|
|
04.03.2010 21:54 | [Tunnus poistettu] | ||
| Joo, se pysäkkirakennus oli suurin piirtein tässä kuvassa olevan jalluhissin vasemmalla puolella ja oli olemassa ainakin kesäkuussa -75 kun tulin lätällä OHI ON 330 -kyytiä Riihimäestä - taisipa muuten jäädä viimeiseksi lättäajoksi sillä reitillä! | ||||
|
|
04.03.2010 21:50 | [Tunnus poistettu] | ||
| Suurin piirtein | ||||
|
|
04.03.2010 21:43 | Perttu Karttunen | ||
| Ei kai tuo kauaa ole käytössä ollut, laitos tosiaan on uusi, kello taitaa olla perinteinen LME mutta valoyksiköt on ledein toteutettu. Itsekin tuossa hämmästelin että onpas tämä Sirkkalan seutu muuttunut siitä kun viimeksi tuolla palloilin. Täytyisi yrittää joskus sada kuvaa tuosta laitoksesta toiminnassa. | ||||
|
|
04.03.2010 21:39 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hvti! Se on nyt toteutettu. Ent. lastulevytehtaan avokatoskin on purettu pois, ihan niin kuin Karjalaisessa taannoin kerrottiin tapahtuvan. Onneksi ehdin raapaista tältä alueelta kuvia hyvissä ajoin muistoksi ennen muutostöitä. Laitteisto näyttää olevan upouusi, vaikka Karjalaisessa väitettiin taannoin, että tähän tuotaisiin toisaalta käytetty. Milloin tämä otettiin käyttöön? | ||||
|
|
04.03.2010 21:32 | Oskari Kvist | ||
| Onkohan tämä nyt sitten poikkeus? Maanantaisin (oletetusti) vakituisesti ajetaan Sr2:lla. | ||||
|
|
04.03.2010 21:13 | Eljas Pölhö | ||
| Neuvottelussa 10-11.5.1957 koneosaston johtaja Ivalo ilmoitti, että VR tarvitsee Co'Co'-pyörästöisen version. Kuitenkin neuvottelussa 14.10.1957 suomalaiset halusivat hintavertailun vetureista varustettuna neljällä D32 ratamoottorilla ja vaihtoehtoisesti kuudella D29 ratamoottorilla. Nohab antoi vetovoimakäyrät ja junapainotaulukot kummastakin versiosta. Se, että VR halusi A1A'A1A' -pyörästöisen version oli enemmän taloudellinen kuin liikennetarvetta vastaava ratkaisu. | ||||
|
|
04.03.2010 21:00 | Olli Aalto | ||
| Ja Topi kun on ammattilainen niin voinee perustella väitettänsä tuota vastaan: B Vaihtotyösääntö: Veturin ja junarungon välinen kaapeli irrotetaan kohdan [2.3.1.5] mukaisesti, jolloin veturilla voidaan suorittaa kokoonpanomuutoksen vaihtotyöt nopeasti. Sähköveturin virroitinta ei tarvitse laskea tai dieselveturin dieselmoottoria ei tarvitse tällöin pysäyttää kytkettäessä vaunujen välisiä välikaapeleita. Aggregaattivaunun moottorin on oltava pysäytettynä. Vaihtotyön jälkeen veturin ja junarungon välinen kaapeli kytketään [2.3.1.4] mukaisesti. Kytkentätöissä käytetään veturin avainta. C Vara-avainsääntö: Kytkentätyö suoritetaan kohtien [2.3.1.1]-[2.3.1.3] mukaisesti paikallisella tai vaunukohtaisella vara-avaimella., silloin kun veturin tai aggregaattivaunun ja kytkentä-/katkaisukohdan välinen matka on pitkä ja liikenteenhoito vaatii nopeita toimia matkan jatkamiseksi. Katso paikallisen varaavaimen määritelmä [liite 2]. Tässä tapauksessa on veturinkuljettajan ja 1500 V kytkijän välillä vain radioyhteys, joten jokainen käsky/lupa on varmistettava käyttämällä junan numeroa ja toistamalla sanoma. Huom. Vara-avain pitää palauttaa sille kuuluvaan paikkaan. |
