|
|
18.10.2009 14:30 | Veera Pohjola | ||
| En edes ole jaksanut laskea, kuinka monta kertaa tämä on tullut.... | ||||
|
|
18.10.2009 13:41 | Eljas Pölhö | ||
| Wau, kyllä nyt on Heinävedestä tehty turvallinen, kun vaarallisen laituripolun kohdalle on saatu nopeusrajoitus! Nyt ei kyllä kukaan hypi Pendon alle, niitä kun tästäkin taitaa mennä ihan solkenaan. Kyllä idean isän tai äidin kannattaa olla ylpeä työstään turvallisemman liikenteen hyväksi. Ja Ruotsiin ei kyllä mennä opintomatkalle, mennään vaikka kauemmas. Nehän ajaa Ruotsissa kymmenien laituripolkujen yli 190-200km/h kaksi kertaa tunnissa. Kun oikein kauan odotetaan, niin kyllä siellä sitten joku vielä hyppää junan alle ja silloin voidaan paukuttaa henkseleitä: noin ei voi käydä Suomessa, kun junat hiljentää kahdeksaankymppiin. Ennen muinoin, pimeällä 60-luvulla, VR käytti paljon rahaa saadakseen ratapihat niin turvallisiksi, ettei junien tarvinnut hiljentää 85km:iin/h, kun se hidasti aikatauluja ja lisäsi polttoainekuluja. Oli ne pimeitä silloin, nopeuttahan pitää laskea eikä nostaa, kuten nyt nähdään. Tai sitten kaivaa polkuja radan ali, niin voidaan saada ruskeille kirjekuorille käyttöä. | ||||
|
|
18.10.2009 11:01 | Toni Puolatie | ||
| Tuttu paikka, tuolla takana näkyvällä (poikittain menevä) isommalla tiellä on tullu kuljettua paljon.. | ||||
|
|
18.10.2009 09:55 | Timo Arolainen | ||
| Samainen 2524 oli kesällä juhannuksen jälkeen Kotkan satamassa vaihtotöissä. Kouvolan koneethan siellä käyvät, mutta silloin pisti silmään (auts) kun ei Kotkassa ole juurikaan 25-sarjaa näkynyt. | ||||
|
|
18.10.2009 01:29 | Jorma Toivonen | ||
| Huomattavasti "pirteämmältähän" tuo tuntui ja liikkui "pienemmillä painella". Hallintalaitteiden asettelusta maininta kuvan https://vaunut.org/kuva/52038 yhteydessä. Turvalaitteen poljin suunnilleen samanlainen Dm7:n kanssa, tosin ei saanut painaa lattiaan asti, vaan oli pidettävä "puolessa välissä" - kuinkahan jalka väsyy pidemmillä matkoilla? | ||||
|
|
18.10.2009 01:25 | Tapio Muurinen | ||
| Olikos Topi ollut joskus varikonpäällikkönä? Kunnon diisselikäryt yläkerran konttoriväki saanut silloin sun tällöin. | ||||
|
|
18.10.2009 01:18 | Tapio Muurinen | ||
| Samantapaisia letkoja, ehkä ei aivan näin pitkiä, näkyi Misin - Rovaniemen välillä 1970-80-luvulla, kun sotajunia purettiin lyhyellä ajalla Misissä, Kuusivaarassa, Hanhikoskella ja Kemijärvellä. Sitten veturit palasivat letkassa etelään, mutta tunnelma oli eri. | ||||
|
|
18.10.2009 00:46 | Perttu Karttunen | ||
| Heh, tuttu paikka syysretkeltä ja tuttu veturi syysretkeltä, niin se vaan tämäki ex Joensuulainen on nyt ihan muualla. | ||||
|
|
18.10.2009 00:15 | Tuomas Pätäri | ||
| Kai se on helpompi, että samat säännöt koskevat koko rataverkkoa, kuin alkaa virittelemään poikkeuksia eri paikkoihin. | ||||
|
|
18.10.2009 00:05 | Tuomas Pätäri | ||
| Kuva on kyllä mainio huolimatta "tuomiopäivän tunnelmastaan". Ja junakin tietysti harvinaisempi koostumukseltaan. Tietysti tämähän on vasta alkua, näky tulee toistumaan vielä n. 18 kertaa :) | ||||
|
|
