Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 18.09.2009 09:26 Tapio Muurinen  
  Entinen lenkkipolkuni n.1970-76, kärrytie ilman valoja. Vilkaisu kahtaalle, sitten vauhtia lisäten yli. Jos juna oli tulossa, malttoi toki hidastaa ja katsella sen ohimenoa. Oikealla ylikäytävän vieressä oli Toijalan suunnan semafori. Joskus iltalättä joutui pysähtymään siihen odottelemaan vuoroaan Helsingin pikajunan jälkeen. Tässä oli silloin hyvä pyytää kuljettajaa avaamaan ovi, niin pääsi nopeammin kämpille - mukavia kuljettajia, aina toimi.
kuva 18.09.2009 09:15 Teppo Niemi  
  Ilmeisesti meni käynistämään tasoristeyksen varoituslaitoksen. Siihen viittaisi hälytysosuuden alkumerkin outo sijainti....
kuva 18.09.2009 02:52 Tuukka Ryyppö  
  Niinpä kai, mutta eikös tuo ole alueellisten junien raide, jolta ei kaukoliikennettä ole? Eli asemaraflan täydennystä siis? Hassua vaan, jos sellaiselle ei järkevämpää reittiä ole kuin asemalaiturilla jurnuttaminen.
kuva 18.09.2009 02:50 Tuukka Ryyppö  
  Nyt on näemmä hyvä lopettaa hämmästely, sillä linkatussa kuvassa näkyy ranska korvatun venäjällä. Ehk
kuva 18.09.2009 02:48 Tuukka Ryyppö  
  Jaa, että kytkin Sm[12]:n ja Sm4:n välille? Onko tuollaista kytkentää usein harrastettu ja mahtaisiko kuvia olla?
kuva 18.09.2009 00:35 Mika Hakala  
  Myöskin noihin sinun ja Muurisen kuviin tuli tutustuttua jo ennenkuin laajakaista kusi. No, Tähän asti en mitään siitä ainakaan vielä ole hävinyt. raiteet on siis ollut käytössä ainakin 3.1973-?. Mutta kiitos kummallekin!
kuva 18.09.2009 00:32 Topi Lajunen  
  Sr2:ssa tosin on tasasähköinen välipiiri, joten siinä tulee noille ilmiöille epäjatkuvuuskohta. :)
kuva 18.09.2009 00:27 Turo Takanen  
  Eivätköhän kaikki "tavallisen" sähköverkon (asutus, teollisuus...) muuntajat ole kolmivaihemuuntajia. Induktansseja/kelojahan tuonne kuvaan on lätkitty aika tavalla, niitä löytyy tuossa muuntajista ja Sr2:sta. Muuntajathan ovat suurimmaksi osaksi keloja. Eiköhän Sr2:stakin muuntaja löydy ja lisäksi sen perässä on oikosulkumoottoreita, jotka ovat aika lailla induktiivistä kuormaa myöskin.
kuva 17.09.2009 23:37 Jorma Toivonen  
  Taitaa tuo Akin päätelmä osua aika oikeaan - ehkäpä alijännite-rele toimi tuossa "epävarmassa virran saanti-tapauksessa" avaten pääkatkaisijan, ellei sitten erotusjakso-anturi tulkinnut väärin noita sillan apukiskoja (varsin epätodennäköistä, vaikka vastaavia tapauksia on sattunut silloin tällöin). Kuten Topi ilmaisikin, noissa Sm:ssä ei todellakaan ole muuta herkkää kuin luistonesto-laitteisto (-n häiriöt), ei näköjään korjausta asiaan ole tullut vuosien kuluessa. Suurempi ongelma saattoi olla tuo ajolangan "kipinöinti" - pidempään samaa kohtaa rasittava "hitsaus-liekki" saatta polttaa vanhan ja hauraan ajo-johdon jopa poikki.
kuva 17.09.2009 23:21 Topi Lajunen  
  Noita kondensaattoreita ja keloja sisältäviä paketteja ymmärtääkseni kutsutaan "suotimiksi" tai "suodattimiksi". Ja, sitähän ne tekevät.
kuva 17.09.2009 23:11 Mika T. Polamo  
  ...ja kolmivaihemuuntajia on olemassa, vaikkei se tähän kuuluisikaan.
