|
|
28.11.2009 15:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Joulupukki, joulupukki, valkoparta, vanha ukki... | ||||
|
|
28.11.2009 13:04 | Tuukka Ryyppö | ||
| 1000mm vaan hankaloittaa jonkin verran matalalattiakaluston rakentamista. Jos lattia tahdotaan rakentaa pyörien "väliin", on käytävän maksimileveys noin 950mm. | ||||
|
|
28.11.2009 13:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hmm, pitää katsoa, löytyisikö hallien väliltä jotain merkkejä eri rakennusaikakausista. Jokin seinämateriaalin katkeamiskohta tai vastaavaa. | ||||
|
|
28.11.2009 11:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä on kerrassaan oiva kuva dokumentoimaan ratapihaa 1960-luvulla. Ja kaupunkinäkymäthän ovat nykyään todella erilaiset. Kuva on otettu uudelta betonisillalta. Se korvasi puusillan vuonna 1958. | ||||
|
|
28.11.2009 11:09 | Kurt Ristniemi | ||
| Savion tehdasraiteet olivat olemassa ja pääradalta ajettavissa kunnes neljännen raiteen (Keravan kaupunkiradan itäinen raide) rakentamisen yhteydessä yhteys katkaistiin. Sen jälkeen raiteet on pikkuhiljaa vaiheittain purettu pois. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/59838 vuodelta 1994 sivuraiteelle vielä pääsee pääradalta. Itäisimmältä, eli kolmannelta raiteelta. - Ari; liittämäsi kuva Keravan ratpihalta 1960-luvulla on kerrassaan oivaa dokumenttia. Savion ja Keravan välistä linjaahan sitä tosin ei näe. | ||||
|
|
28.11.2009 10:35 | Topi Lajunen | ||
| Tuo "kioskihalli" on rakennettu myöhemmin. | ||||
|
|
28.11.2009 10:32 | Topi Lajunen | ||
| 1000 mm olisi kuitenkin vielä järkevämpi, koska se mahdollistaa yhdistämisen nykyiseen hidasratikkaverkostoon. | ||||
|
|
28.11.2009 10:27 | Topi Lajunen | ||
| Onko tässä meillä sivuston uusi Ana? :P | ||||
|
|
28.11.2009 10:01 | Mikko Mäntymäki | ||
| Mikä nopeusrajoitus tuossa sillalla oli? Ennen sähköjen tuloa siinä oli jonkin aikaa 50km/h. | ||||
|
|
28.11.2009 09:53 | Veera Pohjola | ||
| Komeat kömyt! | ||||
|
|
28.11.2009 09:51 | Veera Pohjola | ||
| taas..... | ||||
|
|
28.11.2009 09:29 | Veera Pohjola | ||
| Kuvasta voi nähdä deeverin vauhdin! | ||||
|
|
28.11.2009 03:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mä en oikein keksi, että miten hitaasti liikennöitävän junaradan ylittäminen paikassa jossa on hyvä näkyvyys, olisi sen vaarallisempaa kuin tien ylittäminen. Kiellettyä joo, mutta niin ovat hengenvaaralliset asemalaituritkin. Ympäri Suomen ylitellään kävellen teitä paikoissa, joissa on 60 km/h nopeusrajoitus. Ja on tarkoituskin, että tie siitä ylitetään, mitään "turvallisempia" mahdollisuuksia ei ole tarjolla. Miksi siis olisi vaarallisempaa ylittää rata, jossa ei ajeta yli kolmeakymppiä ja näkyvyys luokkaa pohjanmaa? Eri asia tietty, jos radan nopeus onkin jotain hurjaa tai näkyvyys huono. Paikkaa tarkemmin tuntematta kuvasta näyttää kuitenkin siltä ettei tuossa nyt ihan 320 km/h ajeta, eikä näkyvyyskään varsinkaan tuossa ylityssuunnassa hullumpi ole. | ||||
|
|
28.11.2009 02:15 | Juha-Pekka Kuusela | ||
| minusta rajatapaus mutta pahinta oli kun odotin tässä kerran junaa ihan asemalla ihmiset ylitti rataa mistä sattuu juna oli hetkeä myöhemmin tulossa. Täällä vieläpä niin että kuulutukset kaikuu aika pahoin joten niistä vaikeahko sen takia hieman selvää että kummalle raiteelle juna tulee jollei tunne aikatauluja. mä en tajua miten radalla kulkemiseksi voidaan tulkita eikä radan ylittämiseksi kun monta rataa toki vaara kasvaa mutta kiskojen välissähän on tilaa tosin onko ns väliä johon mahtuu minkä vain junan kanssa turvallisesti sitä en tiedä. puhun nyt siis vauhdistakin en vain junien mitoista. | ||||
