|
|
14.12.2009 23:25 | Topi Lajunen | ||
| Kyllä löytyy kaikista, joskin Sm1:ssä se löytyy moottorivaunun ohjaamon vierestä. Kyseinen lamppu palaa, mikäli yksikössä on jokin vika, joka sytyttää aktiivisessa ajopöydässä vikavalon. Helpottaa näin vianetsintää. | ||||
|
|
14.12.2009 23:13 | Eljas Pölhö | ||
| Siinähän se jo tulikin. Milläköhän perusteella Fiskarsin rata on usein muulloinkin merkitty, mutta monta vastaavaa jätetty pois. Tästäkin puuttuu noista pidemmistä Lohjan rata (VR), Mustion sähkörata, Ojakkala-Olkkala, Harvialan metsärata, Kuurilan kartanon metsärata, Vuojoen metsärata (lopetettu edellisenä vuonna), Kyröskosken sähkörata ja Toijalan satamarata (VR). | ||||
|
|
14.12.2009 23:03 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Voit a) lähettää kuvat ensin vorgiin ja liittää ne myöhemmin kuuluviksi kuvasarjaan b) luoda hallintasivulta [ https://vaunut.org/hallinta/sarja ] uuden kuvasarjan jonka jälkeen lähettää normalaisti kuvat, jossa yhteydessä valitset luomasi kuvasarjan, tai c) lähettää kuvat normaalisti ja ensimmäisen lähetyksen yhteydessä luoda uuden kuvasarjan kuvanlisäyssivulla olevan työkalun avulla. Saat siis minkä tahansa aiemmin lähettäneesi kuvan liitettyä myös jälkikäteen uuteen kuvasarjaan, ja toisaalta myös poistettua niitä sarjasta. | ||||
|
|
14.12.2009 22:58 | Jorma Rauhala | ||
| Pohjankuru-Fiskars. | ||||
|
|
14.12.2009 22:53 | Eljas Pölhö | ||
| 4 ja 5 on samaa rataa (Rauman Rautatiet). Luulin, että 6) olisi vaikea "hoksata", joten aika hyvin kuitenkin. Yksi puuttuu vielä. | ||||
|
|
14.12.2009 22:50 | Ari Palin | ||
| Yritetäänpä: 1) Hyvinkää - Karkkila 2) Riihimäki - Kesijärvi 3) Forssa - Humppila 4) Peipohja - Rauma 5) Kiukainen - Kauttua 6) Herttoniemen satamarata (omistaja Helsingin kaupunki) |
||||
|
|
14.12.2009 22:44 | Tomi Lapinlampi | ||
| Vanhoista kartoista kiinnostuneiden kannattaa tutustua uuteen verkkopalveluun nimeltä "Heikki Rantatupa historialliset kartat", joka löytyy osoitteesta http://www.vanhakartta.fi/ | ||||
|
|
14.12.2009 22:43 | Ari Palin | ||
| "Mierontie" on kartalla rakenteilla ja Parkano juuri saanut ensimmäisen rautatieyhteytensä. Haapamäki kuului Vaasan lääniin ja oli vielä kolmen radan risteysasema. "Mierontie" ja Herttoniemen satamarata ovat kartalla näkyvistä leveäraiteisista ratalinjoista uusimmat, mutta ovat silti suurelta osin jo edesmenneiden ratojen joukossa. Kaikki muut kartalla näkyvät leveäraiteiset rataosat ovat edelleen käytössä. Miksiköhän Herttoniemen rata ei ole katkoviivalla? Sehän valmistui vasta 1938. Vai oliko se vain asemarakennuksen käyttöönottovuosi? | ||||
|
|
14.12.2009 22:38 | Jouni Halinen | ||
| Aivan oikein, tää kuva liittyy kuitenkin kuvaan https://vaunut.org/kuvat/?u=1809&d=13.12.2009&ns=1 jossa asiaa selvitellään tarkemmin. | ||||
|
Kuvasarja: Suomenkartta 1933 |
14.12.2009 22:34 | Jouni Halinen | ||