||||
|
|
04.03.2010 20:56 | Tauno Hermola | ||
| Salon ydinkeskustaa : ) | ||||
|
|
04.03.2010 19:26 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Kyllähän Kajaaniin henkilöautolla karauttaa varsin vauhdikkaasti Murtsikasta. Taannoin Mainuallahan oli Vitostien varressa kauppa vaan valitettavan ryöstön takia sekin koki sulkeutumisen. | ||||
|
|
04.03.2010 16:22 | Valtteri Keski-Säntti | ||
| Todennäköisesti V1205 Ilr-Sk, kulkuaika ja kalusto täsmäävät. | ||||
|
|
04.03.2010 14:47 | Teppo Niemi | ||
| On siinä rungossa Mav-vaunujakin: 3., 7. ja 8. vaunu. | ||||
|
|
04.03.2010 14:42 | Teppo Niemi | ||
| Tai kertoa, että osataan sitä korjata myös pahoin vaurioitunutta vanhaa... Eli Nyrnbergin varikon tulipalossa vaurioitunt DLV Meiningenin korjaama veturi. | ||||
|
|
04.03.2010 14:40 | Marko Vornanen | ||
| Eikös tämä ole Seinäjoen taajamajunien vaihtojuna? | ||||
|
|
04.03.2010 13:42 | Lari Nylund | ||
| Menneisyydestä. | ||||
|
|
04.03.2010 13:29 | Niila Heikkilä | ||
| Radan valmistuessa vuonna 1971 valmiina oli Parkano mukaan lukien 9 junakohtauspaikkaa, mutta aluevaraukset oli tehty jo tuolloin 8 lisäkohtauspaikalle. Yksi näistä paikoista oli Pahaneva, joka kuului myöhemmin, arviolta 1980-luvulla rakennettaviin kohtauspaikkoihin. Kuten nykyään tiedämme, suunnitelmat muuttuivat, ja Seinäjoelta rakennettiin etelään kaksoisraide, joten Pahanevan kauko-ohjattua kohtauspaikkaa ei koskaan rakennettu. Kaksoisraide Seinäjoelta Loukoon otettiin käyttöön toukokuussa 1992, ja vanha Loukon kohtauspaikka purettiin syyskuussa 1992. Muut 7 lisäkohtauspaikkaa rakennettiin vuosien 1976-1995 välisenä aikana. Seuraava sivu Parkanon radan/Haapamäen suunnan historiassa kääntyy keväällä 2010 kun kaksoisrateen lyhyt jatko-osa Etelä-Seinäjoelta Seinäjoelle valmistuu lopullisesti, ja koko etelän suunnan kaksoisraiteen sallima kapasiteetti voidaan sen jälkeen ottaa tehokkaaseen käyttöön. | ||||
|
|
04.03.2010 12:50 | Pauli Kyllönen | ||
| Juna on InterCity 5. | ||||
|
|
04.03.2010 12:49 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Mistä on kyse? | ||||
|
|
04.03.2010 12:48 | Niila Heikkilä | ||
| Murtomäkeä voitaneen nykyään kutsua rautatieteknisessä mielessä isoksi asemaksi. Se on neljän radan risteys, ja siellä on kaksi kolmioraidetta. Sijaintipaikaltaan se on kuitenkin niin äärimmäisessä korvessa, että mahdollisen uuden asukkaan täytyy omata tietynlaisia erakonlahjoja, mikäli meinaa olla tulematta asema(mökki)höperöksi. | ||||
|
|
04.03.2010 11:47 | Leo Herranen | ||
| Hm, eiköhän liene loogisinta puhua kuitenkin Itävalta-Unkarin vaikutuspiirin ajoista... kaupungin nimistä nyt voisi mainita vielä puolalaisen muodon Lwów, joka on myös aika oleellinen kausi kaupungin historiassa. | ||||
|
|
