Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


Kuvasarja:
Pohjanmaan yö
 
14.08.2009 20:59 Jimi Lappalainen  
  On joo. Kuinkas pitkällä valotuksella kuvailit?
kuva 14.08.2009 20:57 Erkki Alatalo  
  Tunnelmallinen kuva, lähes idän eksotiikkaa. Hienoa Tuomas.
kuva 14.08.2009 20:56 Eljas Pölhö  
  Kun etsin muuta, niin putkahti esiin Lokomon taulukko moottorivetureista. 750mm vetureita on toimitettu neljä: Lokomo 3, 30.4.34 Kajaanin Puutavara Oy, Kajaani, 3t, Andros LS-41, 20hv; Lokomo 6, 21.9.1935 VR:n rakennusosasto, Helsinki, 6t, MWM GS17z, 25hv; Lokomo 7, 4.11.1935 Valtion Ruutitehdas, Vihtavuori, 10t, MWM RSK20D, 63hv ja Lokomo 22, 17.5.1939 Kajaanin Puutavara Oy, Kajaani, 3t, Andros LSM-41, 20hv.
kuva 14.08.2009 20:38 Eljas Pölhö  
  Kiitti!! Se on nyt tuorein havainto veturista 549 liikenteessä minun kirjanpidossani. Turun Hv1:t ovat nyt (+= tai myöhemmin) 545=4.65, 547=4.65, 548=2.65, 549=5.65+, 550=2.66, 551=63-66, 552=3.65, 553=63-66, 554=2.67, 555=9.64+, 556=5.67, 557=63-66, 558=29.5.59 lähti pois, 559=29.5.59 lähti pois, 560=30.6.53 lähti pois, 561=11.11.47 lähti pois, 562=9.1.47 lähti pois, 565=18.4.56 lähti pois.
kuva 14.08.2009 19:15 Timo Valtonen  
  Taitaa gospodin Ryyppö olla Venäjällä kun koit syövät kirjasimia.
kuva 14.08.2009 18:59 Jarno Piltti  
  Jonkinasteista faktaa: Leveäraiteinenhan tuo kuvan raide on. Alueella mahdollisesti joskus ollut kapsu liittynee todennäköisesti armeijan talousvarikkoa varhaisempaan aikaan. Paikalla on ollut mm höyrysaha 1873-194?.
Kuvasarja:
Pohjanmaan yö
 
14.08.2009 17:22 Olli Aalto  
  Hieno kuvasarja!
kuva 14.08.2009 14:15 Jouni Hytönen  
  Voi painajainen, täytyy kai sitten kontata, jos tuonne erehtyy nousemaan.
kuva 14.08.2009 14:13 Pekka Viitamäki  
  Eljas hei! Tämä oli ajossa vielä ainakin toukokuussa 1965, jolloin matkustin Loimaalta Turkuun. Junaa veti 549. Heikkolaatuinen kuvakin löytyy.
kuva 14.08.2009 14:13 Jouni Hytönen  
  Ajovalot ovat unohtuneet vaihtotyömoodiin.
kuva 14.08.2009 14:12 Jouni Hytönen  
  On 1858, havaittu n. 16.30 13.8.2009.
kuva 14.08.2009 14:11 Jouni Hytönen  
  Pyöreät puskinlyhdyt juoruavat saman asian heti. U:ssa on neliskulmaiset, samoin toki uusimmissa 2M62-vetureissa.
kuva 14.08.2009 14:10 Jouni Hytönen  
  Punaisesta numerolaatasta tietää heti, että tämä on 2M62. U-versiossa se on mustapohjainen. :)
kuva 14.08.2009 13:22 Tunnus poistettu  
  Pullahti esiin kahdesti tämä kuva. Jonkin hinausvaunukuvan yhteyteen laitoin kysymyksen siitä, miten hinausvaunu on varustettu poikkeavasti tavallisen matkustajavaunun suhteen. Ei liene sattunut kenenkään asiaa tuntevan simiin.
kuva 14.08.2009 13:17 Markku Sakari Meriluoto  
  Kiitos vuorostaan Niklas numeroista, mitkä grafiikan ylösnousemukseen asti ovat salatiedettä siksikin, että Uudenkylän tavaraliikenne on operoitu kesäkuusta alkaen Lahden sijaan Kouvolasta. Kuormassa tämä juna tulee (Vna-)Kv-Ukä kahdella sudella numerolla T2952, ainakin 24.6. Kaksi deeveriä odottaa Ukässä ja painaa reilusti yli 2000 tonnin rungon sivuun purkausraiteelle. Paluujuna kulkee sitten näinkin, vaikka painaahan sekin.
