|
|
10.01.2009 08:13 | Osmo Kojo | ||
| Bongailin Sr1:ä näiltä sivustoilta illalla ja huomasin myös numerot 3111 ja 3112, vaikka vetureita piti olla nuo 110 kpl.Wikipedia kertoo syyn.Hyvinkään konepaja kokosi ylimääräisestä korista ja varaosista veturin v. 1993 ja veturi sai numeron 3111. 2-3 vuotta myöhemmin Hy konepaja kunnosti ja varusteli Novots`erkasskin tehtaan omaan käyttöön rakennetun ja käyttämättömänä seisseen prototyypin numero 3000 korin käyttökuntoiseksi ja numeroksi tuli 3112. Toisaalta numerot 3048 ja 3089 vaurioituivat pahoin junaonnettomuuksissa. 3048 Jokelassa v. 1996, 21: huhtikuuta, korjauskelvottomaksi ja 3089 Jyväskylässä 6: maaliskuuta 1998. Sr1 on osoittautunut muuten, alkuvaikeuksia lukuunottamatta luotettavaksi ja veturityyppi on runsaslukuisin sähköveturityyppi. |
||||
|
|
10.01.2009 00:53 | Jorma Toivonen | ||
| ...ja varmaan komea ääni - 2kpl GM:n 2-tahtista kaksoisdieseliä antaa vauhtia Dm4:lle, itse muistan vain nuo Vv13/-14, joissa oli vain yksi vastaava voima-yksikkö. | ||||
|
|
10.01.2009 00:52 | Eljas Pölhö | ||
| Minulla näkyi kuva ja pikkukuva yksinäisestä Dm4:stä. Nyt on pikkukuva muuttunut Dm4+puuvaunuksi, mutta iso kuva on edelleen Dm4 (1620?) yksin. Ehkä se isokin kuva muuttuu joskus. | ||||
|
|
10.01.2009 00:45 | Jorma Rauhala | ||
| Vielä Nom kulkee! Loppuikos Hämeen-Pohjanmaan vankivaunuliikenne nyt vuodenvaihteessa ja siirtyi kumipyörille? Ei ole näkynyt "viimeinen reissu" -kuvia... Kenellä onkaan uusin Nom-kuva länsirintamalta, vai onko se jäänyt meiltä ottamatta? | ||||
|
|
10.01.2009 00:42 | Tapio Muurinen | ||
| Nyt en hoksaa, mitä Eljas haet, mutta kuva ja teksti pitävät yhtä. Otin peräkkäin kaksi kuvaa, joista tämä on jälkimmäinen. - Kaikki Haminan Motti-kuvat on nyt nähty. - Perttu: Juu, tämä muuttui Kivelän seisakkeen jälkeen pikajunaksi Haminaan mennessä (ei ollut enää pysähdyksiä). Jos junan kyytiin ei ehtinyt, niin hiihteli sitten kiskojen välissä/vieressä. | ||||
|
|
10.01.2009 00:37 | Jussi Mäkinen | ||
| Sepä olisi komeaa! Mitenköhän onnistuu Rautatieviraston uusien määräyksien kanssa? Tuo Toijalan eteläpuolelle vekslaaminen aiheutti pientä hankaluutta tälläkin reissulla. | ||||
|
|
10.01.2009 00:18 | Jussi Mäkinen | ||
| Siis sekä komea että kaunis. :) | ||||
|
|
10.01.2009 00:16 | Jussi Mäkinen | ||
| Liekö Dv12 hajonnut, vaiko onko kyseessä Sr2:n vetämä tavarajuna, jossa mukana Dv12 hinauksessa siirrettävänä Tampereelle huoltoon? | ||||
|
|
10.01.2009 00:11 | Jussi Mäkinen | ||
| Kirjoitin jo vastausta, kunnes tajusin virheeni: tarkoitin tietysti _saneerattuja_ 25-sarjan deevereitä kirkkaan valkoisine raitoineen ja harmaine kattoineen. Kuvassa tietenkin kaikki saneeraamattomia. Minusta vain on hauskempaa jos useamman deeverin joukossa kaikki ovat joko saneeraamattomia tai saneerattuja, näyttää tyylikkäämmältä, värimaailma ei riitele. Ja eihän se toki tätä kuvaa pilaisi, komea niin tai näin. | ||||