| Aivan oikein, tää kuva liittyy kuitenkin kuvaan https://vaunut.org/kuvat/?u=1809&d=13.12.2009&ns=1 jossa asiaa selvitellään tarkemmin. | ||||
|
|
14.12.2009 22:30 | Eljas Pölhö | ||
| Kartalla taitaa olla 6 muuta kuin VR:n rataa (1933 tilanne) merkittynä. | ||||
|
|
14.12.2009 21:54 | Jussi Salenius | ||
| Eikös talvisota alkanut vuonna 1939 ja tuossa Viipuri on jo väärällä puolella. | ||||
|
|
14.12.2009 21:03 | Jouni Halinen | ||
| Ei vielä täyttä virtaa kuvanlisäyksessä (kuvasarjan), eli syötetäänkö kaikki kuvasarjan kuvat lisäyslomakkeelle ennenkuin ne "lähetetään" vorkkiin, eli vähän samaan tapaan kuin sähköpostituksessa tehdään. Kiitos Tuukka selkeistä ohjeista, vanha vaan ei ymmärrä. | ||||
|
|
14.12.2009 20:39 | Ari Palin | ||
| Edellä mainittu Varkauden kautta kulkeva rata näkyykin tuolla vasemmassa yläkulmassa katkoviivalla eli on ollut suunnitteilla tai rakenteilla. Onneksi NL ei vaatinut Imatran kohdalla rajaa Saimaan rantaan saakka vaan jätti meitille kulkuväylän Saimaan kaakkoispuolitse. Olisi muuten tullut Parikkalan seudusta melkoisen syrjäinen paikka. Vielä karmeampi on ajatus, että oltaisiin jouduttu luovuttamaan maata Turun rauhan 1743 rajojen mukaan. Silloin olisi tainnut mennä Kouvolakin ja Koriasta olisi tullut idän liikenteen raja-asema rajan sijaitessa Korian sillan kohdalla. Lahti - Mikkeli -oikorata olisi rakennettu viimeistään 1950-luvulla. |
||||
|
|
14.12.2009 20:35 | Tapio Muurinen | ||
| Tärkeimmät vientimaat olivat Keski-Euroopassa, jonne nämä Itämerenluokan alukset sopivat hyvin ja veivät 1000-2000 t:n lasteja. Suuremmat purkit, jotka olivat 140-160 m pitkiä, ajoivat linjaa Atlatin yli tai Kauko-Itään. Muistaakseni jo 1960-luvulla ajettiin uudemmilla konella lähes 100000 t/v. Jos iso laiva otti täyden lastin, sinne meni useaen eri tehtaan paperia tai selluloosaa. | ||||
|
|
14.12.2009 20:33 | Jorma Rauhala | ||
| Hetkeksi taas takaisin tuohon karttaan: Venäjällä suunnitellaan parhaillaan jollain tasolla uutta tavaraliikennerataa Kannakselle. Nimittäin jos taantuma tästä joskus loppuu ja rahdin kuljetus piristyy entiselleen sekä etenkin kasvaa vielä aiempaa suuremmaksi, ei Kannaksen parhaillaan kunnostettavana oleva pikarata Pietarista Buslovskajaan enää vedä kovinkaan paljoa hidasta rahtiliikennettä Allegrojen ja Viipurin taajamajunien sekaan. Uusi tavaraliikennerata tulisi Kiviniemen ja Antrean välille ja rahtiliikennettä ohjautuisi siten suht'suoralle reitille Pietari-Kiviniemi-Antrea-Enso-Imatra. Imatra T:n ehkä tuleva RHK:n kolmioraide Imatrankoskelta Rauhan suuntaan täydentäisi liikenteen sujuvaisuutta. | ||||
|
|
