|
|
24.09.2009 04:51 | Topi Lajunen | ||
| Millainenhan suojaetäisyys on tuon malliseen antenniin. Suomen toteutuksessahan puhutaan metreistä, mutta tuossa on kyytiin nousevan jalka melkolailla lähistöllä. | ||||
|
|
24.09.2009 04:49 | Topi Lajunen | ||
| Veikkaan samaa. | ||||
|
|
24.09.2009 04:48 | Topi Lajunen | ||
| Heh. Huumori kolahti vähäsen. | ||||
|
|
24.09.2009 04:35 | Topi Lajunen | ||
| Mitä puuhaa mies oransseissaan? | ||||
|
|
24.09.2009 00:49 | Timo Valtonen | ||
| Enpä muista nähneeni edes mitään tulevaisuuden visioita sisäänkäynnin järjestämiseksi suoraan molemmille tasoille edes kansallissosialistisen Saksan hurjissa ideoinneissa kolmen metrin raideleveyttä käyttäviä kerrostalojunia varten. Airbus 380:ssä käytetään erillisiä matkustajasiltoja ylä- ja alakertaa varten, joten miksipä ei sitten junissa. Taitaa kuitenkin olla vaikeaa soveltaa junaliikenteeseen, kun matkustajasiltojen sijaan tarvittaisiin todellakin kaksikerroksisia laitureita. Laiturirakenteiden kanssa saattaa tulla vaikeuksia, kun kaksikerrosjunien kerroskorkeus on aika matala ja kerrostenvälinen rakenne on melkoisen ohut. Mistä sen tietää mitä tulevaisuudessa keksitään. Onhan Talgolla ollut kummankin kerroksen läpikäveltävä juna suunnitteilla jo pitkään. | ||||
|
|
24.09.2009 00:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joskus luin aikoja aikoja sitten ehdotuksen, että Suomessa noin tehtäisiin, "kun" Talgon kaksikerroksiset junat tulevat liikenteeseen. Oliko kyse vakavastan suunnitelmasta vai pelkästä ideasta? | ||||
|
|
23.09.2009 23:49 | Eljas Pölhö | ||
| Vaan eipä tuo ikäero kauhean suuri ollut, 1065 vastaanotto 18.4.1953 ja 1066 vastaanotto 23.4.1953. Kumpikin kuuluivat toiseen erään tilaussopimuksen mukaan. Eli 1. veturi (1061) saksalaisessa lähtösatamassa purettuna (demontiert) 9kk hyväksytyn tilauksen ja käännettyjen piirustusten saamisesta. Sen jälkeen viisi veturia kuukausittain. Ennakkovastaanotto (vorläufige Abnahme) oli tehtaalla ja lopullinen vastaanotto (entgültige Abnahme) Suomessa koeajon (50km) jälkeen viimeistään 6 viikkoa veturin Suomeen tulon jälkeen. Ensimmäisinä Jungin vetureista vastaanotettiin 1061 ja 1062, molemmat 28.3.1953, ja viimeisenä 1080 25.9.1953. | ||||
|
|
23.09.2009 23:34 | Riku Outinen | ||
| Jatkossa 2. ja 3. laiturin välissä on enää 3 raidetta.(ennen 4) | ||||
|
|
23.09.2009 23:26 | Tapio Muurinen | ||
| Voi olla, ettei veturinkuljettajat kuten muutkaan lähiseutujen siviilit tienneet mikä kohtalo vankeja odotti. Näitä pidettiin "työleireinä", mitä ne aluksi olivatkin. Tosin aavistuksia saattoi monelle olla sodan loppuaikoina, jolloin massamurhat olivat laajimmat. | ||||
|
|
23.09.2009 23:16 | Tapio Muurinen | ||
| Vanhempi saksalainen veljensä oli päässyt ruutuun https://vaunut.org/kuva/20408 | ||||
|
|
23.09.2009 23:11 | Ari Palin | ||
