|
|
19.12.2009 00:55 | Jorma Toivonen | ||
| Ei ehkä näin siisti https://vaunut.org/kuva/59895 , mutta ei siellä läpikulkiessa vaatteet likaannu, eikä "kansia tarvi pyyhkiä" ajon jälkeen. Tekniikka toimii moitteettomasti - veturilla ajettaessa - kunnon tonnimäärän kytkemiseksi perään vasta paljastaisi todellisuuden, mutta se ei tunnu onnistuvan (ehdotuksia on heitelty eri suuntiin). | ||||
|
|
19.12.2009 00:39 | Jaakko Tuominen | ||
| Aikoinaan AEL:n kursseille tuli opiskelemaan pari kaveria Oulusta. Sanoivat hesalaisten väittäneen että Oulu on jumalanseläntakana, mutta katsellessaan lentokoneesta valtavaa metsäaluetta totesivat että Helsinki se vasta oikein jumalanseläntakana onkin. | ||||
|
|
19.12.2009 00:23 | Jari Kuusinen | ||
| Me salolaiset puolestaan olimme tunnistavinaan paikan ensi silmäyksellä, mikä ei ole Salo. Eikös tässä ole vaunujen takana toinenkin raide? :) | ||||
|
|
18.12.2009 23:55 | Artturi Lähdetie | ||
| samat sanat | ||||
|
|
18.12.2009 23:47 | Jukka Tölkkö | ||
| Salossa. | ||||
|
|
18.12.2009 23:02 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kuvitelkaa tuota veturimiehistön tunnetta. Juna on ajettu ja kohta aletaan painamaan ilmalaan. Iltamyöhällä alkaa jo silmät painaa ja kohta pääsee rauhattomaan lepohuoneeseen pötkölleen. Sähkövetureiden kompurat hörähtelee ja hallin öljyiset tuoksut.. | ||||
|
|
18.12.2009 22:48 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hyvässä kunnossa on pinta, missä kunnossa on nykyään konehuone? Hienoa, että myymäläauto pidetään ajokunnossa. Siinä on paljon jälkipolvilla ihmettelemistä. | ||||
|
|
18.12.2009 22:42 | Kaj Kaloinen | ||
| Ajetaanko tuonne edes satunnaisesti jotain tarkastusajoja? Voisi miltei vannoa kiskojen näyttävän siltä. | ||||
|
|
18.12.2009 22:38 | Tuomas Pätäri | ||
| Kuvausolosuhteet huomioiden hyvä foto, tällaista "hektisyyden tunnelmaa" ei yleensä saa kuviin vangittua etukäteen suunnittelemalla. 20 v:n olemassaoloveikkauskerroin lienee aika suuri noille molemmille.. Ehkä vieläkin laittomampaa olisi näpsäistä tällainen kuljettajan ominaisuudessa, mutta apukuskin jakkaralta?-) | ||||
|
|
18.12.2009 22:24 | Karri Pietikäinen | ||
| Tässäpä Sm1 6008 tammikuussa 2008. https://vaunut.org/kuva/45201 | ||||
|
|
18.12.2009 22:07 | [Tunnus poistettu] | ||
| Jumalanseläntakaisuus riippunee siitä, mistä katsoo. YTV-alueelta tai Riihimältä katsoen Kerava ei todellakaan ole kaukana eikä hankalasti tavoitettavissa. Toinen asia sitten on, jos sattuu asustamaan esim. Kuhmossa tai Naruskassa. | ||||
|
|
18.12.2009 22:02 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ja on se nyt kumma, ettei pitempiinkään kommneteihin ole mahdollista saada kappalejakoa! Haloo, koodarit! | ||||
|
|