kuva 14.08.2009 13:14 Tunnus poistettu  
  Varsin hieno 'valaistus'.
kuva 14.08.2009 12:43 Heikki Piirainen  
  Ja veturin tyyppihän on 2М62 (tai 2М62У).
kuva 14.08.2009 11:52 Tuukka Ryyppö  
  Onhan noita automaattimetroja siellä täällä jo jonkin aikaa ollut. Kжжpenhamina, Washington, ... Taisi toveri Nyman tarkoittaa Suomessa käytössä olevaa kalustoa(?)
kuva 14.08.2009 11:46 Eljas Pölhö  
  Ajalla 26.1.53-4.2.53 radalla liikennöi Bm2 20. Bm3 21 liikennöi samalla ajanjaksolla Raahe-Tuomioja-junia ja Bm3 22 oli tämän kauden varalla 20:lle ja 21:lle. Rataosan kiskoautokierto oli seuraava: Pietarsaari H552 Uusikaarlepyy H551 Kovjoki H554 Uusikaarlepyy H553 Pietarsaari H556 Uusikaarlepyy H555 Kovjoki H558 Uusikaarlepyy H557 Pietarsaari H548 Pännäinen H547 Pietarsaari H550 Pännäinen H549 Pietarsaari H560 Pännäinen H559 Pietarsaari (yöpyy Pietarsaaressa ja seuraavana päivänä sama kierto).
kuva 14.08.2009 11:08 Tunnus poistettu  
  Aidattujahan radanvarret ovat olleet ja ovat osin edelleenkin ja varmasti juuri karjan varjelemiseksi. (Ihmistähän ei estä mikään). Matalahkosta karkeasti ladotusta kiviaidasta kiipeää monikin eläin sujuvasti. Kiviaitoja on erityisesti metsäisillä alueilla. Voi olla, että kivien saatavuus on osa materiaalin valintaa, mutta voi sillä palontorjuntavaikutuksellakin olla osuutensa.
kuva 14.08.2009 10:28 Jukka Pitkänen  
  Muistan sen puusillan. Tuossa IC:n perä kohdalla oli semafori ja jos se oli ylhäällä niin jäätiin aina odottelemaan etelästä saapuvaa junaa. Ja tosiaan monet höyryvetureiden savut ja Dr13:sen pakokaasut tuli sillalla haisteltua. Silta kun sattui mukavasti olemaan koulumatkan varrella.
Rataahan oikaistiin ja siirrettiin muutama metri joskus 70-luvun loppupuolella ennen sähköistystöiden aloittamista.
kuva 14.08.2009 09:35 Olli Keski-Rahkonen  
  Tämä on tiedossa oleva bugi joka korjataan pikapuolin.
kuva 14.08.2009 08:37 Pauli Ruonala  
  Jostakin luin että valmistuessaan koko rata oli aidattu joko kiviaidalla tai peltojen kohdalla vaijerista tai vastaavasta metalliköydestä tehdyllä aidalla jossa oli puupylväät. Muut kuin kiviaidat ovat hävinneet jo aikaa sitten. Eräs syy aitojen rakentamiseen oli estää lehmiä kulkemasta radalla. Suomessa lehmiä pidettiin metsissä kesällä vielä 1960-luvulla. Vastaavista järjestelyistä ks. kuvan https://vaunut.org/kuva/48313 keskustelua. Toinen hyvä syy oli varmaan se että ihmisiä haluttiin aidalla muistuttaa siitä että radalla ei saa kulkea. Esim. Lohjalla asukkaat kulkivat talvisin usein Lohjan asemalta kaupunkiin Lohjan sähkörataa pitkin koska se oli ainoa tie joka aurattiin säännöllisesti.
kuva 14.08.2009 07:54 Juhana Hietaranta  
  Hienoa kameratyöskentelyä taasen!
