|
|
03.11.2009 18:41 | Tunnus poistettu | ||
| Pirkko: Ei tosiaan masennuta. Tämä on hieno forum: On nuoria kiilusilmäisiä kaiken tietäviä ,ja sitten niitä vanhempia monet kokeneita ,jotka tietävät ihan oikeasti. | ||||
|
|
03.11.2009 18:38 | Juhani Pirttilahti | ||
| Pelkkä paineilmaputkivuoto riittää pysäyttämään pendoliinot siihen paikkaansa. Tai sitten akuston jännitteen äkillinen putoaminen alle 70 voltin riittää myös pysäyttämään "junan" toiminnan. | ||||
|
|
03.11.2009 18:34 | [Tunnus poistettu] | ||
| https://vaunut.org/kuva/57808?s=1 Olikos tämän lätän motti tuo? | ||||
|
|
03.11.2009 18:34 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös Pendolinoilla ole ajettu koeajoissa 1,1 x 220 km/h eli 244 km/h? | ||||
|
|
03.11.2009 17:26 | Tunnus poistettu | ||
| Ei ole vielä, mutta Valkeakosken tilanne huolestuttaa. Oli se ennen vilkas teollisuuskaupunki, mutta kuun muutamat 'yt:t' on käyty, taitaa olla paras etsiä niitä mansikoita pellonpientareilta. Jos kaupungista ei löydy toitä, ei asuntomessualuekaan kiinnosta. Lähdetään kohti Hämeenlinnan tai Tampereen seutuja. Kalvola ja Lempäälä kutsuvat. | ||||
|
|
03.11.2009 16:56 | Jarno Piltti | ||
| Joskus muinaisuudessa tästä meni raiteet Schaumannin vaneritehtaalle, Rauma-Repolan sahalle ja edelleen Rautelle keskustaan. Lahden Polttimo, nykyisin Viking Malt jatkaa alueen teollisuusperinteitä. Raide lähinnä kuvaajaa on käytössä arkisin päivittäin tai lähes päivittäin. Seuraava kauempi on myös liikennöitävässä kunnossa, itse en tosin ole liikennettä nähnyt. Kauempana on vielä kolmaskin pisto jäljellä, Schaumannin vaneritehtaan raide. Se on nykyään seis-levyn takana, lastauslaiturin kohdalta rata on asfaltoitu parkkipaikaksi. Hauska yksityiskohta löytyy vaneritehtaan raiteesta: se on asfaltoitu tasaiseksi kevyen liikenteen väylien kohdalta. Kesällä oli Lahdessa veteraaniurheilijoiden MM-kisat, marathonin reitti kulki Niemenkatua. Schaumannin raide tasoitettiin, mutta polttimon raideiden kohdalla juoksijoiden piti pärjätä urakiskon kanssa. | ||||
|
|
03.11.2009 16:45 | Tunnus poistettu | ||
| Runollinen teksti. Kyllä me kaikki kuollaan, nuo veturitkin. Kovasti on harmittanut, että harvinaisia vehkeitä on sulatettu, vaikka niillä olisi ollut historiallista arvoa. Toisaalta metsät ovat täynnä hylättyjä ratoja kiskoineen ja maailman ratapihat täynnä ruostuvaa kalustoa. Eikö todellakaan valmiin metallin sulattaminen uusiokäyttöön olisi helpompaa kuin neitseellisen malmin jalostus? | ||||
|
|
03.11.2009 16:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Aika hieno | ||||
|
|
03.11.2009 15:49 | Olli Aalto | ||
| Lisäksi Sr2:lla on vielä seuraavanlainen ehto: "Sr2-veturilla nopeus yli 160 km/h, yksikössä oltava vähintään 16 akselia". | ||||
|
|
03.11.2009 14:46 | Tunnus poistettu | ||
| Liikkeellä ovat sitten kai vain nämä kaksi kokeissa ollutta, vai onko lisää tulossa piankin? | ||||
|
|
03.11.2009 14:07 | Tuomas Hyökyranta | ||
| Niitä alkaa Resiinan mukaan aikataululiikenteessä kulkemaan viikolla 47. | ||||
|
|
03.11.2009 13:17 | Joni Lahti | ||
| .... valokeilat lakaisevat rataa kiiltävää... Niin entisaikojen junalaulussakin. | ||||
|
|
03.11.2009 10:38 | [Tunnus poistettu] | ||
| Sinunko se vihreä Mersu oli :) | ||||
|
|