|
|
10.01.2009 00:08 | Jorma Toivonen | ||
| Liekö ketään kiinnostaa - 30.1.1975 Dr13 2350 veti junan 2010 (Vna-)Kv-Ri (96aks. 1463tn) mukanaan Sr1:t 3007 ja 3008, olivat 1.2.1975 klo 0.40 Riihimäellä. 1.7.1975 Dv12 2702 junassa 1856 (60aks. 736tn) Ri-Hy mukanaan 3019 ja 3020 Hyknp:lle seuraan eksynyt myös korjausta kaipaava Dr13 2336. Myös 2.10.1975 Dv12 2702 veti tuon Hyvinkään päivystäjän (52aks. 619tn) ja Sr1 3025:n konepajalle varusteltavaksi. 15.1.1976 olivat vuorossa 3028 ja 3029, tuolloin Hyvinkäälle matkaa johti Dv15 1994 (66aks. 709tn). | ||||
|
Kuvasarja: Venäläisohitus Kemissä 8.1.2009 |
09.01.2009 23:51 | Jorma Rauhala | ||
| Rovaniemeltä lähti P507-aikataulunsa mukaan aikanaan heti saapumispäivän illalla ja oli Kouvolassa noihin aikoihin seuraavana päivänä, mikä 2.kommentissa mainitaan Roin lähtöajaksi. | ||||
|
|
09.01.2009 23:46 | Jussi Mäkinen | ||
| Niinhän se taitaa olla. Tosin ottaen huomioon peukalon sijainnin suhteessa kämmeneeni, voi olla parempi että autan HMVY:tä kohti tätä ja muita tavoitteita toisenlaisin keinoin... | ||||
|
|
09.01.2009 23:33 | Eljas Pölhö | ||
| Kiva kuva, mutta kuvateksti taitaa kuulua johonkin muuhun kuvaan paikkakuntaa lukuunottamatta. | ||||
|
|
09.01.2009 23:32 | Perttu Karttunen | ||
| Onkos tämä nyt jäljistä päätellen Haminan ski-express :) | ||||
|
|
09.01.2009 23:04 | Teemu Nyberg | ||
| Kyllä, sama paikka. Radan vierustan polku/tie on muuten suosittu ulkoilukulkureitti myös talviaikaan. | ||||
|
|
09.01.2009 22:41 | Tapio Muurinen | ||
| Oletan, että samalta sillalta https://vaunut.org/kuva/44914 | ||||
|
|
09.01.2009 22:24 | Tapio Muurinen | ||
| Tällaisen Motti-kuvan vaihdoin, jos ketä kiinnostaa. | ||||
|
|
09.01.2009 21:47 | Markus Mälkönen | ||
| Vastauksien joukossa on ainakin kaksi oikeaa katua. Jos kuva jatkuisi muutaman pikselin verran vasemmalle, siinä näkyisi liikennemerkki, jossa lukee Ratapihankatu. | ||||
|
|
09.01.2009 21:40 | Eljas Pölhö | ||
| Ei mene hyvin tälläkään sarjalla. Matka jäänyt kesken 13 kertaa viimeisten 3 viikon aikana ja kun matkustajat oli toisen kerran evakuoitava uudesta Lötschbergin tunnelista, niin SBB kielsi ETR 470 pääsyn siihen tunneliin. Ainakin maaliskuuhun 2009 saakka junat ajetaan Re 460 push/pull rungoilla ja matkustajat saavat vaihtaa Domodossolassa. (tieto julkaistu SwissRail Yahoo-ryhmässä tänään) | ||||
|
|
09.01.2009 21:26 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä se on ruotsalainen/suomalainen C. FSJ/SVR:llä oli ihan omat veturisarjat. | ||||
|
|
09.01.2009 21:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko tuo C itse asiassa kyrillinen S, vai oliko Suomessa jopa omat veturisarjat ennen itsenäistymistä? | ||||
|
|
09.01.2009 20:58 | Jukka Tölkkö | ||