14.12.2009 20:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kuvan lisääminen sulta selvästi onnistuu. Kuvat lisätään kuvasarjaan samaisen kuvanlisäyslomakkeen avulla, jota olet jo käyttänyt. "Kuvateksti"-tekstikentän alapuolella on pudotusvalikko, jonka lomassa lukee "Kuvasarja". Oletuksena valintana on "Kuva ei kuulu sarjaan". Pudotusvalikosta voit valita, mihin kuvasarjaan haluat sen kuvan kuuluvan, jota olet juuri lisäämässä. Koska sinulla ei vielä tähän mennessä liene yhtäkään kuvasarjaa, tulee sinun ensin luoda tyhjä kuvasarja klikkaamalla sen pudotusvalikon oikealla puolella olevaa linkkiä "Luo uusi kuvasarja". Tällöin aukeaa uusi lomake, jossa on kaksi kenttää. Ensimmäiseen kirjoitat kuvasarjan nimen, eli esimerkiksi "Höyryvetureita Ivalossa". Seuraavaan tulee sitten kuvasarjan teksti. Kuvasarjan teksti EI näy kuvien yhteydessä, vaan yleisesti kuvasarjan tietoja katsellessa. Jos et hoksaa, mistä on kyse, älä välitä. Kunhan kirjoitat siihen jotain kuvasarjaan sopivaa. Esim.: "Yllätyksekseni huomasin Ivaloon rakennetun junaradan, jolla liikennöi joukko angolalaisia höyryvetureita. Pitihän se käydä kuvaamassa, muutenkin nurkilla kun olin." Siihen kirjoittamasi teksti on tietyssä tilanteessa kenen tahansa vorkkaajan luettavissa, eli pelkkä "häh?" voi olla vähän tyylitön valinta kuvasarjan selitystekstiksi. Kun (vielä tyhjän) kuvasarjan tiedot ovat kunnossa, paina lomakkeen alaosasta nappia "Luo". Nyt jos klikkaat sitä kuvanlisäyslomakkeessa olevaa pudotusvalikkoa, jossa lukee "Kuva ei kuulu sarjaan", pitäisi siinä olla valittavissa "Höyryvetureita Ivalossa". Kun sen valitset, kuva päätyy osaksi sarjaa "Höyryvetureita Ivalossa". Seuraavaa kuvaa lisätessäsi avaat taas saman pudotusvalikon ja valitset siitä mitä valitset. Tai luot taas uuden tyhjän sarjan, miten vaan. Mitään sellaista keinoa, jolla saisit automaattisesti saman kuvatekstin moneen eri kuvaan, ei ole, vaan sinun on kirjoitettava jokaiseen kuvaan kuvateksti erikseen, vaikka sitten saman tekstin kirjoittaisitkin. | ||||
|
|
14.12.2009 20:07 | Kimmo Säteri | ||
| Tämähän vempele oli näköjään ulkoisesti hyvässä kunnossa vielä tuolloin. Nämä Vemput taisivat rupsahtaa melkoisesti loppuaikoinaan - ymmärrettävistä syistä? | ||||
|
|
14.12.2009 19:03 | Jouni Halinen | ||
| Vaikea uskoa että vielä 1963 näin pienillä "purkeilla" ulkomaan vientiä/tuontia hoidettiin, ja 10 000 tonnin vuotuinen (onko se tämän Kaukkaan vuosituotos)tuotanto vaikuttaa näpertelyltä nykyisten tehtaiden (uusimpien) tuotantoihin http://fi.wikipedia.org/wiki/Fray_Bentosin_sellutehdas , jotka ovat noin 1 000 000 tonnin luokkaa, siis sata kertaisia. | ||||
|
|
14.12.2009 18:35 | Jouni Halinen | ||
| Voiko joku guru opastaa miten saan tehtyä kuvasarjan, kun en ainakaan minä löytänyt mitään ohjeita sen tekemiseen. Esim. syötetäänkö kuvat kerralla vai yksitellen sivuille ja jos haluan kaikkiin kuviin saman tekstin, miten se onnistuu, kuvasarjan teksti/kuvan teksti ??. Entä miten saan liitettyä sarjaan sivuilla ja olevan kuvan. Laittaisin meinaan loputkin karttakuvat tänne (etelä ja keskisuomesta). Kiitos jo etukäteen. | ||||
|
|
