki/国鉄C62形蒸気機関車 Kohdassa 特徴ある車両 [編集] on veturikohtaisia poikkeuksia. Poikkeuksellisia polttoainemerkintöjä en pikaluvulla huomannut, mutta veturilla 62 17 sanotaan olleen 1067mm ratojen höyryjen nopeusennätys 129km/h. Se on kyllä vähän kotiinpäinvetoa, kun Etelä-Afrikan 16E-sarjan höyryllä ajettiin samalla raideleveydellä 156km/h. http://de.wikipedia.org/wiki/SAR-Klasse_16E | ||||
|
|
10.03.2010 20:48 | Jyrki Längman | ||
| No voihan pyhä resiina vieköön. Jos tuossa ei lukisi että tämä kuva on katajanokalta, niin voisi luulla että tämä olisi ihan muualta. Tämä paikka näyttää aivan erillaiselta nykyään. Kiitos hienosta kuvasarjasta. | ||||