| Lähtöpaikka on Vka eli Tampere Viinikka. Kuvassa oleva juna on muuten Natura-alueella. Tämän takia sillalla on 40 km/h nopeusrajoitus ja sillan kaiteet on tehty normaalia jykevämmiksi melun vaimentamiseksi | ||||
|
|
09.01.2009 20:56 | Timo Salminen | ||
| Asiantuntijalle en väitä vastaan... | ||||
|
|
09.01.2009 20:51 | Eljas Pölhö | ||
| Veikkaisin C2 (melko varma tapaus minusta). Vaihtoehto C4, mutta jos kuvausvuosi on oikein, niin ei taida olla oikein tämän rataosan kalustoa. Valitettavasti ei ole C3, mikä olisi superharvinainen (eikä varmaan ikinä käynyt Lappeenrannassa). | ||||
|
|
09.01.2009 20:14 | [Tunnus poistettu] | ||
| 1862 oli ensimmäinen saneerattu Belarus,nimenomaan Belarus, jos se olisi seepra siinä olisi raidat pystysuunnassa. (Raidoituksen voi tarkistaa vaikka Korkeasaaressa.)Tuossa veturissa käytettiin EU määräysten mukaista "vesiväriä" (vesiohenteista maalia) joka sitten haalistui aika nopsaan. Seuraavissa vetureissa on maalin päälle lisätty suojalakka joka pitää maalipinnan pitempään sävyssään. | ||||
|
|
09.01.2009 20:14 | Eljas Pölhö | ||
| Pahimmat tunnelionnettomuudet olivat Italiassa (Armi'n tunneli, Balvano (Salermo), 2.3.1944, 526 kuollutta (luultavasti molemmat edellä viittaavat tähän) ja Espanjassa (Torre'n lähellä Leon'in maakunnassa) kolari ja tulipalo tunnelissa 3.1.1944, 500-800 kuollutta. | ||||
|
|
09.01.2009 20:12 | Tero Korkeakoski | ||
| Mistä tämä on tulossa? Sieltä mistä muutkin 37-alkuiset vai? | ||||
|
|
09.01.2009 20:04 | [Tunnus poistettu] | ||
| Vieläkö asemaravintola on käytössä? | ||||
|
|
09.01.2009 19:38 | Eljas Pölhö | ||
| Kastamistoimenpiteen suoritti rouva Sylvi Kekkonen Alsthomin tehtaalla, kuten uutiskuvasta näkyy. https://vaunut.org/kuva/46733 | ||||
|
Kuvasarja: Venäläisohitus Kemissä 8.1.2009 |
09.01.2009 19:32 | Tapani Kunnas | ||
| Onko tietoa millä aikataululla tämä on mennyt takaisin Venäjälle? | ||||
|
|
09.01.2009 19:17 | Teemu Sirkiä | ||
| Kuvia ei löydy liikennepaikkahaulla, koska Hirvinevalla kuvanneet eivät ole varmaankaan vielä merkinneet paikkaa kuvien liikennepaikaksi. Vanhan Vorgin aikaiset paikkamerkinnät löytyvät vain paikkakuntahaulla. | ||||
|
|
09.01.2009 19:06 | Pasi Hölttä | ||
| Itse asiassa juuri siksi. :) Porvarinlahti on arvokas lintualue, eikä lintujen toivota sotkeentuvan johtoihin. | ||||
|
Kuvasarja: Venäläisohitus Kemissä 8.1.2009 |
09.01.2009 18:57 | Timo J Lindqvist | ||
| Myöhässähän sitä oltiin noin 3 tuntia, tässä kaikki lyhykäisyydessään junan konduktöörin näkokulmasta: vetotehtävät Vainikkalasta aloittanut Sr2 "piiputti" ylämäessä hieman Mäntyharjun jälkeen. Kouvolasta hätiin tullut Sr1 veti noin puolentoista tunnin odottelun jälkeen koko junan vetureineen Mäntyharjuun, jossa se kierrettiin etummaiseksi veturiksi ja matka jatkui. Pieksämäellä molemmat veturit irroitettiin, tarkoituksena saada risa pois välistä ja jatkaa matkaa toimivalla Sr1:llä. Kohtalo puuttui peliin ja nyt myös apuveturiksi tullut kone sanoi sopimuksensa tilapäisesti irti ja eteen vaihdettiin 2xDv12. Näillä ajettiin Kuopioon asti, missä ne vaihdettiin Sr1-veturiin joka nyt siis on kuvissa ja toimi. | ||||