kuva 17.09.2009 23:06 Mika T. Polamo  
  Syöttöasema = VR:n palvelupiste jossa on ravintolapalvelut. --- "komponentteja, jotka tekevät vaihde-eroa toiseen suuntaan" = veikkaan keloja --- 3x110 kV = 190 kV (tehollinen, jos vaihe-erot ovat 120 astetta) --- Vasta loppuun sanon, etten ole sähköalan ammattilainen. (hymiöttömyys kunniaan)
kuva 17.09.2009 22:51 Eljas Pölhö  
  Leveäraiteisiin Pankakosken vetureihin minulla ei ole mitään lisättävää Wikipedian artikkeliin. Tai ehkä yksi kysymys: eikö Porter ollut ajossa ainakin 1975 ja ehkä vähän sen jälkeen. Porterin numero on muuten 8180 (ei kuten yllä ja usissa muissa paikoin), kuten jonkun muun kuvan yhteydessä on todettu ja siitä on valmistuslaatan kuvakin jossakin täällä. Pankakosken 600mm veturit olivat: 1 Krauss (München) 3582/1897, pois 1917. 2 Tampella 176/1911, kattilä räjähti 1941. 3 -> 1002 Tampella 212/1913, romutettu 1952. 4 -> 1003 Tampella 288/1917, romutettu 1952. 5 -> 1005 Baldwin 17346/1900, 1917 ent. Nykarleby Järnväg/Uudenkaarlepyyn rautatie, 1931-1935 oli Tirvassa, romutettu 1956. 6 Tampella 198/1912, 1931 ent. Vuojoki Gods Ab/Vuojoen metsärata ja sieltä 20-luvulla Enso-Gutzeit, Enso, 1935 palautettiin Ensoon. 1001 Krauss (München) 7536/1918, 1941 ent. Deutsche Feldbahn 2382 ja sieltä 20-luvulla Enso-Gutzeit, Enso 3, romutettu 1952. 1004 Du Croo & Brauns 356/1947, 1949 ent. Enso-Gutzeit Oy, Tainionkoski 1 (toinen), romutettu 1952 (lyhyt työura uudella höyryveturilla). Moottorivetureita olivat a) Tirvasta 1910 tullut englantilainen moottoriveturi, lähetettiin n. 1917 Kotkaan (tämä välivaihe jäi pois yllä olevasta Kotkan jutusta). b) 1945 Tainionkoskelta 1945 tullut Ford-moottorilla varustettu veturi, joka palautettiin Tainionkoskelle 1946. Jossain vanhassa Resiinassa on ollut (muistaakseni) Reino Kalliomäen artikkeli Pankakoskesta ja eiköhän oheinen veturiluettelo pohjaudu siihen.
kuva 17.09.2009 22:34 Topi Lajunen  
  Juu. Ja ellei kenellekään väärää mielikuvaa jää, niin 3x110 kV ei tarkoita 330 kV, vaan kolmea erillistä 110 kV:n vaihetta, joista yksi muuntaja käyttää aina vain yhtä.
kuva 17.09.2009 22:18 Eljas Pölhö  
  Oli tosiaan mielenkiintoinen juttu, hienoa kun valistit meitä. Aikanaan 70-luvulla kun kyselin (rataosastolta) vaunun 19 tilannetta, niin sain niin ympäripyöreitä vastauksia, että olin vetänyt aivan väärät johtopäätökset siitä minne se päätyi. Hyvä kun tämäkin asia selvisi. Saalasti 31 on siis "aidosti" uusi vaunu ja 131 on entinen 19 (päinvastoin kuin olin luullut 30v).
kuva 17.09.2009 22:18 Joni Lahti  
  En muuten tiedä vuotta. Rataahan on vielä maastossa jäjellä tuon nurkan takana jotakin 15-20 metriä https://vaunut.org/kuva/58382
kuva 17.09.2009 22:13 Joni Lahti  
  Itse kompastuin n. 5 min tämän ottamisen jälkeen vanhalla ratapohjalla asfaltiin ja polveen tuli mahtava rohtuma sekä kameran runkoon naarmuja, pahus @@@. Linkutin omin voimin pois. Siis vaarallista puuhaa on tämä kuvaaminekin:)
kuva 17.09.2009 22:12 Jussi Mäkinen  
  Minua on aina hämmästyttänyt se, ettei näissä lue asiaa venäjäksi. :)
kuva 17.09.2009 22:09 Joni Lahti  
  Tuoltapa löytyi tietoa ja määräyksiä asiasta http://www.finlex.fi/data/normit/11451-Sahkoratamaaraykset_B5.pdf - Kyllä siihen tulee jännite 3x110 kV ja sitten siitä se menee eteenpäin.