03.11.2009 09:19 | Aki Grönblom | ||
| Tuo Sn merkintä on kyllöä monella tapaa kummallinen. Yksi lisäpointti on nimittäin se että kyllä näillä ajetaan kuitenkin 80 km/h hinauksessa. Onko pendoilla muuten ajettu (230 x 1,1) km/h ? | ||||
|
|
03.11.2009 08:09 | Joni Lahti | ||
| Tässä toinen tapa litteroida Eip:ksi https://vaunut.org/kuva/43796 | ||||
|
|
03.11.2009 07:57 | Juha Kutvonen | ||
| Pasila on mannermaisen tyylikäs ja ainutlaatuinen asema Suomessa. Sitä eivät vain monet huomaa junaan kiirehtiessään. Sen sijaan esim. Imatralla ei ensimmäiseksi tulisi asema mieleen tästä interiööristä: https://vaunut.org/kuva/43807 | ||||
|
|
03.11.2009 00:04 | Eljas Pölhö | ||
| Hyvä, kiitos. Näkyy tosiaan olevan kaaviokuva Rantarata-kirjassa, mutta jotenkin olen vain hypännyt sen ohi. Taisin keskittyä liikaa Littoisten verkatehtaan rataan. | ||||
|
|
02.11.2009 23:32 | Tapio Muurinen | ||
| Varhaisimmat muistoni kantavat 1960-luvulle, jolloin asemalla oli henkilökuntaa ja toiminta oli muutenkin vilkasta. Silloin puisto oli hyvässä hoidossa. Siitä rilliradasta muistan vain vanhojen sukulaisten puhuneen. Se puretiin, kun oikea rata 1947 valmistui. Sen on täytynyt mennä juuri tuosta makkaratehtaan vasemmalta puolelta kohti osuuskaupan tonttia, eli pohjoiseen. Nummelinin "Rantarata"-kirjassa on siitä kaavio s. 90. - Osuuskaupan varaston muistan, kun veimme sinne viljaa tai haimme apulantasäkkejä. Oli 1960-luvun puoliväliä, kun kuulin pikajunan Turusta päin saapuvan. Juoksin jostain pensasaidan välistä radan varteen ja juuri näin P32:n kiitävän ohi; Hr12 veti. | ||||
|
|
02.11.2009 23:21 | Heikki Itävuo | ||
| Miksi sitten Pendoja hyytyy radalle, kun kerran puolikaskin Pendo riittää liikkumiseen? Molempien puolikkaiden rikkoutuminen kerralla on kuitenkin melko epätodennäköistä. | ||||
|
|
02.11.2009 22:34 | Eljas Pölhö | ||
| Sääli ettei muutoksia enää kirjata samalla tavoin kuin ennen vaunujen runkolaattoihin eli uusi tieto ja päiväys vanhan alapuolelle. | ||||
|
|
02.11.2009 22:31 | Eljas Pölhö | ||
| Kerro vähän lisää siitä rilliradasta. Se on jäänyt minulta kirjaamatta ylös. Esim. menikö radasta pohjoiseen vai etelään ja koska vielä oli olemassa. | ||||
|
|
02.11.2009 22:15 | Topi Lajunen | ||
| Yksittäisen Sr2:n sn on 160 km/h, kun ei pelkällä veturilla jarrujen teho salli suurempaa nopeutta. Suurempi nopeus vaatii kiskojarrullisia vaunuja peräänsä. Sm1- ja Sm2-moottorivaunulla voi ajaa ilman ohjausvaunua, tosin se ei taida olla sallittua muuta kuin varikko-olosuhteissa. TT ja TTC eivät yksinään kovin kummoisesti liikkuisi, niistä nimittäin puuttuvat moottorit. Pendolinon kaikissa muissa vaunuissa sen sijaan moottorit löytyvät (mistä tulee tunnusten M-kirjain), mutta ne taas tarvitsevat mm. TT(C)-vaunujen päämuuntajia. Puolikkaalla Pendolinolla ajaminen sen sijaan onnistuu, ja niin on aikoinaan koeajoissa tehtykin. Vaikka Sm4:sta ei puhetta ollutkaan, niin mainitaan, että vaikka vaunuparissa on lähes kaikki toiminnot kahdennettu, niin kummallakaan (M tai MT) ei voi yksinään ajaa. Toisesta puuttuu päämuuntaja, ja toisesta taas kompressori. | ||||
|
|
02.11.2009 22:01 | Seppo Romana | ||