17.10.2009 23:52 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kelehen Perttu, meinasin just sanoa jotta johan on paikka ;^P Mutta jos tosisnaan kattoo niin ton assan (tai joku sen tapainen tai parakkikylä) oikeella puolen on kyllä aika potentiaalinen kivivyörymesta. Vyörymäjuntuha tulee ihan paanalle asti tos. | ||||
|
|
17.10.2009 23:44 | Perttu Karttunen | ||
| Johan on paikka! Sveitsi | ||||
|
|
17.10.2009 23:26 | Perttu Karttunen | ||
| Miksiköhän noita laiturirajoituksia on viljelty joka paikkaan, sitä minä en yhäkään tajua. Tässäkin ainoat jotka sitä satasta ajaa n juuriki taajamajunat jotka kaikki tuolla pysähtyy poislukien toki veturijunat, jotka saattavat sitä satasta mennä, Vakkoja tuskin siirtoajona juurikaan tästä menee edes koska eikös Hko - Par vankka siirtoajo mee Joensuu - Parikkala reittiä tai sitten Pm - Hko - Sl | ||||
|
Kuvasarja: Lomamatka 2009 Puolassa |
17.10.2009 22:47 | Robert Sand | ||
| Joo, se vain jatkuu ja jatkuu. Vielä pääsette mukaan Katowiceen, Gdanskiin ja Gdyniaan. Tämän sarjan jälkeen tulee ehkä kapsusarja Ruotsin Mariefredistä. Paljon kuvia tuli otettu kesällä. | ||||
|
|
17.10.2009 22:19 | Reijo Salminen | ||
| Suoriudun mielelläni kansalaisvelvollisuudestani suorittaa Maanmittauslaitokselle esitetyn materiaalin yhteiskunnallisen ja maanpuolustuksellisen huomioonottavan korvauksen. ystävällisin terveisin, Reijo Salminen |
||||
|
|
17.10.2009 21:13 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä aloitus. Ensimmäinen kuva ensimmäisestä suomalaisesta kapearaideveturista. | ||||
|
|
17.10.2009 20:53 | Tuukka Ryyppö | ||
| Lännestäkin itse asiassa löytyy nykyään ratikkarataa. Bornholmer Str. ja siitä länteenpäin linjoilla 50 ja M13. Friedrich-Ludwig-Jahn-Sportparkista länteenpäin linjalla M10. Tällaisia yksiraiteisia mutta silti kaksisuuntaisia osuuksia ei kuitenkaan ole kuin siellä, missä asutus on harvaa. Mutta joo, entisessä demokraattisessa Berliinissä ollaan. Ei tuo tie muuten noin hajalla olisi. | ||||
|
|
17.10.2009 20:44 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kyllähän sitä vähemmälläkin jännitteellä juoma lämpiää :) | ||||
|
|
17.10.2009 17:18 | Mika Hakala | ||
| Tässäpä vuoden kuva, oikein capo di tutti capi. Mieleen tulee myös semmoiset palapelit (20 000x120 000 osasta), että lisenssejä hakemaan vaan. | ||||
|
|
17.10.2009 15:24 | Veijo Koskivirta | ||
| En osaa sanoa käyttötarkoitusta, mutta toisella puolen on samanlaiset telineet. Arvatenkin jotain huoltohommia niiltä tehdään. | ||||
|
|
17.10.2009 13:59 | Niila Heikkilä | ||
| Rovaniemen rataan tulee yhä vieläkin yhdistettyä Dr16 varsin kiinteänä mielikuvana kiskomassa pitkää yöpikajunaa. Joku voisi tietysti pitää myöhempää Dr16-vaihetta eli Vartiuksen malmijunia aidoimpana ja suurimpana Iso Vaalee -aikakauteen liittyvänä asiana, mutta koska jokaisella on omat muistikuvansa, ja Vaaleella historiansa, voitaneen muistelukset tämän kuvan myötä kääntää Laurilan pohjoispään vaihteesta oikealle, palakiskon kolkkeeseen. Ilmeisesti aivan alkuvaiheessa ajettiin täyttä vauhtia, mutta Dr16:n suurin sallittu nopeus Rovaniemen