|
|
28.11.2009 02:12 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja nyt tuli luettua Oikkosen tekstiä ensialkuun väärin, mistä herisi kuitenkin ajatus: Miksi sen raideleveyden pitäisi olla 1524mm? Nykyäänhän kaikki kulkee kuitenkin kumipyörillä, eli huollon kannalta ei ole tarvetta olla yhteensopiva valtion rataverkon kanssa. Ratikat suunnitellaan yleensä 1435mm raideleveydelle, joten uusien vaunujen hankinta halpenisi. Lisäksi käytettyjä vaunuja ei saa 1524mm leveydelle (käytännössä) mistään, kun taas 1435mm verkolle voi tarjontaa löytyäkin. Ideaani vastaan puhuu yksi seikka: Idean toteuttaminen sössisi mahdollisuuden ratikka- ja kaupunkirataverkkojen yhdistämisestä, mikä voi seuraavan 50-100 vuoden aikana olla jossain vaiheessa tarpeellista. Lisäksi, telien leventäminen kymmenellä sentillä lie kuitenkin kohtuullisen pieni vaiva. Sit toisaalta, vaiva se on silti, ja ehkä aiheuttaisi kaluston heikompaa toimivuutta. Lisäksi, millä todennäköisyydellä ylitäysille rautatiekiskoille ikinä haluttaisiin ratikoita? Väitän siis, että 1435mm olisi parempi ratkaisu kuin 1524mm. | ||||
|
|
28.11.2009 02:09 | Juha-Pekka Kuusela | ||
| Tuele valohommelista mieleen uusitaan sitä mukaa kun hajoaa/menee vanhaksi niinkuin joskus on ainakin jollain aloilla tapana. | ||||
|
|
28.11.2009 02:06 | Mikko Ketolainen | ||
| Hyyryläiselle olivat molemmat veturit menossa. Rekkakuski kertoi, että joko käyttöön tai sitten varaosiksi. | ||||
|
|
28.11.2009 01:59 | Mika Hakala | ||
| Ai miten niin? No valoa näkyy koska ei tämä tunnelin pää ole mailman itäisin kolkka. kuvassa on iltapäivä ja aurinko laskee länteen tunnelin itäisestä suusta. Mutta kuten Jorma mainitsikin, värithän keksittiin vasta joskus John Waynen länkkäreissä. Sitä ennen isovanhemmat elivät mustavalkoisina, koska eivät tajuneet värikuvasta... läpäläpälässynlää.. | ||||
|
|
28.11.2009 01:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mites asemarakennuksessa on raiteiden päädyn kohdilla erilainen katto kuin muualla? | ||||
|
|
28.11.2009 01:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tietysti, josa pikaratikan ilmajohdossa kulkee sitä samaa kaupunkiliikenteen standardiluokkaa oleva jännite kuin metrossakin, voitaisiin metroja kuljettaa varikolle metrovaihteelta myös omin konein, käyttäen jonkinlaista virroitinvaunua, jollaisen voisi vaikka kisko-kallesta rakentaa :) | ||||
|
|
28.11.2009 01:34 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jyrkin kommenttiin viitaten.. Kyllä kai pikaraitiotie on mahdollista rakentaa siten, että sitä voi ainakin toiseen suuntaan samalla käyttää metron huoltoraiteena? Niin usein metron huoltoraidetta ei tarvita, että siitä ongelmaa muodostuisi, etenkin kun pikaratikka tuskin öisin niin hirveän tiheästi kulkee. Ainoa käytännön ongelma, joka mieleeni tulee, ovat ajolangat. Tässä vaiheessa tuo voitaisiin kuitenkin vielä helposti ottaa huomioon rakentamalla ajolangat korkeiksi. Riittäisi myös, että ensimmäinen tilattava ratikkamalli osaisi nostaa virroittimensa tarpeen tullessa ylemmäksi, mitä voitaisiin käyttää niin kauan kuin Viikin pätkällä tarvitaan korkeampi kuormaulottuma. Toisaalta, metrovaunujen siirtoon kuormaulottuman ei tarvitse olla niin iso, että siihen Ed-vaunu mahtuu... | ||||