kuva 14.08.2009 02:05 Topi Lajunen  
  Ei oikeastaan radion varassa sen enempää kuin muuallakaan, linjalla ajettaessa. Vasemmalla vain "suojaväli" oli pidempi, eli liikennepaikalta toiselle. Liikennepaikan tulovaihteita suojasi pääopastin edeltävine esiopastimineen vasemmallakin, mutta monessa paikassa lähtöpäässä oli opastin vain oikealla. Vasemmalla oli junakulkutien päätekohtamerkki (aiemmin ei ilmeisesti sitäkään?), jonka ohittamiseen toki sai luvan radiolla.
kuva 14.08.2009 02:01 Topi Lajunen  
  Vastasit kysymykseeni. Ymmärsin ensin, että "radanvartta" tarkoitti talsimista ratapenkalla pitkin kiskojen vierustaa. :)
kuva 14.08.2009 01:47 Kim Metso  
  Tasoristeys mistä kuva otettu on tosi pelottava, varsinkin talvella. Se on pikkasen paranneltu mutta siihen tullaan jyrkältä mäeltä ja sitten ollaan yhtäkkiä radalla, paikkaan tottumaton ei näe junaa ennen kun on radalla. Uimarantaan mentiin ennen eri paikasta, Kaskimaa-Svedjan pysäkin vierestä, minusta paljon parempi ylityspaikka, paikka oli vaan sopimaton taas maantieltä.
kuva 14.08.2009 01:15 Kim Metso  
  Hangossa syntyneenä ja koulut käyneenä ja vieläpä ruotsinkielisena luulisin että minulla on oikeus sanoa että se on "haŋŋö" niin kun Robertkin sanoo. Elikkä ha ja ö lyhyitä ei missään nimessä öö.
Ja Karis (Karjaa) lausutan lyhyellä a:lla niin kun varis. Oikea lausuminen osataan vain Karjaassa, muualla Suomessa sanotaan väärin Kaaris.
kuva 14.08.2009 00:58 Kim Metso  
  On tämä Hanko-Pohjoisen vanha asemarakennus. Surettaa nähdä sen tällaisena :´-(
kuva 14.08.2009 00:55 Tero Korkeakoski  
  Sillan jalankulkuväylän kunnosta on riittänyt puhetta Satakunnan Kansassa viime aikoina. Siltaa käyttävät mm. ekaluokkalaiset koulumatkallaan. Kaiteet ovat aika kehnossa kunnossa ja kaupunki onkin luvannut kunnostaa siltaa. (Ilmeisesti tuo jalankulkusilta on kaupungin vastuulla ja itse ratasilta RHK:n)
kuva 14.08.2009 00:51 Eljas Pölhö  
  Sattuipas hankala vuosi. Mikä lienee vehkeen numerointivuosi? Joko 16/rtj tai 16A...16B...16C... jne
kuva 14.08.2009 00:18 Mikko J. Haaranen  
  No, niinpä tietysti - pitäisköhän käydä paikkakunnalla vanhempien luona hieman useammin ettei synnyinkunnan maantieto pääsisi ihan kokonaan unohtumaan ;-)
kuva 14.08.2009 00:01 Jorma Rauhala  
  Tuo aura ostettiin VR:ltä GAS:lle vuonna 1948 ja se oli siis silloin rautavaltion hylkykamaa. Enpä tiedä miltä ajalta tuo kuvan Linder-kärkiaura on peräisin, ehkä 1880-luvulta? Seuraavalla vuosikymmenellä (siis 1890-luvulla) otettiin nimittäin jo käyttöön (nykyinen) viistoauratyyppi, joka auraa lumet kokonaisuudessaan vain yhdelle sivulle. Mitä kirjaimia sitten vuonna 1948 oli aurojen numeroiden edessä? GAS:n hankintapapereissa ei mainita muuta kuin että ostettiin VR:n lumiaura 16.
kuva 13.08.2009 23:48 Ari Palin  
  Tarkennettakoon, että vain ratapiha puretaan, ei asemarakennusta.
kuva 13.08.2009 23:43 Ari Palin  
  Kävelin siis Huopalahden asemalta Vantaankosken asemalle ja vähän ohikin. Ei se nyt niin pitkä matka ollut. Ratakilometreinä se on 9 km, mutta kävellen vähän enemmän, koska tiet eivät aivan joka paikassa ole radan varressa, suurimmaksi osaksi kyllä. Kauimmaksi radasta piti mennä Kehä I:n kohdalla Pohjois-Haagan ja Kannelmäen välillä. Ajoittain piti vaihtaa radan toiselle puolelle. Lisämatkaa tuli tosin siitäkin, kun kiertelin asema-alueita kuvaamassa. Vai mitä kysyit?