04.03.2010 11:32 | [Tunnus poistettu] | ||
| Äärimmäisen poikkeus: asiallinen auto kuvassa. | ||||
|
Kuvasarja: Ruotsinlaivalla 2009 |
04.03.2010 11:21 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miten tuon nyt ottaa. Tanskan rannikolla ei, Tanskan alueella kyllä. Jostain syystä vorkissa on tllä hetkellä päädytty pakottamaan maavalinta pudotusvalikon avulla, jolloin epäselvissä tilanteissa päätyy maaksi joko oletusvalinta Suomi tai listan ylin kohta, Afganistan. Listan ylimpään valintaan olen aivan uuden vorkin alkuaikoina päätynyt, kun ei vielä ollut mahdollisuutta valita esim. Teräskori->Ulkomaat. Pidin Afganistania ja Tanskaa kuitenkin omituisina valintoina, joten merkkasin maan sen mukaan, millä aluevesillä laiva kuvanottohetkellä oli. Käsitykseni mukaan Tanskan aluevesiraja muodostaa eräänlaisen pussin varsinaisesta Tanskasta Ruotsin kaakkoispuolella olevalle saarelle. Ja juuri sitä ylittämässä olemme lähes varmasti olleet, kun laiva lähti aikataulussaan. Ennen oli uudessa vorkissa mahdollisuus kirjata monta maata kuvauspaikaksi. Sillä systeemillä olisin merkannut sekä Ruotsin että Saksan ilmaistakseni, että niiden välillä ollaan. Sama kuin maallakin valtionrajaa ylittäessä olisi ihan järkevää, jos ei ole ihan varma olinmaastaan. Tällä hetkellä mun vanhat tägitykset ovat aikamoista sekamelskaa kieltämättä. Korjailen niitä, kunhan tägisysteemi on osoittanut pysyvänsä stabiilina ainakin vuoden-parin ajan. Nyt esim. Saksaan merkkaamiani kuvia on merkkautunut puolalaisiksi jne., kun tägijärjestelmästä on poistettu ominaisuuksia jotka siinä on aiemmin ollut. | ||||
|
Kuvasarja: Ruotsinlaivalla 2009 |
04.03.2010 10:29 | Antero Airola | ||
| Laiva Trelleborgista Sassnitziin (tarkkaan ottaen Mukranin satamaan)kulkee tietääkseni suoraan Ruotsista Saksaan poikkeamatta Tanskaan. | ||||
|
|
04.03.2010 09:42 | Sami Hiltunen | ||
| Ja diesel-koneella. Moottorin pituuden takia tehtaalla piti jatkaa keulaa muutamalla tuumalla. | ||||
|
|
04.03.2010 05:55 | Topi Lajunen | ||
| 1500 V rasioihin ei kylläkään kosketa pelkän kontaktorin avauksen turvin, se vaatii aina virroittimet alas. Tietyissä tapauksissa rasioiden avaukset voi tehdä muulla kuin syöttävän veturin avaimella. Pelkkä kontaktorin avaus riittää, jos vaunujen välissä tehdään jotain muuta kuin 1500 V:iin liittyvää. Kuvatekstin perusteella todennäköisimmin kuski on mielessään elänyt kuin edellistä päivää. | ||||
|
|
04.03.2010 01:27 | Jarkko Korhonen | ||
| Minusta taas vihreä-punainen-valkoinen-yhdistelmä alkaa sointua paremmin ja paremmin. Tuohon sopisi vaikka joku punainen vaunun läpäisevä vihreiden alueiden takana kulkeva vauhtiraita, mutta ei taida olla VR:n nykyisen brändin väri, joten se siitä. | ||||
|
|
04.03.2010 01:12 | Jarkko Korhonen | ||
| Onpahan edes jollakin tavalla suojattu ääliöiltä tuo rakennus. Puhallettua lasia on vähän turhan kallista jättää rikottavaksi. Onko Murtomäki ollut myynnissä? Vai eikö ole mennyt kaupaksi? Vai toisaalta eikö uusi omistaja ole päättänyt asettua aloilleen? | ||||