kuva 17.09.2009 21:57 Mika Hakala  
  Missäs 80-luvun vaiheessa täällä viimemmäksi hommat hoideltu?
kuva 17.09.2009 21:49 Heikki Itävuo  
  Onpa mielenkiintoinen ja tarina. Enpä muista kuulleeni tästä aikaisemmin.
kuva 17.09.2009 21:36 Teemu Hurskainen  
  Loparit palaa väärässä päädyssä :)
kuva 17.09.2009 21:30 Topi Lajunen  
  OKR, Sm2:ssa ei ole juurikaan mitään pienelektroniikkaa, mitä nyt jossain luistonestojärjestelmässä (joka onkin sitten legendaarisen herkkä). Voi olla, että tehonsäädön puolella voi joku osa olla altis tuollaiselle, en osaa sanoa. Sm2:ssa ei ole päätykytkinadapteria, normaalisti kun liikkuvat seudulla, jossa on lajitovereita lähettyvillä, tai Sm4:ia (joissa on jokaisessa Sm1/2-Sm4-adapteri kyydissä). Tuo Sm1/2-SA3-adapteri on sitä paitsi muistaakseni sen verran järeä mokkula, ettei se pelkin miesvoimin veturin SA3:een sujahda.
kuva 17.09.2009 21:21 Topi Lajunen  
  Heti alkuun täytyy sanoa, etten ole sähköalan ammattilainen. En edes omista toimivaa syöttöasemaa. Pääpiirteittäin kyseessä on yksinkertaisesti muuntaja, joka muuntaa - olisiko nyt 110 kV jännitettä 25 kV:iin. Lisäksi ne sisältää isoja kondensaattoreita, jotka tasoittavat sähkön "epäpuhtauksia". Kondensaattorit taas aiheuttavat virran ja jännitteen välille loisvirtaa aiheuttavaa vaihe-eroa, joten samassa paketissa pitää sitten olla niitä komponentteja, jotka tekevät vaihde-eroa toiseen suuntaan, mutta joiden nimeä en tähän hätään muista. Lisäksi usein syöttöasema syöttää ajolankaan sähköä molempiin suuntiin (yleensä eri vaiheista), mutta vikatilanteissa asemalla on erottimet (vai katkaisijat?), joilla voidaan muuttaa virtapiirejä vaikkapa yhdistämään erotusjakson molemmat puolet, jos jokin syöttöasema on poissa pelistä. Paluuvirrat kiskojen ja paluuvirtajohtimen kautta palautuvat takaisin syöttöasemalle.
kuva 17.09.2009 21:05 Ilari Eskelinen  
  Onko Eljas sinulla tietoa muista Pankakosken tehtaalla olleista vetureista. Wikipediassa on mainittu joitakin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pankakosken_kartonkitehdas
kuva 17.09.2009 20:57 Aki Grönblom  
  Itseäni kanssa hieman jo mietitytti kun pk aukesi tuossa viimeisiä senttejä valuessa. Voisiko se olla ihan alijännitevalvonta joka tuossa tilanteessa laukeaa? Kyllähän tuosta rätinästä päätellen langan ja virroittimen välissä ylimenovastusta syntyy ja häviää.