| Heti radan takana, radan ja makkaratehtaan välissä on edelleenkin iso asemapuisto, joka on/oli täynnä isoksi kasvaneita jalopuita ja pensaita. 70-luvulla, kuten nytkin, puisto oli täysin hoitamaton. Muistaako/tietääkö kukaan milloin puisto on viimeeksi ollut asiallisesti hoidettu? | ||||
|
|
02.11.2009 21:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Haluaisin nähdä kun yksi ainoa Sr2 ajaa 210 km/h (tai yleensä mikä tahansa yksittäinen veturi) ajaa nopeasti ohitse. Ei edes mittausvaunua perässä. Pidän siitä, kun yksittäinen veturi tai moottorivaunu (onko edes mahdollista esim. Sm1/2:llä ilman Eio(c):a,) ajaa ohitse. Myös TT:n tai TTC:n olisi hauska nähdä ajettavan yksittäin 220 km/h. (Jos olisi ohjauslaitteet ja JKV ym.) | ||||
|
|
02.11.2009 21:40 | Tapio Muurinen | ||
| Minun arkistosta ei löydy Fo:ta höyryn perässä. Höyryvetoiset matkustajajunat on äkkiä muutamalla sormella laskettu kaikenkaikkiaan. Jossain sähkön perässä häämöttää heikosti, joten ei voi mainostaa. Tiisseleissä löytyy erilaisia versioita. | ||||
|
|
02.11.2009 21:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Etsi kuvasta hymiö! %) | ||||
|
|
02.11.2009 21:33 | Tapio Muurinen | ||
| Jossain näillä paikkeilla sijaitsi Turun Osuuskaupan varasto, josta lähti kaartaen n. 300 m pituinen rillirata kohtisuoraan tätä päärataa vastaan. Ratapihan länsipäästä sinne tehtiin normaali raide 1947. - Oikealla näkyvä iso vaalea rakennus oli alunperin meijeri, sittemmin makkaratehdas, ja viimeksi asuintalo, joka tuhoutui tulopalossa (taisi mennä ihmisiäkin). | ||||
|
|
02.11.2009 21:23 | Tapio Muurinen | ||
| Mukavasti kertyy aineistoa 1054:n ympärille. - Heikkona aasinsilta kytken toisen pään vielä Kiuruvedelle, jossa sain ehkäpä parhaat Risto-kuvani juuri tästä veturista. 1054 oli illalla n. klo 21 vaunujen lisäyksen jälkeen järjestelijän edessä lähtenyt nousemaan asemalta kohti Pyhäsalmea ja Ylivieskaa. Tällä Ilm-Yv välillä vedettiin vakituinen järjestelijäpari T6306/4321 Ristoilla lähes höyrykauden loppuun saakka, esim. Tr1:t 1039 (eniten), 1045, 1054 ja 1056. - "Mulla oli Iisalmessa pitkäaikainen vuoronkaveri Jussi H., joka oli monta vuotta Iisalmen veturimiesten osaston puheenjohtajana. Varikonpäällikkö oli Kalle P. Kalle oli vanha mies ja piti höyryvetureita Iisalmessa käytössä loppuun saakka. Ilm-Yv välillä järjestäjät olivat Iisalmen ajossa ja veturina oli Tr1. Junat olivat tietenkin vakinaisia. Muualla vakinaiset junat ajettiin lähes pääsääntöisesti dieselvedolla. Tämä Riston käyttö Yv:n järjestäjässä aiheutti erimielisyyttä Kallen ja veturimiesten välillä; Jussi kertoi käydyn monet väittelyt asiasta. Kalle lupasi että aikataulukauden vaihteessa 1.6.1975 junat ruvetaan ajamaan dieselillä. Uudet vakinaisten junien luettelot tulivat ja niissä oli ko. junaparille kuitenkin veturina Tr1. Jussi kertoi että jonnekin syyskuulle junat ajettiin Ristolla, sittenhän se pian loppui koko höyryvetoinen liikenne. Nuo junat lienevät olleet viimeisimpiä vakinaisia junia Suomessa joissa on käytetty säännöllisesti höyryveturia" (sit. ystäväni Antsa) | ||||
|
|
02.11.2009 20:20 | Pirkko Alanen | ||
| Älä masennu Markku, seuraavalla kerralla parempi onni! | ||||
|
|
02.11.2009 20:04 | Valtteri Keski-Säntti | ||
| Tämä on hyvin asjallinen ympäristö päivystäjien kuvailuun. Onko näiden raiteiden liikennöinti miten vilkasta? | ||||
|
|
02.11.2009 19:24 | Aleksi Perkio | ||