kuva 13.08.2009 23:33 Ari Palin  
  Lahti-Luumäki -väliltä on puuttunut vasemman raiteen suojastus tähän perusparannukseen asti. Vasemmalla raiteella on liikuttu käsittääkseni pelkän radion varassa. Vaihteelliselle liikennepaikalle saavuttaessa taisi kyllä olla opastin vasemmallakin raiteella, samoin toki liikennepaikalta lähdettäessäkin.
kuva 13.08.2009 23:29 Ari Palin  
  Minkähän takia pikkukuvan (ns. thumbnail-kuvan) vieressä on päivämäärä 30.11.1963? Samalla tavalla tapahtuu muidenkin pikkukuvien kohdalla, jos päivä ja kuukausi on jätetty pois. Päivämääräksi tulee 30.11. edellistä vuotta.
kuva 13.08.2009 23:25 Eljas Pölhö  
  No mutta Jorma, älä nyt noin paljoa yksinkertaista VR:n numerointia! Lumiauran numeron eteen kuuluu aina kirjaimia tai kirjain-numero-yhdistelmä, jos se halutaan yksilöidä. Etv-Rto 16 oli esim. aiemmin 1B (hylätty 13.12.1971), jos se oli tämä.
kuva 13.08.2009 22:58 Jorma Rauhala  
  Laatikkoaura on vanhaa Linder-tyyppiä (kahtaalle auraava), ex GAS Mänttä, exex VR nro 16. Tämän vuoden alusta alkaen tuo Virtain kaupungissa, Kotalan ratapihalla seisova HMVY-museovaunu on enää vain noin 12 kilometrin päässä Mänttä-Vilppulan kaupungista (Yläkolkin seisake). Vielä viime vuonna tämä laatikko oli tosi kaukana kotoaan.
kuva 13.08.2009 22:57 Harri Junttila  
  jotain positiivistakin, näillä on työllistävä vaikutus :D
kuva 13.08.2009 22:01 Hannu Korpimäki  
  Nostalgisuus.
kuva 13.08.2009 21:58 Jukka Voudinmäki  
  "Sou Not (3040)" sanoisi Matti Nykänen. Teltassa asustelee Tre-Rto 41.
kuva 13.08.2009 21:34 Anssi Manninen  
  Voisi olla Uimaharjusta T4522.
kuva 13.08.2009 21:16 Joona Kärkkäinen  
  vaan nyt neljän vuoden jälkeen kuva ilmestyi mystisesti nettiin https://vaunut.org/kuva/57870
kuva 13.08.2009 21:01 Teemu Halttunen  
  Voisivat kyllä kiertää aseman, jottei sitä tarvitsisi purkaa.
kuva 13.08.2009 19:13 Eljas Pölhö  
  Kiitos varmistuksista. Turun Hv1 ja Tv1 kanssa on ongelmana, että osa vetureista laitettiin "pysyvässti" kylmäksi, mutta otettiin sitten kuitenkin lyhyeksi aikaa uudestaan ajoon. Kaikista minulla ei ole lainkaan tiedossa olevaa täysin vedenpitävää viimeistä ajoa ja osasta on "todennäköinen" viimeinen ajokuukausi. Minulta hävisivät Turun 1961-67 tiedot varastetun tietokoneen mukana ja olen vain osittain pystynyt paikkaamaan puutteet, kun olin myynyt/lahjoittanut/hävittänyt alkuperäisaineiston.
kuva 13.08.2009 19:07 Pasi Utriainen  
  Ihan nykyisen vitostien siltahan tämä on, tästä puolisen kilometriä etelään alkaa motari.
kuva 13.08.2009 18:44 Pekka Viitamäki  
  Resiinassa 4/90 549:n käyttöajaksi mainitaan 1915-1965.
kuva 13.08.2009 18:09 Pekka Viitamäki  
  1964 on varma.
kuva 13.08.2009 17:51 Sauli Mäkelä  
  Kaunista jälkeä olet taas saanut. Iskee minuun halon lailla.
kuva 13.08.2009 17:48 Olli Aalto  
  Kimmo: tarkoitinkin että myös vasemmalla raiteella voidaan liikennöidä yhtä tehokkaasti kuin oikealla. ;) Eikös sellainenkin ole ollut mahdollista että vasemmalta raiteelta puuttuu suojastus kokonaan?