kuva 17.09.2009 20:33 Jorma Rauhala  
  Saalasti 50 vuotta -kirjasta napattuja olennaisia kohtia: Ensimmäinen vaunu nro 1/Tka138 toimitettiin (VR:lle) elokuussa 1972 ja viimeinen nro 30/Tka167 kesäkuussa 1973. Vaikka vaunuja tilattiin 30 kpl, niitä toimitettiin lopulta yksi vähemmän. V. 1973 VR oli pyytänyt uudesta 20 kpl sarjasta tarjousta, jolloin myös helsinkiläinen Kaivola Oy kiinnostui asiasta. Liikemies E.K.Kaivola pyysi VR:ltä piirustuksia, mutta ne olivat Saalastin omaisuutta. Kaivola kuitenkin kopioi vaunun rakenteen ja tarjosi vaunua sitten VR:lle. VR tilasi sitten Kaivolalta 20 kpl Tka:ita, kolmesti pitkitetyn tarjouskilpailun jälkeen. Tässä yhteydessä Saalasti piti vaunun nro 19 itsellään panttina, sitä oli siihen asti käytetty koekappaleena uusille ratkaisuille. Tekijänoikeuksista kehkeytyi Kaivolan kanssa lihava riita ja Kaivola Oy meni siinä sivussa konkurssiinkin. Kaivola oli jo tilannut Clark-vaihteistot, jotka olivat tullissa. VR joutui lunastamaan ne ja joutui itse valmistamaan vaunut Kuopion konepajassa (Tka7), vaikkei siihen työhön alunperin halunnutkaan. Tka-sotkuista seurasi tekijänoikeudenkäyntikin VR:n kanssa. Pantiksi jääneellä vaunulla nro 19 tehtiin koeajot elokuussa 1973, se painoi mm. tonnin enemmän ja vetovoima oli suurempi. Vaunu toimitettiin 1977 muutamaksi kuukaudeksi vuokralle Säkylään Lännen Tehtaille ja myytiin sinne 1978. Lisäksi Metrotoimistolle oli toimitettu yksi vaunu joulukuussa 1972.
kuva 17.09.2009 20:11 Simo Virtanen  
  Tasoristeyksen ylittävistä autoista varmastikin puolet on ambulansseja ja poliisiautoja.
Kuvasarja:
Rantarata
 
17.09.2009 18:51 Jimi Lappalainen  
  On näköjään .orgin eka kuvasarja. Numeroa 1 tai 2 ei ole.
kuva 17.09.2009 17:33 Pekka Viitamäki  
  Tietääkö kukaan, mistä SRM:n E857 on peräisin? Yhteen aikaan valitettiin, ettei ainoatakaan III luokan 2-aks. avosiltavaunua ole säilynyt. Elokuvissakin piti käyttää A38:a.
kuva 17.09.2009 16:14 [Tunnus poistettu]  
  Onko muuten mitään sääntöjä jotka kieltäisi junan työntämisen käsivoimin? Matkustajien avustuksella? ;)
kuva 17.09.2009 16:01 Olli Keski-Rahkonen  
  Itse en tunne Sm2:n tekniikkaa erityisen hyvin, mutta en usko että tässä tapauksessa laitteistossa on mitään erityisen herkkiä komponentteja. Pahin skenaario olisi siis varmaan ollut Sm2:n virransaannin katkeaminen; tämän varalta paikalla oli luonnollisesti kymmenittäin innokkaita apumiehiä, ja vielä lisäksi yksi Deeveri parin sadan metrin päässä. Apukytkin kaiketi kulkee aina junan mukana, joten siitä pelastusoperaation onnistuminen ei olisi jäänyt kiinni.
kuva 17.09.2009 15:56 Timo Valtonen  
  No joo, taitavat olla kiinalaisia.
kuva 17.09.2009 15:47 Ilkka Hovi  
  Ylläolevaan kysymykseen vastaamatta, mutta ehkäpä hieman liittyen pieni muistelus. Kun Toijalan veturimuseota oltiin perustamassa heräsi myös ajatus mahdollisuudesta saada vanha junarunko pelastettua. Mahdollisena pidettiin noin 6 vaunun runkoa. Vaunut oli tiedossa seuraavasti: Vilppula, jollakin puolustusvoimain varikolla 2 kpl avosiltaisia henkilövaunuja (olivat hajoamistilassa), yksi 3 akselinen (?) henkilövaunu Rovanimellä tai Kemissä. Taisi olla puusepän varastona. (Oli poltettu H.Uligaanin toimesta). Kemissä tai Rovaniemellä oleva henkilövaunu (oli romutettu). Ga vaunu suojavaunuksi Kaskisista (romutettu kts vaunu.org). En muista missä piti olla mutta kaarevalla korokkeella varustettu F (oli myös siirtynyt intiaanilaakson rautateille), ja kuvittelin vielä saavani mukaan postin museo P vaunun (ei kysytty). Vielä oli kuvitelmissa yksi E joka kuulemma oli jossain rataverkolla (Närpiö tai museon E ). Yritettiin ainakin.
kuva 17.09.2009 15:44 Topi Lajunen  
  Tavarantoimittaja (kännykän kautta pikkukuvasta tihrustettuna).