|
|
28.11.2009 01:34 | Mika Hakala | ||
| Ain niin, valitan unohtunutta virhettäni. Unohtu ne femakot, niistä pettureista saapi (sivuston)hallitus keskust. henk.ohtasest, jos joskus jaksan moisen sähköpostin kattoo. | ||||
|
|
28.11.2009 01:24 | Mika Hakala | ||
| "Tarkoitit ehkä ahtaajia?" -no sehän se sittenkin tarkoittammani oli. Ja mitä tuleepi ihmisryhmähmän loukkaukseen, on valkoviini aina parempaa kuin punaviini. | ||||
|
|
28.11.2009 01:23 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuon virtakiskon suojakuoren päällä kun istuin, pohdiskelin, että mahtaakohan kiskossa alla olla virta. Kaipa ne sen oli päältä pois kytkeneet, mutta en sitä kenenkään kuullut sanovan. Ensin pohdiskelin, että uskaltaisiko edes suojaan koskea ja kun muutama siihen nojaili, ilmeisesti kummemmin ajattelematta mistä tukea kuvaamiselleen otti, päätin minäkin sitten sitä ihan vaan hipelöinnin ilosta hipelöidä ja sitten muiden istahtaessa istahtaakin. Ihan tukevaa tekoa on virtakiskon suojakuori. Ei rikkoutunut, vaikka penkkinä käytettiin. Jälkikäteen ajatellen ei ihan skarppi tempaus porukalta, koska tuskin sitä suojakuorta on penkiksi suunniteltu. Nyt kuitenkin jälkikäteen kyselisin, että olihan siitä kiskosta virrat pois, olihan? Kai tähän nyt joku faktaa osaa sanoa? Vai missä muurahaispesässä sitä on tullut istuskeltua.. | ||||
|
|
28.11.2009 01:17 | Tuukka Ryyppö | ||
| Nyyyt meni taas Hakalan jutut yli mun ymmärryksen. | ||||
|
|
28.11.2009 00:27 | Lari Åhman | ||
| Kaikissa Dv12-sarjan vetureissa on JKV kuten muussakin yleisessä liikenteessä olevassa kalustossa. | ||||
|
|
28.11.2009 00:25 | Artturi Lähdetie | ||
| No jos neljän kunnostamisen hinnalla sais kaks uutta ja parempaa, niin onko järkee? Nostalgiaa varten deevereitä jää kyllä ihan riittävästi edelleen käyttöön. Olisko hurut ja alstomit yhtä nostalgisia kuin ovat jos niitä olisi edelleen satapäin käytössä? | ||||
|
|
28.11.2009 00:22 | Artturi Lähdetie | ||
| Kyl se lahtaaminen on sama kuin teurastaminen. Tarkoitit ehkä ahtaajia? Ahtajaat eivät enää hirveästi käsin mitään ahtaa, lähinnä peruuttelevat kontteja laivoihin. | ||||
|
|
28.11.2009 00:08 | Mika Hakala | ||
| Olikos se sitten "rahtari"? Urbaani höpinät on sitä mitä ne on (enkä tiedä mitä ne on). [Poistettu ihmisryhmää loukkaava osuus]. | ||||
|
|
28.11.2009 00:01 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä on Tampellan veturi ja vuonna 1916 vielä TVH:n käytössä. VR:n Rautatierakennusosasto perustettiin vasta 1920-luvun alussa. TVH:n vetureista numerot 1-3 olivat Bagnallin valmistamia ja 4-7 Tampellan valmistamia, järjestyksessä 229/1914, 230/1914, 231/1914 ja 233/1914. Näistä numero 6 (231/14) oli pienempi, joten kolme jää jäljelle: TVH 4, 5 ja 7. Veturikohtaisista sijoituksista TVH:n ajalta minulla on vain tieto, että umero 6 sijoitettiin uutena Terijoen-Koiviston rautatierakennukselle. TVH:n vetureista 4 ja 5 tuli myöhemmin (ehkä vuoden 1926 tienoilla) Rautatierakennusosaston n:ot 1 ja 2. Näistä numero 2 on Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä. Numerot 1, 5 ja 6 hylättiin 7.1.1954. | ||||
|
|
27.11.2009 23:51 | Pasi Kokkonen | ||
| http://urbaanisanakirja.com/word/lahtari/ | ||||
|
|
27.11.2009 23:43 | Mika Hakala | ||
| Jorma nyt on vaan (ehkä) sattunut unohtaa sen että aurinko nousee idästä ja laskee länteen. myös vuonna -17. | ||||