18.12.2009 22:02 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tuota, onko tuo "Hml" jossin ihan virallisestiki Hämeenlinnan lyhenteeksi määritelty? Saahan sitä toki minun puolestani Hml:ksi sanoa, mutta tässä kontekstissa Lappalaisen huomautus on kyllä ihan asiallinen. Tre on (edelleen kontekstissa pysyäksemme) osiin jaettu liikennepaikka "Tampere", Rovaniemi taas on Roi, kysyitäpä sitä RHK:lta tai rovaniemeläiseltä Jussilta paikallisessa kuppilassa (joita siellä onkin kiitettävän monta ja osa vallan viihtyisiä). Tku on sitten juurikin Turun asema, se kokonaisuus eli osiin jaettu liikennepaikka "Turku" on Tur. Ei sillä, että näillä mitään elämää suurempaa merkitystä olisi, mutta kun virheettömyyksiä lähdetään korjailemaan, niin korjaillaan nyt sitten... |
||||
|
|
18.12.2009 21:41 | [Tunnus poistettu] | ||
| Jaa-jaa, graffarit asialla taas, ei kun ruoskaa ja hirsipuuta! | ||||
|
|
18.12.2009 18:57 | Joonas Hytönen | ||
| Hmm mielenkiintoista,pandrol-kiinnitys puupölkyillä ja ilman eristimiä | ||||
|
|
18.12.2009 17:44 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Päiväkumpu on sielä tunnelissa. :) | ||||
|
|
18.12.2009 16:22 | Topi Lajunen | ||
| Myös Savion tunnelista löytyy yksi. | ||||
|
|
18.12.2009 16:14 | Joona Kärkkäinen | ||
| Ei 151 vaan 152, kuvatekstissä pikku fiba. | ||||
|
|
18.12.2009 16:11 | [Tunnus poistettu] | ||
| Jaa, se ol ivain väliaikaista :D http://www.hum.utu.fi/projects/historia/raunistula/miljoo/mantere1.html Olkaa hyvät! tosta "suunnittelemisesta ja rakentamisesta" sinisellä kirjotettua kun clickaa, tulee vuosilukuja :D | ||||
|
|
18.12.2009 15:42 | Alex Chudoba | ||
| Saisivat teipata yhden näistä kunnon Sm1/2-liekkikeulaksi. | ||||
|
|
18.12.2009 15:07 | Teemu Sirkiä | ||
| Uusimman Resiinan mukaan näitä on käytössä Pieksämäki-Naarajärvi -välillä, Kirkniemessä ja Päiväkummussa. Näitä opasteita ei ole taidettu julkaista netissä missään, ainakaan RHK:n tai RVI:n sivuilta ei tunnu löytyvän aiheesta mitään. | ||||
|
|
18.12.2009 14:06 | Esko Maasalo | ||
| Eilen kävi n. klo 14 aikoihin järjestelijä hakemassa puolentusinaa tyhjää levyvaunua(Oc/Oa kai) ja toi tai jätti yhden Oc:n, joka purettiin kuten mainitsin aamulla. Ja nythän on sekin kadonnut eli sama aika sama paikka!!! Myöhästyttiin. Tulevista toimituksista en tiedä vieläkö pari pientä palkoproomua tarvitsee lisää levyjä? | ||||
|
|
18.12.2009 13:54 | Mikael Koillinen | ||
| Seislevy on tosiaan kadonnut. Kiskojen vähäinen lumimäärä turvaraiteeseen verrattuna vahvistaa liikennettäkin olleen. Onkohan kellään tietoa sen satunnaisuudesta? Onko bongattavissa muuten kuin 24 h päivystyksellä? | ||||
|
|
18.12.2009 13:42 | Esko Maasalo | ||
| Alueen osto tapahtui v. 1974 ja ensimmäinen kölinlasku tapahtui kesällä 1976 ja 'vesillenosto' tammikuussa 1977. Ensimmäisiä levyjä on varmaan poltettu siis v.1975. Vuoden 1974 aikaisesta ilmakuvasta näkyy esim. ratalinjan kaadetut puut muttei vielä juuri louhintaa. Aikaisin on sitten Mt ollut mietinnässä. Helposti olisi voinut jatkaa vähän pidemmäksi nykyistä maantiesiltaa jotta rata olisi voitu ylittää hieman korkeammalta kuin nyt ja säästyä ehkä hieman kallion louhinnasta Krookilan kohdalla. Yksi tie olisi pitänyt ylittää sillä Upalingontie on jatkunut jo silloin telakan nurkille asti. Saahan kai kartasta hyvän digikuvan ja tänne vaan. | ||||