|
|
09.01.2009 18:43 | Mika Hakala | ||
| Miksi langalla huomiopallot? Eihän näin matalalla lentele muuta kuin sorsia. | ||||
|
|
09.01.2009 18:39 | Pirkko Alanen | ||
| En minäkään saanut liikennepaikkahaulla yhtään kuvaa esiin, mutta satuin muistamaan Kyllösen Paulin kuvanneen Hirvinevalla ja sain kuvat esiin kuvaajan nimen perusteella. Kysytystä paikasta minulla ei ole edes "allia virvausta", sillä tuon näköistä radanvarsipusikkoa on Suomi pullollaan. | ||||
|
|
09.01.2009 17:50 | Pentti Yli-Karjanmaa | ||
| Yksi paha onnettomuus (ainakin lehtitietojen mukaan) oli Italiassa (muistaakseni). Matkustajajunassa oli kaksinvedossa höyryveturit. Tuntemattomasta syystä juna pysähtyi keskelle pitkää tunnelia. Veturimiehistöjen välillä oli kommunikointi vaikeaa, miltei mahdotonta. Seurauksena oli uudelleen liikkeellelähdön epäonnistuminen. Toinen veturi yritti peruutta, toinen puskea eteenpäin täysillä. Seuraukset väistämättä kamalat! |
||||
|
|
09.01.2009 16:54 | Jorma Toivonen | ||
| Iittala - Hämeenlinna välillä suoritettiin aikoinaan suurnosturin kanssa nopeuskokeita läntisellä raiteella. A17-vaunussa mittailtiin mm. sivuttaiskiihtyvyyksiä (heiluntaa) yms. Iittalan pohj.pään tulo-opastimelta sai hyvin kerättyä vauhtia vanhan 3-tien sillan alle, josta alkaa suora Leteensuolle asti. Osuudella oli vain muutama tilustien tasoristeys, joita oli helppo vartioida, samoin Leteensuon hälytyslaittein varustetussa tasoristeyksessä oli vartiointi nopeuden ylittäessä 120km/h (sn tuolloin). Tuosta yleensä alettiin hiljentelemään ja sama uudelleen suuremmalla nopeudella. Varmuuden vuoksi rata-osuus varattu kokeille Hämeenlinnaan asti. | ||||
|
|
09.01.2009 16:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ratikoina kulkee GT9 ja KT4D. | ||||
|
|
09.01.2009 16:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eräs maailman pahimmista junaonnettomuuksista tapahtui höyryvetoisen junan seistyä liian pitkään pitkään tunnelissa odottamassa aja-opastetta. Junan kaikki matkustajat tukehtuivat hengiltä. Muistaakseni tapahtumamaa oli Sveitsi. Tai ehkä sittenkin jenkkilä.. | ||||
|
|
09.01.2009 15:57 | Osmo Kojo | ||
| Nyt on sitten Sr1/3001 ja /3002 nähty, kiitos sinulle Tapio. Leveitä raitoja ei näy 3002:ssakaan. | ||||
|
|
09.01.2009 15:52 | Marko Anttila | ||
| Onpas niin Kouvolamainen asemahallitunnelma. | ||||
|
|
09.01.2009 15:43 | Tapio Muurinen | ||
| Millaisia kokeita sitten tehtiinkään Ryttylän-Iittalan välillä, siellähän ei ollut vielä sähköä. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/28900 on 3002 joulukuussa 1973 tulossa tai menossa jonnekin Riihimäen kohdalla. Diesel oli toisessa päässä. | ||||