kuva 17.09.2009 15:39 [Tunnus poistettu]  
  Olisipa ollut aika noloa jos tuollainen "urheilu" olisi saanut Sm:n jämähtämään tuonne tukkeeksi syystä tai toisesta ja olisi pitänyt tilata veturi apuun, ja sopivaa välipalaa Sm:n kytkemiseksi veturiin ei olisi lähimaillakaan ollut (tai hmm, kyllä kai Kouvolassa varmaan on?) Tämä ei siis tarkoitettu mitenkään urputuksena... ihan maallikko olen vaikka junista olenkin kiinnostunut. Oliko tuossa siis mitään riskejä?
kuva 17.09.2009 14:38 Toni Puolatie  
  www.sienet.org..B)
kuva 17.09.2009 14:27 Tapio Muurinen  
  Esmes tästä kuvasta https://vaunut.org/kuva/18112 saa vinkkiä.
kuva 17.09.2009 14:00 Tuukka Ryyppö  
  On muuten aika venäläistyyliset vaunut junassa.
kuva 17.09.2009 13:58 Tuukka Ryyppö  
  Mikäs tuo kaara on?
kuva 17.09.2009 12:58 Timo Salminen  
  Tähän jatkoksi sopiikin heittää kysymys: onko kenelläkään kokonaiskuvaa siitä, mitä vanhoja vaunuja Suomessa on säilynyt ja missä kunnossa ne tällä hetkellä ovat? Omistajia on useita, joten kenelläkään ei välttämättä ole ollut koskaan mitään velvollisuutta luetteloida vaunuja mihinkään yhteen luetteloon. Sen sijaan harrastusmielessä joku on varmaan tilanteen selvittänyt. Olen itsekin yrittänyt eri lähteistä koota itselleni jonkinlaista yhteenvetoa, mutta tiedän, että tiedostoni ei ole läheskään täydellinen.
kuva 17.09.2009 12:25 Jouni Halinen  
  Kuvassa näkyy oikealla "harjakattoinen talo", josta on sivuilla ollut aikaisemminkin puhetta, Isäni (s. 1927) kertoi minulle että sen alla olevassa kallioluolastossa oli sodan aikaan ammussorvaamo, ja tämä "harjakatto" tehtiin
suuaukolle pommitusten varalle, pommit ikään kuin "pomppivat" pois. Itse seurasin kun sitä purettiin pois 80 luvulla (paikalle nousi HPY talo,)ja kun kaikki betoni oli murskattu, niin jäljelle jäi mahtava kasa harjaterästä. Oikealla on DDR mallinen valtion virastotalo, jonka rakentaminen alkoi ennen ensimmäistä öljykriisiä (1973),ja tässä taitaa olla menossa (03.74) se vaihe jolloin rakentaminen oli keskeytetty muutamaksi vuodeksi valtion kroonisen rahanpuutteen vuoksi. Eli on niitä lamoja ollut kautta mailman sivu, ja viime lamassa sentään ostettiin sen syvimpänä hetkenä (1992/3) 15-20 miljardilla markalla Hornetteja, mutta saihan siinä Ellu vähän sillä rahalla kyytiä.
kuva 17.09.2009 11:55 Eljas Pölhö  
  Hyvä huomio Teppo. Unohdin sen kokonaan, Saalasti 131 (1978). Olisiko joku, joka on nähnyt sen, sattunut katsomaan rungon (ent. Hk-vaunu) numeron? Oletettavasti väliltä 108754-108800.
kuva 17.09.2009 11:06 Teppo Niemi  
  Pannaanpa hieman pohdintaa: Kyrönsalmen sillallahan tehtiin 1960-luvun puolivälin jälkeen siltaremontti liittyen Saimaan syväväylään. Eli onko ristikkosillan kuvassa näkyvä pää alkuperäisellä paikallaan (eli siinä jossa se sijaitsi 1908 -1967)?
kuva 17.09.2009 11:01 Teppo Niemi  
  Mutta mikä Tka6- tyyppinen vaunu on toimitettu Säkylään ilman nosturia ja Otso-vaihtotyökytkimellä varustettuna?
kuva 17.09.2009 09:59 Risto Itkonen  
  Kyllä kahvila on toiminnassa.