|
|
18.12.2009 13:35 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tjaatjaa.. Katselin näemmä kuvaa vähän väärin. Tarkemmin kun tutkailee, niin ei se vaunu niin hirmuinen olekaan. Katsoin ensin, että kuvaan olisi vaunusta mahtunut vain puolet ja että vasemman laidan teli olisi vaunun puolessavälissä. Mutta, onneksi totuus ei ollut yhtä ihmeellistä kuin taru. Olen helpottunut :) | ||||
|
|
18.12.2009 13:22 | [Tunnus poistettu] | ||
| On se Mt185 jo tolloin ollu suunnittelupöydällä, (wikin mukaan ensmäset levyt leikattin 75 ja tie valmistu lopullisesti 89) mutta, alunperin koko tietä ei pitänyt edes tehdä, vaan piti leventää vanhaa, Rision keskustan läpi mennyttä 189:ä ja Naantalissa tehdä vähän uutta tietä. Temppelivuori - kesti hetken kun tajusin että tarkotat JV-puhdistamon mäkeä, niin Temppelivuoren vaihtoehdossa olis pärjätty niillä silloilla, mitkä siellä nyt on. :) Pöllejä muuten vaihdettiin vuostuhanne alussa, samalla kun jäljellä ollut lastauslaiturin vaihde (alunperin oli läpiajettava) poistettiin ent-Transpointin/saippuatehtaan hallin luota. Mulla olis alueesta kartta ennen Naantalintietä ja radan jatkamista telakalle, mutta se on liimattu kovalevylle ja näinollen vaikea scannata. :( | ||||
|
|
18.12.2009 13:03 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Ainakin junien 450/443, 452/445, 93/86 (ei la–su-välinen yönä) rungot, Dv12-lauma ja saattapi vielä pihalla lepäillä Sr1 jos toinenkin. 91:stä kai jätetään edelleen joinain päivinä jälkimmäinen yksikkö yöksi. Korjauksia otetaan vastaan. | ||||
|
|
18.12.2009 11:40 | Esko Maasalo | ||
| Muuten varmaankin ihan kuin kerrot, mutta Naantalin pikatie tuli vasta parikymmentä vuotta myöhemmin eikä kai sentään vielä tuolloin ole ollut tapetilla. Eli radantekoa pelkkään tasaiseen tiettömään hetteikköön Inkoisten ja Upalingon kallioitten kylkeen. Telakkarata saattaa olla telakan tai kaupungin omistuksessa kunnostuksen ja ylläpidon määrästä päätellen. Olisihan ollut muuten vielä neljäskin linjaus radalle nimittäin Temppelivuoren kylkeä kaartaen kovalla pohjalla hieman louhien olisi ollut kaikkein lyhyin. | ||||
|
|
18.12.2009 11:23 | [Tunnus poistettu] | ||
| Olen sitä ittekin miettiny, miksei Krookilasta ole rataa tehty. Koko Raisionjoen länsipuoli on ollu Raisiota 30-luvulle asti. (Raisionjokeen piti tulla telakka ja satama, siksi kuntarajan siirto) Ehtona telakan syntymiselle oli, etttä Raision (olikos se sillon kauppala) luovuttaa maata Turun kaupungille. Rata ei ole valtion omistuksessa, vaan joko Turun kaupungin tai STX:n. Turku-Naantali uusi maantie voisi olla myös syynä, itse tietähän ei oltu silloin vielä alotettu. Nyt rata kulkee koko matkan tämän eteläpuolella. 1 silta siis olisi tarvittu enemmän radan takia. Telakan alueen luovutus herätti voimakasta vastarintaa Raisiossa, joka oli silloin ja on YHÄ takapajulaa. 