radalla pudotettiin kuitenkin aika äkkiä arvoon 110km/h ja jossain vaiheessa ennen rataremontin alkua se oli pääasiassa 100km/h. Hirvaan kurvit olivat dieselvedolle melkoinen koetinkivi. K43 kiskotuksen aikaan tuossa oli muistikuvien mukaan 70km/h rajoitus, ja Huru kuin deeveriparikin mateli mäkeä ylös melko hiljaa, ehkä reilut 40km/h. Dr16 jaksoi hieman paremmin, taisi mennä yöpikurilla jo keskimäärin 60km/h. Mäen yläpäästä kohti Rovaniemeä kestikin sitten melko pitkään ennenkuin nopeus oli kiihtynyt täyteen laukkaan ennen uutta hiljennystä. Sähköjen ja Sr2:n tullessa pitkäkin pikajuna heilahti mäestä ylös raskaan kiskotuksen sallimat täydet 90km/h, aivan kuin mäkeä ei olisi ollutkaan. Hirvas on ollut vuosien varrella yksi parhaita verrokkipaikkoja missä on nähty mitä mikäkin veturi on jaksanut junaa kiidättää, matkustajan näkövinkkelistä havainnoituna. Malmijunissa ja Härmänmäessähän moinen havainnointitapa ei ole mahdollista. Tapion mainitsema Dr16:n hyytyminen (tehonsäädön kippaaminen) hiljaisessa vauhdissa viitannee ilmeisesti protoveturien ongelmiin. Tuo on tietysti monitahoinen asia kuinka sitä pohditaan ja lähestytään, koska jokaisen junanhan täytyy aina lähteä liikkeelle arvosta 0km/h. Mutta tuollaisia ongelmia siinä oli, värisevästä tehontuotosta puhumattakaan joka hitailla nopeuksilla sai pyörästön lyömään ympäri. Kelpo peli kaikesta huolimatta, ja niin monet kerrat tullut matkustettua CEmt:n hämärässä kun Valakko kiskoo. | ||||
|
|
17.10.2009 13:50 | Timo Valtonen | ||
| Koska Länsi-Berliinistä ehdittiin aikoinaan lopettaa raitiovaunuliikenne oletan kuvan olevan entisen Hauptstadt der DDR:n puolelta. Harmi, ettei edes reitin numerosta saa selvyyttä. Arvataan, että kuva on jostain Köpenickin tienoilta. | ||||
|
|
17.10.2009 12:58 | Pasi Utriainen | ||
| Tässä jotain tietoa: http://www.keskipohjanmaa.net/gen/564453.asp | ||||
|
|
17.10.2009 12:23 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset, kuvateksti korjattu. | ||||
|
|
17.10.2009 12:12 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ajoin kesällä tuosta tasoristeyksestä... | ||||
|
|
17.10.2009 12:11 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ittekki oon nähnyt vähän kuluneen kiskon... | ||||
|
|
17.10.2009 11:52 | Tuomas Pätäri | ||
| Mielenkiintoisen kuuloinen projekti. Paikallishistoriaopuksista olen lukenut kyseisenkin paikkakunnan menneisyydestä, mutta hirveän syvälle meneviä tekstejä en ole paljoa löytänyt. Kaipiaisten ratapiharemontti näytti muuten valmistuneen, kun eilen siellä kävin. | ||||
|
|
17.10.2009 11:26 | [Tunnus poistettu] | ||
| Mielenkiintoosta tarinaa. Tuollaasta olis mukava lukia enempiki. | ||||
|
|
17.10.2009 11:03 | Veera Pohjola | ||
| Deeveri näyttää ulkoisesti aika normaalilta. | ||||
|
|
17.10.2009 11:01 | Tapio Muurinen | ||
| Onkohan jotain huoltoa varten tuo teline? | ||||
|
|
17.10.2009 10:51 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hmm, prkl. Olin ensalakuun ihan justillee oikias paikas, mutta hämmäännyyn siirtyyn nuupahtneelle viljavarastolle teletötterön vääristelyn (tm) saattelemana ;^D Olis pitäny luottaa itteensä sekä laskelmiinsa sillan kaiteen pystypienoista ja pysysä siinä mis olin. Vrt https://vaunut.org/kuva/16151 | ||||