|
|
27.11.2009 23:29 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kas, löysinpä itseni kuvasta :) | ||||
|
|
27.11.2009 23:21 | Kari Lamberg | ||
| Kyllä se läpi näkyi! Isäni ollessa talvisin Pönttövuoren "ovivuorossa" niin tuli oltua useammankin kerran hänen kanssaan työvuorossa myöskin "itäpäässä" ja läpihän se näkyi, vaikkakin joskus , kun oli vielä höyryaika, tunnelissa oli kohtuullisesti savua! Siis 50-60 lukua. | ||||
|
|
27.11.2009 23:01 | Jorma Rauhala | ||
| Jos on itäinen suuaukko, niin näkyyhän tässä läntinenkin aukko. Mutta ei sen kai oikeasti pitäisi tällälailla näkyä läpi, ehkä kuvaa on muokattu jo v. 1917? | ||||
|
|
27.11.2009 22:30 | Topi Lajunen | ||
| (Joo, siitä se oli kätevintä tarkistaa.) | ||||
|
|
27.11.2009 22:24 | Pasi Kujansuu | ||
| Ei ole pitkä aika kun deevereitä parsittiin kasaan vaikka olisi kuinka rusinaksi mennyt. Nyt käyntikuntoiset ja pikkuisen kärähtänyt modifioitu odottavat loppuaan... | ||||
|
|
27.11.2009 22:20 | Pasi Kujansuu | ||
| Onkohan noissa JKV:t? | ||||
|
|
27.11.2009 22:04 | Mika Hakala | ||
| vuosi oli 2004, kevät. Eikös ne "lahtareita" ole jotka lavalta A käsin lavalle B kantavat? Siitäkin huolimatta Aki Kaurismäen elokuvat ovat parhaimpia Pellonpäineen... | ||||
|
|
27.11.2009 21:37 | Jorma Rauhala | ||
| "Työläisten Helsinkiä...Lahtareita ym." Mika on peruskoulun paattovuotesi? (Tämä on vain kliininen tutkimus) | ||||
|
|
27.11.2009 21:33 | |||
| Onhan veturi miehistö varmaan kuvaajiakin ihmetelleet,mutta ihmetys on saattanut olla suuri myös autoa kohtaan joka on väärinpäin parkkipaikalla.=D | ||||
|
|
27.11.2009 21:28 | Jyrki Längman | ||
| Herranjestas... olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa | ||||
|
|
27.11.2009 21:00 | Mika Hakala | ||
| Nämä kuvat ovat sitä "työläisten Helsinsinkiä", niinkuin Kaurismäen leffoista. Sitä jotain mitä helsingissä joskus on ollut. Lahtareita ym... Nykyään Helsinki on pelkä palvelualojen kaupunki, missä sen nuorimmaiset asujat ovat sitä mieltä että "miks te sikoja tapatte, kun sen lihan saa kaupasta? Enkä mää sitä lihaa osta, kun sossun rahoilla voi pizzankin tilata! |
||||
|
|
27.11.2009 20:13 | Marko Nurmi | ||
| Yritin löytää sanoja tähän kuvaan mutta hiljaiseksi veti, ei ole näin "siistiä" nykyään... | ||||
|
Kuvasarja: Pohjanmaan yö |
27.11.2009 20:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Okei. | ||||
|
|
27.11.2009 20:04 | Marko Nurmi | ||
| Onhan se totta että kaikki aikanaan... Mutta eikö näille saisi tehtyä vaikka pientä modifiointia jotta saataisiin niistä taloudellisesti kannattavia? Siitähän on kuitenkin kyse?? | ||||
|
|
27.11.2009 20:01 | Marko Nurmi | ||
| Enää ei puutu kuin lumi.... | ||||
|
|
27.11.2009 19:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Selkis. Kiitos Topi. :) | ||||
|
|
27.11.2009 19:08 | Mikko Mäntymäki | ||
| Nyt taas kuvan aiheeseen veturit ovat kadonneet "raatopätkästä", ilmeisesti ovat lähteneet viimeiselle matkalleen, havainto tehty tänään. Liittyisikö tämä kuva sarja mitenkään asiaan https://vaunut.org/sarja/868 ? | ||||
|
|
27.11.2009 17:51 | Pirkko Alanen | ||
| No niin, tumma raita tekee taas tepposen, mutta Mari-raidoitus se ei kuitenkaan ole. (Katoitko Topi työpaidastasi? :D ) | ||||
|
|
27.11.2009 17:49 | Pirkko Alanen | ||
| Ihan vain siitä, että Oulu-3 päivysti pääasiassa ratapihan pohjoisissa osissa. | ||||