3. paikka telakkaradalle olisi voinut olla Laivastoasemalle menevästä radasta (purettu, meni Valmetin telakan ohi). Kuntarajat on Turun seudulla vaikeita, voisin mainita vaikka Kuninkojan alueen, jossa Raision ja Turun raja estää tieyhteyden rakentamisen Iskun kohdalta Etelä-Haunisten tilaa vievän kaupan alueelle (mylly). Sama juttu Ihalassa, jossa on peräti 4 eri tahoa vastakkain, kun pitäisi poistaa Ihalasta tasoylikäytävä (RHK, TVH, 2 kuntaa, eikä kenelläkään ole pienintäkään halua saatika sitten rahaa). | ||||
|
|
18.12.2009 10:52 | Perttu Karttunen | ||
| Suattaapa tuo ollakkii, vuan suattaapa olla olemattahhii... Onhan noita ollut kaksikin kappaletta tuolla aikanaan. | ||||
|
|
18.12.2009 10:36 | Esko Maasalo | ||
| Vanhasta lastausraiteesta en tiennytkään, mutta miten kuntaraja estää radan vetämistä? Telakan aluekin oli aikaisemmin (ennen telakan tuloa) Raision kunnan aluetta; Wärtsilä osti maapohjan jo kylläkin Turun kaupungilta. Pehmeää ja kantamatonta on Inkoisten niittyjen pohja. Nykyisen radan pituus on 2,9 km kun taas Krookilan sivuitse matkaa olisi tullut vain 1,5 km. Tuon ajan kustannusrakenteesta ei ole tietoa, joten oli miten oli mutta näin on nyt. | ||||
|
|
18.12.2009 10:33 | Timo Valtonen | ||
| Ageba oli kotimaan matkapalvelujen järjestämiseen ja myyntiin erikoistunut toimisto, jonka suomalaistunut itävaltalainen Leo Pilz perusti joskus 1960-luvun lopulla. Viimeisin pääkonttori oli tosiaan Pohjoisrannassa Helsingissä. Asiakaspalvelupisteitä oli satamissa niin Helsingissä kuin Turussakin sekä Helsingin lentoasemalla. Ageba oli uranuurtaja elämysmatkailussa ja myös mm museojunamatkoissa kuten Jorma kirjoittaa. Helsingissä järjestettiin kiertoajeluja myös raitiovaunuilla ja siitä sai alkunsa 3T:n kuulutukset neljällä kielellä. Ageba perusti myös toimipisteen Tallinnaan Baltijaamlle heti kun ulkomaalaisille sallittiin junamatkustus Baltian läpi. Pilz uskoi kasvavaan potentiaalin junamatkustuksessa Baltian läpi. Baltiekspress Tallinnasta Varsovaan kuitenkin lopahti lähes alkuunsa, lama sai aikaan uusjaon matkatoimistobusineksestä ja Pilzkin kuoli 1990-luvulla. Toimisto ajautui pian sen jälkeen konkurssiin. - Pilzin kaltaisia visionäärejä ja ideoijia kaivattaisiin vieläkin. | ||||
|
|
18.12.2009 10:22 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tää ratahan on jatkettu Turun Saippuan lastausraiteesta, eli ollut olemassa tää alkupätkä jo joskus sodan jälkeen. Nesteen radalta ei ole voinut rataa telakalle tehdä, koska välissä on kuntaraja, lisäksi tää on parempi reitti, NESTEEN RATA on paskavellin päällä. Se Raisio-Turku siirtoviemäri on muljannut penkkaa, kun ne sen tunkkasivat lävitte. Olen sitä mieltä, että veronmaksajille olis ollu halvempaa kun rata olis kaivettu poikki, putsattu savet siitä IHALANTIEN kohdalta pois ja tehty vieväri sinne kunnolla. Ei se olis vieny ku pari päivää. Mutta, kun tässä tsaarinaikasessa kelvottomassa korruptoituneessa roistovaltiossa eletään ja vielä kärsitään turu taudista, niin yhtään mikään ei onnistu koskaan. | ||||