|
|
17.10.2009 10:49 | Joona Kärkkäinen | ||
| Miltäs tuntui ruotsinlättää ajaa? verrattuna kotimaiseen. | ||||
|
|
17.10.2009 10:46 | Tapio Muurinen | ||
| Varmaan noin on, kuten Mikko kerrot. Uudet "työvälineet" ovat aina parempia kuin vanhemmat. Kun nämä juuri tuollon 1980-luvun lopulla tulivat ensin protokappaleina Ou-Roi koeliiketeeseen, pääsin käymään ohjaamossa ja ominaisuuksista juttelimme; myhäileviä olivat kommentit. Matkustaja huomasi veturin kyvyt esim. Hirvaan pitkässä kaarrenousussa, jonka 20-vaunuinen P63 selvitti lähes huomaamatta - 2xDv12:lla vauhti putosi 40-50:een km/h. Myös pitkien puuroikkien vaihdoit olivat selvästi ripeämpiä, kuin esim. Deeveriparilla. Ominaisuudet ovat kuitenkin suunnittelijoiden pöytälaatikoista. - Siteraan erästä tuttavaani, "vanhaa veteraania": Valakko veti kyllä ripeästi, jos vauhti ei päässyt putoamaan kovin alas, mutta jos se laski johonkin 6-8 km/h, niin sitten se meni polvilleen, eikä enää suostunut lähtemään liikkeelle, vaikka pyörät pitivätkin. Sen sijaan Dr13 ei juuri jäänyt mäkeen. Vaikka juna pysähtyikin, niin jäähdyteltiin vähän aikaa ratamoottorien käämejä tyhjäkäynnillä ja sitten suurtartunnalla irti. Siihen eivät muut diisselit pystyneet. | ||||
|
|
17.10.2009 10:42 | Eljas Pölhö | ||
| Samaa mieltä Villen kanssa minäkin. Enpä ole ilmeisesti tällä tasolla käynyt koskaan autolla ja junasta näyttää jotenkin erilaiselta. Villen linkittämä kuva kuitenkin paljastaa totuuden. Hyvin hoksattu, täytyy myöntää. | ||||
|
|
17.10.2009 10:41 | Veera Pohjola | ||
| Kertoisitteko tietämättömälle, mitä kävi? | ||||
|
|
17.10.2009 10:08 | Tero Korkeakoski | ||
| Joo, Villen kanssa samaa mieltä. Tuohan on Södertälje. | ||||
|
|
17.10.2009 09:25 | Kari Rantanen | ||
| Joo Köhniönjärvi (Köj) kyseessä. Kyllä paikalla oli rakennus tosin enää kivijalaltaan, mutta kuvan löytyminen olisi kova juttu. | ||||
|
|
17.10.2009 08:13 | Toni Puolatie | ||
| Ja Norjan Transpointin eli Nor-Cargon kärry(jä) kyydissä.. | ||||
|
|
17.10.2009 05:23 | Viktor Timofeev | ||
| Suomessa ei niitä oo niin paljon käytössä,mutta Venäjällä niitä on paljon tänä päivänäkin varsinkin semmosia matkakokoisia. mutta siinänsä tämä on mielenkiintoinen varoitus ku eihän venäläisissä vaunuissa ollut pistorasioita muualla kuin siellä vessojen vastapäätä ja nekin oli sähköpartakoneita varten ja niissä oli vaan 110 volttia tai vanhoissa vaunuissa 54 volttia. | ||||
|
|
17.10.2009 05:14 | Ville Lindblom | ||
| Pienellä lunttauksella http://www.jarnvag.net/test/images/bild/banguide/108735.jpg sanon tuon olevan Södertälje syd övre, Söö. | ||||
|
|
17.10.2009 04:46 | Viktor Timofeev | ||
| tuossa on tärkein uudistus se että ikkunan pokat ei oo enää tehty puusta ja ehkä nää uudet ikkunat on sitten mahdollista aukaista ja laittaa kiinnikin ilman suuria voimia ja apuvälineitä :) | ||||
|
|
17.10.2009 04:37 | Viktor Timofeev | ||