kuva 17.09.2009 09:23 Eljas Pölhö  
  En ole aiemmin nähnyt tämän veturin laattoja, joten kiitos tästä kuvasta. Minusta tämä pitäisi merkitä [Insinööritoimisto] Saalasti 74/Parkano Oy 105/1972. Mitä tulee paperimuutoksiin ja ratatyövaunujen numerosarjaan, niin ne on merkitty seuraavasti omiin valmistuslaattoihinsa: Tka6 138-155 Saalasti 1-18 (1972), Tka6 157 Saalasti 20 (1972), Tka6 158-167 Saalasti 21-30 (1973). Ratatyövaunua Tka6 156 ei ole koskaan tomitettu VR:lle. Sen laatta olisi oletettavasti ollut Saalasti 19. Tämä ratatyövaunu toimitettiin Helsingin kaupungin metrotoimistolle ja merkittiin numerolla Saalasti 31 (1972). Tka6-tyyppisiä ratatyövaunuja on siis valmistettu 30kpl, ei 31kpl, kuten numeroista voisi kuvitella riippumatta siitä käytetäänkö vaunuihin merkittyjä numeroita vai Resiinan antamaa numerosarjaa.
kuva 17.09.2009 08:56 Eljas Pölhö  
  Enso-Gutzeitin Kotkan tehtailla ja Norjan sahalla on ollut myös leveäraiteisia moottorivetureita: a) Lokomo 20/1938 (5 tonnin malli, tuli joulukuussa 1938 ja poistui 50-luvulla. b) Valmet Move 5/m 509. Tuli joulukuussa 1952 ja meni Valmetille Tampereen tehtaan vaihtoveturiksi huhtikuussa 1967. Seuraava käyttäjä oli Tampereen kaupungin sähkölaitos joulukuusta 1976 alkaen. Sitä myöhäisempää kohtaloa voi etsiä hakusanalla Puhku tai Haapamäki. c) Valmet Move 51/h 571/1967. Tuli alkuvuodesta 1967 ja siirtyi joskus paljon myöhemmin Neflefinn Oy:lle Kotkan Mussaloon. Löytyykö keneltäkään siirtoaikaa? Kotkan tehtailla ja Norjan sahalla oli myös 600mm raiteisto, joka purettiin 20-luvun lopulla (ilmeisesti korvattiin 1067mm rataverkolla). Sillä radalla liikennöi Tirvan tehtailta vuoden 1917 tienoilla siirretty englantilainen moottoriveturi. Hovinsaaren sahalla on myös ollut sisäinen kapearaideverkosto, mutta minulla ei ole sen vetokalustoluetteloa. Sahalla oli eri omistajia 1870-luvulta vuoteen 1890, jolloin omistajaksi tuli August Fellman. Vuonna 1903 omistajaksi tuli W. Gutzeit & Co Oy ja 1927 Enso-Gutzeit Oy. Saha suljettiin 1956. Myös Hietasen sahalla oli kapearaideverkosto, mutta senkään vetokalustosta minulla ei ole tietoa. Alkujaan saha oli Suur-Hietasen saha Paul Wahl & Co (n. 1875-1909). Vuosina 1909-1927 omistaja oli W. Gutzeit & Co ja sitten Enso-Gutzeit Oy. Saha suljettiin 60-luvun puolivälissä. Edellisessä kommentissa mainitaan Henschel 23279. Se siirrettiin 1940-luvulla Kaukopään tehtaille ja romutettiin siellä vuonna 1972.
kuva 17.09.2009 08:16 Ilari Eskelinen  
  Kotkassa on ollut myös H K Porter 31629/1948, 0-4-0F, joka on nyt Pielisen museossa Lieksassa ja Henschel 23279/1936 (romutettu). Onko Ensolla ollut muita vetureita Kotkassa?
kuva 17.09.2009 07:31 Petri Nummijoki  
  Sr2:n suurin sallittu nopeus ei tosiaan ole Suomessa ollut koskaan 230 km/h. Ne on hyväksytty "vain" nopeudelle 210 km/h ja on johdonmukaista, että kyljessä oleva nopeusmerkintä tähän arvoon muutettiin, koska Suomessa on ainakin tähän asti ollut tapana merkitä veturin kylkeen nimenomaan suurin sallittu nopeus.
kuva 17.09.2009 06:50 Kimmo Säteri  
  Mielenkiintoinen värimaailma!