|
|
18.12.2009 10:20 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Eipähän Osg, joka sentään on yli kolme kertaa pidempi vaunu kuin tämä, vaadi ulottuman puolesta mitään erikoistoimenpiteitä tyhjänä kulkiessaan :) | ||||
|
|
18.12.2009 09:49 | Hannu Korpimäki | ||
| Itse asiassa ne ovat kyllä molemmat: parilliset numerot ovat naaraita, parittomat uroksia. | ||||
|
|
18.12.2009 08:42 | Tunnus poistettu | ||
| Kumpi noista on naaras? | ||||
|
|
18.12.2009 08:20 | Esko Maasalo | ||
| Aika merkillistä, että eilenkin kävi ainakin äänen perusteella järjestelijä telakalla ja tälläkin hetkellä puretaan vaunuista teräslevyjä ulkovarastoon. Olisikohan merkki ollut jonkin esim. viemärityön tms. takia hetken paikallaan? Rata ei kyllä yleisilmeeltään ole kovin kehuttavassa kunnossa, lieneekö monin paikoin alkuperäisessä asussaan 70-luvun puolesta välistä (tuli se matkustettua Lätällä viime vuonna). Se on ollut tärkeä tuontiväylä teräslevyille ja osin myös muototeräksille, joita on viimeisen kymmenen vuoden aikana kulutettu tasaisesti 35 - 50000 t vuodessa, eli aika monta vaunulastillista! Niidenkin kuljetuskustannukset ja tietysti materiaalinkin hinta on pitänyt saada laivojen ostajilta kannattavasti takaisin, mutta jos kaikki toimittajat kuppaavat telakalta aina viimeisen hinnan korkeimman mukaan jää sille itselleen niin ohut katemarginaali laivojen kovan hintakilpailun vuoksi, että hankkijat voivat imeä näinkin suuren ja tärkeän työllistäjän kuiviin omilla liian suurilla katteillaan. Sittenhän maailman komeimpien risteilijöiden yms. teko loppuu kaikilta siinä mukana olevilta. Muuten tietäisikö joku viisaampi kertoa miksi aikanaan rataa telakalle ei vedetty puolta lyhyempää ja helpompaa (ei yhtään kallion louhimista eikä ylimääräistä linjavaihdetta Ukin radalle) reittiä Viheriäisten reiteilta?? | ||||
|
|
18.12.2009 08:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Joopa, esim. Wikipedian määritelmän mukaan 'paikkakunta'-käsitteellä tarkoitetaan asuttua yhdyskuntaa, esim. kylää, taajamaa tms; Ei kuntaa. Tässä paikkakunta on siis Solsidan. Vaunut-org puolestaan haluaa kuvalle kaksi paikkatietoa: 'kuvauspaikan' eli kunnan - tässä Nacka - ja liikennepaikan, joka tässä varmaankin on Solsidan. | ||||
|
|
18.12.2009 07:30 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| Kai se siinä kuin Ex tai Edb:kin, ovathan nuo vielä yli viisi metriä pidempiä vaunuja. | ||||
|
|
18.12.2009 05:26 | Topi Lajunen | ||
| Juuri näin. Hl tarkoittaa Hämeenlinnan liikennepaikkaa, kun taas Myllyniemi puhuu Hämeenlinnan asemasta, ei "Hämeenlinnan liikennepaikan asemasta". | ||||
|
|
18.12.2009 02:59 | Tuukka Ryyppö | ||
| Johan tällaisen luulisi Suomen rataverkolla vaativan jonkinlaisia kulkurajoituksia. Miten tuo pysyy kuormaulottumassa sisällä keskikohdastaan? | ||||
|
|