14.12.2009 18:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Tänään just menin tolla 4405:llä välin Sl-Par. Harvemmin täältä tulee kuviakaan, hyvä sattuma just mun käynnin aikaan, tutut maisemat. | ||||
|
|
14.12.2009 17:44 | Teppo Niemi | ||
| YLE Mikkelin aluetoimituksen tekemässä elokuvassa Höyryveturi (siihenhän Niklaksen linkki viittaa) näkyy joko Ggp tai Ggh sarjan vaunu (eli siis pieneläinvaunu tai hedelmävaunu. Nämä vaunuthan oli tehty muutostöinä Dk vaunuista. | ||||
|
|
14.12.2009 17:36 | Eljas Pölhö | ||
| Jos muisti ei olisi niin huono, niin väittäisin että P75/76 muuttui Hr13:lle ensin keskikesäksi 1964, palasi Hr1:lle talveksi ja sitten muuttui pysyvästi Hr13-vetoon. Mutta kun muisti on mitä on, niin vuosiluku on +/- 1 yllä oleva. P73/74 oli jo välillä Hr13-juna Kv-Pm, mutta palasi sitten yhdeksi talvikaudeksi Hr1:lle. Vetureiden kierto oli silloin P73-H772 ja H771-P74. Pm-Kuo välillä P73/P74 taisi suurimman osan aikaa olla Hr1/Tr1-vetoinen ja pienemmän osan aikaa Sv12. Talvella olen matkustanut siinä joskus yhdistelmällä Sv12+Hr1 (siis 2500-sarjan Dv12, ei 2700-sarjalainen). Nämä tiedot siis aikakaudelta 1968-1973. | ||||
|
|
14.12.2009 17:17 | Eljas Pölhö | ||
| Minä laitoin tuon Martinin kuvan ja tekstin, joten pitää puolustautua: Me maalaiset kutsuttiin kaikkia vaaleita puuvaunuja maitovaunuiksi ja kun en ollut varma mikä se kuvassa on, niin laitoin jotain ympäripyöreää. Silloin kuin itse matkustin H771/772:ssa, se maitovaunu oli usein Ggp (eläinvaunu), mutta jostain syystä tuo ei näytä samalta. Niitä oikeita maitovaunuja ei tainnut enää olla 1970. | ||||
|
|
14.12.2009 16:53 | Petri Nummijoki | ||
| Ei kai Hr1:n käyttö P75/76:ssa yleistä ollut enää 60-luvun lopulla? Ainakin oma käsitykseni on, että junapari siirtyi Savon radalla Hr13-vedolle jo 1963-1964. Tilapäinen käyttö on tietysti oma lukunsa. Sen sijaan Parikkalan kautta kulkemaan siirtyneen Joensuun yöpikajunan korvanneessa P73/74:ssa Hr1-vetoa esiintyi varsin myöhään: https://vaunut.org/kuva/11183 | ||||
|
|
14.12.2009 16:50 | Jouni Halinen | ||
| Olen siis piirtänyt UUDEN rajan karttaan vapaalla kädellä. Kartassa pistää silmään aika kattavat raideyhteydet Karjalankannaksella silloiseen neukkilaan, 2 rajan yli ja kaksi noin 15-20 kilometrin päähän siitä, ovatko ne kaikki rakennettu keisarivallan aikana ?, myöhemmin ei varmaan enää uskallettu. Tämäkin varmaan osaltaan vaikutti neukkien aluevaatimuksiin vuonna 1939. Kartasta näkee että NL oli aikasen heikossa hapessa vuonna 1920 kun se salli rajan vuonna 1920 Tarton rauhassa tähän kohtaan asetttaa. Suomen rajalta oli lyhimmillään Lenskin "kivikaupungin" rajalle vain 25 kilometriä (kapitalismin/kommunismin "rajapinta",USA/Kuuba), ja Gronstadin tukikohtakin oli kuin tarjottimella. Eihän neukit nyt niinkään Suomalaisia pelänneet, vaan sitä että Saksalaiset Suomen kautta näille seuduille hilpaisevat. | ||||
|
|
14.12.2009 16:13 | Eljas Pölhö | ||