| Asiallista! | ||||
|
|
02.11.2009 19:24 | Aleksi Perkio | ||
| Aina vaan näitä iänikuisia sameja ja muita.. Eikö niitä nyt näe joka päivä muutenki ku niitä siellä kulkee joka puolen minuutin välein? Täällä pohojanmaalla saa oikein odottamalla odottaa että ees jtn näkee kiskoilla kulkevan. | ||||
|
|
02.11.2009 19:20 | Tunnus poistettu | ||
| On maalattu niin viimeisen päälle, että on jokin koriste-esine. Naapurinamme asunut ratavartija otti sisareni ja minut joskus resinan kyytiin Moisiosta Vanattaraan, kun asuimme siellä , eivätkä koululaisten aikaan liikkuvat junat pysähtyneet Vanattarassa jossa asuimme,. Resinan 'poikkipuut' olivat silloin kyllä mielestäni nimenomaan puisia. Aikaahan tosin on jo liki 60 vuotta. | ||||
|
|
02.11.2009 19:17 | Jarno Piltti | ||
| Eräät Fo-kulttuurin vaalimiselle omistautuneet tahot ovat todella otettuja tällaisesta arjen tallentamisesta. Kiitos! Uteliasuudesta kysyn, löytyykö arkistoista kuvat Fo:sta sekä höyryn, tiiselin, että sähkön vetämänä? | ||||
|
|
02.11.2009 18:44 | Tunnus poistettu | ||
| Hitto kun osuin sivulle liian myöhään, koska junatekniikkaa tietämättömänä olisin osannut kerrankin arvata oikein. Yleisradiossa on ohjema nimeltä 'kansanradio', joka mainostaa olevansa juttupaikka tosikoille ja veitikoille. Veitikat ovan tosi harvassa, mutta täällä 'junasaitilla' on onneksi jopa niitäkin, vaikka tiukka pipo tuntuu suomalaisilla olevan muotia. |
||||
|
|
02.11.2009 18:38 | Eljas Pölhö | ||
| Mitenkähän VR:n kuorma-autot menevät "ihan oikeasti": Vanhin oli varasto-osaston T-1, Ford 1923, Sijoitukset Hki 1923, Tku 1927, hylätty Turussa 1.3.1935. Liikenne-osaston vanhimmat olivat tunnukseltaan Vs 1, Vs 2, Tku 1 ja Tku 2. Tässä järjestyksessä niistä tuli liikenneosaston T-1 -- T-4. T-1 konekortti puuttui, kun kävin niitä läpi ja se lienee sitten tämä museoitu yksilö, mutta sen pitäisi olla Vaasasta. T-2, T-3 ja T-4 olivat kaikki Ford vm 1929. T-2 (sijainti Vaasassa) hylättiin 8.8.1951, T-3 (Turku) hylätty 6.7.1945 ja T-4 (Turku) hylätty 11.5.1950. T-5 oli myös Ford (29/30), sijainti Pietarsaari ja hylätty 23.5.1948. Vuoden 1933 VR Liikenneosaston suurinumeroisin auto oli Kta 2, sittemmin T-27 ja viimeksi K-27. Se oli Ford AA, vm 1933. Varasto-osastolla oli tuolloin 3 kuorma-autoa ja liikenneosastolla 7 linja-autoa ja 1-3 seka-autoa (HT 1 ja HT 3 konekortit puuttuivat), joten 33 autoa liikennekäytössä lienee aika oikein (linjureita saattoi olla vielä koritehtaalla). 1938 lopussa liikenneosaston suurin numero oli T 88 (Ford 917T), mutta osa pienemmistä numeroista toimitettiin vasta 1939, Seka-autoja oli 6 ja linja-autoja 29 tai 30 (nro 30 konekortti puuttui). Nro 31 oli Sisu SH-8 vm 1939. Rataosasto sai ensimmäiset kuorma-autonsa helmikuussa 1945, 10kpl Ford vm 1938-40, tulivat käytettyinä puolustusvoimilta. | ||||
|
|
02.11.2009 18:34 | Harri Junttila | ||
| jep jep ajattelin että uusin tulokas olisi otettu työn alle moottorin osalta. Tosiaan taisihan se kesällä muistaakseni kohtuu sinistä savua jompikunpi koneista puskea kun olin jonkus kyydissä. | ||||
|
|
02.11.2009 18:26 | Pirkko Alanen | ||
| Kyllä tää on ihan siitä "varsinaisesta" lätästä. Yksi moottoreista savutti kesällä ja se on juuri nostettu ylös taljan avulla. Lättään on nyt vaihdettu "uusi" moottori ja kuvan moottori on tarkoitus korjata myöhemmin. | ||||