18.12.2009 02:26 | Pete Nummi | ||
| Mitähän kaikkia tuolla Jykylässä nykysin yöpyykään? kait ainakin 1 ic, 1 pendo, pari vaasan taajista? | ||||
|
|
18.12.2009 02:05 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Yksi kuvassa näkyvistä vaijerin kannatinpylväistä maan sisästä löytyneenä vuonna 2003: http://jptr.1g.fi/kuvat/Rautatiekuvia/Vaijerin+kannatinpylv%E4s.jpg | ||||
|
|
18.12.2009 01:58 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Toinen raiteista oli vielä 20 vuotta kuvanoton jälkeen käytössä puutavaranlastausalueelle johtavana raiteena, mutta purettiin Kurkimäen ylikulkusillan rakentamisen yhteydessä. | ||||
|
Kuvasarja: Roslagsbanan |
18.12.2009 01:49 | Ville Lindblom | ||
| *Roslagsbanan. | ||||
|
|
18.12.2009 00:24 | Petri Nummijoki | ||
| Hr12-vedolle on tosiaan merkitty yksi tavarajunapari Savon radalle jo 60-luvun alussa (T1073 Kouvola 2.31 Pieksämäki 7.07 / T7930 Pieksämäki 10.15 Kouvola 14.55-15.10 Kotka 16.10) mutta todella aktiiviseen tavarajunakäyttöön ne tulivat marraskuussa 1961 voimaan astuneessa aikataulussa, johon on merkitty 6 Hr12-vetoista tavarajunaparia Kouvolan ja Pieksämen välille. Näistä yksi ajoi Varkauteen saakka. Ilmeisesti tämä ei ollut pelkkää teoriaa, koska vuoden 1962 tilaston mukaan on esim. Mikkelistä Kouvolaan ajettu dieselvetureilla tavarajunia 228000 junakilometrin verran eli lähes 2000 vuoroa koko vuoden aikana. Siitä tulee noin 5,5 vuoroa päivää kohti. Kun kaikki tavarajunat eivät olleet edes päivittäisiä, on arkisin hyvinkin ajettu 6 junaparia päivässä. Lisäksi nämä mitä ilmeisimmin olivat juuri Hr12-vetureiden ajoja, koska keskimääräiseksi junapainoksi ilmoitetaan ilman veturia 1192 t ja veturin kanssa 1310 t, josta saadaan veturin keskipainoksi 118 t. Ja on Savon radan kuudesta Hr12-vetoisesta tavarajunaparista mainintakin Rautatieliikenne-lehdessä keväältä 1962, joten tämä ei ole edes pelkkää arvailua. Höyrypikajunille on merkitty 1963 suoritteita Kouvolan ja Mikkelin välille 109000 km/108000 km sekä Pieksämäen ja Kuopion välille 53000 km /53000 km. Vuoden 1963 lukemiin tietysti vaikuttaa lähes kuukauden kestänyt rautatielakko. 1964 vastaavasti Kouvola-Mikkeli 103000 km/103000 km ja Pieksämäki-Kuopio 49000 km/49000 km. Vuonna 1964 on siis Kuopioon asti ollut noin 550 höyrypikajunavuoroa. Lämmitysongelma oli Hr13-vetureiden kanssa todellinen. Lehtitietojen mukaan ensimmäiset Pasilan konepajan 1964 valmistamat teräsvaunut kaavailtiin sijoitettavaksi junapareihin P11/12 ja P75/76, josta voisi lukea rivien välistä, että näihin haluttiin saada yksikkölämmitteisiä vaunuja ympärivuotista Hr13-ajoa silmälläpitäen. | ||||
|
|
18.12.2009 00:08 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tämä on tuolla sivulla http://www.vrcargo.fi/fin/vaunut/idan_liikenne/vgobo.shtml mainittu 15-871. Tilavuutta on siis 140 kuutiota, pituus vaihtelee lähteestä riippuen 20,65 ja 21,120 metrin välillä. Voihan olla, että isossa maassa toleranssit ovat metrin luokkaa vaunun pituudessakin :) | ||||