|
|
04.03.2010 01:11 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Valmistaja oli Grown. veturit olivat; C 51, D 51 ja villinlännen tyyppinen veturi, raideleveys on 9 mm ja hinta on ollut 7,50 markkaa. Muistaakseni, taisivat olla myynnissä leluliike Elisassa Turussa, liikkeissä oli myös hyvät valikoimat Märklin pienoisjunia. | ||||
|
|
04.03.2010 01:10 | Jarkko Korhonen | ||
| Tuon keulalla kun olis vielä Dr13! Jäi allekirjoittaneelta bongaamatta ko. yhdistelmä. Tuon vielä ehtisi keräillä ennen kun tuovat tolpat pilaamaan maisemaa. | ||||
|
|
04.03.2010 00:46 | Jorma Toivonen | ||
| Veturi päässyt jo tositoimiin - näköjään. Koeajojen yhteydessä pääsin piipahtamaan veturin ohjaamossa illan jo pimentyessä, silmiini pisti - "todella pisti" - nuo päätyjen vaaleat suojakaiteet, puskinlyhtyjen kirkas valo heijastui todella häiritsevästi valkoisesta maalista kuljettajan näkökenttään, auttaisikohan "mattamusta" kaiteiden "sisäpinnalla"? Kuinkahan varsinaiset käyttäjät kokevat asian? | ||||
|
|
04.03.2010 00:04 | Sami Hovi | ||
| Upeasti välittyy tämän rataosan ominaistunnelma. | ||||
|
|
03.03.2010 23:29 | Marko Anttila | ||
| Mutta voihan generaattorikin luoda ihan mitä vaan, vaikkapa satunnaislukuja. | ||||
|
|
03.03.2010 23:04 | Juhani Pirttilahti | ||
| Joitain yksittäisiä Kirkkonummen suunnan lähijunia on ajettu Sr1+Eil-yhdistelmillä viimeaikoina... | ||||
|
|
03.03.2010 22:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kontulassa asuneena osaan sanoa, että Helsinginkin metrossa osaa olla oikeaa ruuhkaa, joskain vain tietyissä vuoroissa. Mutta sellaista sillipurkkimeininkiä oli koulumatkoilla, että en ole yhtä pahaan muualla törmännyt. Huolimatta siitä, että Helsingissä metrot kulkevat tavallista tiheämmin vuorovälein. | ||||
|
|
03.03.2010 22:41 | Tapio Muurinen | ||
| Jälkeenpäin kuulin, että nämä Mustanmeren öljyjunat puolitettiin Vainikkalassa. Silloin yhden Hr13:n perään tuli sopivasti n. 1300 t, tuskin vielä 1500 t ylitettiin. Se selittää myös, miksi vajaan tunnin sisällä saattoi tulla peräkkäin kaksi samanlaista junaa. Tuo oli sopiva mitta muutenkin Haminan mäkisellä ja mutkaisella radalla. - Samoilta kalliolta kuva https://vaunut.org/kuva/40510?u=832&m=1&kv=1968&paik=Hamina | ||||
|
|
03.03.2010 22:30 | Pentti Yli-Karjanmaa | ||
| Olipa korkea aika alkaakin tehdä jotain rataverkon kunnolle: https://vaunut.org/kuva/17338?u=619&m=1 | ||||
|
|
03.03.2010 22:29 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Ukp ja Uusikaarlepyy ovat liikennepaikkalistassa vierekkäin ;) | ||||
|
|
03.03.2010 22:16 | Tero Korkeakoski | ||
| Eikä ole kuin kymmenen vuotta kun ilmeniitti vielä kuljetettiin junalla Tahkoluodosta tuonne. Matkaa vain kymmenen kilometriä. Niin ne kaikki kuljetukset siirtyvät pikku hiljaa kumipyörille. | ||||
|
|
03.03.2010 22:11 | Pekka Soininen | ||