| Juhani tuossa edellä kysyi, josko 1020 ja 1021 käytettiin 1973 muuhun kuin konepajamatkoihin. Unohtui vastata, että käytettiin toki, jopa matkustajajunissa. Yksi erikoisemmista 1020 tekemistä töistä oli RUK:n juna Haminasta Kouvolaan 22.11.1973. | ||||
|
|
14.12.2009 16:12 | Teppo Niemi | ||
| Tulipahan kuva arvontana. Hieman 'niitinviilausta': Maitovaunu?? Eikös ne olleen Gma-sarjassa? Kuvan viimeinen vaunu näyttääpi olevan lämminvaunu, tyypiltään todennäköisimmin Ggv (siihen viittaa näkyvä porras) tai Ggk | ||||
|
|
14.12.2009 15:57 | Pekka Soininen | ||
| Tämähän on taikaa! (ATK-ajattelurajoitteiselle.) F5 - ja kuvasta tuli iso! Nyt pitää vielä oppia kuvaamaan. Vaununikkunasta, kuten tässä, ei saa kunnon jälkeä. Turun asemasta voi tulla vielä alkuetappi kuvaretkille, ties mihin asti ulottuville. |
||||
|
|
14.12.2009 15:31 | Teppo Niemi | ||
| kukas kaivaisi jostakin syyn tapahtumaan. Ja käytettiinkö radiota vai junan sisäistä puhelinta? | ||||
|
|
14.12.2009 13:39 | Mika T. Polamo | ||
| ...ulkoilu virkistää. Ja poks. Kuvakin on halutussa koossa. (Kun laiskottaa F5-näpykkä toimii myös.) | ||||
|
|
14.12.2009 13:31 | Pekka Soininen | ||
| Toimin Olli K-R:n ohjeiden mukaan, ja uusi kutistus tuli 1000 x 750-kokoinen. Mutta muokatessani kuvaa hallinnan kautta, se kieltäytyy vaihtamasta tuota 350 x 262-lappua uuteen lataukseen - vaikka antamani uusi tallenne on varmasti sanottu suurempi shrinkki. Menen vähän kävelylle välillä... |
||||
|
|
14.12.2009 12:38 | [Tunnus poistettu] | ||
| Melko erikoiseen paikkaan on tuo esari sijoitettu. | ||||
|
|
14.12.2009 12:35 | Topi Lajunen | ||
| Ei samaa mieltä pakko ole olla. Vaihteiden asento katsotaan ensisijaisesti vaihteen kielistä. Pimeällä ja lumen alta kielet eivät kuitenkaan näy, jolloin turvaudutaan sitten näihin kyltteihin. Pimeällä kaluston valoissa nämä uudet heijastavasta materiaalista tehdyt kyltit suorastaan loistavat silmään, etenkin poikkeavassa asennossaan. Sama juttu lunta vasten, mainiosti erottuu. | ||||
|
|
14.12.2009 12:20 | Oskari Kvist | ||
| No en kyllä voi olla samaa mielä tuosta. Pimeässä ja varsinkin natriumvalojen kellertävässä valaistuksessa vähän kauempaa, noita ei erota, kummassa asennossa ne ovat. Miksi tehdään tällaisia järjettömiä merkkejä/opastimia. Esim. vanhat aurausmerkit näkyivät lähes kaikissa olosuhteissa, uudet sen sijaan peittyvät pieneenkin lumikerrokseen eikä niitä erota. | ||||
|
|
14.12.2009 12:16 | Esko Maasalo | ||
| Tässä kaartessa 'oikeni' joskus 70-luvulla Mäntyluotoon menossa ollut sahatavarajuna eli kävi kuten pienoisrautateillä pitkä ja raskas vaunuletka kaatuu sisäkaarteen puolelle. Oikeassa elämässä taisi radan huonolla kunnolla olla enemmän tekemistä. Asuntorakentaminen on muuttanut taustan maisemaa ja tukkinut näkymän Kokemäenjoelle ja luodoille. Porin vanha vesitornihan on vasemmalla ja vanha asemarakennus jää oikealle farkkumiehen selän taakse. Karjarannan ratapiha oli suurinpiirtein kerrostalojen kohdalla ja talleille johtavan radan ja satamaradan välisellä pistoraiteella seisoi 60-luvulla kylmenneitä höyryjä. Eipä Nakkikioski ole juuri vieraillutkaan Mäntyluodon suunnalla? | ||||