| Uusia nuo tolpat tosiaan näyttäisivät olevan. Siitä kielii sijainnin lisäksi tolppien päissä olevien betonirautojen suoruus, tolppien vaaleus, tolppien ympärillä olleet kaivannot ja uusi sähkörataportaali. Mutta miksiköhän uudet tolpat eivät ole keskellä laituria kuten vanhat? Onko tulevan katoksen raiteen 8 puoleinen lippa pitempi kuin raiteen 7 puoleinen, vai siirtyykö laituri pohjoisemmaksi? | ||||
|
|
23.09.2009 23:00 | Ari Palin | ||
| Tulipa mieleeni noista katoksen päälle johtavista portaista: Onkohan missään päin maailmaa kaksikerroksisten vaunujen kanssa käytössä kaksikerroksisia laitureita, eli että sisäänkäynti vaunujen yläkertaan tapahtuisi suoraan ylätason laiturilta? | ||||
|
|
23.09.2009 22:34 | Lari Nylund | ||
| Tampereen liikenteenohjauksen työskentelemistä on ilo seurata, kun "kahta kaistaa" käytetään todella upeasti ja liikenne on sujuvaa. Lisäksi puhelimitse saa aina iloista ja selkeästi työstään nauttivan henkilökunnan vastauksia. | ||||
|
|
23.09.2009 22:26 | Riku Outinen | ||
| Se on vähän pakko tulla, koska esim. pitkät venäläiset junat kootaan lähes aina "yläteille"(r.226-229) jotka on Kouvola Tavaran pisimmät tiet. Tai varsinainen kokoaminen tapahtuu luonnollisesti Kouvola lajittelussa josta juna siirretään yläteille odottamaan lähtöä. Kun vedetään lajittelusta ja työnnetään yläteille niin on pakko tulla asemalle asti jos on edes jonkin verran vaunuja. Toki myös lajittelun sisäisessä siirtelyssä tullaan joskus asemalle. | ||||
|
|
23.09.2009 22:13 | Tuomas Pätäri | ||
| Kyllä näkee, monesti tulee näin http://www.tup.1g.fi/kuvat/Kouvolan%20aseman%20katokset/07_c.jpg/full pitälle ja joskus jopa https://vaunut.org/kuva/55694 | ||||
|
|
23.09.2009 22:08 | Simo Haavisto | ||
| Lämmityslaitteet ovat melko järeän kokoiset :) | ||||
|
|
23.09.2009 22:06 | Jussi Liimatta | ||
| Moro JM, en kerennyt reissuun...olin lähtöaikaan vielä Kalajoella. | ||||
|
|
23.09.2009 21:48 | Markus Räsänen | ||
| juu, kiitosta vain. Olin alunperin kuvaamassa Sr1 3105:sta, joka oli hinaamassa Dr14 1864:ää, kun IC ja Dr ilmestyivät näkyviin. Useasti näkee Dr:n tulevan asemalle asti, kun se järjestelee vaunuletkoja? | ||||
|
|
23.09.2009 21:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuvateksti hieman yleisemmäksi suomeksi käännettynä: "Näkymää Hotelli Palomestarin huoneen 502 ikkunasta junaradalle. Työajossa oleva juna on siirtymässä alas toiseksi läntisimpiä junanraiteita pitkin. Junakuskilla ei näytä olevan maripaitaa, onhan syysilma jo kirpeä. Bussikuski on hetkeä aiemmin pysäköinyt Veljekset Salmelan bussin juna-aseman päätyyn, kuskattuaan päivän aikana kymmeniä kuskattavia." | ||||
|
|
23.09.2009 20:13 | Joona Kärkkäinen | ||
| Eipä kyllä kovin usein 80 akselisena (20 vaunua) kulje, arkivakio taitaa olla 16-18 vaunua, ja viikonloppuisin aina 18. paitsi juuri juhlapäivien aattoina sekä vastaavina aikoina. | ||||
|
|
23.09.2009 20:07 | Tunnus poistettu | ||
| Rappiorautatie romantiikkaa Kauttualta | ||||
|
|
23.09.2009 18:42 | Tunnus poistettu | ||