| makuutila nuissa on melkein aina 1792x595 ja itse tykkään matkustaa poikittaisella yläpetillä jossain vaunun etupäässä. | ||||
|
|
17.10.2009 04:17 | Viktor Timofeev | ||
| tässä ois tyypillinen venäläinen platskartij vagon: http://ru.wikipedia.org/wiki/Файл:Platz-Karte_passenger_car.svg | ||||
|
|
17.10.2009 04:13 | Viktor Timofeev | ||
| siis platskarta ja platskartij vagon ne saanet nimensä saksankielisestä sanasta Platz-Karte eli paikkalippu,eli ennen oli erikseen matkalippu ja paikkalippu (platskarta),vaunu missä paikat on numeroitu sanotaan platskartnyj vagon,yleensä ne on kaukojunia. nykyään ei oo erillistä paikkalipuketta vaan paikkanumero merkitään suoraan matkalippuun. | ||||
|
|
17.10.2009 03:35 | Viktor Timofeev | ||
| no onpas tosiaan kumma juttu se valmistumisvuosi :) valmistaja muuten on pietarilainen Vagonmash, http://www.vagonmash.ru/en_products-1-4.htm |
||||
|
|
17.10.2009 03:10 | Viktor Timofeev | ||
| näyttää olevan Altajvagonin tekemä vaunu http://www.altaivagon.com/catalogue/zoom.jsp?id=3 | ||||
|
|
17.10.2009 02:25 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kuva on otettu Berliinissä, Saksan liittotasavallan pääkaupungissa. Sitten vielä, että mistä linjasta on kyse? Pitäisi olla ihan bvg.de:stä löytyvää ratikka- ja bussireitit sisältävää karttaa katsomalla selvitettävissä ainakin niin, että on 50% todennäköisyydellä oikeassa ;) | ||||
|
|
17.10.2009 02:06 | Eljas Pölhö | ||
| Vaikka matkustan junalla lähes viikottain Norrköpingin ja Malmön väliä, niin tämä ei näytä tutulta. Olisin kyllä sanonut, jos olisin tunnistanut. Tukholman suuntaan Norrköpingistä Södertälje Syd kohdalla tie on hyvin paljon alempana radasta. Miten olisi Flemingsberg, vaikkei olekaan E4 varrella? Jönköpingin ja Tukholman varrella on vain em. Södertälje Syd ilman poikkeamista pois E4:ltä. Kuva ei ole Linköpingistä tai Nyköpingistä myöskään. | ||||
|
|
17.10.2009 02:05 | Mika Hakala | ||
| Tuukalle, 2050 uhksaivat pahinta. Vaikka toivon mukaan kaikki silloin ovat kuolleet, jos tollainen helvetti toteutuu. No, toivottavasti sitten on hevosvoimat ja raha taas arvossaan. | ||||
|
|
17.10.2009 02:00 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kyseessä ilmeisesti sama uutinen, jossa kerrottiin uudesta värityksestäkin. (ja johon foorumilla linkkasin) Ei vaan parempi puoliskoni maininnut, että hänen myöhemmin mainitsemansa pointti oli samassa uutisessa, niin ei tullut täydennettyä :P Löysin kuitenkin itsekin uutistekstistä tuon kohdan (hae merkkijono "8-12", niin löydät kohdalle). Eli tarkoituksena olisi korvata nykyiset matkustajan kannalta varsin sattumanvaraiset vuorovälit siistillä 8-12 minuutin vuorovälillä. Nykyiseksi vuoroväliksi mainitaan 15-25 minuuttia. Tässä vielä linkki siihen uutiseen: http://www.fontanka.ru/2009/10/12/081/ . | ||||
|
|
17.10.2009 01:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Nyt sitten pari vuotta myöhemmin voidaan vahvistaa, että samanlaiset penkit Suomenkin flirtteihin sitten tuli. Ja samalla sivustolla tuntuu nykyään konsensus olevan, että tyylikkäät ovat. Kai se väreistä sitten vaan on kiinni. | ||||