|
|
14.12.2009 09:50 | Jussi Mäkinen | ||
| Simpele-Parikkala taisi valmistua 1949? Ja Parikkala-Onkamo 60-luvulla. Tuo katkoviivalla oleva Imatra-Elisenvaara taisi tulla 1937. Tästä samasta kartasta on Maanmittaushallitus ottanut uusintapainoksen 80-luvun lopulla ja Karttakeskus myöhemmin. Niihin on lisätty uusi raja. Niitä on edelleen myynnissä: http://www.karttakeskus.fi/workspace.client_organization/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=F111122 . Tyylikäs kartta kaikin puolin. | ||||
|
|
14.12.2009 09:36 | Tapio Muurinen | ||
| Jorma sanoi osuvasti. Näillä Suomea rakennettiin. Puujalat olivat vahvat ja niillä mentiin pitkällä harpalla, tosin inflaatiokin otti osansa. - Juuri tähän paikkaan on jäänyt omakohtaisia muistoja: Nuori lukiopoika oli ensimmäistä kertaa 17-vuotiaana laivanlastauksessa joululomalla. Abi-keväänä -68 tuossa edessä oli suuri engelsmanni "Brighton", joka vei koko sen vuoden sellumyynnin Kiinaan kerralla, yli 10000 t. Sitä ladottiin kaksi viikkoa. Onneksi ei tarvinnut vaunussa olla silloin. | ||||
|
|
14.12.2009 09:17 | Laura Jänis | ||
| Tästä tulee mieleeni ala-asteen joulunäytelmä ajalta ennen ajanlaskun alkua, eli hyvin kauan sitten... "Helsinkiin, Hankoon, Hyvinkäälle, joko juna lähtee?" | ||||
|
|
14.12.2009 09:14 | Tapio Muurinen | ||
| Ei vain pieni ajatusvirhe, vaan suurta tietämättömyyttä se oli :-). En tosiaan muistanut, että Warkaus-Viinijärvi valmistui niinkin myöhään, ja että sitä rakennettiin melkein 1930-luku. - K.o. väli on muutenkin jäänyt minulle kovin vieraaksi, vain pari kertaa 1950-luvulla. Ensimmäisen kerran mentiin mummon hautajaisiin 1952 Joensuuhun. Se onkin ensimmäinen junamatka, josta on jäänyt jotain muistiin. | ||||
|
|
14.12.2009 05:34 | Topi Lajunen | ||
| Kuten kuvasta näkyy, uudenmallisten kylttien kertoma erottuu varsin mainiosti. Toista se olisi vanhoilla kylteillä, häviäisivät mokomien näyttämät maastoon. Onneksi joitain asioita uskalletaan parantaakin. | ||||
|
|
14.12.2009 00:55 | Martti Pulkkinen | ||
| On tosiaan hieno, näitä ei enää muuten missään nää. | ||||
|
|
14.12.2009 00:07 | Eljas Pölhö | ||
| Olisko Tapiolle sattunut pieni ajatusvirhe: Jos ennen sotia matkasi Helsingistä Joensuuhun Pieksämäen kautta, niin samalla piti kiertää Kontiomäen kautta. Tai sitten kiertää "takaisinpäin" Elisenvaaran kautta. Pieksämäki-Joensuu-väli valmistui vasta huhtikuussa 1940. Ennen sotia Helsingistä ei ollut suoria makuu- eikä istumavaunuja Joensuuhun. Viipurissa oli junanvaihto. | ||||
|
|
14.12.2009 00:03 | Jorma Rauhala | ||
| Onpa hieno kuva! Uljaita valtamerten linjahöyryjä ja saman skaalan tavaravaunuja. Näillä värkeillä Suomen ulkomaankauppa pantiin aikanaan nousuradalle. | ||||