|
|
02.11.2009 18:19 | Harri Junttila | ||
| hyvä tuuri että satuin juuri vierailemaan sivustolla. jatkoin tuohon ensimmäiseen kommenttiin lisää... | ||||
|
|
02.11.2009 18:15 | Pirkko Alanen | ||
| Het kerralla oikein! Eli neljä minuuttia meni... (Ja tietänet myös missä kuvattu ja kenen lätän moottori... :D ) | ||||
|
|
02.11.2009 18:10 | Harri Junttila | ||
| Jotenkin tuosta tulee mieleen Lättähatun Valmet 815D moottori. eli veikataan sitä. Edit: ja oletettavasti porhan kalustosta ja voisikohan olla siittä ttv 12 tai mikä se nyt oli joka on oulussa. | ||||
|
|
02.11.2009 17:39 | Tunnus poistettu | ||
| Valittaen on todettava, että lujatekoisten autojen valmistus on päättynyt. Harvempi nykykuormavaunu kestäisi jokapäiväistä rahdin ajoa 18 vuotta. Varsinkaan tuonaikuisilla polttoaineilla ja tervaöljyillä, kuoppaisilla teillä ja kahden sodan yli. | ||||
|
|
02.11.2009 17:26 | Kimmo Säteri | ||
| Edit: kuvauspaikka tarkennettu. | ||||
|
|
02.11.2009 16:50 | Tunnus poistettu | ||
| Jos tämä kuva sattuu jokun silmiin, niin esitänpä kysymyksen, kuinka paljon tunnetaan radalta pois siirretyistä vaunuista tehtyjä kahviloita tms? Jossan Vammalan lähellä oli vallan joitain salonkivaunuja tms ja Tuuloksessa Paulan Baari. Mitä muita? |
||||
|
|
02.11.2009 16:11 | Tunnus poistettu | ||
| Tiukka on katsastajan ilme. | ||||
|
|
02.11.2009 15:43 | Seppo Romana | ||
| Minä löysin tämän varastetun resiinan sieltä Rungon seisakkeen tuntumasta, mutta en kyllä rohjennut mennä kertomaan asemapäällikölle. Olin meinaan sen verran useasti kysynyt mahdollisuutta ajaa resiinalla kakkosraiteella saaden kieltävän vastauksen, että olisin ollut pääepäilty. Niinpä sitten ihmettelin asemapäällikön kanssa hävinnyttä resiinaa, kunnes joku veturinkuljettaja oli välittänyt tiedon asemapäällikölle. | ||||
|
|
02.11.2009 15:33 | Tapio Muurinen | ||
| Humalaisen tuuria, tai sitten oli ajantajua sen verran, että tiesi suurinpiirtein junien kulkuajat. Parempi vielä, ettei takaa tullut junaa, sillä pitää resiina sen verran kovaa meteliä, ettei junaa kaempaa kuule, ja sitten tulee kiire! - Vajaat 10 v. sitten murtauduttiin Pihtiputaan resiinavajaan, josta lainaaja/lainaajat ottivat sellaisen kahden-ajettavan resiinan. Ajelivat sillä Alvajärvelle noin 10 km, jossa paiskasivat sen maantiesillan viereen ylösalaisin pajukkoon. Näin sen siellä ja välitin tietoa eteenpäin. | ||||
|
|
02.11.2009 13:16 | Timo Arolainen | ||
| Mussalosta palautetaan joitain putkia takaisin Venäjälle, sen verran viallisia ettei niitä voi betonilla pinnoittaa. | ||||
|
|
02.11.2009 11:09 | Joni Lahti | ||
| Olisihan se ihan viehättävä hyvässä maalissa, mutta tämä yksilö on pantu huonoon kuntoon. | ||||
|
|
02.11.2009 11:07 | Joni Lahti | ||
| Ovat ne sukua, koska polveutuvat molemmat (tai japanin kanjit ovat niitä, joskin melko vanhanaikaisia sellaisia) kiinan hanzi -merkeistä. Olisipa muuten mielenkiintoista tutkailla asioita vertailemalla kieliä juuri noin parettain. Sekä etymologiaa, kielioppia että äännerakennetta. - Mielestäni tämä kartta on todella informatiivinen. | ||||
|
|
02.11.2009 07:00 | Jussi Kortman | ||
| Kaivinkone on aina tarvittaessa vuokrattu. | ||||