|
|
09.01.2009 15:07 | Osmo Kojo | ||
| Palaan vielä tuohon Riston esittämään kysymykseen. Teos VR 1962-1987, sivuilla 396-397 todetaan Sr1/3001 otetun käyttöön tyyppikoeajojen jälkeen 3:s joulukuuta 1973. Kaikkiaanhan sarja käsitti 110 veturia, jotka otettiin käyttöön aikajaksolla 3.12.1973-1.3.1985. Vetureihin on havaittavuuden parantamiseksi tehty päätyihin leveät keltaiset raidat. Tässä raitoja ei luonnollisestikaan vielä ole. Pitäisi kait paneutua näihin asioihin paremmin kuvanlaiton yhteydessä ! Painoahan veturilla on 84 tn, pituus 18,96 m,tehoa 3100 kW ja nopeus, jatkuvalla teholla 78,8 km/h. Veturin suurin nopeus 140 km/h.10:ssä jopa 160 km/h, erilaisella hammaspyörävälityksellä. Tässä tärkeimpiä pääarvoja. |
||||
|
|
09.01.2009 14:33 | Toni Puolatie | ||
| Komea kuva ja tuo Sa-3 tuo modernisuutta koko vehkeeseen.. | ||||
|
|
09.01.2009 14:18 | Tapio Muurinen | ||
| Vr12 veti tämän samana päivänä Hyvinkäälle. Ei kai näihin enää Hyvinkäällä tehty suurempia muutoksia, vain VR:n edellyttämiä pieniä rakennemuutoksia, kytkimen vaihto, linjaradion asennus, yms. Sitten pari viikkoa totutusajoja ja koulutusta Hyvinkään lähettyvillä, jonka jälkeen varsinaiset koeajot Hyvinkään-Jokelan ja Iittalan-Ryttylän välillä jo syys-lokakuun vaihteessa. | ||||
|
|
09.01.2009 14:06 | Toni Puolatie | ||
| Dv12 ja muissa keskiohjaamollisissa on myös 2 eri mallia. Toisella puolella ohjaamo vasemmalla ja toisella puolella oikealla. | ||||
|
|
09.01.2009 13:27 | Toni Puolatie | ||
| vikeen näköinen..:) | ||||
|
|
09.01.2009 13:09 | Jorma Toivonen | ||
| Missähän vaiheessa tuo SA3 vaihdettiin ruuvikytkimeen? Eipähän jäänyt mieleen olisiko muissa ollut vastaavaa viritystä. Usein uusia Sr1:ä oli hinauksessa parittain junassa 2010 Vainikkalasta Riihimäelle ja aamulla edelleen Hy:n päivystäjän mukana konepajalle. | ||||
|
|
09.01.2009 13:05 | Joni Lahti | ||
| Tuntuu isolta määrältä kerosiiniä, mutta kun tuon vaunullisen muuttaa lentotunneiksi, ei se olekaan niin paljon. Hawk pysyisi vaunullisella normilennossa ilmassa noin 29 h, F-16 jälkipoltin päällä noin 24 h ja Hornet F-18( ei tarkkaa kulutustietoa, vaan arvio kaksimoottoriselle) normilennossa noin 23 h, ehkä hiukan kauemmin. Siis paljon menee löpöä ilmassakin. - Muuten, miten paljon kuluu sähköenergiaa, kun täysi matkustajajuna tulee sallituin nopeuksin vaikkapa Tampereelta Helsinkiin? Ilmeisesti aika paljon. | ||||
|
|
09.01.2009 12:28 | [Tunnus poistettu] | ||
| Eikös tuo ole saanut lisäksi päätyynsä UIC-ständärdin mukaisen numeroinnin? | ||||
|
|
09.01.2009 10:51 | Osmo Kojo | ||
| Suoraan sanoen en tiedä. Työskentelin tuolloin markkinoinnissa ja kävin ottamassa kuvan. Tämän skannasin tekemästäni kuva-suurennoksesta. Toivottavasti asiantuntijat tulevat kommentoimaan. Kiitos kuitenkin kyselystasi. | ||||