|
|
17.12.2009 23:15 | Markus Räsänen | ||
| yli 20 metriä. Cargon sivujen mukaan 8-akselisen öljy ja bensiini vaunun pituus on 20,65 metriä ja tilavuus 120-161 kuutioita. | ||||
|
|
17.12.2009 22:52 | Eljas Pölhö | ||
| Pitää paikkansa, että Hr12:lla ajettiin lyhyehköja kausia myös pikajunia Kouvolasta pohjoiseen. Omakohtaista muistikuvaa ei ole, mutta muistan niiden esiintyneen Tapani Kilpisen matkakertomuksissa. Säännöllisesti (pitempiaikaisesti) niillä oli heti 60-luvun alussa yksi tavarajunapari Kv-Pm. Se näkyy Hr12 veturikierrossa joko 60 tai 61 (en voi tarkistaa just nyt). Hr13 käyttöä pikajunissa talvikaudella alkuvuosina jarrutti höyrynkehittimen puute tai vaihtoehtoisesti ilmaisten yksikkölämmitteisten vaunujen puute. Höyrypikajunien määrä Kouvolasta Kuopioon 1964 pitäisi olla runsas 500 vuoroa ja paluu samoin (2 junaa=730 vuoroa vuodessa/suunta+lisäpikajunat). Kesälauantaisin taisi olla yksi pikajuna enemmän Kv-Pm, P17, aluksi Dm4:llä (3-numeroinen junanumero, vai oliko silloin jp Kv-Mi?) ja sitten Sr12:lla. En muista sitä koskaan höyryllä, mutta havaintojen määrä oli vähäinen. P81/82 oli höyryllä sitten vähintään 330 kertaa/suunta. Vastaako tilastoja nämä höyryjunien määrät? En voi itse tarkistaa kun olen joululomamatkalla. | ||||
|
|
17.12.2009 22:34 | Artturi Lähdetie | ||
| Olisko kuitenkin Solsidan? | ||||
|
|
17.12.2009 22:13 | Petri Nummijoki | ||
| Ilmaisin asian hieman epätäsmällisesti. 1963 on dieselvetoisilla pikajunilla ajettu Kouvolasta Mikkeliin (115 km) 10000 junakilometriä (lähimpään tuhanteen pyöristettynä) ja Mikkelistä Kouvolaan 11000 km. Pieksämäeltä Kuopioon (89 km) on ajettu 8000 km ja Kuopiosta Pieksämäelle saman verran. 1964 lukemat ovat Kouvolan ja Mikkelin välillä 26000 km/26000 km ja Pieksämäen ja Kuopion välillä 18000 km/17000 km. Toisin sanoen vuoden 1963 aikana on täytynyt ajaa noin 90 dieselvetoista pikajunaa Kouvolasta Kuopioon ja saman verran takaisin eli noin 180 molempiin suuntiin yhteenlaskettuna. 1964 on vastaavasti ajettu noin 200 vuoroa Kouvolasta Kuopioon ja suunnilleen yhtä monta takaisin eli 400 molemmat suunnat yhteenlaskettuna. Lisäksi P81/82 olisi ajettu noin 30 kertaa dieselvedolla yhteen suuntaan eli 60 kertaa molemmat suunnat yhteenlaskettuna. Tähän kuvioon sopisi, että P71/76 olisi vedetty 1963 parin kuukauden ajan dieselvedolla ja lisäksi olisi satunnaisia dieselajoja esimerkiksi juhlapyhien aikana. Vuoden 1963 osalta voidaan kyllä todeta, että kaikki ajot eivät voi olla Hr13-vetureiden kilometrejä, koska veturisarjalla ajettiin tuon vuoden aikana 388000 km, josta 8 % pikajunissa. Tämä mahdollistaa enintään noin 60 pikajunakäyntiä Kouvolasta Kuopiossa ja tämäkin edellyttäen, ettei veturisarjalla ajettu pikajunia muilla rataosilla. Vuoden 1964 lukema jo mahdollistaisi, että yksi Savon radan pikajunapari olisi siirtynyt joskus kesän mittaan vakituisesti dieselvetureilla ajettavaksi. | ||||