|
|
13.12.2009 23:33 | Tapio Muurinen | ||
| Jos Helsingistä Joensuuhun oli ennen sotia suora makuuvaunu, niin se meni Pieksämäen kautta. Kyllä siinä reilu kellonympärys meni joka tapauksessa, kun meni vielä 1950-luvun alussakin. Joensuun-Viipurin välillä nukuttiin jo tuolloin makiasti. | ||||
|
|
13.12.2009 23:24 | Petri Nummijoki | ||
| Tämän kuvan oton aikoihin veturia vaihdettiin Tampereella mutta 1988-1990 ajettiin tosiaan kolme junaparia dieselvedolla koko Helsingin ja Porin välisen matkan. Dr13 oli pääasiallinen vetäjä mutta myös Dv12-paria käytettiin. Samoin 90-luvulla Porin IC:ssä esiintyi Dv12-paria Dr13-veturin ohella. Mitä tulee Arin väitteeseen, että suoria Dr13-vetoisia junia lyhennettiin Tampereella niin sanoisin, että olet nähnyt poikkeustapauksen. Minun näkemissäni tilanteissa junan kokoonpano ei muuttunut Tampereella (myöskään Helsingistä klo. 8.00 lähteen junan osalta) ja aikatauluun varattu pysähdysaikakin oli useimmilla junilla Tampereella vain 3-7 min, joka ei suuremmin kokoonpanomuutoksia mahdollista. Lisäksi eihän Dr13-vedon käytössä Helsingin ja Tampereen välillä olisi ollut mitään mieltäkään, jos junan kokoonpanoa olisi suunniteltu Tampereella muutettavan. Samallahan olisi voitu vaihtaa veturikin. | ||||
|
|
13.12.2009 23:21 | Pekka Soininen | ||
| Kiitoksia, herrat. Sain jo käyttämälleni shrinkpictures.com:lle oikean käytön ohjeet, ja yritän sitä ensimmäisenä. Koetan näitäkin ja lopulta opin aikaa myöten jopa käsitteet ja niiden vastavuudet. Olin 1,5 v. sitten ulkona koko nettimaailmasta, ja ryömiminen on jo muuttunut konttaamiseksi; kohta kävelenkin sen maisemissa. |
||||
|
|
13.12.2009 23:16 | Tomi Lapinlampi | ||
| Kyllä vain, Kouvolassahan tässä oltiin. Nämä tilapäiset (rakennusaikaiset) valaistusolosuhteet olivat valokuvauksen kannalta varsin mielenkiintoiset. | ||||
|
|
13.12.2009 22:19 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Naputtelin keskusteluun https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=1310.msg7224 tarkemmat ohjeet kuvan pienentämisestä web-työkalulla. Voit vaihtaa tämän kuvan parempaan versioon kuvien hallinnan [ https://vaunut.org/hallinta/kuva?a=e&i=60075 ] kautta. | ||||
|
|
13.12.2009 22:17 | Jouni Halinen | ||
| Sulla on toi kuvakoko aika pieni 350x262, maksimi näillä sivuilla 1200 (leveys) 900 (korkeus) tiedostokoko sulla on 51.88 kt, vois olla tuo 400 kt maksimissaan. Jos et ole vielä tutustunut noihin kuvankäsittelyohjelmiin, niin voin suositella paint.net nimistä, sen saa netistä ilmaiseksi ja siihen löytyy myös hyvät Suomenkieliset käyttöohjeet, sillä säätelet kuvan kuin kuvan tuotapikaa "julkaisukelpoiseksi" |
||||
|
|
13.12.2009 22:15 | Eljas Pölhö | ||
| Eihän tämä kuva ole kuin 53kt pakattuna (pakkaamattomana 268,7kt Mac/Photoshopilla katsottuna). Pakkaamaton kuva voi olla huomattavasti suurempi, jotta se olisi pakattuna sen sallitun 400kt kokoinen. | ||||