| Olivat ne vaan niin komeita. Vaikka lätät ja muut dieselikoneet olivat hienoja ja moderneja, niin höyryn kunnioitus säilyi. | ||||
|
|
23.09.2009 18:34 | Tunnus poistettu | ||
| On laituri matalalla. | ||||
|
|
23.09.2009 18:33 | Tunnus poistettu | ||
| Jokin tässä tuo mieleen lätän. Onko se tuo katon kaari tai ikkunat. Samanlaista tarkalleen ei ole, ja näkymä on varsin umpinainen meikäläiseen verrattuna. | ||||
|
|
23.09.2009 18:10 | Kari Lamberg | ||
| Tässä tapauksessa IC 55 oli myöhässä n.15 min. ja Riihimäen jälkeen meidät ohjattiin vasemmalle ja ajelimme Hämeenlinnaan saakka vasenta! Hitusen ennen Hämeenlinnaa tavoitimme ohitettavan junan! Näköyhteys oli kokoajan ,mutta niinvain se IC:kin meni edellä lujaa. Kaipa tässä tapauksessa tämä ratkaisu oli paras,ajetellen Hämeenlinnan laitureita ja laituriturvallisuuta , koska IC pysähtyy Hämeenlinnassa. | ||||
|
|
23.09.2009 17:57 | Hannu Korpimäki | ||
| Veikeä tilanne! Miksi muuten ohitus tapahtuu vasemmalta? Eikö mieluummin ohitettava juna pitäisi siirtää vasemmalle raiteelle, koska sen nopeusero (=jarrutustarve) on pienempi poikkeavalle raiteelle ajettaessa? - No tietysti hommaan vaikuttaa myös se, jos jompikumpi sattuu ajelemaan myöhässä. | ||||
|
|
23.09.2009 17:44 | Olli Aalto | ||
| Viikonlopun aikoihinhan se on myös, jolloin on tullut bongattua parikymmentä vaunua. Uudenvuoden alla on sitten lisäjunia kulussa. Täytyy myös muistaa, että Tolstoissa kulkee myös puolenkymmentä lisämakuuvaunua Viipuri-Moskova-Viipuri välillä. | ||||
|
|
23.09.2009 17:43 | Teppo Niemi | ||
| Entä pääsiäisen tienoo ja eri tapahtumat? Ainakin silloin Tolstoi on ollut pitkä ja siinä on ollut myös muun värisiä vaunuja. Samoin vaunuja, joiden määräasemaksi on merkitty Viipuri. Eli kysymykseen hyvin todennäköinen vastaus Helsingin seudun havaintojeni perusteella olisi uudenvuoden ja pääsiäisen tienoilla Moskovan ja Viipurin välillä? | ||||
|
|
23.09.2009 17:36 | Miikka Juhola | ||
| Milloin Tolstoi on pisimmillään? Uutenavuotena? | ||||
|
|
23.09.2009 16:41 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Toinenkin kylki oli näemmä joskus aiemmin töhritty, sillä tarkemmin yhdellä pysähdyksellä tutkiessa spraymaalin jäämiä oli ovien ja ikkunoiden lähettyvillä. | ||||
|
|
23.09.2009 16:29 | Robert Sand | ||
| Lyhyt video Youtubessa tästä matkasta. http://www.youtube.com/watch?v=TseyUGgT2nU | ||||
|
|
23.09.2009 16:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hmm, joo. Tuskinpa moni. Korvataan sana "tarkempi" sanalla "sanantarkka" tai "suora" :) | ||||
|
|
23.09.2009 15:35 | Joona Kärkkäinen | ||
| Taitaa olla saksalaista INDUSI järjestelmää jos ei aivantäysin pieleen arvailuni mennyt. | ||||
|
|
23.09.2009 15:34 | Aki Grönblom | ||
| Kyllä SELMA on Dr16:ssa yleisohjaus- ja diagnostiikkjärjestelmä, ei pelkästään käyttöjen ohjausta varten. Itse asiassa käyttöjen ohjaus (se mikä lopulta hilalle pulssit tuo) on vasta selman perässä, taajuusmuuttajan omissa ohjauskorteissa. | ||||
|
|