| Tästä valmisti joku japanilainen muovimallitehdas - en muista, minkä niminen - koottavaa muovisarjaa joskus 60-, 70-luvuilla, ja minulla oli sellainen kaapin päällä kloppina. Ja selvisi, miksi taannoin näkemäni sakhalinilainen veturimuistomerkkikin oli joskus nähdessä niin tutun näköinen. | ||||
|
|
03.03.2010 21:52 | [Tunnus poistettu] | ||
| Nyt on tavaraliikenne parantunut Montenegrossa. Tavaraliikennettä on Albaniaan ja Serbiaan. Viime vuonna päätettiin että rautateitä parannettaisiin 9,7 miljoonalla eurolla. Muuten Bond elokuvassa Casino Royale Bond matkustaa Montenegron rautateillä mutta todellisuudessa Bond menee Tsekiläisellä pendolla. | ||||
|
|
03.03.2010 21:05 | Robert Sand | ||
| Uusikaarlepyy. Hmm. | ||||
|
|
03.03.2010 20:54 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tuonne Kemiralle ei nykyään pääse junalla, viimeksi kun kävin Mäntyluodon suunalla niin tuolla sivuraiteella komeili seislevy... | ||||
|
|
03.03.2010 20:27 | Alex Chudoba | ||
| Haa, meikä taitaa olla tuon ekan vaunun käytäväikkunassa ihmettelemässä laiturilla heiluvaa kameramiestä. :) | ||||
|
|
03.03.2010 20:17 | Ilari Eskelinen | ||
| Murtomäen asemarakennuksen alennustila! - voi voi... | ||||
|
|
03.03.2010 19:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Okei. | ||||
|
|
03.03.2010 19:40 | [Tunnus poistettu] | ||
| Joo, vistassa. | ||||
|
|
03.03.2010 19:19 | Olli Aalto | ||
| Jos kerta kokoonpanoa on muutettu, niin normaali 1500V jännitteen katkaisu ollut kyseessä. Jos syöttävällä veturilla tehdään vaunujen vaihtotöitä, niin silloin riittää pelkkä 1500V jännitekatko, pääkatkaisija pysyy kiinni ja virroitin langassa mutta 1500V:n kontaktori on auki. Näin vaihtotyöt sujuvat helpommin ja rasioiden lukitukset voidaan hoitaa lähempänä olevan konduktöörivaunun avaimella. | ||||
|
|
03.03.2010 19:15 | [Tunnus poistettu] | ||
| Jouni: niin varovasti, että Aleksin jalankulkuliikenne puuroutui ohjamstamasi sähköhevosen perään? | ||||
|
|
03.03.2010 19:07 | Janne Smedberg | ||
| Nyt "aprillipilasta" tulee totta. 12kpl ohjausvaunuja tilataan lähiaikoina... | ||||
|
|
03.03.2010 18:30 | Antti Posti | ||
| R-juna (jolla Hämeenlinnaan tulin) odotteli ensin pari minuuttia Riihimäellä ja kuulutettiin, että odotamme pendolinoa ja päästämme sen ohi, no pendoa ei näkynyt ja R-juna jatkoi normaalisti Hämeenlinnaan. Hämeenlinnassa oltiin enää pari minuuttia aikataulusta. Jonkun ajan odottelun jälkeen saapui vihdoinkin kyseinen "pendolino", jonka myöhästymisen syy selvisi heti, siniset. | ||||
|
|
03.03.2010 17:54 | Tunnus poistettu | ||
| Pirkko: Perustan tietoni muutaman vuoden viikonlopputaksarin kokemukseen Helsingin ympäristössä. Kangaspenkkistä autoa ei niissä hommissa voisi ajatellakaan. | ||||
|
|
03.03.2010 17:30 | Pirkko Alanen | ||
| Samaa mietin kuin Antti tuossa edellä. Voin kuvitella miltä nuo istuimet näyttäisivät lauantaiehtoon jäljiltä... | ||||