23.09.2009 15:21 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tuskinpa tuosta enää murusta suurempaa betoninpalasta päähänsä onnistuu saamaan. Betonihan on raudoitettua. Teräsbetonitolppa kyllä pysyy pystyssä, onhan se aikanaan kannattanut osan paljon suurempaa katosta. | ||||
|
|
23.09.2009 15:18 | Teppo Niemi | ||
| Sellaiselta se kovastikin vaikuttaa... | ||||
|
|
23.09.2009 15:07 | Teemu Hurskainen | ||
| Laippavaurio paremminkin | ||||
|
|
23.09.2009 15:01 | Robert Sand | ||
| Joo, mutta kuka sanoo lippukassa täällä Suomessa? | ||||
|
|
23.09.2009 14:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| oikeastaan "lippukassat" olisi tarkempi käännös. | ||||
|
|
23.09.2009 14:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei näytä kovin stabiililta tuo katoksenromu. Laituri oli kuitenkin ihan avoinna liikenteelle, vai? | ||||
|
|
23.09.2009 14:33 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| Näyttäisi että tässä on vanhaa vain tuo lähin tolppa, muut ovat hieman sivumpaan uuden katoksen kohdalle valettuja uusia. Raudoitukset kruunuina siinä odottelevat uutta katosta hatukseen. | ||||
|
|
23.09.2009 14:28 | Ari O. Rantanen | ||
| Hiljaiseksi vetää näitä kuvia katsoessaan... Mykistäviä. | ||||
|
|
23.09.2009 13:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Hauskat noi puomien valot. | ||||
|
|
23.09.2009 09:26 | Lari Nylund | ||
| Hieno kuvasarja, jonka arvo tulee nousemaan vuosi vuodelta. Laiturikatos ei kyllä ole ollut niitä silmää hiveleviä juttuja vuosiin, mutta tätä kuvaa katsoessa siitä alkoi löytämään jopa hivenen kauneutta. Pelottavaa. | ||||
|
|
23.09.2009 07:49 | Valtteri Keski-Säntti | ||
| Wikipedian mukaan aaltopahvin keskimmäinen, poimutettu kerros. | ||||
|
|
23.09.2009 07:38 | Pasi Utriainen | ||
| Samoilta vaikuttaa ainakin profiilin perusteella. | ||||
|
|
23.09.2009 04:50 | Arto Lopia | ||
| Mitä flutingtehdas valmistaa? Ehkä flutingia, mutta mitä pirua se sitten on? | ||||
|
|
23.09.2009 00:37 | Turo Takanen | ||
| Teollisuudessa Selma on kaiketi melko harvinainen, enkä sen kanssa työskennelleenä yhtään asiaa ihmettele. Onkos Valkossa Selma pelkästään vain käyttöjen ohjausta varten? | ||||
|
|
23.09.2009 00:34 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tossa kun vähänaikaa seisovat, niin kasvaa pajut ja koivut lävitte :D Joko 2519:ää on purettu? | ||||
|
|
22.09.2009 23:39 | Riku Outinen | ||
| Vaunujen määränpää on varsin todennäköisesti Sköldvik, koska lännen suuntaan muualle näin pitkiä kaasujunia ei kyllä ainakaan normaalisti mene. En tiedä onko mennyt suoraan vai "hivuttamalla" Riksun kautta. | ||||
|
|
22.09.2009 23:36 | Riku Outinen | ||
| Tuo Tuomaksen mainitsema 2840 on kulkenut ainakin viime ja toissa viikolla lisänä ainakin yhtenä päivänä kummallakin viikolla. Usein miten keksityt "ysi" numeroidut lisät ovat varsin kertaluontoisia mutta on joitain tapauksia jossa samaa numeroa on käytetty pitkiäkin aikoja. | ||||